Sosiaali- ja terveystoimen. henkilöstökertomus 2015

Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstökertomus 2015 Espoon kaupunki Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.4.2016

Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. ESPOO TARINAN HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET... 2 3. HENKILÖSTÖ LUKUINA... 3 3.1 Palvelussuhteiden määrä ja uudet virat ja toimet... 3 3.2 Tehtävänimikkeet ja sopimusalat... 5 3.3 Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne... 5 3.4 Henkilökunnan koulutusaste... 8 3.5 Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön määrä kasvoi edelleen... 8 3.6 Henkilöstön palvelussuhteen pituus, vaihtuvuus ja eläkkeelle siirtyminen... 9 3.7 Työvoiman saatavuus... 11 3.8 Henkilöstömenot... 12 4. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 13 4.1 Johtamisosaamisen kehittäminen... 13 4.2 Kehittämisosaaminen ja valmennus... 13 4.3 Henkilöstökoulutus... 13 4.4 Oppisopimuskoulutus... 14 4.5 Omaehtoinen opiskelu: Stipendikukkaro... 14 4.6 Oppilaitosyhteistyö... 14 5. TYÖHYVINVOINTI JA TYÖSUOJELU... 15 5.1 Henkilöstön hyvinvointi... 15 5.2 Työkyvyn heikkenemisestä johtuvat työjärjestelyt... 16 5.3 Tapaturmat... 16 5.4 Vaara- ja uhkatilanteet... 18 5.5 Terveysperusteiset poissaolot... 18 5.6 Työsuojelutoiminta... 19 6. YHTEISTOIMINTA... 20 6.1 Yhteistoimintakokoukset... 20 6.2 Henkilöstötoimikunta ja työolojaosto... 21 7. PALKKAUSPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN VUONNA 2015... 21 LIITTEET... 23 Liite 1. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan tulosyksiköittäin 31.12.2015... 23 Liite 2. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus vuosina 2012-2015 tulosyksiköittäin... 24 Liite 3. Lyhyet, 1-3, päivän sairauspoissaolot (päivät ja osuus palvelussuhdepäivistä) tulosyksiköittäin v. 2010-2015... 25 Liite 4. Terveysperusteiset poissaolot (päivät, prosentit ja kuorma) tulosyksiköittäin v. 2010-2015... 26 Liite 5. Tunnusluvut toimialoittain... 27 1

1. JOHDANTO Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstökertomus kuvaa henkilöstövoimavaraan, terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin sekä osaamisen kehittämiseen ja johtamiseen liittyviä tunnuslukuja ja kehityssuuntia. Henkilöstökertomusta käytetään apuna tuloskortin henkilöstöosan, henkilöstön kehittämishankkeiden ja henkilöstösuunnittelun kehittämiseen sekä henkilöstöpolitiikan toteuttamiseen. 2. ESPOO TARINAN HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET Espoo-tarina on Espoon strategia vuoteen 2017, jonka strategiaperusta sisältää myös vision, arvot ja toimintaperiaatteet sekä näkökulmittain päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Henkilöstöä koskevat päämäärät ja tavoitteet on kuvattu Resurssit ja johtaminen -näkökulmassa, jossa valtuustokauden päämäärät ovat: 1) Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa ja 2) Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteita on kolme: 1) Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa, 2) Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla ja 3) Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Espoo-tarinasta on johdettu sosiaali- ja terveystoimen oma tarina. Tavoitteet on sisällytetty toimialan tuloskorttiin, jossa henkilöstöä koskevia tavoitteita olivat 1) Espoon houkuttelevuus työvoimavajealan ammatteihin paranee ja 2) Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa. 1) Espoon houkuttelevuus työvoimavajealan ammatteihin paranee Tavoitteen toteutumisen seurantaan oli neljä mittaria: 1) Kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden määrä työvoimavajealoilla / työpaikka. Toimialalla seurattiin hakijamääriä lääkärien, sosiaalityöntekijöiden, sairaanhoitajien ja hammashoitajien tehtäviin. Kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden määrä kasvoi sosiaalityöntekijöiden, sairaanhoitajien ja hammashoitajien tehtäviin, mutta lääkärien tehtäviin hakijamäärä väheni. Lääkärien tehtäviin hakijoita oli 1,4 / työpaikka, kun vuonna 2014 hakijoita oli 1,7 / työpaikka. Sosiaalityöntekijöiden tehtäviin hakijoita oli vuonna 2015 1,7 / työpaikka (v. 2014: 1,4), sairaanhoitajan tehtäviin hakijoita oli 10,4/työpaikka (v. 2014: 7,6) ja hammashoitajan tehtäviin hakijoita oli 6,5 / työpaikka (v. 2014: 5,0). Tavoite ei toteutunut, sillä lääkärien tehtäviin oli vähemmän hakijoita kuin vuonna 2014. 2) Henkilöstön ulkoinen lähtövaihtuvuus työvoimavajealoilla. Toimialalla seurattiin vakituisesta palvelussuhteesta eronneiden osuutta tiettyjen ammattiryhmien vakituisista työntekijöistä. Seurattavat tehtävät olivat lääkärit, sosiaalityöntekijät, sairaanhoitajat ja hammashoitajat. Ulkoinen lähtövaihtuvuus väheni sosiaalityöntekijöillä (v: 2015: 4,86 % / v. 2014: 10,95 %), mutta muissa ammattiryhmissä lähtövaihtuvuus kasvoi (lääkärit: v. 2015: 7,25 % / v. 2014: 5,19 %; sairaanhoitajat: v. 2015: 6,38 % / v. 2014: 5,43 %; hammashoitajat: v. 2015: 4,72 % / v. 2014: 3,94 %). Tavoite ei toteutunut. 3) Tyhy-matriisin lukuarvotavoite vuodelle 2015 oli 68,4. Tavoite ei toteutunut, sillä tyhy-matriisin lukuarvo oli 67,5. Tyhy-matriisin lukuarvo kuitenkin parani edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin arvo oli 66,2. 4) Terveysperusteisten poissaolojen tavoite vuodelle 2015 oli enintään 15,2 päivää / henkilötyövuosi. Tavoite ei toteutunut, sillä poissaoloja oli 16,8 päivää / henkilö- 2

työvuosi. Terveysperusteisten poissaolojen määrä kuitenkin väheni vuoteen 2014 verrattuna, jolloin poissaoloja oli 17,0 päivää / henkilötyövuosi. Toimialalla seurattiin myös lyhyiden, 1-3 päivän, sairauspoissaolojen määrää. 2) Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa. Tavoitteen toteutumista seurattiin kahdella mittarilla. 1) Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuus työntekijöistä kasvaa. Tavoitteen toteutumista mitattiin maahanmuuttajataustaisen henkilökunnan (äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi) osuudella, joka oli vuonna 2014 8,5 % ja vuonna 2015 8,9 %. Tavoite toteutui. 2) Henkilöstömäärä ei kasva. Tavoite ei toteutunut. Vuoden 2014 lopussa sosiaalija terveystoimen henkilöstömäärä oli 3586 ja vuoden 2015 lopussa 3623 eli henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2015 aikana 33 henkilöllä. Henkilöstömäärän kasvu johtui pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrän merkittävästä lisääntymisestä, minkä vuoksi pakolais- ja maahanmuuttajapalveluihin jouduttiin palkkaamaan määräaikaista henkilökuntaa. Vakinaisen henkilökunnan määrä väheni vuoden 2015 aikana 26 henkilöllä (vakinaisia 31.12.2014: 2914 ja 31.12.2015: 2888). 3. HENKILÖSTÖ LUKUINA 3.1 Palvelussuhteiden määrä ja uudet virat ja toimet Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömäärä oli vuoden 2015 lopussa 3623, joista vakinaisessa palvelussuhteessa oli 2888 ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 735. Lisäksi toimialalla työskenteli 29 työllistettyä. Palkallisia henkilötyövuosia oli 3222, mikä on 35 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna 2014. Todellisia työpaikalla olevia resursseja kuvaa henkilötyövuodet, joista on vähennetty kaikki poissaolot. Niitä oli 2683, mikä on 54 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna 2014. Taulukko 1. Palvelussuhteiden määrä sosiaali- ja terveystoimessa vuosina 2010-2015 Henkilöstö 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vakinainen 2775 2699 2756 2872 2914 2888 Määräaikainen 593 585 615 622 681 735 Yhteensä 3368 3284 3371 3494 3595 3623 Työllistetyt 36 33 36 40 38 29 Kaikki yhteensä 3404 3317 3407 3534 3633 3652 Määräaikaisten osuus ilman työllistettyjä (%) 17,6 17,8 18,2 17,8 18,9 20,3 Perhe- ja sosiaalipalveluissa työskenteli vuoden lopussa 1325 henkilöä, mikä on 37 prosenttia sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöstä. Vanhusten palveluissa työskenteli 1305 henkilöä (36 prosenttia toimialan henkilöstöstä) ja terveyspalveluissa 873 henkilöä (24 prosenttia toimialan henkilöstöstä). Esikunnassa työskenteli 120 henkilöä, mikä on noin kolme prosenttia toimialan henkilöstöstä. 3

