JUHA SAARNIO JA MARJA HAMILO (TOIM.) INNOVAATION ALKULÄHTEILLÄ

JUHA SAARNIO JA MARJA HAMILO (TOIM.) INNOVAATION ALKULÄHTEILLÄ

Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teoksen osittaiseen valokopiointiin, skannaamiseen tai muuhun digitaaliseen kopiointiin myöntää tekijöiden ja kustantajien valtuuttamana KOPIOSTO ry. Muuhun käyttöön luvat on kysyttävä suoraan kunkin teoksen oikeudenhaltijoilta. JULKAISIJA KUSTANTAJA JA MYYNTI Teknologiateollisuus ry Teknologiainfo Teknova Oy Eteläranta 10, 4. krs 00130 HELSINKI puh. (09) 19231/julkaisumyynti www.teknologiainfo.net ISBN 978-952-238-105-7 ISBN 978-952-238-106-4 (PDF) Teknologiainfo Teknova Oy Ulkoasu ja taitto: Cleo ja Valtteri Bade Painopaikka: Tammerprint Oy, Tampere, 2013

Lukijalle Suomen menestyminen kansainvälisessä kilpailussa on paljolti sidoksissa innovaatiokyvykkyyteemme eli kyvykkyyteemme kaupallistaa keksintöjä, joita maassamme ja muualla maailmassa syntyy. Innovoida voi, ja pitää, myös hyödyntäen muualla syntyvää keksintöpääomaa. Yksi kirjan päätarkoituksista onkin auttaa suomalaisia innovaattoreita kokeiltujen mallien ja käytännön esimerkkien kautta. Tämä kirja osoittaa sen, että Suomessa osataan keksiä ja luoda keksinnöistä innovaatioita. Samalla se myös osoittaa sen, että kaikki tämä innovaatio ei hyödynnä täysimääräisesti kansakuntaamme. Kirjan innovaatioesimerkit on koottu monilta eri liiketoiminnan aloilta ja ne ovat hyvin erilaisia luonteeltaan. Ne kertovat innovaation vaativan pitkäjänteisyyttä, mutta osoittavat samalla sen voivan synnyttää arvoa myös hyvin lyhyellä aikajänteellä. Ne tuovat esiin sen, että innovaatiota varten pitää usein voida nähdä näennäisesti erilliset asiat samassa kontekstissa ja että onneakin joskus tarvitaan. Innovaattorin arki ei ole juhlaa, ja joskus suuriin menestystarinoihin johtava työ on alkanut piilossa päättäjien katseilta. Varsinaista innovaattoriyksilöä ei usein ole, vaan innovaatio syntyy erityisten ihmisryhmien erityisestä toiminnasta, rohkeudesta ja panostuksesta. Siipien leikkaajat muuttuvat liian usein selkääntaputtajiksi 4

vasta onnistumisen varmistuttua. Kartetaanko yrityksissä riskejä ehkä liiankin kanssa? Kirja koettaa 13 esimerkkitapauksen avulla löytää vastauksen kysymykseen, kuinka saisimme lisätyksi suomalaista innovaatiotoimintaa, luoduksi paremman pohjan innovaatioille sekä saisimme kansakuntana innovaatiosta paremman hyödyn. Jos panostamme julkista rahaa innovaatioon, on panostukselle syytä odottaa myös vastinetta. Siksi kirja koettaa myös antaa uutta innovaatiopoliittiseen keskusteluun. Lisäksi kirjan muutaman varoittavan esimerkin kautta esiin nousee myös kysymys: pitäisikö innovaatiolle antaa lisää tilaa tilanteessa, jossa lainsäätäjä ei ole voinut edes kuvitella tulevaa teknologiaa. Hyvä lukija. Toivomme että tämä Teknologiateollisuuden innovaatiotyöryhmän kokoama kirja herättää myönteisiä ajatuksia innovaatiopotentiaalistamme ja on osaltaan katkaisemassa siipiä myytiltä, jonka mukaan Suomessa ei osata kaupallistaa. Toivomme myös, että kirjan ajatukset tukevat uutta suomalaista innovaatiota ja auttavat innovaatiolle suotuisan ympäristön kehittymistä Suomessa. Toivotamme innovatiivisia lukuhetkiä, Jorma Turunen Lauri Oksanen Toimitusjohtaja Puheenjohtaja Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden innovaatiotyöryhmä 5

