Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista Satu Peteri Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2015
SISÄLLYS 1. TAUSTATIEDOT VASTAAJISTA... 5 2. TYÖMARKKINATILANNE KYSELYHETKELLÄ... 7 3. TYÖN LAATU... 8 4. TYÖURA 2009 2014*... 10 5. KOULUTUKSEN ANTAMAT VALMIUDET... 12
Saatteeksi Työelämä ja rekrytointipalvelut toteutti syksyllä 2014 uraseurantakyselyn Lapin yliopistosta vuonna 2009 valmistuneille maistereille. Uraseuranta valaisee, minkälaisissa työtehtävissä maisterit ovat toimineet valmistumisen jälkeen, miten yliopistokoulutuksen merkitys koetaan oman työuran näkökulmasta sekä miten tyytyväisiä ollaan suoritettuun tutkintoon, kun valmistumisesta on kulunut viisi vuotta. Seurantakyselyn tulokset kertovat akateemisen koulutuksen osumatarkkuudesta työmarkkinoilla, työurien vaiheista ja työn laadullisista tekijöistä. Lapin yliopistosta valmistuneet maisterit eli alumnit antavat arvokasta työelämäpalautetta tutkintojen vaikuttavuudesta, laadusta ja osumatarkkuudesta työmarkkinoilla. Kysely on osa valtakunnallista uraseurantaa, jossa on mukana 13 yliopistoa. Yhteenvetoraporttiin on koottu keskeisimmät tulokset Lapin yliopiston seuranta aineistosta. Vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistui 280 maisteria. Osoitteen luovutuskiellon, virheellisen sosiaaliturvatunnuksen ja osoitteen muutoksen johdosta kyselyn sai 270 maisteria. Kyselyn tavoittaneista 88 vastasi. Vastausaste kyselyn saaneista oli 33 %. Uraseurannasta löytyy tietoa myös työelämä ja rekrytointipalvelujen kotisivuilta: www.ulapland.fi/rekry. Tiedot on tarkoitettu Lapin yliopiston henkilökunnalle hyödynnettäväksi mm. opiskelijoiden ohjauksessa ja opetuksen kehittämisessä. Alumnien palautteet antavat työelämänäkökulmaa opiskelijoille ja ohjaajille. Uraseurannan tuloksia hyödynnetään työelämätaitoja kehittävissä koulutuksissa ja tapahtumissa. Tavoitteena on, että tutkinnot vastaavat mahdollisimman hyvin työelämän tarpeita ja valmistuneet työllistyvät koulutusta vastaavasti. Otan mielelläni vastaan palautetta seurantatutkimuksen kehittämiseksi ja annan tarvittaessa lisätietoja uraseurannasta. Satu Peteri Työelämä ja rekrytointipalvelut satu.peteri(at)ulapland.fi puh. 040 701 3833 4
1. TAUSTATIEDOT VASTAAJISTA Kyselyn kohderyhmänä olivat Lapin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet. Kysely lähetettiin 280* maisterille, joista 88 vastasi. Vastausaste kyselyn saaneista oli 33 %. Tutkinto Pääaine Vastasi Valmistui Vastaus% Hallintotieteiden maisteri (HTM)** 13 43 30 % Kasvatustieteen maisteri (KM) 19 53 36 % Oikeustieteen maisteri (OTM) 15 74 20 % Taiteen maisteri (TaM) 14 46 30 % Yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) 27 64 42 % LY yhteensä 88 280 31 % *Vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistui 280 maisteria. Osoitteen luovutuskiellon, virheellisen sosiaaliturvatunnuksen ja osoitteen muutoksen johdosta kyselyn sai 270 valmistunutta. **Kauppatieteistä valmistuneiden (2) tiedot yhdistetty hallintotieteen tutkintoon. Vastaajien sukupuoli Mies 46 % 11 % 27 % 21 % 22 % 22 % Nainen 54 % 89 % 73 % 79 % 78 % 78 % Lukumäärä 13 19 15 14 27 88 Vastaajien ikä valmistuessa Alle 25 v. 11 % 13 % 4 % 6 % 25 29 v. 46 % 47 % 67 % 43 % 52 % 51 % 30 34 v. 8 % 5 % 21 % 11 % 9 % Väh. 35 v. 46 % 37 % 20 % 36 % 33 % 34 % Lukumäärä 13 19 15 14 27 88 Keskiarvo/vuotta 35,7 33,9 29,7 35,0 34,4 33,8 Keskimäärin ikä valmistuessa oli 33,8 vuotta. Oikeustieteen maisterit olivat keskimääräisesti nuorimpia (ka=29,7), kun taas hallintotieteiden maisteriksi valmistuneet olivat keskimääräisesti vanhimpia (ka=35,7). Yli puolet vastaajista (51 %) oli valmistuessaan 25 29 vuotiaita. Alle 25 vuotiaana tutkintonsa suorittaneita oli vastaajista vain 6 % ja valmistuessaan vähintään 35 vuotiaita oli vastaajista kolmasosa (34 %). 5
Valmistumiskuukausi tammi maalis 15 % 16 % 20 % 21 % 26 % 20 % huhti kesä 38 % 58 % 20 % 50 % 41 % 42 % heinä syys 8 % 27 % 7 % 15 % 11 % loka joulu 38 % 26 % 33 % 21 % 19 % 26 % Lukumäärä 13 19 15 14 27 88 Asuinpaikka syksyllä 2014 Lappi 54 % 58 % 20 % 29 % 22 % 32 % Pohjois Pohjanmaa 15 % 26 % 20 % 14 % 22 % 20 % Muu 31 % 16 % 60 % 57 % 56 %* 48 % Lukumäärä 13 19 15 14 27 88 *ulkomailla 2 vastaajista Kaikista vastanneista noin puolet (52 %) asui Lapin tai Pohjois Pohjanmaan maakuntien alueella viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Suhteessa eniten Lappiin jäi kasvatustieteen (58 %) ja hallintotieteiden (54 %) maistereita. Muualle Suomeen sijoittuivat erityisesti oikeustieteen, taiteen ja yhteiskuntatieteiden maisterit. 6
2. TYÖMARKKINATILANNE KYSELYHETKELLÄ Kyselyhetkellä syksyllä 2014 vastanneista maistereista oli työsuhteessa 87 % (sisältää vakituinen kokopäivätyö, määräaikainen kokopäivätyö, osa aikatyö ja perhevapaa työsuhteessa) ja 5 % toimi yrittäjänä. Vain 3 % vastaajista ilmoitti olevansa työttömänä. Kyselyhetken työmarkkinatilanne tutkinnoittain Vakituinen kokopäivätyö 85 % 37 % 60 % 38 % 70 % 59 % Määräaikainen kokopäivätyö 8 % 32 % 27 % 31 % 15 % 22 % Osa aikatyö 5 % 8 % 4 % 4 % Yrittäjä* 5 % 13 % 8 % 5 % Työtön työnhakija 5 % 8 % 4 % 3 % Työllistetty/työharjoittelu 8 % 1 % Perhevapaa työsuhteessa** 5 % 4 % 2 % Perhevapaa ilman työsuhdetta** 5 % 1 % Päätoiminen opiskelu 5 % 1 % Työskentely apurahalla Muu tilanne 8 % 4 % 2 % Lukumäärä 13 19 15 13 27 87 *Itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja/freelancer ** Äitiys, isyys, vanhempain, hoitovapaa Kyselyhetken päätyönantaja Yksityinen yritys tai valtionyhtiö 23 % 33 % 10 % 28 % 20 % Kunta, kuntayhtymä, kunnallinen liikelaitos 23 % 83 % 7 % 70 % 24 % 40 % Valtio, valtion liikelaitos 54 % 53 % 16 % 23 % Yliopisto 11 % 4 % 4 % Ammattikorkeakoulu 8 % 2 % Järjestö, seurakunta, säätiö, itsenäinen julkisoikeudellinen laitos tai yhteisö 10 % 20 % 7 % Oma yritys, vastaanotto, toiminimi tms. 6 % 7 % 10 % 4 % Muu työnantaja Lukumäärä 13 18 15 10 25 81 7
