2016 Toimintaympäristön tilastot Versio 25.2.2016
Sisältö 1. Avainluvut... 4 2. Väestö... 5 2.1. Väestökehitys... 5 2.2. Väestön sijoittuminen... 14 2.3. Väestön muuttoliike... 16 3. Työelämä ja elinkeinorakenne... 21 3.1. Taloudellinen huoltosuhde... 21 3.2. Elinkeinot ja työpaikat... 22 3.3. Työttömät... 26 4. Yhdyskuntarakentaminen... 30 4.1. Vyöhykejako ja rakentaminen... 30 4.2. Joukkoliikenteen reitistö ja asukastiheys... 31 4.3. Toteutunut asuntotuotanto... 33 4.4. Tuleva yhdyskuntarakenne... 35 5. Asuminen... 37 Liitteet... 42
Tiivistelmä Toimintaympäristön tilastoissa käsitellään väestökehitystä, asuntotuotantoa, yhdyskuntarakennetta ja työelämää vuoteen 2030 saakka. Viimeisen 34 vuoden aikana Rovaniemen väestömäärä on kasvanut yli 13 000 hengellä, ja vuonna 2030 tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestöä tulee olemaan noin 65 400 henkeä. Väestömäärä kasvaa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuodesta 2014 vuoteen 2030 lähes 3 900 hengellä. Väestön lisääntyessä myös huoltosuhde heikkenee ikäihmisten määrän lisääntyessä. Toimintaympäristön tilastot sisältää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen perustellun väestökehitysarvion Rovaniemen kaupungin alueelle (MRL 22 ). Työllisyys on heikentynyt Rovaniemellä viime vuosina. Tavoitteena on 10 % työttömyysaste vuonna 2016, jonka saavuttaminen näyttää erittäin haastavalta tämänhetkisen, yli 16 % työttömyysasteen näkökulmasta. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2009. Viime vuosina kasvu on kuitenkin ollut pysähdyksissä. Väestömäärän kasvu ja väestörakenteen muutokset, erityisesti väestön ikääntyminen luo tarpeen uusille asunnoille. Asuntotuotannon määrään vaikuttavat lisäksi asuntokuntarakenteessa tapahtuvat muutokset ja asuntopoistuman korvaaminen uudistuotannolla. Asuntokuntien keskikoko on pienentynyt ja samalla asumisväljyys on kasvanut. Rovaniemellä yhden ja kahden hengen asuntokuntien määrä on jo yli 76 % kaikista asuntokunnista. Rovaniemellä asutaan myös keskimäärin muuta maata pienemmissä asunnoissa. Asuntojen pinta-ala henkilöä kohden oli vuonna 2014 Rovaniemellä 39,2 m²/asukas. Asuminen ja rakentamisen uudistuotanto on keskittynyt kysynnän mukaisesti keskustan läheisyyteen. Väestöstä noin 86 % asuu Rovaniemen keskuksen suuralueella. Vastaavasti keskustan ulkopuolisilla alueilla väestömäärä on pääosin vähentynyt. Kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yli 90 % tapahtuu keskuksen suuralueella. Kuntien välinen nettomuutto on positiivista 15-19-vuotiaiden nuorten osalla, jotka muuttavat Rovaniemelle opiskelemaan. Vastaavasti 20-34-vuotiaita muuttaa Rovaniemeltä enemmän muihin kuntiin kuin muista kunnista Rovaniemelle. Toimintaympäristön tilastoihin on yhdistetty myös osa kaupunkistrategian mittareista. Tästä merkistä tunnistat kaupunkistrategian mittarin: 1
Käsitteitä: Asumisväljyys Asumisväljyys kertoo asuntoväestön asuntojen pinta-alan henkilöä kohden. Asumisväljyys saadaan jakamalla käytössä olevien asuntojen pinta-ala asunnossa asuvien määrällä. Asunnon pinta-ala (tilastokeskus) / Huoneistopinta-ala Asunnon pinta-ala lasketaan sitä rajoittavien seinien sisäpinnoista. Pinta-alaan ei lasketa mukaan autotallia, kellaria, kylmää varastotilaa, parveketta, kuistia eikä ullakon muita kuin asuintiloja. Asunto Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 neliömetriä. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäyntinsä. Ympäristöministeriön asetuksen mukaan asuinhuoneiston vähimmäiskoko on 20 m². Asuntokanta Asuntokanta sisältää kaikki asuinhuoneistot, sekä vakituisesti asutut että ei-vakituisesti asutut. Asuntokunta Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Asuntokunnan keskikoko Asuntokunnan keskikoko kertoo kuinka monta ihmistä keskimäärin muodostaa asuntokunnan. Asuntokunnan keskikoko saadaan jakamalla asuntoväestö asuntokuntien lukumäärällä. Asuntopoistuma Asuntojen poistumalla tarkoitetaan asuntojen tuhoutumista, purkamista, käyttötarkoituksenmuutosta (asunnosta tulee esimerkiksi toimisto), asunnon ränsistymistä käyttökelvottomaksi huonon sijainnin, kunnon tai varustepuutteiden takia. Asuntovarauma Asuntovarauma kuvaa asuntoja, joissa ei ole vakituisia asukkaita. Varaumaa ovat asunnot, jotka ovat käyttämättä lyhyitä aikoja esimerkiksi muuton takia, joita käytetään asuntokunnan kakkosasuntona tai joissa asutaan väliaikaisesti. Autovyöhyke Autovyöhyke sijaitsee kaupunkiseudun reunamilla väljäksi taajamiksi rakentuneilla pientaloalueilla. Autovyöhykkeellä henkilöauto on tärkein ja ääritilanteissa ainoa liikkumisvaihtoehto työpaikkojen ja palveluiden sijaitessa kaukana, eikä alueen väestöpohja riitä joukkoliikenteen järjestämiseen. Hallintaperuste: Asunnot ryhmitellään hallintaperusteen mukaan seuraavasti: Omistusasunto: Asunnon haltija omistaa talon tai asunto-osakkeet Vuokra-asunto: Aravavuokra-asunto, korkotukivuokra-asunto, muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Asumisoikeusasunto on asuntomuoto, josta asunnosta maksetaan asumisoikeusmaksu. Asukas omistaa asumisoikeuden rakennuttajayhtiön omistamaan asuntoon Muu hallintaperuste: Esim. syytinki, sukulaisuus Hallintaperuste tuntematon Asuntokantatilastossa hallintaperuste on määritelty pääasiassa vain vakinaisesti asutuille asunnoille. 2
Joukkoliikennevyöhyke Keskustan joukkoliikennevyöhykkeellä joukkoliikenteen palvelutaso on riittävän hyvä kilpaillakseen henkilöauton käytön kanssa ruuhka-aikoihin työ- ja asiointimatkoilla. Kaavavaranto Lainvoimaisissa kaavoissa olevien tonttien ja/tai asuntojen lukumäärä. Kerrosala Kerrosala on rakennusten kerrosten yhteenlaskettu pinta-ala. Kerrosalaan lasketaan kunkin kerroksen pinta-ala ulkoseinien ulkopintaan asti. Keskuksen jalankulkuvyöhyke Jalankulkuvyöhyke on kaupunkiseudun pääkeskuksen läheistä aluetta, jonka ytimen muodostavat kävelykadut, Keskuksen jalankulkuvyöhyke ulottuu noin kilometrin päähän kaupungin keskustasta. Keskustan reunavyöhyke Keskustan reunavyöhyke ympäröi keskustan jalankulkuvyöhykettä. Etäisyyksien puolesta vyöhykkeellä on hyvät mahdollisuudet pyöräilylle ja vyöhyke on liikkumismahdollisuuksiltaan monipuolinen. Vyöhyke ulottuu enintään 2,5 kilometrin etäisyydelle keskustasta. Rakennusvuosi Rakennusvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. Mikäli rakennusvuosi on aikaisempi kuin 1980, on rakennusvuodeksi voitu ilmoittaa peruskorjausvuosi Suunniteltu käyttöikä Suunniteltu käyttöikä tarkoittaa rakennushankkeeseen ryhtyvän, rakennuttajan tai suunnittelijan määrittelemää