Sisällys Lukijalle 4 Ankkurointi 8 Miksi tämä kirja on kirjoitettu 9 Kenelle tämä kirja on kirjoitettu 10 Sisältö 11 1 Innovaation luonteesta 13 1.1 Asiakas keskiössä 13 1.2 Teknologia ei riitä 14 1.3 Markkinat ja kilpailijat 15 1.4 Sattuma kuljettaa 15 1.5 Monenlaisia innovaatioita 17 1.6 (Epä)onnistuneita innovaatioita 28 1.7 Innovaatiovuoto 29 2 Innovaattorin prototyyppi 33 2.1 Viisitoista vuotta arkea 33 2.2 Lisää aikaa vai lisää kiireitä 35 2.3 Hyvä idea vastaan organisaatio 36 2.4 Menestys kypsyy hitaasti 38 2.5 Oikea ajoitus 39 2.6 Kohti pienempiä ja nopeampia innovaatioaskeleita 40 2.7 Vapaaehtoisuuden voima 41 3 Onnistumisista, epäonnistumi sista ja virheistä 43 3.1 Innovoinnin triangelidraama 44 3.2 Kyseenalaistamista on siedettävä 46 3.3 Innovaatiotyön ja innovaation elinkaaren kolme kontekstia 51

4 Hallitus, strategia ja yrityskulttuuri innovaation tukena 57 4.1 Hallitus luo pitkän aikavälin näkemyksen 57 4.2 Eteenpäin katsova hallitus luo puitteita innovaatioille 58 4.3 Esimerkkitapaus 59 4.4 Strategiatyön haasteena epävarmuuden hallinta 61 4.5 Merkittävä innovaatio voi muuttaa yrityksen strategian 63 4.6 Kannustava yrityskulttuuri auttaa tuloksiin 64 5 Esimerkkejä suomalaisista innovaatioista 67 5.1 Raisio ja Suomen Sokeri Benecolin ja ksylitolin mutkikas matka maailmalle 70 5.2 Kone Nostetta hisseihin 84 5.3 Genelec Karjalasta kajahtaa! 99 5.4 Bookabooka Kirjavuokrauksen takkuinen tarina 112 5.5 Pilkington ja Lamino Kelluuko lasi? 118 5.6 K-Patents Taitekerroinmittarien suuri pienyritys 136 5.7 Nokia Siemens Networks, NSN Törkytukiasemasta menestykseksi 152 5.8 Nokia Vallankumouksellinen kamerapuhelin 162 5.9 Ruukki Oikein sammutettu! 171 5.10 Helicam Services Kuvaa kopterista 180 5.11 Modulight Lasereita moneen lähtöön 190 5.12 Idesco Tunnistus helpoksi 204 5.13 Cone Advisor Strategisen johtamisen ytimessä 210 6 Tulevaisuuden innovaatiot 221 7 Loppupäätelmät 229 Kirjallisuutta 246 Tekijät 251 7

Ankkurointi Innovaatio luo kansakunnalle kasvun pohjaa. Kun asiat osataan tehdä tehokkaammin ja paremmin, syntyy mahdollisuus luoda pysyvää lisäarvoa sekä imu, jota kohti tulovirrat voivat kääntyä. Tätä kirjoitettaessa elämme Suomessa vaihetta, jossa kauppataseemme on negatiivinen. Toisin sanoen Suomi köyhtyy. Tämä muutos on pysäytettävä ja käännettävä. Siinä innovaatiolla ja innovaatiotoiminnan edellytysten parantamisella on suuri merkitys. Jotta ymmärtäisimme paremmin innovaatiotoiminnan merkityksen, määrittelemme tässä kirjassa onnistuneen sekä epäonnistuneen innovaation tunnusmerkkejä. Luomme katsauksen kolmeentoista innovaatioesimerkkiin sekä pohdimme niiden merkitystä Suomelle. Tutkimuksen kohteeksi valitut tapaukset edustavat huipputeknologiaa monelta alalta sekä monelta vuosikymmeneltä. Mukana on myös palveluinnovaatioita, jotka ovat kohdanneet vaihtelevaa menestystä ja jotkut jopa suoraa vastarintaa vanhentuneiden liiketoimintamallien puolustajilta. Tarkoituksemme on tunnistaa parhaita käytäntöjä ja tapoja välttää sudenkuoppia, jotta suomalainen innovaatiotyö saavuttaa täyden potentiaalinsa sekä kääntää pääomavirrat takaisin kohti Suomea. 8