Kuvio 1. Palvelussuhteiden määrä tulosyksiköittäin vuosina 2010-2015 (ei sisällä työllistettyjä) Osa-aikatyötä tekevien osuus on pysynyt samana Osa-aikatyössä oli vuoden 2015 lopussa 501 henkilöä eli 14 prosenttia sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöstä. Myös vuoden 2014 lopussa osa-aikaisten osuus oli 14 prosenttia. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevista osa-aikatyössä oli 13 prosenttia toimialan henkilöstöstä. Eniten osa-aikaisia oli terveyspalveluissa, jossa vakituisista noin 18 prosenttia oli osa-aikatyössä. Perhe- ja sosiaalipalveluissa osa-aikaisten osuus vakituisista oli 13 prosenttia, vanhusten palveluissa 10 prosenttia ja esikunnassa 3 prosenttia. Osa-aikatyön tekeminen on yleistä erityisesti hammaslääkärien keskuudessa, joista 56 prosenttia oli osa-aikatyössä. Vakituisista psykologeista 39 prosenttia, terveyskeskuslääkäreistä 29 prosenttia ja terveydenhoitajista 22 prosenttia oli osa-aikatyössä. Lukumääräisesti eniten osa-aikaisia on lähi-/perushoitajan tehtävissä, 65, mikä on 11 prosenttia vakituisista. Toimialalle perustettiin 18 uutta virkaa tai toimea Vuoden 2015 aikana toimialalle perustettiin 18 uutta virkaa tai toimea, joista 16 perustettiin perhe- ja sosiaalipalveluihin (1 vastaava ohjaaja ja 8 ohjaajaa lastensuojeluun Poijupuiston vastaanottokotiin, 2 ohjaajaa vammaispalveluihin, 3 perhetyöntekijää ja 1 sosiaaliohjaaja lapsiperheiden perhetyöhön sekä 1 psykologi lasten terapiapalveluihin). Terveyspalveluihin perustettiin yksi terveystarkastajan virka ja esikuntaan perustettiin taloussuunnittelupäällikön virka ennakoivan rekrytointimallin mukaisesti. Taulukko 2. Vuosille 2010-2015 perustettujen uusin virkojen ja toimien määrä 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0 48 140 81 47 18 4

3.2 Tehtävänimikkeet ja sopimusalat Sosiaali- ja terveystoimessa oli vuoden 2015 lopussa käytössä 172 erilaista tehtävänimikettä. Yleisimpiä nimikkeitä ovat lähihoitaja ja sairaanhoitaja. 20 yleisintä nimikettä ovat samat kuin vuonna 2014. Taulukko 3. Vakinaisen henkilöstön yleisimmät tehtävänimikkeet 31.12.2015 Nimike Lkm lähihoitaja 509 sairaanhoitaja 403 terveydenhoitaja 199 ohjaaja 196 hammashoitaja 118 sosiaalityöntekijä 108 terveyskeskuslääkäri 98 laitosapulainen 84 sosiaaliohjaaja 83 terveyskeskushammaslääkäri 73 perushoitaja 72 fysioterapeutti 64 toimistosihteeri 57 psykologi 49 hoitaja 43 etuuskäsittelijä 42 suuhygienisti 38 osastonhoitaja 36 puheterapeutti 35 vastaava ohjaaja 35 Sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnasta suurin osa eli runsaat 90 prosenttia kuuluu Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin. Lääkärisopimuksen piiriin kuuluu runsaat kahdeksan prosenttia henkilökunnasta. Sekä teknisten että tuntipalkkaisten sopimuksen piiriin kuuluu vajaa yksi prosentti henkilökunnasta. 3.3 Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne Suurin osa henkilöstöstä on naisia Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöstä vajaa 91 prosenttia oli naisia ja runsaat yhdeksän prosenttia miehiä. Vakinaisesta henkilöstöstä naisten osuus oli lähes 93 prosenttia. Miesten osuus vakinaisesta henkilöstöstä oli suurin esikunnassa, 18 prosenttia. Määräaikaisesta henkilöstöstä naisten osuus oli vajaa 83 prosenttia ja miesten osuus runsaat 17 prosenttia. Määräaikaisista työntekijöistä miesten osuus oli suurin perhe- ja sosiaalipalveluissa, noin 20 prosenttia. Terveyspalveluissa määräaikaisista oli miehiä 17 prosenttia, vanhusten palveluissa lähes 14 prosenttia ja esikunnassa 15 prosenttia. 5

Kuvio 2. Miesten ja naisten osuus vakituisesta henkilökunnasta tulosyksiköittäin 31.12.2015 (%) Toimialan vakinaisesta henkilöstöstä noin 42 prosenttia on yli 50 -vuotiaita Vakinaisesta henkilökunnasta noin 30 prosenttia oli 50-59 -vuotiaita ja 12 prosenttia oli 60 vuotta täyttäneitä. Alle 30 -vuotiaita vakinaisesta henkilöstöstä oli yhdeksän prosenttia, 30-39 -vuotiaita 24 prosenttia ja 40-49 -vuotiaita 26 prosenttia. Kuvio 3. Sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnan ikäjakauma 31.12.2015 (henkilöiden lukumäärä ikäluokassa) Tulosyksikön vakinaiseen henkilöstömäärään suhteutettuna eniten alle 30 -vuotiaita vakinaisessa palvelussuhteessa olevia työntekijöitä oli vanhusten palveluissa, noin 11 prosenttia. Perhe- ja sosiaalipalveluissa alle 30 -vuotiaiden osuus oli yhdeksän, terveyspalveluissa seitsemän ja esikunnassa kolme prosenttia. Esikunnan vakinaisesta henkilöstöstä 20 prosenttia oli yli 60 -vuotiaita, kun muissa tulosyksiköissä tä- 6

män ikäryhmän osuus oli 10-12 prosenttia. Myös 50-59 -vuotiaiden osuus vakinaisesta henkilöstöstä oli suurin esikunnassa, noin 38 prosenttia. Vanhusten palveluissa 50-59 -vuotiaiden osuus vakinaisista oli 33 prosenttia, terveyspalveluissa 31 prosenttia ja perhe- ja sosiaalipalveluissa 25 prosenttia. Kuvio 4. Tulosyksiköiden vakinaisen henkilöstön ikärakenne suhteutettuna tulosyksiköiden vakinaisen henkilökunnan henkilöstömäärään (ikäluokan %-osuus tulosyksikön vakituisesta henkilöstöstä) Henkilökunnan keski-ikä on hieman noussut Sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnan keski-ikä oli vuoden 2015 lopussa 44,3 vuotta eli hieman korkeampi kuin kolmena aikaisempana vuonna. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan keski-ikä oli 46,3 vuotta, kun se kahtena aikaisempana vuonna on ollut 45,8 vuotta. Esikunnassa vakinaisen henkilökunnan keskiikä on laskenut, kun muissa tulosyksiköissä henkilökunnan keski-ikä on noussut. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on kuitenkin edelleen selvästi korkein esikunnassa (51,4 vuotta) ja alhaisin perhe- ja sosiaalipalveluissa (44,9 vuotta). Taulukko 4. Sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnan keski-ikä vuosina 2010-2015 Vakinaiset Määräaikaiset Vakin. ja määräaik. yht. Vuosi Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. 2010 46,6 46,5 46,5 37,9 36,8 37,0 44,3 44,8 44,8 2011 47,7 46,3 46,4 37,6 36,9 37,0 44,7 44,7 44,7 2012 47,3 45,9 46,0 37,0 35,5 35,7 43,9 44,2 44,1 2013 47,6 45,7 45,8 37,0 36,2 36,3 44,1 44,1 44,1 2014 47,3 45,7 45,8 36,6 36,6 36,6 43,9 44,1 44,1 2015 46,7 46,2 46,3 36,9 36,6 36,7 43,1 44,4 44,3 7