Päätyönantajana oli yleisimmin kuntatyönantaja (kunta, kuntayhtymä, kunnallinen liikelaitos), joiden palveluksessa työskenteli 40 % vastaajista. Toiseksi eniten kyselyhetkellä 2014 maistereita työllisti valtio (ml. valtion liikelaitokset), jonka palveluksessa oli 23 % vastaajista. Kolmanneksi eniten työllistivät yksityiset yritykset tai valtionyhtiöt (20 % vastaajista) 3. TYÖN LAATU Pääasiallisin työtehtävien luonne syksyllä 2014 Opetus tai kasvatus 15 % 72 % 58 % 8 % 29 % Lainopillinen työ 8 % 93 % 18 % Johto ja esimiestehtävät 31 % 17 % 7 % 8 % 8 % 13 % Suunnittelu, kehitys tai hallintotehtävät 23 % 6 % 8 % 25 % 13 % Asiakastyö/ potilastyö 21 % 6 % Viestintä ja mediatyö 8 % 13 % 5 % Taiteellinen työ 6 % 17 % 4 % Tutkimus 4 % 1 % Markkinointi ja myynti 8 % 2 % Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät 8 % 4 % 3 % Konsultointi tai koulutus Toimistotehtävät 8 % 1 % Muu työn luonne 8 % 8 % 4 % Lukumäärä 13 18 15 12 24 82 Bruttopalkka (sis. kaikki lisät) syyskuussa 2014 kokopäivätyössä olevilla Alle 3 000 38 % 50 % 17 % 5 % 3 000 3 499 8 % 38 % 38 % 39 % 14 % 3 500 3 999 17 % 15 % 20 % 13 % 21 % 4 000 4 499 25 % 27 % 13 % 9 % 31 % 4 500 4 999 25 % 8 % 13 % 4 % 15 % 5 000 5 499 8 % 20 % 9 % 14 % yli 5 500 17 % 20 % 9 % Lukumäärä 12 13 15 8 23 71 Keskiarvo 4 418 2 994 4 997 2 794 3 758 3 883 Mediaani 4 460 3 000 4 520 3 025 3 300 3 600 8
Useimmilla vastaajista bruttokuukausiansio (sisältää säännölliset lisät, luontoisetujen verotusarvon ja ylityökorvaukset) sijoittui 4 000 4 499 välille. Keskiarvopalkka kaikilla maisterin tutkinnon suorittaneilla oli 3 883 ja mediaani 3 600. Korkeimmat keskiarvopalkat olivat oikeustieteen ja hallintotieteiden maistereilla, alhaisimmat taiteen ja kasvatustieteen maistereilla. Ero korkeimman ja alhaisimman keskiarvopalkan välillä oli yli 2 000. Naisten ja miesten palkkojen mediaanin ero oli 510. 5 000 Bruttopalkka syyskuussa 2013 sukupuolittain 4 500 4 000 3 500 3 000 4 478 3 665 4 050 3 540 2 500 2 000 Miehet Naiset 1 500 1 000 500 0 Keskiarvo Mediaani 9
4. TYÖURA 2009 2014* Vastanneilla oli erillisiä työ tai virkasuhteita keskimäärin 4,0 ja tutkintojen kesken vaihtelua oli 2,9 lukumäärästä 5,2 erilliseen työ tai virkasuhteeseen. Koulutusta vastaavaa työssäoloaikaa oli seuranta aikana karttunut keskimäärin neljä vuotta, eniten koulutusta vastaavaa työtä oli ollut oikeustieteen maistereilla. Työuran viisi ensimmäistä vuotta, työssäoloaika ja työsuhteiden lukumäärä* Työssäoloaika koulutusta vastaavassa työssä valmistumisen jälkeen Työnantajien lukumäärä valmistumisen jälkeen Erillisten työ tai virkasuhteiden lukumäärä valmistumisen jälkeen keskiarvo/v keskiarvo/lkm keskiarvo/lkm HTM 4,6 2,2 2,9 KM 3,9 1,7 4,1 OTM 4,9 3,1 4,3 TaM 3,5 2,4 5,2 YTM 3,9 2,4 3,7 Yhteensä 4,1 2,3 4,0 * Tutkinnon suoritusajankohta: vuonna 2009. Kyselyajankohta: syksy 2014. Vastanneista lähes puolella oli ollut työttömyyskokemuksia valmistumisensa jälkeen keskimäärin vajaat 10 kuukautta. Hakuaika ensimmäiseen työhön oli kestänyt keskimäärin