käyttövaatimusta. Talotyyppi: Asunnot ryhmitellään talotyypin mukaan seuraavasti: Erilliset pientalot: 1-2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset (esim. vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot) Rivi- ja ketjutalot: asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa Asuinkerrostalot: vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin Muu rakennus: myös rakennukset, joiden talotyyppi on tuntematon. Taloudellinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde mittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Tuntematon (väestöstä): Tuntemattomiksi henkilöksi luetaan henkilöt, jotka ovat kirjoilla kunnassa, mutta asuvat tällä hetkellä ulkomailla tai ovat kirjoilla laitoksissa. Työllisyysaste Työllisyysaste tarkoittaa työllisten prosenttiosuutta väestöstä. Virallinen työllisyysaste lasketaan 15-64- vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde ilmaisee alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrän sataa 15-64-vuotiaista (työikäistä) kohden. Tonttivaranto (jaettavat asunnot ja tontit / rakennuspaikat) Kaavoitetut tontit, joiden kunnallistekniikka on rakennettu ja jotka voidaan jakaa. 3
1. Avainluvut (Taulukon lähde: Tilastokeskus) Rovaniemi Koko maa Maapinta-ala, km2 1.1.2013 7 582 303 891 Taajama-aste, % 2014 89,3 85,1 Väestö Väkiluku 31.12.2014 61 551 5 471 753 Ennakkoväkiluku 31.12.2015 61 835 5 486 616 Väkiluvun muutos, % 2014-2015 0,5 0,3 0-14-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2014 16,9 16,4 15-64-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2014 65,9 63,7 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.2014 17,2 19,9 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % 31.12.2014 0,2 5,3 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % 31.12.2014 2,4 4,0 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä 2015 (ennakkotieto) -19 0 Syntyneiden enemmyys, henkilöä 2015 (ennakkotieto) 128 2 964 Perheiden lukumäärä 31.12.2014 16 179 1 473 666 Asuminen Asuntokuntien lukumäärä 31.12.2014 29 982 2 617 780 Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % 31.12.2014 35,9 31,5 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % 31.12.2014 52,3 53,9 Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2014 75,4 70,2 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2014 31,3 29,7 Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 31.12.2013 25 080 2 301 751 Työllisten osuus 18-64-vuotiaista, % 31.12.2013 64,9 68,6 Työttömyysaste, % joulukuu 2015 (Työ- ja elinkeinoministeriö, työllisyyskatsaukset) 16,5 14,4 Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä 31.12.2013 25 257 2 301 751 Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus, % 31.12.2013 91,3 66,7 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12.2013 2,4 3,4 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12.2013 13,5 20,9 Palvelujen työpaikkojen osuus, % 31.12.2013 82,9 74,6 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti 142,4 136,8 31.12.2013 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.2013 22,1 24,5 4
2. Väestö 2.1. Väestökehitys Rovaniemen väkiluvun kehitys vuosina 1980-2014 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 34 vuodessa väestömäärä on lisääntynyt noin 13 500 asukkaalla 25000 20000 15000 10000 5000 0 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014-14 15-64 65 - Rovaniemen väestömäärä oli vuoden 2014 lopussa 61 551 henkeä. Vuosien 1980-2014 välillä Rovaniemen väkiluku on kasvanut tasaisesti, yhteensä noin 13 500 asukkaalla. Vuoden 2005 lopusta vuoden 2014 loppuun Rovaniemen väestömäärä on kasvanut 3 716 henkilöä. Väestömäärä ylitti 60 000 asukkaan rajan vuoden 2010 viimeisten kuukausien aikana. Keskimääräinen väestönkasvu vuosien 1980 ja 2005 välillä on ollut vuosittain noin 390 asukasta. Vuosien 2006 ja 2014 välillä keskimääräinen väestönkasvu on ollut vuosittain noin 413 asukasta. Ennen vuotta 2006 tilastoissa on yhdistetty Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan väestötiedot. Vuoden 2015 ikäluokittaiset väestötiedot eivät ole vielä tiedossa. Vuoden 2015 ennakkoväkiluku oli 61 835 henkeä. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 5
100 % Väestön prosenttuaalinen muutos Rovaniemellä vuosina 2005-2014 90 % 14,2 14,7 14,7 14,8 14,9 15,1 15,7 16,1 16,6 17,2 80 % 70 % Ikäihmisten osuus rovaniemeläisistä lisääntyy 60 % 50 % 68,0 67,8 68,2 68,1 68,1 68,0 67,4 67,0 66,5 65,9 40 % 30 % 20 % 10 % 17,8 17,5 17,1 17,1 16,9 16,9 16,9 16,9 16,9 16,9 0 % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014-14 15-64 65 - Ikäihmisten osuus on lisääntynyt Rovaniemellä 3,0 prosenttiyksikköä vuodesta 2005 vuoteen 2014. Työikäisten osuus on puolestaan laskenut -2,1 prosenttiyksikköä ja alle 15-vuotiaiden osuus -0,9 prosenttiyksikköä. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 6
350 300 250 200 150 100 Rovaniemen väestönmuutostekijät vuosina 2006-2015 316 273 214 212 200 133 308 307 254 252 235 223 204 182 239 252 212 203 146 128 175 50 0-50 20-28 -3 0-19 -100-73 -150-200 -250 Väestö lisääntyy luonnollisen väestönlisäyksen ja nettomaahanmuuton ansiosta -216-182 -128-300 -350 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Luonnollinen väestönlisäys Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutto Tarkastelujaksolla vuodesta 2006 alkaen luonnollinen väestönlisäys on ollut vuosittain noin 225 henkilöä. Luonnollinen väestönlisäys muodostuu elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotuksesta. Kuntien välinen nettomuutto on ollut viime vuodet pääosin negatiivista eli lähtömuutto muihin kaupunkeihin on ollut tulomuuttoa suurempaa, keskimäärin noin -31 asukasta. Nettomaahanmuutto on ollut vuodesta 2006 lähtien noin 175 henkilöä vuodessa. Nettomaahanmuutto muodostuu maahanmuuttaneiden ja maastamuuttaneiden määrän erotuksesta. Sivulla 16 on tarkemmin kuvattu kuntien välinen muutto ikäkausittain. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 7