Kuvio 5. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä tulosyksiköittäin vuosina 2010-2015 3.4 Henkilökunnan koulutusaste Henkilökunnan koulutusasteita on tarkasteltu tilastokeskuksen luokituksen mukaisesti. Vakituisesta henkilöstöstä 34 prosentilla oli keskiasteen koulutus, johon luetaan esim. lähihoitajan koulutus. Alemman korkeakouluasteen tutkinto (amk-tutkinto) oli 26 prosentilla, ylemmän korkeakouluasteen tutkinto 17 prosentilla ja alimman korkeakouluasteen tutkinto (esim. sairaanhoitaja) 16 prosentilla. Tutkijakoulutus oli noin yhdellä prosentilla. Noin neljällä prosentilla ei ollut ammatillista koulutusta ja noin kolmella prosentilla henkilöstöstä ei ollut koulutustietoa saatavissa. Kuvio 6. Vakituisen henkilökunnan koulutusaste tulosyksiköittäin (prosenttiosuus koulutusasteittain) 3.5 Maahanmuuttajataustainen henkilöstö Maahanmuuttajataustaiseksi henkilöksi lasketaan henkilö, jonka äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Maahanmuuttajataustaisia oli vuoden lopussa 321, mikä on 8,9 8

prosenttia henkilökunnasta. Sosiaali- ja terveystoimessa maahanmuuttajataustaisen henkilökunnan osuus kasvoi edelleen, kun kaupunkitasolla maahanmuuttajataustaisen henkilökunnan osuus väheni. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli 216 maahanmuuttajataustaista henkilöä ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 105 henkilöä. Eniten maahanmuuttajataustaisia henkilöitä työskentelee vanhusten palveluissa. Taulukko 5. Henkilöstö, jonka äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi (ei työllistettyjä) Tulosyksikkö Henkilöt yht. 31.12.10 Henkilöt yht 31.12.11 Henkilöt yht 31.12.12 Henkilöt yht 31.12.13 Henkilöt yht 31.12.14 Henkilöt yht 31.12.15 Prosenttia tulosyks. hlöstöstä 31.12.10 Prosenttia tulosyks. hlöstöstä 31.12.11 Prosenttia tulosyks. hlöstöstä 31.12.12 Prosenttia tulosyks. hlöstöstä 31.12.13 Prosenttia tulosyks. hlöstöstä 31.12.14 Perhe- ja sosiaalipalvelut 39 36 41 49 54 73 3,5 % 3,3 % 3,5 % 4,0 % 4,3 % 5,5 % Prosenttia tulosyks. hlöstöstä 31.12.15 Vanhusten palvelut 138 154 180 199 213 207 11,3 % 13,0 % 14,6 % 15,6 % 16,2 % 15,9 % Terveyspalvelut 30 37 38 39 39 41 3,6 % 4,4,% 4,4 % 4,4 % 4,4 % 4,7 % Esikunta 2 1 1 0 0 0 1,0 % 0,7 % 0,9 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Sotet yhteensä 209 228 260 287 306 321 6,2 % 6,9 % 7,7 % 8,2 % 8,5 % 8,9 % Maahanmuuttajataustaisia eniten lähihoitajan ja sairaanhoitajan tehtävissä Maahanmuuttajataustaisia henkilöitä työskenteli 29 eri tehtävänimikkeellä. Eniten maahanmuuttajataustaisia oli lähi-/perushoitajan tehtävissä, 88 henkilöä (58 vakinaista ja 30 määräaikaista). Sairaanhoitajan tehtävissä työskenteli 80 henkilöä (57 vakinaista ja 23 määräaikaista). Kolmanneksi suurin ryhmä oli laitos- ja osastoapulaisen tehtävät, joissa työskenteli 38 henkilöä. Ohjaajista 34 ja terveyskeskuslääkäreistä 17 oli maahanmuuttajataustaisia. Seuraavaksi yleisimmät nimikkeet olivat hammashoitaja (10) sosiaalityöntekijä ja etuuskäsittelijä (8), terveyskeskushammaslääkäri (7), vastaava ohjaaja sekä sosiaaliohjaaja (5). Maahanmuuttajataustaisista 79 prosenttia oli naisia. Vakinaisessa palvelusuhteessa oli 67 prosenttia maahanmuuttajataustaisista: miehistä 57 prosenttia ja naisista 70 prosenttia. Maahanmuuttajataustaisia miehiä oli suhteessa eniten ohjaajan tehtävissä, joista 68 % prosenttia oli miehiä. Vastaavista ohjaajista 60 prosenttia ja sosiaaliohjaajista 40 prosenttia oli miehiä. Muissa tehtävissä miesten oli osuus selvästi pienempi. 3.6 Henkilöstön palvelussuhteen pituus, vaihtuvuus ja eläkkeelle siirtyminen Sosiaali- ja terveystoimen vakituisen henkilöstön keskimääräinen palvelusaika oli 10,6 vuotta. Keskimääräinen palvelusaika oli pisin esikunnassa, 16,2 vuotta. Terveyspalveluissa vakituisten keskimääräinen palvelusaika oli 11,5 vuotta, perhe- ja sosiaalipalveluissa 10,2 vuotta ja vanhusten palveluissa 9,9 vuotta. Noin 59 prosenttia vakituisista oli työskennellyt Espoon kaupungilla alle kymmenen vuotta. Alle viisi vuotta työskennelleiden osuus oli noin 35 prosenttia. Perhe- ja sosiaalipalveluissa 36 prosenttia, vanhusten palveluissa 35 prosenttia ja terveyspalveluissa 33 prosenttia vakituisista oli ollut Espoon kaupungilla alle viisi vuotta, kun esikunnassa tämän ryhmän osuus oli 22 prosenttia. Esikunnan vakituisesta henkilökunnasta runsaat 20 prosenttia on työskennellyt kaupungilla vähintään 30 vuotta, kun muissa tulosyksiköissä tämän ryhmän osuus on 5-7 prosenttia. 9

Lähtövaihtuvuus väheni Sosiaali- ja terveystoimen palveluksesta erosi 179 vakituisessa palvelussuhteessa ollutta henkilöä (v. 2014: 214). Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 5,8 prosenttia, josta eläkkeelle jääneiden osuus oli 1,4 prosenttia (vuonna 2014: 6,8 prosenttia, josta eläkkeelle jääneiden osuus 1,7 prosenttia). Eläkkeelle jääneistä 44 henkilöstä 40 jäi vanhuuseläkkeelle ja 4 työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläkkeelle jääneiden keski-ikä nousi Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä nousi ollen 63,8 vuotta, kun vuonna 2014 se oli 63,5 vuotta. Koko kaupungin keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 63,7 vuotta. Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden lopussa 24 henkilöä, mikä on kahdeksan henkilöä vähemmän kuin vuonna 2014. Taulukko 6. Eläkkeelle siirtyminen vuosina 2010-2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä koko kaupunki 62,4 62,2 63,2 63,6 63,3 63,7 sosiaali- ja terveystoimi 62,7 62,9 62,6 63,4 63,5 63,8 Osa-aikaeläkkeellä olevien lukumäärä koko kaupunki 200 183 149 135 96 65 sosiaali- ja terveystoimi 58 48 41 42 32 24 Eläkepäätökset / eläkemuoto sosiaali- ja terveystoimessa vanhuuseläke 47 43 44 36 48 40 varhennettu vanhuuseläke 2 1 0 0 0 0 työkyvyttömyyseläke 18 12 9 5 4 4 yksilöllinen varhaiseläke (YVE) 1 0 0 0 0 0 Noin 800 vakituista työntekijää jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana Henkilökohtaisen eläkeiän vuosina 2016-2025 saavuttaa 736 sosiaali- ja terveystoimen vakituisessa palvelussuhteessa olevaa työntekijää. Heidän lisäkseen toimialalla työskentelee 64 vakituisessa palveluksessa olevaa henkilöä, jotka olivat saavuttanut henkilökohtaisen eläkeiän vuosina 2010-2015. Vuoden 2025 loppuun mennessä henkilökohtaisen eläkeiän saavuttavien osuus on 28 prosenttia toimialan vakinaisesta henkilöstöstä. Henkilökohtaisen eläkeiän jo saavuttaneista 24 työskenteli vanhusten palveluissa, 16 perhe- ja sosiaalipalveluissa, 16 terveyspalveluissa ja kahdeksan esikunnassa. Suurimmat ammattiryhmät olivat lähi- /perushoitajat (15 henkilöä), sairaanhoitajat (kuusi henkilöä), laitos- ja osastoapulaiset (neljä henkilöä) sekä terveyskeskuslääkärit (neljä henkilöä). Esikunnan vakinaisesta henkilökunnasta 26 prosentilla henkilökohtainen eläkeikä täyttyy seuraavan viiden vuoden aikana (sisältää myös henkilöt, joiden eläkeikä on jo täyttynyt). Muissa tulosyksiköissä noin 13-15 prosentilla vakituisesta henkilökunnasta henkilökohtainen eläkeikä täyttyy vuoden 2020 loppuun mennessä. 10