vajaat 5 kuukautta, mutta se vaihteli tutkintojen kesken 2,4 kuukaudesta 7,2 kuukauteen. Työuran viisi ensimmäistä vuotta, työnhaku ja työttömyys* Hakuaika ensimmäiseen työhön** Työttömyysjaksojen lukumäärä Työttömänä valmistumisen jälkeen*** Työttömyysaika keskiarvo/v keskiarvo/lkm % keskiarvo/v HTM 0,4 1,3 25 0,4 KM 0,4 2,0 59 0,7 OTM 0,2 1,5 27 0,3 TaM 0,6 2,3 82 1,3 YTM 0,4 1,7 48 0,7 Yhteensä 0,4 2,3 48 0,8 * Tutkinnon suoritusajankohta: vuonna 2009. Kyselyajankohta: syksy 2014. ** Jos et valmistumishetkellä ollut töissä, kuinka pitkä aika valmistumishetken jälkeen kului siihen, kun aloitit ensimmäisessä työssä? *** Niiden osuus, joilla on ollut työttömyyskokemuksia valmistumisen jälkeen. 10
Viiden vuoden aikana kyselyyn vastanneiden työllisyysaste nousi keskimäärin 28 prosenttiyksikköä ollen kyselyajankohtana keskimäärin 89 %. Syksyllä 2014 oikeustieteen maistereista kaikki oli työsuhteessa tai toimi yrittäjänä ja hallintotieteiden maistereiden työllisyysaste oli myös erinomainen (93 %). Valmistumishetkellä vastanneiden työttömyysaste oli keskimäärin 31 %, mutta viiden vuoden jälkeen keskimäärin enää 4 %. Tilanne valmistumishetkellä vuonna 2009 ja kyselyajankohtana vuonna 2014 Työssä (ml. yrittäjyys) työnhakija puolella* Työtön Työvoiman ulko Muu tilanne 2009 2014 2009 2014 2009 2014 2009 2014 HTM 85 % 93 % 15 % 8 % KM 47 % 79 % 42 % 5 % 5 % 15 % 5 % OTM 73 % 100 % 27 % TaM 54 % 85 % 31 % 16 % 8 % 8 % YTM 56 % 89 % 33 % 4 % 7 % 4 % 4 % 4 % Yhteensä 61 % 89 % 31 % 4 % 5 % 4 % 3 % 2 % Henkilöä 53 77 27 4 4 4 3 2 *Esim. perhevapaa, päätoiminen opiskelu 11
Valtaosa vastaajista (74 %) koki, että heidän työnsä vastasi hyvin heidän koulutustasoansa. Vastanneista etenkin hallintotieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisterit kokivat työtehtäviensä vastaavan hyvin koulutustasoaan. Hallintotieteiden maistereista kuitenkin 23 % oli työtehtävissä, joissa vaatimustaso koulutustasoon nähden oli osittain tai selvästi alhaisempi. Työtehtävien ja koulutuksen vastaavuus syksyllä 2014 Hallintotieteiden maisteri (N=13) Kasvatustieteen maisteri (N=18) Oikeustieteen maisteri (N=15) Taiteen maisteri (N=11) Yhteiskuntatieteiden maisteri (N=24) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Työ vastaa hyvin koulutustasoani Työ on koulutustasoani nähden vaativampaa Työn vaativuustaso on koulutustasoa osittain alhaisempi Työn vaativuustaso on koulutustasoani selvästi alhaisempi 5. KOULUTUKSEN ANTAMAT VALMIUDET Vastanneista lähes kaikki (98 %) kokivat voivansa hyödyntää yliopistossa opittuja taitoja jatkuvasti tai ainakin osittain omassa työssään. Vastaajista 62 % oli pystynyt hyödyntämään korkeakoulussa opittua jatkuvasti. Tästä ryhmästä erottui selkeimmin oikeustieteen maisterit, joista 80 % koki voivansa nykyisessä työssä hyödyntää jatkuvasti yliopistossa opittuja asioita. Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen nykyisessä työssä Hallintotieteiden maisteri (N=13) Kasvatustieteen maisteri (N=18) Oikeustieteen maisteri (N=15) Taiteen maisteri (N=11) Yhteiskuntatieteiden maisteri (N=25) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Hyödyntää jatkuvasti Jonkin verran/osittain Ei voi hyödyntää juuri lainkaan 12
