Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen vihkiäiset Oulu 28.8.2015 Ylijohtaja Terttu Savolainen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Arvoisa Oulun kaupungin johto, hyvinvointikeskuksen henkilöstö Arvoisa juhlayleisö Minulla on ilo tuoda aluehallintoviraston tervehdys Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen vihkiäisjuhlaan ja onnitella teitä uuden, hienon keskuksen johdosta. Te olette nyt saaneet asianmukaiset, viihtyisät ja toimivat tilat sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin. Näissä tiloissa on varmasti ilo työskennellä oululaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Erityisen mieluisaa on todeta, että nyt vihittävä hyvinvointikeskus ei ole pelkkä fyysinen rakennus, jossa tarjotaan tietyt määritellyt palvelut, vaan kyse on laajemmasta periaatteesta - uudesta toimintatavasta, jossa Oulun kaupunki, toimii yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa painottaen ennaltaehkäisyä ja kuntalaisten omavastuuta. Hyvinvointikeskus ja hyvinvointipisteet muodostavat kokonaisuuden, jossa on eritasoisia palveluita ja jossa alueen asiakkaiden tarpeet ja olosuhteet ohjaavat toimintaa. Uskon, että korkea osaamisen taso yhdistettynä asiakaslähtöisyyteen luo myös mahdollisuudet palvella kaupunkilaisia yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti. Hallitusohjelmassa rohkaistaan kokeilujen avulla löytämään innovatiivisia ratkaisuja, parantamaan palveluja kuin myös edistämään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä. Oulu on jo ottanut käyttöön omia kokeiluja liittyen mm. moniammatillisen yhteistyön mallien edistämiseksi. Teillä on hyvinvointineuvolan ja hyvinvointikoulun toimintamallit sekä vastuutyöntekijä- ja moniammatillisen työn -mallit. Kokeilun kohderyhminä ovat erityisesti paljon palveluja tarvitsevat hyvinvointikeskuksen asiakkaat lapset ja nuoret kuin myös laaja-alaisesti sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävät työikäiset ja ikäihmiset. Yhteistä heille on se, että heillä on 1
moniammatillisen yhteistyön tarve. Lasten ja nuorten osalta on tärkeätä, että rajapinnat sivistys- ja kulttuuripalveluihin tunnistetaan. Teillä on pilotoinnissa tämän vuoden aikana yhteisiä hoito- ja palvelusuunnitelmia Kontinkankaalla ja Kiimingissä ja toimintatavat on tarkoitus laajentaa koko kaupunkiin. Mukana tässä ovat lähes kaikki hallintokunnat, myös kolmas sektori ja seurakunnat. Tärkeä uusi toimintatapa toivotan sille menestystä. Hyvät kuulijat Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tehtävänä on edistää alueensa asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä. Aluehallintoviraston lähtökohtana on, että asukkaat saavat laadukkaat hyvinvointipalvelut asuinpaikasta riippumatta, olipa kyse sitten terveyskeskuspalveluista, erikoissairaanhoidosta, vanhustenhuollosta tai lasten ja perheiden palveluista. Tehtävämme on luoda edellytyksiä, ohjaa ja valvoo sosiaali- ja terveydenhuollon toteutumista alueellaan. Meille on tärkää verkostoyhteistyö kuntien, palvelujen tuottajien ja käyttäjien sekä järjestöjen kanssa. Oulun kaupunki on meille tärkeä kumppani hyvinvointityössä, esimerkiksi Pohjois-Suomen hyvinvointi- ja terveydenhoitopäivien järjestämisessä. Oulu on meille myös merkittävä asiakas sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvontatyössä. Valvontatyössä