Rovaniemen väestönmuutos ikäluokittain 2020 ja 2030 5 000 4 000 3 000 2 000 Suhteessa vuoteen 2014 erityisesti ikäihmisten määrä tulee kasvamaan 1 000 0-1 000-2 000 Muutos 2014-2020 Muutos 2014-2030 Väestön ikärakenteessa tapahtuvat rakenteelliset muutokset heijastuvat koko kaupungin toimintaan. Tilastokeskuksen ennuste pohjautuu sen laatimishetken (v. 2015) syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen menneeseen kehitykseen. Ennusteen luotettavuus heikkenee selvästi tarkasteltaessa kaukana tulevaisuudessa olevia ajankohtia. Tilastokeskuksen ennusteen perusteella väestönkasvu jatkuu myös tulevina vuosikymmeninä, millä on vaikutusta niin palvelutuotantoon kuin kaavoitukseenkin. Asukasmäärän kasvaminen kertoo kaupungin elinvoimaisuudesta. Kaupunkistrategian tavoitteena on, että Rovaniemen kaupunki on 62 500 asukkaan kaupunki vuoden 2016 loppuun mennessä. Uudessa väestöennusteessa vuoden 2016 väestömääräksi on arvioitu 62 142 henkilöä (Kuvan lähde: Tilastokeskus ja Rovaniemen kaupunki) 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 0-6 10 % 10 % 10 % 10 % 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % 7 % 7-15 14 % 12 % 13 % 12 % 12 % 12 % 10 % 10 % 10 % 10 % 10 % 16-19 8 % 6 % 5 % 6 % 6 % 6 % 6 % 5 % 4 % 5 % 5 % 20-64 61 % 63 % 63 % 61 % 61 % 61 % 61 % 59 % 57 % 55 % 54 % 65-74 5 % 6 % 6 % 7 % 8 % 8 % 8 % 10 % 12 % 12 % 12 % 75-84 2 % 2 % 3 % 3 % 4 % 5 % 5 % 6 % 6 % 8 % 9 % 85-0 % 0 % 1 % 1 % 1 % 1 % 2 % 2 % 2 % 3 % 3 % 15-64 71 % 71 % 69 % 68 % 68 % 68 % 68 % 65 % 63 % 61 % 60 % Tilastokeskuksen väestöennustetta on käytetty viime vuosina kaupungin ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena perusteltuna väestökehitysarviona Rovaniemen kaupungin alueella. 8
70 000 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Rovaniemen väestökehitys ikäluokittain vuosina 2014-2030 0 2014 E2015 E2016 E2017 E2018 E2019 E2020 E2025 E2030 85-1 248 1 296 1 393 1 406 1 421 1 469 1 540 1 842 2 051 75-84 3 529 3 544 3 672 3 674 3 770 3 807 3 808 4 931 6 086 65-74 5 797 6 124 6 232 6 590 6 844 7 133 7 475 7 812 7 797 30-64 27 511 27 491 27 507 27 394 27 366 27 331 27 248 26 977 26 523 20-29 9 473 9 395 9 326 9 305 9 187 9 053 8 950 8 360 8 652 16-19 2 929 2 860 2 857 2 836 2 810 2 788 2 753 3 073 3 057 7-15 5 890 6 007 6 083 6 184 6 327 6 410 6 481 6 477 6 398 0-6 5 174 5 119 5 072 5 047 4 990 4 995 4 994 4 993 4 879 61551 61836 62142 62436 62715 62986 63249 64465 65443 Erityisesti yli 65-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan voimakkaasti tulevaisuudessa; yli 75- vuotiaiden määrä kasvaa yli 2500 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. 20-64-vuotiaiden ikäluokassa tapahtuu vuoteen 2030 mennessä laskua, kun taas alle 19-vuotiaiden määrä hieman kasvaa. Tilastokeskuksen väestöennuste 2015 pienensi huomattavasti Rovaniemen väestömäärän ennustetta tuleville vuosille. Ennuste on nyt aiempaa uskottavampi. Työikäisten prosentuaalinen osuus väestöstä pienenee ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttiin. Väestöllisen huoltosuhteen kannalta kehitys on haastava. Kehitys tapahtuu ennusteiden mukaan valtakunnallisesti. Yli 75-vuotiaiden määrä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2030 (Kuvan lähde: Tilastokeskus) mennessä 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 15-64 68 % 68 % 68 % 65 % 63 % 61 % 60 % 9
107,0 Väestön lisäys suhteessa vuoteen 2014 (2014=100) 106,0 105,0 Rovaniemen väestönkasvu ennustetaan olevan koko maan kasvua suurempaa 104,0 103,0 102,0 101,0 100,0 Rovaniemi Koko maa Rovaniemen väestönkasvu on ollut koko maan kasvua suurempaa. Saman kehityksen ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Kuviossa on asetettu vuoden 2014 väestömäärä lähtötasoksi, johon on lisätty vuosittainen väestönmuutos prosentteina suhteessa vuoden 2014 tasoon. Luvut perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennusteeseen. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 10
160,0 150,0 Väestönlisäys suhteessa vuoteen 2014 ikäluokittain (vuosi 2014=100) Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa huomattavasti nopeammin kuin muiden ikäluokkien 140,0 130,0 120,0 110,0 100,0 90,0 Alle 15-vuotiaat Koko maa Yli 65-vuotiaat Koko maa 15-64-vuotiaat Rovaniemi 15-64-vuotiaat Koko maa Alle 15-vuotiaat Rovaniemi Yli 65-vuotiaat Rovaniemi Ikäluokittaisessa tarkastelussa merkillepantavaa on eläkeikäisten (65 vuotta täyttäneet) määrän huima kasvu. Kasvu tasaantuu vasta vuoden 2035 jälkeen. Vuonna 2030 heidän määränsä on puolitoistakertaistunut verrattuna vuoden 2014 tilanteeseen. Alle 15-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan Rovaniemellä koko maan tasoa enemmän. Työikäisten määrä pienenee ennusteen mukaan tulevina vuosina vuoden 2014 tasoa matalammaksi. Kuviossa on asetettu vuoden 2014 väestömäärä lähtötasoksi eri ikäluokille, johon on lisätty vuosittainen väestönmuutos prosentteina suhteessa vuoden 2014 tasoon. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 11
Väestöllinen huoltosuhde Rovaniemellä ja koko maassa vuosina 2010-2030 Indeksiluku 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Demografinen huoltosuhde kasvaa tulevina vuosina merkittävästi, mutta pysyy koko maan tasoa matalampana 0 2010 2011 2012 2013 2014 E2015 E2020 E2025 E2030 Koko maa 52 53 54 56 57 58 63 66 69 Rovaniemi 47 48 49 51 52 53 60 65 68 Väestöllinen huoltosuhde ilmaisee alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrän sataa 15-64- vuotiasta (työikäistä) kohti. Rovaniemellä väestöllinen huoltosuhde on ollut koko maata pienempi. Vuoteen 2030 mennessä ero kuitenkin kaventuu. Vuonna 2014 väestöllinen huoltosuhde oli 52. Vuonna 2030 huoltosuhde on ennusteen mukaan 68. (Kuvan lähde: SOTKAnet ja Tilastokeskus) 12
420 400 380 360 340 320 300 280 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Rovaniemeläiset, joilla muu kieli kuin suomi äidinkielenä vuosina 2011-2014 Venäjänkielisten määrä on kasvanut viime vuosina. venäjä muu kieli saame englanti arabia kiina persia ruotsi saksa kurdi vietnam thai eesti, viro somali ranska turkki espanja bengali portugali puola makedonia unkari italia ukraina latvia, lätti afgaani, pašto hollanti japani albania bulgaria 2011 2012 2013 2014 Muita kuin suomea äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut noin sadalla henkilöllä vuosien 2011-2014 välillä. Määrällisesti eniten on venäjänkielisiä, joita oli vuonna 2014 lähes 400 henkilöä. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 13
2.2. Väestön sijoittuminen Selkeät väestötihentymät löytyvät keskustan lisäksi palvelukylien läheisyydestä Sodankyläntien suuralue Ounasjoen suuralue Suuralue Rovaniemen keskus Yläkemijoen suuralue Alakemijoen suuralue Ranuantien suuralue Rovaniemen väestö on keskittynyt keskustan alueelle. Väestöstä 86,2 % (52 780 asukasta) asui vuoden 2013 lopussa keskuksen suuralueella. Suuralueista vähiten väestöä oli vuonna 2013 Ranuantiellä 1,0 % (618 asukasta). Liitteenä ovat tarkemmat väestötiedot pien-, tilasto- ja suuralueittain. (Kuvan lähde: Rovaniemen kaupunki ja SYKE/YKR) 14
