Suomen Pankki Suomen taloudesta 1
Eräissä keskeisissä talouspolitiikan kysymyksissä arviossa yhdentymistä 1. Julkisen talouden sopeutustoimien mittaluokka ja ajoitus 2. Kustannuskilpailukyvyn parantamisen tarve Suomen Pankki: hallituksen nämä linjaukset perusteltuja Tähän näkemykseen yhtyvät talouspolitiikan arviointineuvoston ja OECD:n raportit tammikuussa 2
Raporteissa painavia arvioita, hyödyllistä keskustelua (1) Tilannekuva (OECD ja arviointineuvosto) Talouden viime vuosien heikkous ei keskeisesti väliaikaista, suhdanneluonteista Rakenneuudistusten tarve (OECD) Kilpailun lisääminen sääntelyä kehittämällä Työmarkkinauudistukset 3
Raporteissa painavia arvioita, hyödyllistä keskustelua (2) Finanssipolitiikan vaikutukset (arviointineuvosto) Pidemmän aikavälin näkymät puoltavat julkisen talouden sopeuttamistoimia Jos ongelmat ei-suhdanneluonteisia, finanssipoliittinen elvytys on tehottomampaa Elvytys voi kohdentua tehottomasti ryhmiin, jotka uhkaavat syrjäytyä työmarkkinoilla Verotuksen rakenne (OECD ja arviointineuvosto) Verotuksen painopistettä työllisyyttä heikentävästä työn verotuksesta kiinteistöverotukseen ja hyödykkeiden verotukseen ALV-kannat nykyistä yhtenäisemmiksi 4
Suomen talouden ongelmista 5
Viennin supistuminen historiallista 40 Suomi Heikoin muista OECD-maista Tavaroiden ja palveluiden viennin määrä, muutos 7 vuotta aiemmasta, % 30 20 10 0-10 -20-30 1965 1975 1985 1995 2005 2015 Nykyiset 34 OECD-maata. Tiedot alkavat vuoden 1994 jälkeen: CZ, PL, EE, HU, SK, SI, Israel ja Chile. Vuosikeskiarvoja: DK, EL, CZ, HU, SK ja Turkki. Lähteet: OECD, Euroopan komissio ja Tilastokeskus. 27745 6
Vienti ja tuotannolliset investoinnit painaneet taloutta eniten Käypähintainen, mrd euroa neljännesvuosittain 30 25 Yksityinen kulutus ja asuinrakennusinvestoinnit 12 10 20 Tuotannolliset investoinnit* (oikea asteikko) Vienti 8 15 6 *) Investoinnit pl. asuinrakennukset. Lähde: Tilastokeskus. 26664 7
Kasvun edellytyksissä ollut hyvää ja huonoa muihin maihin verrattuna Talouskasvun taustatekijöitä Suomessa v. 2008 Heikkouksia Teollisuuden rakennemuutos Kustannusten nousu Työikäisen väestön määrä alkanut supistua Venäjän talousvaikeudet Vahvuuksia Ei voimakasta yksityistä tai julkista velkaantumista ennen kansainvälistä finanssikriisiä Pankkien tila hyvä Finanssi- ja rahapolitiikka voineet tukea 8
Viennin vaimeuden taustalla muutakin kuin elektroniikka ja metsä 9
Työpaikkoja menetetty etenkin teollisuudessa 40 Työllisten määrän muutos vuodesta 2008 Teollisuus Rakentaminen hallinto, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut Muut palvelut Alkutuotanto Tuhatta henkeä 20 0-20 -40-60 -80-100 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus. 27074 10
Suomen teollisuudessa työpaikkoja menetetty laajasti 0 Tehdasteollisuuden työllisten määrän prosenttimuutos vuodesta 2008 vuoteen 2014 Euroalue Suomi -5-10 -15-20 Elektroniikkateollisuuden osuus -25 Lähteet: Eurostat ja Tilastokeskus. 32408 11
110 100 Kustannustaso vaikuttaa vientiin 90 80 70 Suhteelliset työkustannukset ja vaihtotase Viennin markkinaosuus (vasen asteikko) Työkustannusten taso suhteessa kauppakumppanimaihin* (käännetty oikea asteikko) Indeksi, 1999 = 100 Indeksi, 1999 = 100 60 135 1985 1990 1995 2000 2005 2010 *) Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti suhteessa kehittyneisiin maihin (DK, DE, IE, EL, ES, FR, IT, NL, AT, SE, UK, US, JP, NO) kauppapainoilla samassa valuutassa. Lähteet: Macrobond, Reuters, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 31568 85 90 95 100 105 110 115 120 125 130 12