Kuvio 6. Seuraavan kymmenen vuoden aikana henkilökohtaisen vanhuuseläkeiän saavuttavien vakinaisessa palvelussuhteessa olevien määrä (lkm) tulosyksiköittäin 3.7 Työvoiman saatavuus Täyttökielto jatkui vuonna 2015. Täyttökielto koski lähinnä esimies- ja hallinnollisia tehtäviä. Kaupunginjohtaja päätti vuoden aikana 282 toimialan esittämästä luvasta poiketa täyttökiellosta. Kaupungin keskitetty rekrytointiyksikkö avustaa esimiehiä vakituisten ja pitkäaikaisten sijaisten rekrytoinnissa. Vuoden 2015 aikana rekrytointiyksikkö julkaisi 596 sosiaalija terveystoimen työpaikkaa, joista vakinaisia tehtäviä 342 ja määräaikaisia 254. Uusia vakinaisia työntekijöitä kaupungin ulkopuolelta palkattiin 102. Miesten osuus uusista työntekijöistä oli noin kymmenen prosenttia. Taulukko 7. Kaupungin ulkopuolelta palkattujen uusien vakinaisten työntekijöiden määrä vuosina 2010-2015 Vuosi Miehet Naiset Yhteensä 2010 6 131 137 2011 13 140 153 2012 17 217 234 2013 7 183 190 2014 22 147 169 2015 10 92 102 Lyhytaikaiset sijaiset rekrytoitiin Seure Henkilöstöpalvelut Oy:stä. Vuokralääkärit rekrytoitiin muista vuokratyöfirmoista. Sosiaalityöntekijöiden ja lääkärien tehtävät edelleen työvoimavajealoja Toimialan avoimena oleviin tehtäviin oli keskimäärin 10,8 kelpoisuusehdot täyttävää hakijaa / työpaikka. Lääkärien ja sosiaalityöntekijöiden tehtäviin on usean vuoden ajan ollut rekrytointivaikeuksia. Sosiaalityöntekijöiden rekrytointitilanne parani jonkin 11

verran vuoden 2015 aikana, sillä yhtä työpaikkaa kohden oli 1,7 pätevää hakijaa kun edellisenä vuonna hakijoita oli 1,4. Sen sijaan lääkärien rekrytointitilanne heikkeni, hakijoita oli 1,4 työpaikkaa kohden (v. 2014: 1,7). Henkilökunnan rekrytointia on pyritty parantamaan lisäämällä harjoittelijoiden määrää ja harjoittelun suunnitelmallisuutta. Työvoimavajealueilla on toteutettu tehostettua rekrytointimarkkinointia. Toimialan koulutusohjetta päivitettiin loppuvuodesta siten, että sosiaalityöntekijöillä on mahdollisuus saada kolme kuukautta palkallista virkavapaata opintojen loppuun saattamiseen. Joustavat henkilöstöjärjestelymallit olivat käytössä Espoon kaupungilla on käytössä ns. joustavia malleja, joiden avulla pyritään mm. helpottamaan työvoiman rekrytointia, tukemaan ikääntyneen henkilökunnan työssä jaksamista ja edistämään monikulttuurisuutta. Joustavista malleista käytetään eniten maahanmuuttajien rekrytointimallia, jolla työskenteli 13 henkilöä. Heidän palkkakustannukset maksettiin kaupungin keskitetyistä määrärahoista. Seniorimallilla työskenteli yhdeksän henkilöä. Tehostetun perehdytyksen mallia käytettiin yhden henkilön ja ennakoivaa rekrytointimallia yhden henkilön rekrytoinnissa. 3.8 Henkilöstömenot Henkilöstömenot olivat yhteensä noin 189 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli noin yksi prosentti (v. 2014 kasvu 3,1 % ja v. 2013 6,1 %). Henkilöstökulut olivat noin 177,9 milj. euroa ja työvoiman vuokrauskustannukset noin 11 milj. euroa. Työvoiman vuokrauskustannukset kasvoivat noin seitsemän prosenttia edelliseen vuoteen 2014 verrattuna, mutta ne olivat kuitenkin 1,7 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2013. Seuren osuus työvoimanvuokrauskustannuksista oli lähes 8,9 milj. euroa. Työvoiman vuokrauskustannukset olivat suurimmat vanhusten palveluissa, noin 8,8 milj. euroa, mikä on 79 prosenttia toimialan työvoiman vuokrauskustannuksista. Taulukko 8. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömenot vuosina 2014 ja 2015 Sosiaali- ja terveystoimi 2014 2015 Kasvu Kasvu % Henkilöstökulut 176 840 194 177 933 803 1 093 609 0,6 % Työvoiman vuokrauskulut 10 329 320 11 078 538 749 218 7,3 % Henkilöstömenot yhteensä 187 169 514 189 012 341 1 842 827 1,0 % Taulukko 9. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömenot tulosyksiköittäin vuonna 2015 Tulosyksikkö Henkilöstökulut Työvoimanvuokraus Henkilöstömenot yht. Perhe- ja sosiaalipalvelut 62 745 914 1 081 088 63 827 002 Vanhusten palvelut 57 686 608 8 803 427 66 490 035 Terveyspalvelut 50 534 954 1 175 814 51 710 768 Esikunta 6 966 328 18 209 6 984 537 Sosiaali- ja terveystoimi yht. 177 933 803 11 078 538 189 012 341 12

4. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Toimialan johtoryhmän päätöksen mukaisesti vuoden 2015 osaamisen kehittämisen painopistealueita olivat johtamisen ja esimiestyön kehittäminen, Lean-ajattelun mukainen kehittämistyö, sähköisen osaamisen vahvistaminen ja näihin liittyen oma työ ja sen jatkuva kehittäminen. 4.1 Johtamisosaamisen kehittäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen esimiehille ja asiantuntijoille pidettiin kolme tulosyksiköiden johtoryhmien sote-jofo työpajaa. Niissä vahvistettiin sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteellista johtamista ja strategian toimeenpanoa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen esimiehet ja johtavat asiantuntijat osallistuivat koko kaupungin yhteiseen Esimiesareenaan. Sosiaali- ja terveystoimen tulosyksiköiden ja esikunnan johtoryhmät osallistuivat Espoolaisen johtamisen kehittämishankkeeseen (ESJO). 4.2 Kehittämisosaaminen ja valmennus Sosiaali- ja terveyspalvelujen esimiesten ja henkilöstön kehittämisosaamista sekä kehittämisprojektien toteuttamista tuettiin valmennuksilla. Ketteräksi kehittäjäksi valmennusohjelmia järjestettiin kaksi ja niihin osallistui 13 toimialan työtiimiä. Lisäksi vuoden aikana suunniteltiin ja toteutettiin useita yksiköille räätälöityjä, Lean- ajatteluun perustuvia kehittämisprojektien valmennuksia sekä uusi palvelukonseptin muutosvalmennus. Lean - ajattelua jalkautettiin myös yksiköitten kehittämispäivillä, Leansimulaatiopäivissä sekä koko Espoon henkilöstölle suunnatulla asiantuntijaluennolla. 4.3 Henkilöstökoulutus Sähköisen asioinnin käyttöönottoa tuettiin henkilöstövalmennuksilla. Aikuissosiaalityön ja terveysasemien henkilökunnalle järjestettiin sähköisen asiakaspalvelun ja vuorovaikutus kirjoittaen -koulutuksia. Tilaisuuksia järjestettiin viisi ja niihin osallistui yhteensä noin 100 työntekijää. Muita toimialan sisäisten koulutusten teemoja olivat, potilasturvallisuus, riskien-arviointi ja esimiesten työsuojeluvastuu, työlainsäädäntöön liittyvät muutokset sekä toiminnan kehittäminen. Uusille hallinnollisille esimiehille järjestettiin henkilöstöhallinnon perehdytystä ja uusille työntekijöille valmisteltiin sähköisen perehdytysaineisto. Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen 2014-2016 (KVTES) muuttuneista jaksotyömääräyksistä järjestettiin toimialalla koulutusta esimiehille ja työvuorosuunnitteluun osallistuville. Osaamisen kehittämistä koskevan lain mukaan työnantaja voi hakea kompensaatiota henkilökunnan koulutuspäiviin kolmelta päivältä vuodessa per henkilö. Yksi koulutuspäivä muodostuu kuudesta opetustunnista. Vuonna 2015 henkilökuntaa ohjeistettiin tekemään hakemukset kaikista yli puolenpäivän -pituisista koulutuksista. Toimialan henkilöstö osallistui sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutusvelvoitteiden mukaisiin koulutuksiin ja koulutushakemusten mukaisia täydennyskoulutuspäiviä oli 7120, kun vuonna 2014 vastaava luku oli 6118. Työvoimavajealueet Sosiaali- ja terveystoimi tuki kevään 2015 aikana sosiaalityöntekijöiksi ja sairaanhoitajiksi pätevöityvien työntekijöiden opiskelua kymmenellä palkallisella koulutuspäivällä. Syksyllä ohjetta päivitettiin koskemaan ainoastaan sosiaalityöntekijöitä, sillä rekry- 13