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2,0 1,9 3,1 2,2 2,7 1,2 3,1 5,7 5,3 11,3 9,3 6,7 6,3 5,1 10,4 4,4 9,4 8,9 10,4 11,2 4,3 16,8 16,3 14,5 44,7 44,1 15,4 16,7 4,8 4,9 9,6 9,6 8,4 8,6 Rovaniemen väestö vuonna 2014, koko kaupunki ja suuralueet 51,8 47,7 48,5 51,5 7,1 7,4 4,4 4,2 4,0 4,3 4,1 12,0 2,8 9,9 8,5 5,6 5,0 6,9 8,4 8,6 49,3 43,9 21,1 5,2 3,6 6,6 8,9 8,7 4,9 5,9 85-75-84 65-74 30-64 20-29 16-19 7-15 0-6 Koko kaupungin väestörakenne poikkeaa selkeästi maaseutumaisista suuralueista Lasten ja nuorten osuus suuralueiden asukkaista on suurin Rovaniemen keskuksen alueella, jossa asuu 86,2 % Rovaniemen asukkaista. Ikäihmisten osuudet suuralueiden asukkaista ovat suurimmat Sodankyläntien, Ounasjoen ja Yläkemijoen suuralueilla. Määrällisesti eniten ikäihmisiä asuu Rovaniemen keskuksen alueella. (Kuvan ja taulukon lähde: Tilastokeskus) 0-6 7-15 16-19 20-29 30-64 65-74 75-84 85- yht. Keskus 4582 5073 2575 8880 23391 4712 2836 1015 53064 Sodankyläntie 34 38 19 28 353 111 77 21 681 Ounasjoki 152 187 94 96 1050 370 205 49 2203 Alakemijoki 244 346 120 206 1403 300 195 77 2891 Ranuantie 52 60 24 45 312 68 38 7 606 Yläkemijoki 70 127 52 74 703 207 148 44 1425 Tuntematon 40 59 45 144 299 29 30 35 681 Rovaniemi 5174 5890 2929 9473 27511 5797 3529 1248 61551 15
2.3. Väestön muuttoliike 200 Kuntien välinen muuttoliike 150 Nuoret muuttavat Rovaniemelle opiskelemaan 100 50 Henkilöä 0-50 -100-150 -200 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-2012 -35-17 -4 144-26 -14-11 -17 5 10-21 -35 5-24 4-11 2013-2 -8-29 137-71 -87-84 -6 14 1-4 -2 3 7-9 12 2014-10 -14 14 96 29-37 -11 4 3-10 -9-17 -10-8 -5-15 Kuntien välinen nettomuutto on kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotus. Rovaniemi houkuttelee kaupunkiin alle 20-vuotiaita nuoria. Vastaavasti poismuutto on suurinta 20-34-vuotiaiden ikäryhmissä. Tämä selittynee sillä, että kaupunkiin tullaan opiskelemaan ja opintojen päätyttyä muutetaan töiden perässä muualle. Poismuutto on ollut viime vuosina suurempaa kuin tulomuutto, kun tarkastellaan nimenomaan nuorten ja nuorten aikuisten ikäluokkia. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 16
Rovaniemen sisällä muuttaneet vuonna 2014 Henkilöä 1912 1914 1916 1918 1920 1922 1924 1926 1928 1930 1932 1934 1936 1938 1940 1942 1944 1946 1948 1950 1952 1954 1956 1958 1960 1962 1964 1966 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Rovaniemen kaupungin sisällä muuttaneista lähes puolet oli 18-30- vuotiaita. 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 Rovaniemen kaupungin sisällä muutettiin vuonna 2014 yhteensä noin 8000 kertaa. Suurin muuttoaktiivisuus oli 1991-1993 välillä syntyneillä eli noin 21-23-vuotiaille, yli 400 muuttoa/ikäluokka. Yli 100 muuttoa/ikäkausi oli 2009-2013 ja 1979-1996 syntyneillä eli 1-5- vuotiailla ja 18-35-vuotiailla. Muuttoaktiivisuus pieneneekin noin 21-23-vuoden jälkeen, ja iäkkäämmillä ihmisillä muuttoja on enää hyvin vähän. 17
Muuttoliike on suurinta Rovaniemen keskuksen alueella, joka käsittää tässä tapauksessa myös Oikaraisen alueen Kaupungin sisäisten muuttojen määrä on vähentynyt vuodesta 2013 noin 200 kappaleella. Rovaniemen keskuksen sisäisiä muuttoja oli 7219 kappaletta eli noin 90,3 prosenttia kaikista muutoista. Keskuksen alueelta aluelautakunta-alueille muutti 292 henkeä, ja vastaavasti aluelautakunta-alueilta keskustaan muutti 316 henkeä. (Kuvan lähde: Väestörekisterikeskus) 18
100 % Asumisen muutos Rovaniemen alueilla vuosina 1990-2014 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Väestömäärä lisääntyy ydinkeskustan läheisyydessä ja kaupungin kehysalueilla 30 % 20 % 10 % 0 % 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Sisempi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Ydinmaaseutu Ulompi kaupunkialue Kaupungin läheinen maaseutu Harvaan asuttu maaseutu Asuminen on lisääntynyt erityisesti sisemmällä kaupunkialueella eli lähellä kaupungin ydinkeskustaa. Uloimmalla kaupunkialueella asuvien osuus on puolestaan pienentynyt. Toinen kasvanut alue on ollut kaupungin kehysalue. Maaseudulla asuvien osuus on pienentynyt. Kaupunki-maaseutu-luokituksella voidaan korvata kuntarajoihin perustuva kaupungin ja maaseudun erottelu sekä maaseudun kolmijako. Luokituksen on laatinut Suomen ympäristökeskus yhdessä Oulun Yliopiston Maantieteen laitoksen kanssa. Tarkastelun pohjana on paikkatietoaineisto, jossa maa on jaettu 250 x 250 metrin ruudukkoon ja jokainen ruutu on luokiteltu johonkin seitsemästä kaupunki- ja maaseutualueluokasta. Rovaniemen kohdalla käytössä on viisi luokitusta. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) Kartta jaottelusta on esitetty seuraavalla sivulla. 19
Karttojen lähde: SYKE 20
3. Työelämä ja elinkeinorakenne 3.1. Taloudellinen huoltosuhde 180 160 140 Taloudellinen huoltosuhde Rovaniemellä ja koko maassa vuosina 2006-2013 Indeksiluku 120 100 80 60 40 20 Taloudellinen huoltosuhde on pysynyt tasaisena 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Rovaniemi 144 137 138 145 140 138 139 142 Koko maa 128 124 124 134 131 129 132 137 Taloudellinen huoltosuhde mittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Luku saadaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla luku sadalla (Findikaattori). Taloudellisen huoltosuhteen laskua pidetään positiivisena ja tavoiteltavana ilmiönä ja nousua negatiivisena (Tilastokeskus). Taloudellinen huoltosuhde on pysynyt Rovaniemellä tasaisena vuosien 2006-2013 välillä. Eläkeläisten määrän kasvaessa tulisi myös työllisten määrän nousta, jotta huoltosuhde pysyy nykyisellä tasolla. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 21
3.2. Elinkeinot ja työpaikat Varusmiehet, siviilipalvelusmie het 0 % Opiskelijat, koululaiset 10 % Rovaniemen väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2014 Eläkeläiset 22 % Muut työvoiman ulkopuolella olevat 3 % Työvoiman osuus on 48,6 % ja työvoiman ulkopuolella olevien osuus 51,4 % väestöstä. Työlliset 41 % 0-14 -vuotiaat 17 % Työttömät 7 % Työttömät 2014 Rovaniemen väestöstä 41 prosenttia on työllisiä. Osuus on lähes sama kuin koko maassa keskimäärin. Vastaavasti rovaniemeläisten työttömien osuus väestöstä on 0,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Työttömistä selkeästi pienempi osuus on naisia. Naiset 38 % Miehet 62 % Eläkeläisten osuus väestöstä on Rovaniemellä 2,4 prosenttiyksikköä koko maata pienempi. Opiskelijoita ja koululaisia on Rovaniemellä noin 2,2 prosenttiyksikköä maan keskitasoa enemmän. Muut ryhmät ovat prosenttiyksikön sisällä koko maan tasosta. Tulevaisuudessa eläkeläisten osuus tulee kasvamaan huomattavasti. Tämä tulee ottaa huomioon myös palvelutarvetta arvioitaessa. (Kuvien ja taulukon lähde: Tilastokeskus) Työttömät vuonna 2013 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 Miehet 4,5 % 16,2 % 11,0 % 11,2 % 8,0 % 6,8 % 9,1 % 11,0 % 11,8 % 10,4 % 100 Naiset 3,9 % 10,4 % 11,3 % 10,7 % 7,1 % 7,4 % 10,6 % 12,0 % 13,6 % 13,0 % 100 22