virastoamme ohjaa valtakunnallinen valvontaohjelma, jossa määritellään valvontakohteet. Vuonna 2015 me valvomme ennen muuta ensihoitoa, hoitoon pääsyn enimmäisaikoja, toimeentulotuen ja lastensuojelun määräaikoja, lasten ja nuorten ehkäiseviä terveydenhuollon palveluja sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja vanhuspalvelulain toimeenpanoa. Tämän vuoden jälkeen kohdistamme valvontamme erityisesti palvelurakenteisiin, palvelujen saatavuuteen kuin myös palvelujen sisältöön ja laatuun. Tavoitteena on asiakkaiden ja potilaiden lakisääteisten oikeuksien toteutuminen. Ennen muuta kiinnitämme huomiota asiakas- ja potilasturvallisuuteen. 2
Valvonnan vaikuttavuutta pyritään lisäämään suunnitelmallisuudella kuin myös riskiarvioinnilla ja omavalvontaa kehittämällä. Tavoitteemme on tehdä valvontatyötä aikaisempaa vuorovaikutteisemmin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden sekä kuntien päättäjien kanssa. Kiinnitämme huomiota kansalais- ja kuluttajaviestintään. Haluamme, että valvonta on mahdollisimman läpinäkyvää. Hyvät kuulijat Kukapa meistä olisi uskonut viime keväänä, että sote-uudistuksen kaatuminen perustuslaillisiin kysymyksiin johtaisi tällä vaalikaudella historiallisen suureen uudistustyöhön. Uudistukseen, jossa Suomeen muodostetaan itsehallinnollisia alueita, joihin kootaan tehtäviä kunnista, kuntayhtymistä, maakunnan liitoista ja valtion aluehallinnosta. Selvityshenkilöt ovat verranneet sitä 1600-luvun alussa tehtyihin hallinnon uudistuksiin ja kuntahallinnon perustamiseen 1800-luvun puolivälissä. Kun lukee selvityshenkilöiden muistiota, selviää uudistuksen tavoitetaso ja mittaluokka. Historiallista on myös se, että uudistus aloitetaan sosiaali- ja terveydenhuollosta ottaen huomioon myös muun aluehallinnon uudistamisen tarpeet. Nyt tarvitaan uudistushenkeä ja tahtoa ja määrätietoista muutosjohtamista ja ennen muuta eri hallinnonalojen hyvää yhteistyötä uudistuksen onnistumiseksi. Jo alkusyksystä voimme odottaa poliittista linjausta alueiden lukumäärästä. Tämän osalta lähtökohtana selvityshenkilöt ovat todenneet, että uuden hallinnon tason tulisi soveltua myös muiden tehtävien kuin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen. Itsehallintoalueet vastaisivat esityksen mukaan tulevaisuudessa kaikilta osin aluekehittämisestä ja maankäytöstä ja muut nyt valtion aluehallinnon hoitamat viranomaistehtävät kuten valvontaan, ohjaukseen ja luvitukseen liittyvät tehtävät hoitaisi edelleen valtion aluehallintoviranomainen. Tämä tarkoittaisi sitä, että niin aluehallintoviraston kuin ELY-keskusten viranomaistehtävät jäisivät valtion organisaation tehtäväksi alueella. 3
Selvityshenkilöt ovat esittäneet itsehallintoalueiden määräksi 9-12. He katsovat, että tällöin alueiden väestöpohja, sote-infra ja taloudellinen kantokyky riittävät kattavien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen nyt ja tulevaisuudessa. Uudistuksen kaavailtu aikataulu on haastava. Uudistus on tarkoitus viedä läpi neljässä vuodessa. Sote-lait olisi tarkoitus antaa vuoden 2016 syksyllä ja itsehallintoalueiden vaalit olisivat jo 2018. Kaikki lainsäädäntö tulisi voimaan vuonna 2018 ja vuonna 2019 uudet organisaatiot käynnistyvät. Hallitus on eilen nimittänyt pääjohtaja Tuomas Pöystin projektijohtajaksi. Lähiaikoina uudistukselle asetetaan ohjausryhmä. Ensimmäisessä vaiheessa perustetaan