tointitilastojen mukaan sairaanhoitajien saatavuus on melko hyvä. Uuden ohjeen mukaan sosiaalityöntekijöillä on mahdollisuus saada kolme kuukautta palkallista vapaata opinnäytetyön viimeistelyyn ja opintojen loppuun saattamiseen. Ohjeistus perustuu kaupunginhallituksen vuonna 2007 antamaan päätökseen. Samansisältöinen ohje on käytössä myös muilla pääkaupunkiseudun kunnilla. Hakemuksia syksyllä tuli kolme, joista yksi kohdistui vuodelle 2015 ja kaksi muuta seuraavalle vuodelle. 4.4 Oppisopimuskoulutus Sosiaali- ja terveystoimessa oli vuonna 2015 18 oppisopimusopiskelijaa, joista 12 oli alle 30 -vuotiasta. Oppisopimusopiskelijoiden määrä laski edellisestä vuodesta, jolloin oppisopimusopiskelijoita oli 24 ja näistä 15 oli alle 30 -vuotiasta. Oppisopimusopiskelijat olivat lähihoitajan ja ohjaajan tehtävissä. 4.5 Omaehtoinen opiskelu: Stipendikukkaro Stipendikukkarosta maksettiin reilut 96.000 euroa tukea omaehtoiseen opiskeluun. Tukea sai 142 työntekijää. Stipendikukkaro raha on tarkoitettu omalla ajalla tapahtuvaan opiskeluun, joka vahvistaa työtehtävissä tarvittavaa osaamista. Stipendikukkarosta ei tueta tutkinto-opiskelua. Taulukko 10. Stipendikukkaron saajat ja myönnetty kokonaismäärä vuosina 2010-2015 Vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Määräraha 54 943 146 000 134 960 119 926 134 960 96 435 Saajat 54 206 172 172 172 142 4.6 Oppilaitosyhteistyö Toimialalla oli vuoden 2015 aikana harjoittelussa tai työssäoppimisjaksolla noin 480. Vuonna 2014 harjoittelijoita oli 653. II asteen harjoittelijoiden määrä on vähentynyt 72 henkilöllä ja AMK-harjoittelijoiden määrä on vähentynyt 77 henkilöllä. Opiskelijaohjauksen CLES -laatukysely oli toimialatasoisesti käytössä jo kolmatta vuotta. Vastausprosentti oli noussut edellisen vuoden 48 %:sta 54 %:iin. Harjoittelujaksoista annettiin hyvää palautetta. Palautteiden keskiarvo oli 8.4. Taulukko 11. Harjoittelijamäärät vuonna 2015 (lähde: esimieskysely) II aste AMK TET Yliopistot ja korkeakoulut Yhteensä Kevät 112 88 7 1 208 Syksy 109 140 3 16 268 Yhteensä 221 228 10 17 476 14

5. TYÖHYVINVOINTI JA TYÖSUOJELU 5.1 Henkilöstön hyvinvointi Espoon kaupungin työhyvinvoinnin edistäminen painottuu varhaisen tuen toimintaan ja erityisesti heikkenevän työkyvyn aikaiseen haltuunottoon. Työntekijän oma vastuu työkykynsä ja työhyvinvointinsa edistäjänä korostuu. Sairauspoissaolojen ja tapaturmien vähentäminen on iso haaste, johon vastataan monin tavoin, hyvästä johtamisesta tietoiskuihin. Mitattua työhyvinvointia Espoo on ollut vuodesta 1999 mukana Suomen laajimmassa työhyvinvointitutkimuksessa, Kunta10:ssä. Tutkimustietoa keräävä kysely tehtiin syksyllä 2014 ja sen tuloksia analysointiin pitkälle seuraavaan syksyyn, jolloin viimeisimmätkin kehittämistarpeet otettiin työn alle. Työhyvinvointi liittyy selkeisiin tavoitteisiin ja toimintatapoihin sekä avoimeen, arvostavaa vuorovaikutusta henkivään toimintakulttuuriin. Tulosyksiköt ovat tuloksia arvioidessaan havainneet työhyvinvoinnin yhteyden mm. hyviin asiakaskokemuksiin ja motivaatioon parantaa toimintatapoja. Suuriakin toiminnallisia muutoksia kokeneissa työpaikoissa työhyvinvointi oli tutkimuksen mukaan usein paremmalla tolalla kuin sellaisissa, joissa muutoksia tai kehittämistoimintaa ei juurikaan ollut. Esimiehet kertoivat keväällä Kunta10-tuloksistaan ja toimenpiteistään TIKETTIkyselyssä. Myös näissä vastauksissa tuli aiemmista vuosista poiketen useita ilmaisuja muutosten positiivisesta yhteydestä henkilöstön kokemaan työhyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen. Työhyvinvointia mitataan kaupunki-, toimiala- ja tulosyksikkötasolla työhyvinvointimatriisilla, johon on valittu kahdeksan työhyvinvointiin liittyvää ja sitä perustellusti kuvaavaa mittaria. Kolme euromääräistä mittaria koskevat sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja varhaiseläkemaksujen kustannuksia henkilöä kohden. Viisi Kunta10- tuloksiin perustuvaa mittaria kertovat koetusta työhyvinvoinnista. Vuoden 2015 tyhymatriisin lukuarvo oli 67,5. Toimialan matriisiluku parani hieman vuodesta 2014 (66,2), mutta tavoitetta, 68,4, ei saavutettu. Työterveyshuolto Työterveyshuolto on tehnyt toimialalla 27 työpaikkaselvityskäyntiä: Esikuntaan 2, perhe- ja sosiaalipalveluihin 8, vanhusten palveluihin 7 ja terveyspalveluihin 10. Työterveyspalvelut järjesti influenssarokotuksia 20 työpaikalle (1063 rokotetta). Suunnatut terveystarkastukset kohdennettiin suun terveydenhuollon ajanvarauksen ja eteläisen aikuissosiaalityön henkilöstölle. Alueellisen kotihoidon henkilöstölle tehostettiin varhaisen tuen toimintamallin käyttöä. Työterveyspalveluista annettiin tukea myös Espoon sairaalan muutosvaiheeseen. Toimialan henkilöstö osallistui edellisvuotta aktiivisemmin ikäryhmätarkastuksiin. Työkykyarvioiden määrä nousi 46 %:lla ja työterveysneuvottelujen määrä 49 %:lla edellisvuodesta. Työntekijöitä osallistui työterveyspalvelujen järjestämiin työkykyvalmennuksiin sekä Liikahdus - Elämäntapa -projektiin. 15