Tehdasteollisuuden kannattavuutta heikentänyt osaltaan palkkakehitys suljetulla sektorilla Työkustannusten* muutos suhteessa kauppakumppanimaihin** vuosien 1999 ja 2013 välillä Suomen suhteellinen palkkataso laski <- -> nousi Kauppa, kuljetus, varastointi, majoitus ja ravitsemus Maa- ja metsätalous Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelut Informaatio ja viestintä hallinto, koulutus, terveys ym. -6-4 -2 0 2 4 6 8 10 12 14 *) Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti **) Suomen ulkomaankaupan painoilla. Lähteet: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat. 31515 13
Kustannuskilpailukyvyn palauttaminen Tarve alentaa yksikkötyökustannuksia suhteessa kauppakumppaneihin n. 10 15 % Maltilliset palkkaratkaisut kohentavat, mutta hitaasti Tänä vuonna ehkä noin ½ % 14
Kustannuskilpailukyvyn paraneminen tukee vientiä ja työllisyyttä Kun kustannuskilpailukyky kohenee, Suomessa tuottavat vientiyritykset voivat tehdä kannattavia tarjouksia hinnalla, jolla kaupat syntyvät Tuotantoon Suomessa kannattaa investoida Vientialoilla tuotanto ja työllisyys kasvavat Koko talouden tulonmuodostus lisääntyy, mikä tukee kysyntää ja työllisyyttä kestävällä tavalla myös kotimarkkinatuotannossa 15
Julkisen talouden tila heikentynyt 110 Valtion ja kuntien tulot Valtion ja kuntien menot Miljardia euroa, 4 vuosineljänneksen liukuva summa 105 100 95 90 85 80 75 70 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus. 32397 16
Finanssipoliittinen elvytys ei ratkaise viennin ongelmia Suomen finanssipolitiikka ollut yksi EU-maiden kaikkein keveimmistä vuoden 2008 jälkeen Vuosina 2009-2010 kevennettiin, sen jälkeen lievemmin kiristetty Vientituotantoa ei voi tukea kotimaista kysyntää ylläpitävällä, julkista velkaa lisäävällä elvytyksellä Silti yksityisiä investointeja tukevat tarkoin valitut julkiset investoinnit voivat olla hyödyllisiä Finanssipolitiikan lyhyen aikavälin kasvuvaikutukset eivät ole nyt Suomessa poikkeuksellisen suuret 17
1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 2010-luku 2020-luku Pitkän aikavälin ennuste: kasvu edellisiä vuosikymmeniä hitaampaa 6 BKT:n määrän vuotuinen muutos keskimäärin 5 - Velan kasvu olisi pienempi ongelma, jos odotettavissa olisi vahvaa talouskasvua pidemmän aikaa 4 3 2 1 0 Ennusteet: Suomen Pankki, joulukuu 2014. Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. 27891 18
Talouden vaikeuksien voittaminen 1. Rakenneuudistukset 2. Julkisen velan kasvun pysäyttäminen 3. Kustannuskilpailukyvyn parantaminen 19
Talouden lyhyen aikavälin näkymistä 20
Suomen Pankin ennusteet, joulukuu 2015 BKT:n kasvu 2016 0,7 % 2017 1,0 % Lyhyen aikavälin näkymissä ei suurta muutosta ennusteen laatimisen jälkeen 21
Viime kuukausina sekä hyviä että huonoja uutisia Hyviä uutisia: Huonoja uutisia: Euroalueen elpyminen jatkunut Venäjä, Kiina, globaalit kasvuhuolet Halpa öljy tukee kasvua öljyntuojamaissa Alkuvuoden rahoitusmarkkinakehitys Kotimaasta Kotimaasta Työttömien määrän kasvu pysähtynyt Viennin väheneminen (etenkin Venäjälle) Rakentaminen kääntynyt kasvuun Kulutus kasvanut, joskin velkavetoisesti Toteutuessaan työmarkkinaratkaisu parantaa talouden näkymiä etenkin 2018-22
Kiitos! 23