Mikä tämä kirja on Tämä kirja on syntynyt Teknologiateollisuus ry:n Innovaatiotyöryhmän ajatuksesta. Työryhmästä valikoitui työhön pieni ryhmä kirjoittajia, jotka kokosivat kirjan esimerkit ja kirjoittivat niiden merkityksestä. Tavoitteena oli kirja, joka valottaa todellisten esimerkkien kautta innovaation syntyä ja arvonmuodostusta sekä pohtii, kuinka asiat voisi optimoida niin, että Suomeen ja suomalaisille yrityksille syntyisi entistä enemmän arvoa. Lisäksi työtä tarkasteli ja kommentoi muutama suomalainen innovaatiotutkija. Kirjan esimerkit on koottu monilta aloilta ja ne kuvastavat innovaation kehittymistä aina alkusykäyksestä kaupalliseen lopputulokseen saakka. Joidenkin kehittyminen on vienyt vuosikymmeniä, jotkut taas on kaupallistettu hyvin lyhyessä ajassa. Osa perustuu pitkälliseen teknologiseen perustutkimukseen ja joissakin on oivallettu, kuinka tunnettuja asioita voi yhdistää uudella tavalla ja luoda niistä osiaan huomattavasti enemmän arvoa. Miksi tämä kirja on kirjoitettu Innovaatiosta on kirjoitettu paljon, mutta tahdoimme mennä konkreettiselle tasolle ja katsoa aihetta sekä onnistuneiden että epäonnistuneiden innovaatiohankkeiden valossa. Halusimme löytää työkaluja innovaatiovuodon tukkimiseksi tai ainakin sen vähentämiseksi sekä vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan saadaksemme rakenteet innovaatioliiketoimintaa paremmin tukeviksi. Suomessa on vallalla käsitys, jonka mukaan keksiminen meiltä onnistuu, mutta kaupallistaminen on kankeaa. Tätä myyttiä tahdoimme murtaa. Pelkästään kirjan esimerkit osoittavat, että vaikka kaupallistaminen vaatii paljon työtä, siinä on mahdollista onnistua. Esimerkkejä tutkimalla voidaan kuitenkin huomata, että on olemassa monia kompastuskiviä kehityksessä. Innovaatioilla on vastustajansa, sillä onnistuminen merkitsee muutosta. Meidän tuleekin varautua ylittämään innovaation sudenkuopat. Yksi päätarkoituksistamme on tuoda esiin ansoja innovaattorien polulla ja antaa eväitä haluttuun lopputulokseen pääsemiseksi. Toivomme, että kirja voi 9

kiihdyttää suomalaista innovaatiotyötä ja lisätä sen tuloksellisuutta. Samalla on tarkoitus herättää yrityksiä haistamaan muutoksen tuulet yhä herkemmin ja ennakoimaan tulevia murroksia ja rakenteellisia muutoksia. Haluamme välttää Kodakin kaltaiset surulliset tarinat, joissa maailma muuttuu muurin ympärillä ja koskemattomuudessaan komeillut herää merkityksensä menettäneenä. Toivomme myös kirjan tuovan uusia ajatuksia innovaatiopoliittiseen keskusteluun, jotta Suomessa osataan oikealla lailla pitää huolta innovaation kasvualustasta sekä lannoituksesta. Jos esimerkiksi lainsäädäntö ei pysy teknologisen kehityksen suomien mahdollisuuksien vauhdissa, on lain tulkitsijoiden laajennettava näköalojaan. Kenelle tämä kirja on kirjoitettu Toivomme mahdollisimman monen lukevan näistä ajatuksista ja samalla tahdomme muistuttaa, että innovoiminen kuuluu kaikille. Vaikka yksittäinen henkilö voi istuttaa innovaation siemenen, koko prosessi vaatii yhteistyötä. Toivottavasti yritykset saavat kirjasta ja sen esimerkeistä kannustusta omaan innovaatiotoimintaansa ja yhteistyöhön. Kirja voi myös sopia erilaisten oppilaitosten materiaaliksi ja toivommekin, että se saa laajan lukijakunnan myös työuransa alkuvaiheessa olevien tulevaisuuden tekijöiden joukossa. Koemme onnistuneemme parhaiten, jos saamme herätetyksi keskustelua yhteiskunnan eri ryhmittymien välillä, sillä paras innovaatiopotentiaali luodaan erilaisten näkemysten taidokkaalla yhdistämisellä. Kirja on myös kirjoitettu herättämään julkisia päättäjiämme ymmärtämään innovaation suuri merkitys pienen maan näkyvyydelle maailmantaloudessa. Maailman innovatiivisia alueita seurataan tarkasti, ja tällaisten alueiden kiinnostavuus kasvaa. Innovaatiota tulee tukea konkreettisin teoin ja rakennemuutoksin ei pelkästään juhlapuheilla. 10