5.2 Työkyvyn heikkenemisestä johtuvat työjärjestelyt Uranvaihto on verkostomaista yhteistyötä, jossa ohjataan, neuvotaan ja edistetään osatyökykyisen pysymistä/paluuta työelämään joko työtehtävien räätälöinnin, uudelleenkouluttautumisen, työkokeilun, täydennyskouluttautumisen tai uuteen työtehtävään sijoittumisen avulla. Merkittävimmät yhteistyökumppanit uudelleensijoitustoiminnan kokonaisuudessa ovat Keva, muut työeläkelaitokset, Kela, työterveyshuolto, erikoissairaanhoito sekä koulutusorganisaatiot. Uudelleensijoitusprosessissa olevien henkilöiden lukumäärä vuonna 2015 oli 76 henkilöä (Perhe- ja sosiaalipalvelut 8, Terveyspalvelut 8 ja Vanhusten palvelut 58). Työterveysneuvotteluja, joissa henkilöstöasiantuntija osallistui neuvotteluun oli 91 kpl (Terveyspalvelut 19, Perhe- ja sosiaalipalvelut 13 ja Vanhusten palvelut 59). Tämän lisäksi erilaisia uudelleensijoitustoimintaan liittyviä verkostoneuvotteluja oli 39 (Vanhusten palvelut). Uuteen työtehtävään sijoittuneita oli 10. Luku ei sisällä henkilöitä, jotka ovat itse irtisanoutuneet ja siirtyneet toisen työnantajan palvelukseen. Erilaisin eläkejärjestelyin (osa-aikaeläke tai osakuntoutustuki) työssä jatkoi 12 henkilöä. Kokoaikaisen kuntoutustuen piirissä oli 10 henkilöä. Vuonna 2015 ammatillisen kuntoutuksen työkokeilujaksolla oli yhteensä 13 työntekijää. Uudelleensijoitustoiminnan piirissä olevista työnantaja irtisanoi 5 henkilöä. 5.3 Tapaturmat Toimialan henkilöstölle sattui työssä edellisvuotta enemmän tapaturmia. Sen sijaan työmatkoilla vahingot vähenivät, mutta niistä kertyi aiempaa enemmän sairauspoissaoloja. Vahinkoilmoituksia tehtiin suunnilleen saman verran. Vakavia, 21 korvauspäivää aiheuttaneita tapaturmia sattui työssä 4 ja työmatkalla 9. Työssä sattuneista vakaviksi luettavista vahingoista puolet tapahtui työliikenteessä ja puolet itse työpaikalla. Työmatkalla sattuneet vakavat vahingot olivat pääasiassa jalankulkijoille sattuneita liukastumisia ja kaatumisia. Eniten työssä aiheutti tapaturmia edelleen äkillinen fyysinen kuormittuminen (33), toiseksi eniten henkilön kaatuminen (31) ja kolmanneksi työvälineen hallinnan menettäminen (29). Työmatkoilla tapaturmia sattui eniten jalan liikkuville (40), toiseksi eniten pyöräilijöille (10). Taulukko 12: Tapaturmailmoitukset Ilmoitusten määrä Olosuhde 2014 2015 Työ 214 240 Työmatka 101 89 Muu 4 1 Yhteensä 319 330 16

Taulukko 13: Työssä sattuneet korvauksia aiheuttaneet tapaturmat 2012 2013 2014 2015 Vanhusten palvelut 28 119 85 90 Perhe- ja sosiaalipalvelut 34 55 32 35 Terveyspalvelut 15 30 6 25 Esikunta 0 3 0 2 Yhteensä 107 207 123 152 Taulukko 14: Työssä sattuneiden ja korvauksia aiheuttaneiden sairauspoissaolopäivien kehitys 2012-2015 2012 2013 2014 2015 Vanhusten palvelut 658 559 372 411 Perhe- ja sosiaalipalvelut 171 169 126 139 Terveyspalvelut 20 8 7 14 Esikunta 0 7 0 8 Yhteensä 849 743 505 572 Taulukko 15: Työmatkalla sattuneet korvauksia aiheuttaneet tapaturmat 2013 2014 2015 Vanhusten palvelut 24 30 29 Perhe ja sosiaalipalvelut 25 30 16 Terveyspalvelut 14 14 8 Esikunta 3 2 2 Yhteensä 66 76 55 Tapaturmataajuus Tapaturmataajuus tarkoittaa työssä sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Suhde lasketaan miljoonaa työtuntia kohden. Mukana on ainoastaan sairauspäiviä aiheuttaneet tapaturmat. Taajuutta käytetään lähinnä eri toimialojen välisessä vertailussa. Laskutapaa on muutetta vastaamaan Euroopassa käytössä olevaa, jossa mukaan otetaan 4 poissaolopäivää aiheuttaneet työssä sattuneet tapaturmat. Taulukko 16. Tapaturmataajuus vuosina 2012-2015 2012 2013 2014 2015 7,34 7,67 7,48 8,03 Kaupungin tapaturmataajuus on 8,48. 17

Veritartuntavaaratilanteet Veritartuntavaaraa syntyi useimmiten pistotilanteissa neulaa suojukseen asetettaessa. Hammashoitoloissa matriisi-työskentely altisti työntekijöitä veritartuntatilanteisiin. Kaikilla veritartuntatilanteeseen joutuneilla oli B-hepatiittisuoja tai he saivat rokotuksen tilanteen jälkeen. Taulukko 17. Veritartuntatilanteet tulosyksiköittäin vuosina 2014 ja 2015 Tulosyksikkö 2014 2015 Vanhusten palvelut 15 21 Perhe- ja sosiaalipalvelut 6 6 Terveyspalvelut 14 16 Yhteensä 35 43 5.4 Vaara- ja uhkatilanteet Työsuojelu vastaanotti 516 vaara- ja uhkatilanneilmoitusta. Ilmoituksia tehtiin aikaisempia vuosia enemmän. Ilmoitukset koskivat pääasiassa väkivaltaa tai sen uhkaa. Väkivaltatilanteista tehtiin myös 19 tapaturmailmoitusta ja niistä kertyi 32 korvattavaa poissaolopäivää. Vastaavat luvut edellisvuodelta ovat 35 ilmoitusta ja 129 poissaolopäivää. Suurimman osan väkivaltatilanteista aiheutti päihtynyt tai muistisairas henkilö. Osa henkilöstöön kohdistuneista tilanteista vaaransi myös potilaiden turvallisuutta, nämä tilanteet kirjattiin HaiPro-järjestelmään. Taulukko 18. Vaara- ja uhkatilanteiden jakautuminen tulosyksiköittäin Tulosyksikkö 2013 2014 2015 Vanhusten palvelut 198 228 302 Perhe- ja sosiaalipalvelut 46 122 97 Terveyspalvelut 53 72 116 Esikunta 0 5 1 Yhteensä 297 427 516 5.5 Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisten poissaolojen vähentämisessä ei saavutettu tavoitteita. Terveysperusteisten poissaolojen kehitys edellisvuoteen verrattuna oli kuitenkin positiivista. 18

Taulukko 19. Terveysperusteisia poissaoloja vuodelle 2015 koskevien tavoitteiden saavuttaminen Tavoite Toteutuma Toteutuma 2015 2014 2015 Perhe- ja sosiaalipalvelut 12,9 14,3 13,7 Vanhusten palvelut 20,3 22,3 23,0 Terveyspalvelut 11,9 13,7 12,9 Esikunta 9,7 14,5 10,4 Sosiaali- ja terveystoimi 15,2 17,0 16,8 Henkilöstön lyhyet sairauspoissaolokerrat vähenivät Vanhusten palveluja lukuun ottamatta kaikissa tulosyksiköissä. Koko vuoden terveinä työssä olevien osuus on 22,6 % (2014: 23,5 %). 5.6 Työsuojelutoiminta Työsuojelussa eletään toimikauden puoliväliä. Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä. Työsuojelu on jatkuva prosessi, jossa työympäristön tilaa tarkkaillaan, muutosten vaikutukset ennakoidaan ja epäkohdat korjataan. Toimialan kolmen työsuojeluvaltuutetun toiminta on sisältänyt työpaikkakäyntejä, joiden aiheina on ollut mm. työturvallisuus, työhyvinvointi, riskienarvioiminen, työolosuhteiden muutokset ja sisäilma-asiat. Työpaikkojen tilanteita on seurattu myös olemalla mukana työterveyshuollon työpaikkaselvityskäynneillä. Työsuojelutoimijat ovat osallistuneet myös kaupungin yhteisten toimintamallien ja prosessien kehittämiseen. Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki 13 viranomaislähtöistä työsuojelutarkastusta toimialalla. Kohteet valikoituivat neuvolan, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä lastensuojelun työpaikoista. Tarkastuksissa kiinnitettiin erityistä huomiota sisäilman puutteisiin, joiden kuntoon saamista edistettiin tarkastuskertomuksiin liitetyillä toimintaohjeilla. Kummankin palvelualueen johtoryhmille pidettiin omat tarkastuskokoukset työpaikkakäyntien jälkeen. Toimialalla on järjestetty pienimuotoisia työpaikan hyvää toimintaa ja turvallisuutta edistäviä valmennuksia. Riskienarviointia on opetettu kädestä pitäen eli konkreettisesti koneen äärellä. Työsuojelu on osallistunut toimialan kärkihankkeiden, Espoon sairaalan ja Ison Omenan palvelutorin turvallisuuden suunnittelutyöhön. Työsuojelutoimintaa ohjasi Espoo-tarina ja tuloskorttiin kirjatut tavoitteet. Esimiehet ovat saaneet tukea myös kaupungin yhteiseltä toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetulta. 19