Työllisyysaste Rovaniemellä vuosina 2006-2013 Rovaniemi Rovaniemen keskus Sodankyläntien suuralue Ounasjoen suuralue Alakemijoen suuralue Ranuantien suuralue Yläkemijoen suuralue 60,2 % 61,6 % 61,3 % 59,6 % 60,9 % 62,1 % 62,0 % 61,6 % 61,3 % 62,6 % 62,4 % 60,6 % 61,8 % 63,1 % 63,0 % 62,6 % 57,3 % 54,8 % 56,5 % 55,6 % 53,9 % 55,5 % 55,6 % 55,4 % 55,5 % 57,4 % 55,6 % 54,7 % 56,5 % 58,0 % 57,0 % 57,8 % 56,4 % 57,7 % 57,6 % 55,7 % 58,0 % 58,3 % 57,4 % 56,8 % 49,1 % 54,4 % 54,7 % 54,8 % 56,0 % 57,5 % 57,2 % 58,7 % 53,5 % 54,5 % 56,8 % 55,3 % 57,2 % 57,6 % 57,1 % 57,2 % Keskusta-alueella on maaseutumaisia suuralueita suurempi työllisyysaste 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Työllisyysaste on kasvanut vuosien 2006-2013 välillä kaikilla muilla paitsi Sodankyläntien suuralueella. Koko kaupungin alueella työllisyysaste oli 61,6 prosenttia vuonna 2013, laskua tapahtui edellisestä vuodesta 0,4 prosenttiyksikköä. Korkein työllisyysaste (62,6 %) oli Rovaniemen keskuksen suuralueella ja matalin (55,4 %) Sodankyläntien suuralueella. Vuosien 2012 ja 2013 tiedot ovat ennakolliset. Työllisyysaste on laskettu 15-64 -vuotiaiden ikäluokasta, mikä on virallinen tapa laskea työllisyysaste. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 23
Työvoiman ja työvoiman ulkopuolella olevien suhde Rovaniemen suuralueilla vuonna 2013 (15 vuotta täyttäneet) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Rovaniemi Suuralue Rovaniemen keskus Sodankyläntien suuralue Ounasjoen suuralue Alakemijoen suuralue Ranuantien suuralue Yläkemijoen suuralue 29896 26212 302 927 1307 299 618 20960 17521 327 956 1047 211 661 Työvoima Työvoiman ulkopuolella olevat Työvoiman (työlliset ja työttömät) ja työvoiman ulkopuolella olevien 15 vuotta täyttäneiden (muut ryhmät paitsi 0-14-vuotiaat) suhdetta tarkasteltaessa on havaittavissa selvä ero Rovaniemen keskuksen ja muiden suuralueiden välillä. Tämä kertoo osaltaan siitä, että keskuksen ulkopuolisilla maaseutualueilla asuu suhteessa enemmän eläkeläisiä kuin lähellä keskustaa. Vuonna 2013 Rovaniemellä oli 25 257 työllistä. Työllisten määrä laski vuodessa 174 henkilöllä. Vuonna 2011 työllisiä oli 272 enemmän. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 11851 47 % Työpaikat Rovaniemellä vuonna 2013 2143 9 % 3201 13 % 808 3 % 7070 28 % Työpaikkojen määrä väheni 176 työpaikalla. Valtio Kunta Valtioenemmistöinen Oy Yksityinen sektori Yrittäjät Vuonna 2013 Rovaniemellä oli työpaikkoja yhteensä 25 080. Laskua edelliseen vuoteen tapahtui 176 työpaikkaa. Suhteessa eniten vähentyivät valtioenemmistöisten yhtiöiden työpaikat (- 3,8 prosenttiyksikköä). Vuonna 2013 työllisiä oli Rovaniemellä hieman enemmän kuin työpaikkoja. Työpaikkaomavaraisuus oli silti lähellä 100 prosenttia. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 24
Työpaikkojen jakauma koko maassa ja Rovaniemellä vuonna 2013 22,0 % 21,0 % 20,0 % 19,0 % 18,0 % 17,0 % 16,0 % 15,0 % 14,0 % 13,0 % 12,0 % 11,0 % 10,0 % 9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Rovaniemen työpaikkojen jakaumassa on näkyvissä keskuskaupungille ominaisia piirteitä, kuten hallinnon, koulutuksen ja terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkojen suuri osuus Koko maa Rovaniemi Terveys- ja sosiaalipalvelut ovat Rovaniemen merkittävin työllistäjä. Niiden työpaikkojen osuus Rovaniemen työpaikoista on noin viidennes. Eroa koko maan keskimääräiseen tasoon on yli neljä prosenttiyksikköä. Teollisuuden työpaikkojen osuus työpaikoista on Rovaniemellä koko maan tasoa alhaisempi. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 25
3.3. Työttömät 20,0 Työttömyysaste Rovaniemellä vuodesta 2011 alkaen 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 Työttömyysaste oli vuonna 2015 keskimäärin 15,5 %. Kaupunkistrategian tavoitteena on, että työttömyysaste on enintään 10 % vuonna 2016. 2,0 0,0 2011 2012 2013 2014 2015 Työttömyysaste on kasvanut lähes koko tarkastelujakson ajan vuodesta 2011 alkaen. Vuonna 2015 oli Rovaniemellä työttömänä työnhakijana keskimäärin 4 638 henkilöä; kasvua vuodesta 2013 tapahtui 149 henkilöä. Työttömyysaste oli 15,5 % (kuukausien keskiarvo). Avointen työpaikkojen määrä kasvoi hieman vuonna 2015 verrattuna edelliseen vuoteen. (Kuvan lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö) 26
1200 Nuorisotyöttömät Rovaniemellä vuodesta 2011 alkaen 1000 800 600 400 200 Nuorisotyöttömyyden kasvu on pysähtynyt viime vuosina 0 2011 2012 2013 2014 2015 Nuorisotyöttömien (alle 25-vuotiaat työttömät) määrä on kasvanut tarkastelujaksolla vuodesta 2011 alkaen. Keväällä 2014 nuorisotyöttömien määrä kuitenkin laski toiveita herättävästi edellisvuotta matalammaksi. Vuonna 2015 nuorisotyöttömien määrä pysytteli vuoden 2014 tasolla, vaikkakin kuukausittaista vaihtelua tapahtui. Nuorisotyöttömien määrä kasvaa aina kesäkuukausina. Luvut ovat kuukausien keskiarvoja. 25-29-vuotiaiden työttömyys on jonkin verran lisääntynyt viime vuosina. 25-29-vuotiaat vastavalmistuneet kuuluvat nuorisotakuun piiriin. Rovaniemen kaupungin hallinnoima Nuorten ohjaamo -hanke pyrkii osaltaan vastaamaan nuorisotyöttömyyden haasteisiin. https://www.rovaniemi.fi/fi/palvelut/nuoret/nuorten-ohjaamo (Kuvan lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö) 27
Pitkäaikaistyöttömät Rovaniemellä vuodesta 2011 alkaen 1400 1200 1000 800 600 Pitkäaikaistyöttömien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2009 400 200 0 2011 2012 2013 2014 2015 Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut jyrkästi. Tarkastelujaksolla vuodesta 2011 alkaen kasvua on tapahtunut yli 550 henkilön verran. Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu alkoi vuoden 2009 kevään jälkeen, jolloin yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita henkilöitä oli noin 600. Pitkäaikaistyöttömien määrä on yli kaksinkertaistunut tuosta ajankohdasta. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu kuitenkin pysähtyi syksyn 2014 aikana, jonka jälkeen muutokset ovat olleet pieniä. Rovaniemen kaupungin Monet-kuntakokeiluhankkeella etsittiin ratkaisuja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Hankkeessa oli mukana myös Ranuan kunta. (Kuvan lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö) 28