Sisältö Kirja alkaa tarkastelemalla innovaation määritelmää ja sitä, miten se voidaan jakaa erilaisiin luokkiin. Samalla tuodaan esille ajatuksia siitä, millainen ihminen innovaattori on ja miten innovaatio syntyy. Epäonnistunut innovaatio ei ole virhe, jos siitä opitaan ja se toimii pohjana uudelle innovaatiolle. Käsittelemme tätä aihetta pohtimalla onnistumisen ja epäonnistumisen suhdetta innovaatiotyössä. Yrityksen hallituksen merkitys innovaation onnistumisessa on kiistaton. Kuvaamme aihetta yleisesti sekä erään hallituksen näkökulmasta heidän työskennellessään innovaation sallivan strategian ja yrityskulttuurin synnyttämiseksi. Suurin osa kirjasta on omistettu innovaatioesimerkeille. Niitä ei ole edes yritetty kategorisoida, koska ne ovat hyvin erilaisia. Ne kuvaavat aihetta usean eri yrityksen näkökulmasta ja kertovat kulloiseenkin innovaatioon johtaneesta polusta ja sen varrella saaduista opetuksista. Tästä osiosta on helppo poimia haluamansa esimerkit, jos jokaista ei tahdo kahlata läpi. Mielestämme kaikissa on kuitenkin erilaista oppia. Lopuksi katsomme mahdollisiin tulevaisuuden innovaatioihin sekä koetamme tiivistää opeista johtopäätöksiä. Niiden toivomme antavan energiaa suomalaisen innovaatioympäristön kehitykselle sekä innostavan jokaista innovatiiviseen ajatteluun. Meissä kaikissa asuu pieni innovaattori halusimmepa tai emme. Jokainen on joskus huomannut ajattelevansa, kuinka jokin asia voitaisiin tehdä paremmin tai mihin jokin ratkaisu voisi purra entistä tehokkaammin. Suomi tarvitsee kaikki nämä ajatukset kukoistavaan innovaatiotoimintaan. Niistä pitää rohkeasti keskustella ja etsiä niille tukea, jotta ne voivat alkaa kasvaa ja tuottaa hedelmää. Voimme yhdessä innovoimalla nostaa Suomen maailman innovatiivisimmaksi kansakunnaksi. 11

Esimerkkejä 5 suomalaisista innovaatioista Tässä kappaleessa esitellyt esimerkkitapaukset on valittu Teknologiateollisuus ry:n innovaatiotyöryhmän kevään 2012 kokouksissa. Esimerkeistä haluttiin löytyvän innovaatioiden kirjoa ja erilaisia näkökulmia. Esimerkit ovat eri aloilta, erikokoisista yrityksistä, erilaisista lähtökohdista syntyneitä ja edustavat sekä tuote-, palvelu- että prosessi-innovaatioita; valikoima ei kuitenkaan missään nimessä ole tyhjentävä. Raision ja Suomen Sokerin esimerkeissä tarkastellaan innovaatioiden osittain sattumanvaraista syntyä ja innovaatioiden kaupallistamista. Erityisesti tarkastellaan yhtäläisyyksiä ksylitolin ja Benecolin USA:n valloitusyrityksissä. Kyse on vanhoista innovaatioista, mutta esimerkit ovat silti ajankohtaisia. Raisiolla on käsissään jälleen mahdollinen kultamuna, rehukeksintö Maituri, jonka kaupallistamisvaihe on edessä. Koneen konehuoneettoman hissin idea sai alkunsa, kun Otis esitteli uuden, konehuoneettoman hissinsä. Koko hissiala maailmalla sai tästä vauhtia innovaatiotoimintaansa. Kone onnistui erinomaisesti työssään ja muutti koko hissitoimialaa. Genelec on pienehkö yritys ja toimii rajatuilla äänentoiston ammattilaismarkkinoilla. Se on suuri kala pienessä lammessa. Taustalla on yrityksen 67