6. YHTEISTOIMINTA Toimialalla pidetyt kolme yhteistoimintaneuvottelua koskivat apuvälinelainaamon keskittämistä HUS:iin (12.3.2015), Suun terveydenhuollon johtamisen kehittämistä ja organisaatiomuutosta (1.10.2015) sekä Espoon uuden sairaalan johtamis- ja hallintomallia (8.12.2015). Yhteistoimintakokouksia tai viranhaltijan kuulemistilaisuuksia pidettiin 22: perhe- ja sosiaalipalveluissa 7, vanhusten palveluissa 3, terveyspalveluissa 9 ja esikunnassa 3. 6.1 Yhteistoimintakokoukset Perhe- ja sosiaalipalvelut - Toiminnan muutokset Tuomarilan perhetukikeskuksessa (6.2.2015) - Toiminnan muutokset Auroran vastaanottokodissa (27.2.2015) - Matinkylän palvelutorin neuvolan henkilöstövalinnat ja neuvolatoiminnan organisoiminen palvelutorilla (4.3.2015) - Espoon työllisyyspalvelujen työhönvalmentajien tehtävien muutokset ja siirrot (16.9.2015) - Perheohjaajien nimike- ja työaikamuodon muuttaminen (30.10.2015) - Perustoimeentulotuen myöntämisen käsittelyn siirto Kelaan (11.12.2015, Eteläinen aikuissosiaalityö) - Perustoimeentulotuen myöntämisen käsittelyn siirto Kelaan kuuleminen (14.12.2015, Pohjoinen aikuissosiaalityö) Terveyspalvelut - Apuvälinepalvelujen mahdollinen keskittäminen HUS Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (23.2.2015, kolme kokousta) - Mielenterveys- ja päihdepalveluiden Sepänkylän laitosapulaisen työtehtävien tarkentaminen ja lepotauon antaminen yleistyöajassa (23.3.2015) - Terveyspalvelujen kotihoidon lääkäreiden siirtäminen vanhustenpalvelujen yksikköön (1.4.2015) - Suun terveydenhuollon johtaminen ja kehittäminen (21.9.2015, Matinkylä-Tapiola) - Suun terveydenhuollon johtaminen ja kehittäminen (23.9.2015, Espoon keskus) - Suun terveydenhuollon johtaminen ja kehittäminen (24.9.2015, Leppävaara) - Suun terveydenhuollon johtaminen ja kehittäminen (28.9.2015, Espoonlahti) Vanhusten palvelut - Puolarmetsän sairaalan osasto 2 D:n lopettaminen (3.11.2015) - Espoon uuden sairaalan johtamis- ja hallintomallia koskeva yhteistoimintakokous ja viranhaltijoiden kuuleminen ylilääkärien, ylihoitajien ja apulaisylilääkärien osalta (17.12.2015) Esikunta - Talouden ja hallinnon tulosalueen palveluyksikön tehtävien uudelleen organisointi (22.10.2015) - Talouden ja hallinnon tulosalueen talousohjausyksikön tehtävien uudelleen organisointi (28.10.2015) 20

- Talouden ja hallinnon tulosalueen laki- ja asiakkuusasioiden tehtävien uudelleen organisointi 30.10.2015 Lisäksi toimiala osallistui seuraaviin kaupunkitasoisiin yhteistoimintaneuvotteluihin: - Yhteistoimintasopimuksen tarkennusneuvottelu 22.12.2015 - Työsuojeluvaltuutettujen aluejaon tarkistus 22.12.2015 6.2 Henkilöstötoimikunta ja työolojaosto Henkilöstötoimikunta kokoontui 10 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin toimintasuunnitelman asioita. Toiminnallisia muutoksia koskevia esittelyjä oli erittäin paljon. Henkilöstötoimikunta aloitti syyskauden kokoukset Kunta10 -aiheella. Tulosyksiköiden johtajat tulkitsivat tuloksia ja esittelivät niistä johdettuja toimenpiteitä. Samassa kokouksessa nostettiin ja jaettiin palvelualueilla tunnistettuja onnistumisia, joiden vaikutukset näkyivät myös henkilöstön myönteisinä kokemuksina Kunta10-tuloksissa. Työolojaosto piti 5 kokousta, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita. Lisäksi esimiehillä laajennetulle työolojaostolle järjestettiin koulutus Tulosta hyvällä henkilöstöriskien hallinnalla. Koulutuksessa paneuduttiin terveysperusteisten poissaolojen ja tapaturmien ehkäisemisen ennakointiin, josta tiedetään seuraavan työhyvinvointia, tuloksellisuutta ja kustannussäästöjä. 7. PALKKAUSPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN VUONNA 2015 Kunta-alan uusien sopimusten sopimuskausi alkoi 1. maaliskuuta 2014 ja sopimukset ovat voimassa 31. tammikuuta 2017 saakka. Sopimuskausi 2014 2016 muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäinen jakso oli 1.3.2014 31.12.2015 ja toinen jakso on 1.1.2016 31.1.2017. Sopimuskaudella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimaa raamisopimusta Suomen työllisyyden ja kilpailukyvyn turvaamisesta. Sopimus on nimetty Työllisyys ja kasvusopimukseksi. Sopimusjaksolla 1.3.2014-31.12.2015 toteutettiin mm. työaikaluvun jaksotyöaikamääräysten uudistaminen ja palkkahinnoitteluliitteiden uudistamista sekä eräiden palkkahinnoittelukohtien peruspalkkojen korottamista hinnoitteluliitteissä. Palkantarkistukseen 1.7.2015 lukien varattu korotus käytettiin muutoksiin, joten 1.7.2015 lukien KVTES:ssa ei ollut yleiskorotusta tai paikallista järjestelyerää. Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen piirissä olevien terveyskeskuslääkäreiden tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin 1.1.2015 alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 0,3 %. Samoin korotettiin henkilökohtaista lisää. Terveyskeskusten hammaslääkäreiden tehtäväkohtaisen palkan yleiskorotus oli 0,81 %, samoin henkilökohtaisen lisän korotus. Kunnallisten eläinlääkäreiden tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin 1.7.2015 yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 0,33 %. Myös henkilökohtaista lisää korotettiin 0,33 %. Teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukainen 0,29 % paikallinen järjestelyerä 1.7.2015 alkaen toteutettiin Espoossa tasasuuruisena prosentuaalisen yleiskorotuksena. Tulospalkkiojärjestelmä oli käytössä vuonna 2015 Kivenlahden, Samaria ja Kalajärven terveysasemilla. Tulospalkkiojärjestelmän tarkoituksena on edistää ja tukea Espoo strategian mukaisten tulostavoitteiden toteutumista, laadunhallintaa ja toimintaprosessien tehokkuutta. Kannustavana palkkausmallina käytettiin tulospalkkiota ja 21