Valtaosa vastaajista (74 %) oli vähintään melko tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työllistymisensä kannalta arvioitaessa. Yli puolet (59 %) oli tutkintoonsa tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen. Keskimäärin tyytyväisimpiä olivat oikeustieteen maisterit. Tyytyväisyys korkeakoulututkintoon työuran kannalta Erittäin tyytymätön 5 % 1 % Tyytymätön 5 % 7 % 3 % Hieman tyytymätön 8 % 16 % 7 % 54 % 22 % 21 % Melko tyytyväinen 38 % 11 % 7 % 8 % 15 % 15 % Tyytyväinen 15 % 42 % 53 % 31 % 26 % 33 % Erittäin tyytyväinen 38 % 21 % 33 % 8 % 30 % 26 % Lukumäärä 13 19 15 13 27 87 Keskiarvo* 4,8 4,4 5,1 3,9 4,5 4,6 *Miten tyytyväinen olet suorittamaasi tutkintoon työllistymisesi kannalta? 1 = erittäin tyytymätön, 2 = tyytymätön, 3 = hieman tyytymätön, 4 = melko tyytyväinen, 5 = tyytyväinen, 6 = erittäin tyytyväinen 13
Opiskelun antamien valmiuksien ja työn vaatimusten kohtaaminen (tieto taitoarviot)/ly yht. Tällä osiolla kartoitettiin* vastaajien näkemyksiä erilaisten tietojen ja taitojen merkityksestä nykyisessä työssä ja sitä, miten yliopisto opiskelu oli kyseisiä taitoja kehittänyt. *Miten hyvin yliopisto opiskelu kehitti kyseisiä työelämävalmiuksia? 1 = erittäin puutteellisesti, 2 = puutteellisesti, 3 = melko puutteellisesti, 4 = melko hyvin, 5 = hyvin, 6 = erinomaisesti *Kuinka tärkeitä seuraavat tiedot ja taidot ovat nykyisessä työssäsi? 1 = ei lainkaan tärkeä, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 = tärkeä, 6 = erittäin tärkeä 14
Lapin yliopistosta vuonna 2009 valmistuneet kokivat yliopisto opiskelun kehittäneen kaikkein vahvimmin muun muassa kykyä itsenäiseen työskentelyyn, oman alan teoreettista osaamista, tiedonhankintataitoja, suomen kielen viestintätaitoja sekä oppimiskykyä ja analyyttisia, systemaattisen ajattelun taitoja. Vastaajat nostivat kyvyn itsenäiseen työskentelyyn myös nykyisessä työssään yhdeksi tärkeimmistä taidoista (ka 5,7). Työn kannalta merkityksellisiksi koettiin tämän lisäksi suomen kielen viestintätaidot, ongelmanratkaisutaidot, ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot, neuvottelutaidot sekä joustavuus ja sopeutumiskyky. Suurin kuilu yliopistossa opittujen taitojen ja nykyisessä työssä vaadittavien taitojen osalta oli selkeästi neuvottelutaidoissa ( 2,3) organisointi ja koordinointitaidoissa sekä esiintymistaidoissa. Opinnot olivat kehittäneet suhteessa tarvittaviin taitoihin parhaiten vieraiden kielten taitoja (ruotsi, englanti ja muut kielet) sekä oman alan teoreettista osaamista. Kysyttäessä kolmea tärkeintä tieto ja taitoaluetta tulevaisuudessa eniten mainintoja saivat ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot, ongelmanratkaisukyky, tiedonhankintataidot ja neuvottelutaidot. 15