TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014
Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa ja asian vaatimassa laajuudessa avustettava toista viranomaista tämän pyynnöstä hallintotehtävän hoitamisessa sekä muutoinkin pyrittävä edistämään viranomaisten välistä yhteistyötä. Viranomaisten välisestä virka-avusta säädetään erikseen. 2
MRL 125 Rakennuslupa Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Muuta kuin edellä säädettyä rakennuksen korjaus- ja muutostyötä varten tarvitaan rakennuslupa, jos työllä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin. 3
MRL 166 Rakennuksen kunnossapito Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Rakennus ja sen energiahuoltoon kuuluvat järjestelmät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne rakennuksen rakennustapa huomioon ottaen täyttävät energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset. (13.4.2007/488) Kaavassa suojelluksi määrätyn tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla suojellun rakennuksen käytössä ja kunnossapitämisessä on lisäksi otettava huomioon rakennussuojelun tarkoitus. (4.6.2010/499) Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen. Ennen korjauskehotuksen antamista rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen omistajan esittämään rakennusta koskevan kuntotutkimuksen terveellisyyden tai turvallisuuden johdosta ilmeisen välttämättömien korjaustoimenpiteiden selvittämiseksi. 4
MRL 166 perustelut Rakennuksen kunnossapito Rakennuksen kunnossapitovelvollisuutta koskevaa säännöstä ehdotetaan täsmennettäväksi. Rakennus tulisi ympäristöineen pitää sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Näin kirjoitettuna säännös luonnollisesti kohdistuisi ensi sijassa rakennuksen omistajaan tai haltijaan, eikä tarkoituksena ole, että viranomaisvalvonta aktiivisesti harjoitettuna laajenisi nykyisestä. Käyttökelpoisuuden vaatimuksella ei tarkoiteta esimerkiksi velvoitetta pitää rakennus lämmitettynä, vaan sitä, että rakennuksen käytön rakennustekniset edellytykset säilyisivät. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999) Mikäli edellä säädettyä kunnossapitovelvollisuutta laiminlyötäisiin rakennusvalvontaviranomainen voisi, kuten nykyisinkin, määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Tämän niin sanotun viranomaisten suorittaman jälkivalvonnan merkitys korostuisi. Jos rakennuksesta olisi ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulisi rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen. Ensisijaisesti terveellisyyttä koskeva valvonta kuuluisi terveydensuojelulain (763/1994) mukaisesti kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Yhteistyö rakennusvalvontaviranomaisten kanssa olisi edelleen erityisen tärkeätä. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999) 5
TsL 26 Asunnon ja muun oleskelutilan terveydelliset vaatimukset Asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa. Asunnossa ja muussa oleskelutilassa ei saa olla eläimiä eikä mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa. 6
TsL 27 Asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyvä terveyshaitta Milloin asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka menettely tai toimenpide on syynä tällaiseen epäkohtaan, ryhtymään toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Jos epäkohta aiheutuu asunnon tai muun tilan puutteellisuudesta eikä epäkohdan poistaminen ole mahdollista tai asunnon tai oleskelutilan omistaja tai haltija, milloin tämä omistaja tai haltija on vastuussa puutteellisuuden tai epäkohdan korjaamisesta, ei ole ryhtynyt terveydensuojeluviranomaisen määräämään toimenpiteeseen, kunnan terveydensuojeluviranomainen voi kieltää tai rajoittaa käyttämästä asuntoa tai oleskelutilaa tarkoitukseensa. 7
Terveydensuojelulaki HE 76/2014 Kiinteistönomistaja /-haltija Ulkopuolinen asiantuntija Terveydensuojeluviranomainen Rakennusvalvontaviranomainen Vireilletulo Ensimmäinen asunnontarkastus Arvio terveyshaitasta ja jatkotutkimustarpeen määrittely Lisäselvitysten tilaaminen viranomaisen velvoitteen pohjalta Asiantuntijan tekemät lisäselvitykset Arvio lisäselvitysten riittävyydestä, tutkimuksista ja terveyshaitan olemassaolosta Selvitysten toimittaminen terveydensuojeluviranomaiselle Jos terveyshaittaa esiintyy, velvoite haitan poistamiseksi Toimenpiteiden käynnistäminen haitan poistamiseksi. Korjauksista yhteys rakennusvalvontaviranomaiseen Asiantuntijaa voidaan käyttää apuna jatkotoimenpidetarpeen määrittelyssä Korjausten luvanvaraisuus ja siihen liittyvät toimet määräytyvät MRL:n mukaan ja toimivaltainen viranomainen on rakennusvalvontaviranomainen Arvio terveyshaitan poistumisesta Toimenpiteet haitan poistamiseksi ja selvitys tehdyistä toimenpiteistä terveydensuojeluviranomaiselle Jos terveyshaitta poistuu, asia päättyy
Nykytilanne Viranomaiset toimivat hyvin paljon omineen Viranomaisilla on paljon töitä, eikä lisäkuormaa haluta Terveyshaitan poistamisessa velvoitetaan kiinteistön omistajaa, mutta terveyshaitan poistamistapa jää kiinteistön omistajan omaan harkintaan Terveyshaitan poistumisen jälkivalvonta vaikeaa, kun korjausten laadusta ei käsitystä Terveyshaitan vuoksi tehtäville korjauksille haetaan vähän rakennuslupia Pelkästään terveyshaitan vuoksi tehtäviltä korjauksilta edellytetään harvoin rakennuslupaa 9
Terveydensuojelun ja rakennusvalvonnan yhteistyön lisääminen tarpeen Terveyshaitan poistamiseksi tehtävien korjausten laatuun ei voida nykyisin luottaa. Terveydensuojelun ja rakennusvalvonnan yhteistyöstä ryhtiä korjaamisen laatuun Pätevyysvaatimukset rakennusalan toimijoille helpottavat jatkossa rakennusvalvonnan työtä
Kysymyksiä? Miten yhteistyötä voisi tehdä siten, ettei se aiheuta ylimääräistä hallinnollista kuormitusta? Miten terveyshaittaa korjaavat saadaan ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaviranomaiseen rakennuslupaharkintaa varten? Mikä on sellainen terveyshaitta, joka edellyttää rakennusluvan? (korjaussuunnitelmaa edellyttävä?) Alueellisen rakennusvalvonnan mahdollisuudet ja uhat? Ulkopuolisten asiantuntijoiden käytön mahdollisuudet ja uhat? 11