arviointialueina olivat palvelutoiminta, asiakastyytyväisyys, talous ja henkilöstö. Asetetut tavoitteet toteutuivat Kivenlahden terveysasemalla 55, Samarian terveysasemalla 83,3 ja Kalajärven terveysasemalla 86,7 prosenttisesti. Tulospalkkiona maksettiin yhteensä 69 työntekijälle yhteensä 124 800 euroa. Sosiaali- ja terveystoimen palveluksesta poistuneiden työntekijöiden harkinnanvaraisia henkilökohtaisia lisiä tuli uudelleen kohdennettavaksi vuoden 2015 aikana 7790 euroa. Harkinnanvaraisen henkilökohtaisen lisän maksaminen perustuu työsuorituksen arviointiin jossa arviointiperusteena ovat: henkilökohtaiset työtulokset, monitaitoisuus, oma-aloitteisuus ja yhteistyökyky. Kriteerit sisältävät myös tuloksellisuusnäkökulman. Espoossa otettiin käyttöön 14.12.2015 palvelussuhdeasioiden hoitamiseen ELLIjärjestelmässä. Järjestelmässä tehdään päivittäisten palvelussuhdeasioiden hakemukset ja niiden päätökset. Siellä työntekijä ja esimies näkevät kaikki vuosilomatiedot ja aiemmat poissaolotiedot. ELLI korvaa aiemmin käytössä olleet, sähköpostiliitteinä esimiehelle lähetetyt hakemuslomakkeet. ELLI säästää työntekijöiden ja esimiesten työaikaa ja käsittelykustannuksia. Vuoden 2015 aikana otettiin käyttöön johtamisen välineenä kertapalkitseminen. Kertapalkitsemiseen oli käytettävissä 0,2 % vuositasolla laskettuna huhtikuun palkkasummasta. Palkitsemisen tavoite on kannustaa ja kiittää erinomaisesta työstä, joka johtaa Espoo -tarinan tavoitteiden toteutumiseen. Kertapalkitsemisen yleiset kaupunkitasoiset periaatteet olivat: sujuva asiakaspalvelu, toiminnan kehittäminen ja uudistaminen, työn tekemisen tehokkuus, tuottavuus ja vaikuttavuus, resurssien tarkoituksenmukainen käyttö ja tuhlauksen välttäminen sekä yhteistyö, jolla estetään päällekkäinen työ ja osaoptimointi. Toimialalla kertapalkitsemiseen käytettiin n. 212 000 euroa ja palkittuja henkiöitä oli yli 900. Palkitsemisperusteista käytettiin eniten toiminnan kehittämistä ja uudistamista. Toimialan henkilöstöyksikössä valmisteltiin yhteistyössä esimiesten kanssa syksyn 2015 aikana toimialan palkkahinnoittelussa hinnoittelemattomiin kuuluvien tehtävien kuvaukset. Kuvaukset tehtiin mm seuraavista nimikkeistä: erityissuunnittelijat, erityisasiantuntijat, aluepalvelupäälliköt ja lakimiehet. Tehtäväkuvauksia valmistui yhteensä 62. Teknisten sopimuksen piiriin kuuluvien terveystarkastajien uuden tehtäväkuvauksen- ja vaativuuden arvioinnin henkilöstöjohtaja päätti maaliskuussa 2015. 22

LIITTEET Liite 1. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan tulosyksiköittäin 31.12.2015 Perhe- ja sosiaalipalvelut Vakin. Vakin. Vakin. Määräaik. Määräaik. Määräaik. Miehet Naiset Kaikki Ikälk miehet naiset yht. miehet naiset yht. yhteensä yhteensä yhteensä ---19 0 0 0 0 5 5 0 5 5 20-24 0 5 5 6 14 20 6 19 25 25-29 3 79 82 10 77 87 13 156 169 30-34 8 119 127 15 44 59 23 163 186 35-39 8 149 157 7 31 38 15 180 195 40-44 14 125 139 5 39 44 19 164 183 45-49 17 105 122 12 33 45 29 138 167 50-54 12 106 118 4 20 24 16 126 142 55-59 11 114 125 7 10 17 18 124 142 60-64 7 84 91 3 5 8 10 89 99 65--- 4 7 11 0 1 1 4 8 12 Yht. 84 893 977 69 279 348 153 1172 1325 Vanhusten palvelut Vakin. Vakin. Vakin. Määräaik. Määräaik. Määräaik. Miehet Naiset Kaikki Ikälk miehet naiset yht. miehet naiset yht. yhteensä yhteensä yhteensä ---19 0 0 0 0 4 4 0 4 4 20-24 3 35 38 8 33 41 11 68 79 25-29 6 66 72 3 29 32 9 95 104 30-34 14 87 101 6 25 31 20 112 132 35-39 6 108 114 2 28 30 8 136 144 40-44 4 114 118 4 25 29 8 139 147 45-49 5 145 150 3 13 16 8 158 166 50-54 8 155 163 3 15 18 11 170 181 55-59 9 189 198 1 15 16 10 204 214 60-64 6 114 120 0 3 3 6 117 123 65--- 1 7 8 0 3 3 1 10 11 Yht. 62 1020 1082 30 193 223 92 1213 1305 Terveyspalvelut Vakin. Vakin. Vakin. Määräaik. Määräaik. Määräaik. Miehet Naiset Kaikki Ikälk miehet naiset yht. miehet naiset yht. yhteensä yhteensä yhteensä ---19 0 0 0 0 1 1 0 1 1 20-24 0 7 7 0 11 11 0 18 18 25-29 6 35 41 11 44 55 17 79 96 30-34 2 91 93 10 22 32 12 113 125 35-39 6 85 91 3 20 23 9 105 114 40-44 7 67 74 1 9 10 8 76 84 45-49 9 99 108 0 4 4 9 103 112 50-54 8 98 106 0 7 7 8 105 113 55-59 3 114 117 1 5 6 4 119 123 60-64 8 67 75 0 2 2 8 69 77 65--- 3 7 10 0 0 0 3 7 10 Yht. 52 670 722 26 125 151 78 795 873 Esikunta Vakin. Vakin. Vakin. Määräaik. Määräaik. Määräaik. Miehet Naiset Kaikki Ikälk miehet naiset yht. miehet naiset yht. yhteensä yhteensä yhteensä 20-24 0 0 0 0 1 1 0 1 1 25-29 1 2 3 0 0 0 1 2 3 30-34 0 4 4 0 1 1 0 5 5 35-39 3 9 12 1 3 4 4 12 16 40-44 4 2 6 1 1 2 5 3 8 45-49 3 17 20 0 1 1 3 18 21 50-54 2 15 17 0 3 3 2 18 20 55-59 1 23 24 0 1 1 1 24 25 60-64 2 14 16 0 0 0 2 14 16 65--- 3 2 5 0 0 0 3 2 5 Yht. 19 88 107 2 11 13 21 99 120 23

Liite 2. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus vuosina 2012-2015 tulosyksiköittäin Sosiaali- ja terveystoimi Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Lähtöperuste Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Eläkk. siirtyminen iän perusteella 44 1,47 36 1,17 48 1,53 40 1,30 Työkyvytt.eläke toistaiseksi 9 0,30 5 0,16 4 0,13 4 0,13 Eronnut kaup. palveluksesta 167 5,57 136 4,44 155 4,94 129 4,20 Muu syy 4 0,13 7 0,23 7 0,22 6 0,20 Yhteensä 224 7,47 184 6,00 214 6,82 179 5,83 Perhe- ja sosiaalipalvelut Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Lähtöperuste Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Eläkk. siirtyminen iän perusteella 15 1,55 3 0,30 18 1,70 12 1,17 Työkyvytt.eläke toistaiseksi 2 0,21 2 0,20 2 0,19 2 0,19 Eronnut kaup. palveluksesta 67 6,92 52 5,13 57 5,40 37 3,60 Muu syy 1 0,10 0 0,00 1 0,09 0 0,00 Yhteensä 85 8,78 57 5,63 78 7,39 51 4,96 Vanhusten palvelut Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Lähtöperuste Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Eläkk. siirtyminen iän perusteella 21 1,85 16 1,40 18 1,52 19 1,65 Työkyvytt.eläke toistaiseksi 5 0,44 3 0,26 2 0,17 2 0,17 Eronnut kaup. palveluksesta 54 4,75 46 4,03 60 5,06 46 4,00 Muu syy 3 0,26 4 0,35 4 0,34 5 0,43 Yhteensä 83 7,30 69 6,04 84 7,08 72 6,26 Terveyspalvelut Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Lähtöperuste Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Eläkk. siirtyminen iän perusteella 7 0,89 15 1,90 8 1,03 7 0,90 Työkyvytt.eläke toistaiseksi 1 0,13 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Eronnut kaup. palveluksesta 46 5,86 34 4,30 36 4,64 43 5,53 Muu syy 0 2 0,25 2 0,26 0 0,00 Yhteensä 54 6,88 51 6,45 46 5,93 50 6,43 Esikunta Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Lähtöperuste Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Eläkk. siirtyminen iän perusteella 1 0,92 2 1,67 4 3,28 2 1,75 Työkyvytt.eläke toistaiseksi 1 0,92 0 0,00 0 0,00 0 0,00 Eronnut kaup. palveluksesta 0 0,00 4 3,33 2 1,64 3 2,63 Muu syy 0 0,00 1 0,83 0 0,00 1 0,88 Yhteensä 2 1,83 7 5,83 6 4,92 6 5,26 24