60 Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta vuodesta 2011 alkaen (%) 50 40 30 20 10 Ulkomaalaisten työttömien osuus ulkomaalaisesta työvoimasta on alkanut kasvaa erityisesti kesäkuukausina 0 2011 Tammikuu 2011 Helmikuu 2011 Maaliskuu 2011 Huhtikuu 2011 Toukokuu 2011 Kesäkuu 2011 Heinäkuu 2011 Elokuu 2011 Syyskuu 2011 Lokakuu 2011 Marraskuu 2011 Joulukuu 2012 Tammikuu 2012 Helmikuu 2012 Maaliskuu 2012 Huhtikuu 2012 Toukokuu 2012 Kesäkuu 2012 Heinäkuu 2012 Elokuu 2012 Syyskuu 2012 Lokakuu 2012 Marraskuu 2012 Joulukuu 2013 Tammikuu 2013 Helmikuu 2013 Maaliskuu 2013 Huhtikuu 2013 Toukokuu 2013 Kesäkuu 2013 Heinäkuu 2013 Elokuu 2013 Syyskuu 2013 Lokakuu 2013 Marraskuu 2013 Joulukuu 2014 Tammikuu 2014 Helmikuu 2014 Maaliskuu 2014 Huhtikuu 2014 Toukokuu 2014 Kesäkuu 2014 Heinäkuu 2014 Elokuu 2014 Syyskuu 2014 Lokakuu 2014 Marraskuu 2014 Joulukuu 2015 Tammikuu 2015 Helmikuu 2015 Maaliskuu 2015 Huhtikuu 2015 Toukokuu 2015 Kesäkuu 2015 Heinäkuu 2015 Elokuu 2015 Syyskuu 2015 Lokakuu 2015 Marraskuu 2015 Joulukuu Koko maa Rovaniemi Ulkomaalaisten työttömien määrä (vuonna 2015 keskimäärin 236 henkilöä) on kasvanut hieman tarkastelujaksolla vuodesta 2011 alkaen. Myös ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta on hieman noussut. Merkillepantavaa on vuodesta 2013 alkaen aiemmista vuosista poikkeava osuuden merkittävä kasvu kesäkuukausina. Koko maan tasolla vastaavan suuruista muutosta ei ole havaittavissa. Ulkomaalaisiksi työttömiksi lasketaan työttömät, joilla on jokin muu kansalaisuus kuin suomi. Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuutta ulkomaalaisesta työvoimasta (%) kaikille aluetasoille laskettaessa työvoimana käytetään Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston uusinta kyseisenä ajankohtana saatavilla ollutta kansalaisuuteen perustuvaa ulkomaalaisten työvoimaa, joka on yleensä kaksi vuotta vanha. Eli esim. vuoden 2012 joulukuun ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuudessa työvoima on vuoden 2010 lopullinen työssäkäyntitilaston kunnittainen ulkomaalaisten työvoima. Vuonna 2015 työvoimana on käytetty työssäkäyntitilaston vuoden 2013 lopullista tietoa. (Kuvan lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö) 29
4. Yhdyskuntarakentaminen 4.1. Vyöhykejako ja rakentaminen Yhdyskuntarakenne on jaoteltu eri vyöhykkeisiin, jotka kuvaavat mahdollisuuksia käyttää eri liikkumismuotoja alueella. Vyöhykkeet on karkeasti jaoteltu jalankulkuvyöhykkeisiin, joukkoliikennevyöhykkeisiin sekä autovyöhykkeisiin. Rovaniemellä jalankulkuvyöhyke sijaitsee ydinkeskustassa. Joukkoliikennevyöhyke sijaitsee keskustan ulkopuolisilla alueilla, joissa on hyvät joukkoliikennemahdollisuudet. Autovyöhyke sijaitsee joukkoliikennevyöhykkeen ulkopuolella, jossa pääasiallisena liikkumismuotona on henkilöauto. Vuosina 2000-2012 uusia alueita on rakennettu erityisesti Vennivaaraan, Ounasrinteelle, Länsikankaalle ja Nivavaaraan. (Kuvan lähde SYKE/YKR, MML, Esri Finland, MMM, VRK) 30
4.2. Joukkoliikenteen reitistö ja asukastiheys Joukkoliikenteen järjestäminen kannattaa alueilla, joissa asukastiheys on riittävän suuri. Rovaniemellä joukkoliikenteen palvelutaso on houkutteleva lähinnä keskustan, Korkalovaaran ja Ounasrinteen välisillä reiteillä. Muilla alueilla palvelutaso on tätä heikompi. (Kuvan lähde Rovaniemen kaupunki) 31
Työmatkojen pituudet Rovaniemellä vuonna 2012 (%) 0-2 km 2-5 km 5-20 km 20-50 km 50-80 km 80-200 km Henkilöautojen määrä asuntokunnittain vuonna 2013 (%) Autoton 1 auto 2 tai useampi auto 2 % 5 % 6 % 25 % 26 % 28 % 29 % 36 % 43 % 40 35 30 25 20 Ala-asteiden, ylästeiden ja luokioden määrät ja etäisyydet Rovaniemellä vuosina 2006-2013 Alakoulujen määrä [lkm] Yläkoulujen määrä [lkm] Lukioiden määrä [lkm] 15 10 5 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Enintään 500 m etäisyydellä alakoulusta asuvien alaasteikäisten osuus [%] Enintään 1000 m etäisyydellä yläkoulusta asuvien yläasteikäisten osuus [%] Enintään 1000 m etäisyydellä lukiosta asuvien lukioikäisten osuus [%] Rovaniemellä työmatkoista kolmannesosa on 2-5 kilometriä. Joka neljännellä työmatkan pituus on alle kaksi kilometriä ja noin 87 prosentilla työllisistä työmatkan pituus on alle 20 kilometriä. Suurimmalla osalla asuntokunnista Rovaniemellä löytyy yksi tai useampi auto. Alle 30 prosenttia asuntokunnista ei omista lainkaan autoa. Rovaniemellä oli vuonna 2013 yhteensä 26 ala-astetta, 10 ylä-astetta ja 4 lukiota. Vuosina 2006-2013 ala-asteiden määrä on vähentynyt kolmella ja ylä-asteiden yhdellä. Kuitenkin vuonna 2013 ala-asteikäisistä 22,3 % asui edelleen alle 500 metrin päästä ala-asteesta (vuonna 2006 määrä oli sama 22,3 %). Yläasteikäisistä alle 1000 metrin etäisyydellä koulusta asui 30,2 % ja lukio-ikäisistä vastaavan etäisyyden päässä lukiosta asui 17,5 %. (Kuvan lähde: Tilastokeskus, Väestörekisterikeskus, Trafi, YKR/Syke, Liikennevirasto/Digiroad) 32
4.3. Toteutunut asuntotuotanto Vuosittain asuntoja on valmistunut noin 423 kappaletta Rovaniemellä valmistuneet asunnot vuosina 2006-2015 600 500 400 Asuntoja 300 200 100 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kerrostalot 214 244 230 71 125 311 311 210 233 239 Rivi- ja ketjutalot 31 52 29 46 26 36 48 37 92 10 Erilliset pientalot 150 229 208 146 187 167 194 133 112 112 Vuosina 2006-2015 valmistuneiden asuntojen määrä vaihtelee paljon yleisen taloustilanteen mukaan. Vuosi 2009 oli erityisesti kerrostalojen rakentamisessa heikko vuosi. Sen jälkeen kerrostaloasuntojen rakentaminen on vilkastanut. Vuonna 2013 tosin tapahtui pientä laskua. Vuonna 2015 erityisesti rivitaloasuntojen määrä väheni edellisestä vuodesta. Vuosien 2006-2015 välillä erillispientaloasuntoja on valmistunut keskimäärin noin 165 asuntoa, rivitaloasuntoja 45 ja kerrostaloasuntoja 219 kappaletta. Vuosittain uusia asuntoja on valmistunut keskimäärin 423 asuntoa. (Kuvan lähde: Rovaniemen kaupunki) 33
Uudet kerrostalot ovat keskittyneet ydinkeskustan alueelle tai sen välittömään läheisyyteen 8 km Rovaniemelle on valmistunut 1.1.2007-23.9.2015 välisenä aikana 1706 rakennusta, joita käytetään vakituiseen asumiseen (luku ei sisällä erillisiä vapaa-ajanrakennuksia, joissa asutaan). 8 kilometrin säteelle keskustasta on rakennettu 1350 rakennusta (78 %). Asuntoja on valmistunut kokonaisuudessaan noin 4100 kappaletta, joista 8 km säteellä keskustasta on 3750 kappaletta (90 %) (Kuvan lähde: Rovaniemen kaupunki) 34