itsehallintoalueet, jotka ryhtyvät aluksi hoitamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja nykyisten maakuntien liittojen lakisääteisiä tehtäviä. Myöhemmin tähän organisaatioon siirretään tehtäviä niin muilta kuntayhtymiltä kuin valtion organisaatioiltakin hallituksen tulevien linjausten mukaisesti. Tämä aikataulu on selvityshenkilöiden ehdotus, hallitus tekee omat realistiset linjauksensa. Vaikka kunnilta poistuu uudistuksessa velvollisuus tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, kuntalaisten terveyden edistäminen on kunnan keskeinen tehtävä myös tulevaisuudessa. Kunta voi toiminnallaan vaikuttaa merkittävästi asukkaidensa sote-palvelujen tarpeeseen ja siten sote-alueen kustannuksiin. Sote-alueiden tehtäväksi tulee tarjota kunnille asiantuntija-apua terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Selvityshenkilöt ovat esittäneet myös rahallisia kannustimia, jotka palkitsisivat kuntia parantamaan tai ylläpitämään asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia. Oulussa kehitetty sähköinen hyvinvointikertomus on otettu kunnissa laajasti käyttöön ja hyödynnetty. Olen kuntakierroksillani havainnut, että kunnanjohtajat ja kuntapäättäjät hyödyntävät sen kautta saatua tietoa omassa johtamisessaan. Myös jatkossa hyvinvointikertomus on keskeisin hyvinvointijohtamisen väline. Täällä Pohjois-Pohjanmaalla on jo henkisesti valmistauduttu vähintään koko maakunnan kattavaan sote-alueeseen. Yhteistyötä tullaan varmasti tekemään myös sote-itsehallintoalueiden kesken koko Pohjois-Suomessa erva-yhteistyön hengessä. Pohjois-Pohjanmaan liitolla on ollut sote-valmistelun projekti ja Pohjois-Pohjanmaan kuntien sote-edustajat ovat aloittaneet säännölliset kokoontumiset sote-valmistelujen edistämiseksi. 4
Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ovat myös suunnitelleet yhteistyötä perustason ja erikoissairaanhoidon integraation edistämiseksi ja laaja-alaisen hyvinvointikeskusmallin toteuttamiseksi uusissa palvelurakenteissa. Aluehallintoviraston näkökulmasta uusi sote-ratkaisu tulisi viedä suunnitellussa aikataulussa eteenpäin. Vuosia, noin vuosikymmenen, kestänyt valmistelutyö on pisteessä, jossa on ratkaisujen paikka. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus tulee tarkastelemaan myös itsehallintoalueiden ja valtion aluehallinnon organisaation aluejakoja. Arvoisa juhlayleisö Oulu on nuorten ja lapsiperheiden kaupunki. On tärkeää, että lapset ja nuoret voivat hyvin ja että lapsiperheitä tuetaan. Oulussakin, vaikka se on nuorten kaupunki, ikääntyminen on nopeaa. Ikääntyvien palveluiden järjestämiseen uusilla tavoilla kohdistuu haasteita, jotka ovat jo nyt tulleet eteen ja voimistuvat entisestään. Olettekin tarttuneet pitkäjänteisellä kehittämistyöllä kaikkia kuntalaisia ajatellen näihin haasteisiin. Teillä on erittäin hyvin koulutettua henkilöstöä tekemässä arvokasta työtä ja nyt olette saaneet erinomaiset ja toimivat tilat niin työntekijöille kuin asiakkaillekin. Oulu tunnetaan positiivisesta kehittämisotteesta ja innovatiivisuudesta, jossa terveysteknologia ja uudet toimintakäytännöt ja mallit on valjastettu edistämään asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Haluan vielä kerran onnitella teitä uudesta hyvinvointikeskuksesta ja toivottaa menestystä Oulun kaupungin johdolle ja henkilöstölle sekä Oulun kaupungin asukkaille. 5