perustajien intohimoinen harrastus, joka sai potkua pitkästä tuotekehitysprojektista YLEn kanssa. Mikään esimerkkitapauksistamme tuskin on selvinnyt tuotteeksi asti ilman vaikeuksia ja kompastuskiviä matkan varrella. Surullisin tarina on kuitenkin Bookabookalla, jonka toiminta Suomessa on jäänyt torsoksi. Sen ja samassa esimerkissä käsitellyn Poptorin kohdalla on kysyttävä, miten voidaan varmistaa, ettei rakenteiden ja säädösten pysähtyneisyys estä uuden teknologian mahdollistamien innovaatioiden kehittämistä. Pitkän ja sitkeän tuotekehityksen tuloksena syntyneellä Pilkingtonin floatlasilla oli merkittävät vaikutukset Suomeen ja Laminoon, joka oli synnyttämässä uutta tuulilasiteollisuuden alaa. Floatlasi-esimerkissä tarkastellaan innovaatioiden seurauksia pitkällä aikavälillä ja myös teollisuuspoliittisesta näkökulmasta. K-Patentsin tuoteidea prosessiteollisuuden mittausongelmien ratkaisemiseksi syntyi kahden teknologian, elektroniikan ja optiikan, yhdistämisen tuloksena. Esimerkissä pureudutaan mm. brändin hyödyntämiseen teollisuusmarkkinoilla. NSN:n esimerkki kuvaa uuden modulaarisen Flexi-tukiasemaperheen synnyn. Kehitys alkoi technology scouting -prosessin seurauksena. Uusi tukiasema sai operaattoriasiakkailta hyvän vastaanoton muuttaessaan tukiasemarakenteen modulaariseksi ja samalla pienentäessään merkittävästi tukiaseman kokoa. Kuitenkin innovaatio koki jopa omassa organisaatiossa vastustusta, koska se romutti vanhoja suunnittelukonventioita. Nokian kamerateknologian viimeisin saavutus, PureView, yhdistää yksilöllisen kameran hallinnan ja monipuolisuuden korkeaan kuvanlaatuun sekä valokuvissa että videoissa. Innovaatio perustuu Nokian ja yhteistyökumppaneiden huipputiimien saumattomaan yhteistoimintaan. Ruukin teräksen karkaisun suorasammutusteknologian idea oli unohduksissa yli vuosikymmenen ennen kuin se vuosituhannen vaihteessa otettiin uudelleen arvioitavaksi. Teoreettisen tarkastelun ja laskelmien pohjalta perustelunsa saanut ajatus otettiin viimein kokeilujen jälkeen käyttöön. Suorasammu- 68

tusteknologia on Ruukin nykyisten erikoislujien terästen tuotannon taustalla, ja sen keksijät ja kehittäjät saivat ansioistaan vuoden 2012 Insinöörityö-palkinnon. Genelecin lisäksi toinen alun perin omistajiensa rakkaiden harrastusten pohjalta syntynyt yritys on pienoishelikopteriin perustuvaa video- ja elokuvauspalvelua tarjoava Helicam Services. Yritys on vielä pieni ja polkunsa alkuvaiheessa, mutta hyvässä vauhdissa. Monessa esitetyssä innovaatiossa on taustalla yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehtyä tutkimustyötä. Modulightin kohdalla yhteys on selkein, koska se syntyi spinoff-yrityksenä Tampereen teknillisen yliopiston tutkimusryhmästä. Se on globaalilla laseralalla jättiläisten kanssa kamppaileva pienyritys. Idescon esimerkki kuvaa pienen RFID-teknologiaa hyödyntävän hightech-yrityksen arkea parin vuosikymmenen ajalta. Toimintaan liittyy teknologian ostoa ja myyntiä sekä omistajavaihdoksia. Cone Advisor on esimerkkinä paitsi kappaleessa 4 hallitustyön osalta, myös tässä kappaleessa oman strategiatyökaluinnovaationsa kautta. Cone Advisorin esimerkki korostaa sitä, mitä oppeja on saatu aivan uudenlaisen ohjelmistotuotteen tuomisessa markkinoille. Esimerkit ovat eri ihmisten erilaisista näkökulmista ja omalla äänellään kirjoittamia eikä niistä ole yritetty tehdä samanmuotoisia. Osa esimerkeistä on tarinoita ihmisistä ja heidän ideoistaan, toiset kertovat enemmän teknologiasta, jotkut sisältävät teollisuus- ja kauppapolitiikan tarkastelua, ja muutamat listaavat matkan varrelta saatuja oppeja ja kokemuksia. 69