4.4. Tuleva yhdyskuntarakenne Rovaniemen tuleva yhdyskuntarakenne pohjautuu maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmaan 2013-2016 (KV 27.1 2014 9) mukaisiin alustaviin kaavahankkeisiin. Vuosittain tavoitteena on jakaa 85 erillispientaloasuntoa, 5 rivitalotonttia ja 345 kerrostaloasuntoa. Asumiseen varattua kaava-alueita on erityisesti Pöykkölässä ja Vennivaarassa. Kerrostalokohteet sijaitsevat kaupungin keskustan läheisyydessä. Elinkeinoelämälle varattuna tontteja on tavoitteena jakaa vuosittain 36 teollisuustontin ja viiden liiketontin verran. Elinkeinoelämälle tarkoitettuja tontteja on erityisesti Jääskeläisen alueelle ja eteläkeskuksessa. Matkailuun keskittyvät tontit sijaitsevat Ounasvaaralla ja Napapiirin alueilla. Tarkemmat tiedot vuosittain jaettavista tonteista löytyvät maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmasta 2013-2016. (Kuvan lähde: Rovaniemen kaupunki) 35
Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman 2013-2016 mukaisesti yleiskaavoilla on tavoitteena tuottaa vuosittain 10 uutta rakennuspaikkaa. Tarkemmat tiedot löytyvät maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmasta. (Kuvan lähde: Rovaniemen kaupunki) 36
5. Asuminen 100 % Asuntokuntien määrä asuntokuntien henkilöluvun mukaan vuosina1994-2014 (%) 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Yhden ja kahden hengen asuntokuntia oli 76 % kaikista asuntokunnista 0 % 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6 henkilöä 7+ henkilöä Asuntokuntien henkilömäärät ovat pienentyneet vuosien 1994-2014 välillä, samalla asuntokuntien määrä on kasvanut noin 7000 asuntokunnalla. Vuonna 1994 asuntokuntia oli yhteensä 23 050 ja vuonna 2014 yhteensä 29 982. Vuonna 1994 yhden hengen asuntokuntia oli 31,7 % kaikista asuntokunnista, kun vuonna 2014 yhden hengen asuntokuntia oli jo 44,0 %. Myös kahden hengen asuntokuntien määrä on kasvanut tarkastelujaksolla. Sen sijaan kolmen ja sitä suurempien asuntokuntien määrä on vähentynyt. Koko maahan verrattuna Rovaniemellä oli vuonna 2014 suhteessa hieman keskivertoa enemmän yhden ja kahden hengen talouksia, yhteensä 76,1 % asuntokunnista. Koko maassa yhden hengen asuntokuntia oli 41,9 % ja kahden hengen asuntokunta 33,2 % asuntokunnista (yhteensä 75,2 %). (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 37
35000 Asuntokuntien määrä talotyypeittäin vuosina 1985-2014 30000 25000 20000 15000 10000 5000 Kerrostaloissa olevien asuntokuntien määrä on lisääntynyt lähes 4000 asuntokunnalla 1993-2013. 1118 1064 881 918 908 886 1668 978 1071 812 995 953 1007 1039 1082 1050 1053 1047 1060 883 1009 950 1004 1016 1000 1029 885 892 854 847 11605 11839 12141 12406 12504 12563 12788 12968 13226 13468 1734 8078 1862 8251 2013 8556 2259 8708 2540 8856 2689 9017 2431 9017 2973 9257 3092 9325 3207 9747 3289 9977 3316 10212 3318 10458 3358 10602 3440 10777 3465 10894 3566 10984 3589 11187 3618 11276 3616 11498 3651 3675 3747 3729 3759 3792 3799 3806 3824 3900 7804 7984 8197 8374 8510 8778 8698 9086 9137 9284 9394 9492 9595 9695 9799 9876 9984 10056 10154 10477 10676 10848 10997 11141 11249 11440 11522 11654 11707 11767 0 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Kahdessakymmenessä vuodesta asuntokuntien määrä on lisääntynyt noin 7 000 asuntokunnalla. Kerrostaloissa asuvien asuntokuntien määrä on kasvanut kyseisellä ajanjaksolla lähes 4 000 asuntokunnalla. Erillisissä pientaloissa asuvien asuntokuntien määrä on lisääntynyt noin 2 500 asuntokunnalla ja rivitaloissa lähes 700 asuntokunnalla. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 38
90 Asuntojen pinta-alan muutos vuosina 1990-2014 ja ennuste vuosille 2015-2030 80 70 60 Mennyt kehitys Ennuste 50 40 30 20 10 Vuonna 2030 asuntojen pintaala on keskimäärin 45,8 m² asukasta kohden 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Asunnon pinta-ala/asuntokunta, m² Asunnon pinta-ala/henkilö, m² Asuntojen pinta-ala henkilöä kohden on kasvanut vuosien 1990-2014 välissä lähes yhdeksällä neliömetrillä. Vuonna 2014 asuntopinta-ala oli Rovaniemellä henkilöä kohden 39,2 m² ja asuntokuntaa kohden 78,8 m². Rovaniemellä asutaan keskimäärin pienemmissä asunnoissa kuin koko maassa. Koko maan asuntojen keskimääräinen pinta-ala vuonna 2014 oli 81,7 m² Vuonna 2030 asuntokuntien keskimääräinen pinta-ala on Rovaniemellä arviolta noin 80,5 m² ja henkilöä kohden 45,4 m², mikäli menneiden vuosien asunto pinta-alan kasvu jatkuu entisellään. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 39
Rovaniemen seutukunnan rakennukset. Rovaniemen asunnot talotyypin ja valmistumisvuoden mukaan 2014. Ranuan asuinrakennuksetvalmistumisvuoden mukaan vuonna 2014 4000 rakennusta 3500 3000 2500 2000 1500 Vuosittain tarvitaan noin 300 uutta asuntoa korvaamaan asuntojen poistuma 1000 500 0-1920 1921-1939 1940-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000-2009 2010-2014 Asuinkerrostalo 0 0 83 104 152 149 147 70 39 2 Rivi- tai ketjutalo 3 0 16 54 107 330 207 101 51 4 Erillinen pientalo 87 108 2009 1234 1577 3070 1630 1758 790 51 Ranua asuinrakennukset 36 43 270 302 318 374 166 73 32 20 Tunte maton Rovaniemellä asuntokanta on suhteellisen nuorta. Yli 59 prosenttia rakennuksista on rakennettu vuoden 1980 jälkeen. VTT on tutkinut asuntojen poistumaan seutukunnittain vaihtoehtoisen skenaarioiden pohjalta. Rovaniemen seutukuntaan kuuluu Rovaniemen lisäksi myös Ranua. Ranualla asuinkanta on huomattavaksi Rovaniemeä pienempi, jonka vuoksi asuntojen poistumasta suurin osa kohdistuu Rovaniemelle. Toisaalta Ranuan asuntokanta on hieman Rovaniemen asuntokantaa vanhempaa. VTT:n skenaariossa, jossa pohjana on tilastokeskuksen väestöennuste ja normaalipoistuma, poistuma on Rovaniemen seutukunnassa vuosien 2011-2015 aikana noin 340 asuntoa/vuosi, vuosien 2016-2020 aikana noin 280 asuntoa/vuosi ja vuosien 2021-2025 välillä 260 asuntoa/vuosi. Tämän pohjalta Rovaniemellä asuntojen poistuma on vuosittain noin 0,2 prosenttiyksikköä asuntokannasta. Vuosittain tarvitaankin noin 300 asuntoa lisää korvaamaan poistumaa. Haastavaa on, kohdistuvatko poistuma ja uudistuotanto samaan paikkaan. (Lähde: Tilastokeskus, VTT:n asuntotuotanto 2030) 40
Asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 2009-2015 35000 30000 25000 20000 Asuntokunta 15000 10000 5000 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muu tai tuntematon hallintaperuste 849 834 782 833 849 801 Asumisoikeusasunnot 267 288 359 367 372 379 Muu vuokra-asunto 5654 5725 5902 6468 6907 7475 Arava tai korkotukivuokra-asunto 4483 4488 4207 3701 3456 3279 Kaikki omistusasunnot 17259 17489 17744 17951 18027 18048 Rovaniemellä oli vuonna 2014 yhteensä 29 982 asuntokuntaa. Suurin osa asuntokunnista asui omistusasunnoissa, yhteensä 18 048 asuntokuntaa (60,2 %). Vuokralla joko yksityisellä vuokranantajalla tai Arava- tai korkotukivuokra-asunnoissa asui yhteensä 10 754 asuntokuntaa, 35,9 % kaikista asuntokunnista. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) Rakennusta Hissit Rovaniemellä 24.9.2015 mennessä valmistuneissa asuinkerrostaloissa 250 200 150 100 50 0 1 krs. 2 krs. 3 krs. 4 krs. 5 krs. 6 krs. 7 krs. 8 krs. Kyllä 24 153 80 35 3 2 Ei 2 145 161 58 15 4 Kerrostalossa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on sisääntulon kerrostaso mukaan lukien kolmannessa tai sitä ylemmässä kerroksessa, porrasyhteys asuinhuoneistoihin on varustettava pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjälle soveltuvalla hissillä. (G1 Suomen rakentamismääräyskokoelma, Ympäristöministeriö, 2005) Rovaniemellä hissi löytyy sitä suuremmalla todennäköisyydellä mitä useampi kerros asuinkerrostalossa on. (Kuvan lähde Rovaniemen kaupunki) 41
Liitteet Väestö, Koko kunta 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos 2006-2014 0-6 4 439 4 495 4 662 4 806 4 917 5 063 5 114 5 182 5174 735 7-15 6 512 6 426 6 269 6 125 5 946 5 891 5 856 5 847 5890-622 16-19 3 321 3 437 3 446 3 478 3 420 3 312 3 222 3 110 2929-392 20-29 8 643 8 851 9 042 9 193 9 285 9 496 9 443 9 406 9473 830 30-64 26 651 26 992 27 166 27 307 27 472 27 375 27 437 27 495 24511-2140 65-74 4 819 4 815 4 900 4 944 4 918 5 201 5 381 5 559 5797 978 75-84 3 006 3 051 3 069 3 135 3 205 3 293 3 338 3 466 3529 523 85-708 758 799 860 927 1006 1086 1150 1248 540 58 099 58 825 59 353 59 848 60 090 60 637 60 877 61 215 61551 3452 Rovaniemen keskus 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos 2006-2014 0-6 3 887 3 966 4 107 4 261 4 361 4 475 4 523 4 585 4582 695 7-15 5 477 5 433 5 304 5 208 5 076 5 049 5 030 5 032 5073-404 16-19 2 893 3 020 3 072 3 072 3 036 2 953 2 852 2 765 2575-318 20-29 7 971 8 203 8 364 8 476 8 585 8 778 8 792 8 792 8880 909 30-64 22 342 22 673 22 885 23 048 23 161 23 155 23 226 23 301 23391 1049 65-74 3 802 3 799 3 896 3 953 3 961 4 208 4 370 4 535 4712 910 75-84 2 352 2 402 2 447 2 509 2 566 2 642 2 670 2 788 2836 484 85-596 636 659 712 767 853 930 982 1015 419 49 320 50 132 50 734 51 239 51 513 52 113 52 393 52 780 53064 3744 Sodankyläntien suuralue 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 Muutos 2006-2014 0-6 28 28 28 21 35 35 35 38 34 6 7-15 78 72 56 48 40 42 39 38 38-40 16-19 23 30 23 27 22 27 20 13 19-4 20-29 41 35 35 38 45 46 43 35 28-13 30-64 419 419 400 392 386 386 378 370 353-66 65-74 122 119 127 123 120 119 102 101 111-11 75-84 62 67 62 65 69 70 82 84 77 15 85-10 9 9 10 14 13 12 16 21 11 783 779 740 724 731 738 711 695 618-165 Ounasjoen suuralue 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 Muutos 2006-2014 0-6 145 122 120 123 123 147 142 145 152 7 7-15 288 275 262 248 232 229 214 200 187-101 16-19 95 94 85 86 81 82 92 91 94-1 20-29 127 114 126 149 131 129 106 105 96-31 30-64 1 197 1 203 1 187 1 157 1 159 1 119 1 090 1 059 1050-147 65-74 320 320 311 309 308 336 345 358 370 50 75-84 184 184 178 186 195 199 197 198 205 21 85-23 27 35 37 35 37 41 44 49 26 2 379 2 339 2 304 2 295 2 264 2 278 2 227 2 200 2203-176 Alakemijoen suuralue 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 Muutos 2006-2014 0-6 225 235 254 255 260 265 267 250 244 19 7-15 367 361 360 361 353 330 331 334 346-21 16-19 163 169 155 159 150 133 142 137 120-43 20-29 246 242 250 233 235 236 211 214 206-40 30-64 1 366 1 401 1 391 1 395 1 441 1 421 1 428 1 426 1403 37 65-74 268 274 268 258 251 256 276 277 300 32 75-84 196 195 191 183 180 189 193 198 195-1 85-45 49 55 64 70 70 66 68 77 32 2 876 2 926 2 924 2 908 2 940 2 900 2 914 2 904 2891 15 42
Ranuantien suuralue 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 Muutos 2005-2014 0-6 46 45 52 56 54 54 50 52 52 6 7-15 102 91 86 77 59 63 60 60 60-42 16-19 42 38 35 46 44 38 35 29 24-18 20-29 48 46 48 47 47 41 35 42 45-3 30-64 348 341 338 326 326 323 328 329 312-36 65-74 57 59 62 67 63 60 60 59 68 11 75-84 37 32 32 30 33 32 37 39 38 1 85-5 7 5 3 4 7 7 8 7 2 685 659 658 652 630 618 612 618 606-79 Yläkemijoen suuralue 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 Muutos 2005-2014 0-6 91 87 81 74 69 68 69 71 70-21 7-15 162 157 161 150 142 141 138 128 127-35 16-19 75 58 50 58 54 55 55 51 52-23 20-29 98 86 88 87 82 97 86 74 74-24 30-64 802 772 770 764 746 736 741 737 703-99 65-74 239 231 228 224 206 213 217 214 207-32 75-84 166 161 154 159 159 157 157 157 148 18 85-23 27 32 30 33 24 28 31 44 21 1 656 1 579 1 564 1 546 1 491 1 491 1 491 1 463 1425-231 Väestö, 31.12.2010 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 Muutos Muutos tilastoalueet 2013 2014 2010 2014 Keskustatoimintojen tilastoalue* 4 101 4 332 4333 4421 4511 90 410 Rantaviirin tilastoalue 6 292 6 335 6471 6575 6510-65 218 Ratantaus tilastoalue 7 651 7 760 7811 8070 8262 192 611 Pullinpuolen tilastoalue 2 115 2 089 2078 2082 2086 4-29 Ounasrinteen tilastoalue 3 191 3 090 3004 2956 2930-26 -261 Pöykkölän tilastoalue 2 501 2 490 2689 2775 2822 47 321 Lapinrinteen tilastoalue 1 503 1 496 1553 1528 1528 0 25 Karinrakan tilastoalue 6 202 6 309 6200 6166 6178 12-24 Ounasmetsän tilastoalue 2 009 2 105 2111 2080 2065-15 56 Koskenkylän tilastoalue 850 839 848 858 869 11 19 Saarenkylän tilastoalue* 10 015 10 025 9998 9914 9774-140 -241 Ylikylän tilastoalue 3 633 3 800 3936 4015 4199 184 566 Alakorkalon tilastoalue 835 834 825 819 820 1-15 Kaukon tilastoalue 615 609 536 521 510-11 -105 Niesin tilastoalue 263 259 247 244 226-18 -37 Olkkajärven tilastoalue 468 479 464 451 455 4-13 Lohinivan tilastoalue 141 139 137 137 136-1 -5 Meltauksen tilastoalue 538 530 508 488 492 4-46 Sinetän tilastoalue 1 068 1 079 1067 1062 1059-3 -9 Songan tilastoalue 517 530 515 513 516 3-1 Hirvaan tilastoalue 716 746 744 747 763 16 47 Rautiosaaren tilastoalue 638 643 621 614 598-16 -40 Muurolan tilastoalue 1 143 1 093 1123 1123 1094-29 -49 Jaatilan tilastoalue 443 418 426 420 436 16-7 Ranuantien tilastoalue 630 618 612 618 606-12 -24 Auttin tilastoalue 286 272 276 274 248-26 -38 Vanttauskosken tilastoalue 745 742 733 722 723 1-22 Oikaraisen tilastoalue 460 477 482 467 454-13 -6 Tuntematon 521 499 529 555 681 126 160 *Pohjoiskeskuksen pienalueen siirto osaksi Saarenkylän tilastoaluetta on korjattu myös aiempiin vuosiin Väestö, 31.12.2010 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 Muutos pienalueet 2013 Muutos 2010 43