RAPORTTI. Riihimäen keskustan tulvariskikartoitus



Samankaltaiset tiedostot
LIITE 1. Topografia Kokemäenjoen vesistöalueella.

Ajankohtaista Ivalojoen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Yleisötilaisuus Ivalo

Kittilän kirkonkylän tulvariskikartoitus

Tulvariskikartoitus Kyrönjoen vesistöalueella välillä Ilmajoki-Seinäjoki vuonna 2013

Tulvariskien hallinnan suunnittelu

Lapuan tulvariskikartoitus 2013

Tulvariskikartoitus Kyrönjoen vesistöalueella välillä Ylistaro-Vähäkyrö vuonna 2013

EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI

Tulvariskikartoitus Lapväärtinjoen vesistöalueella vuonna 2014

Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa?

Tulvariskien hallinnan tavoitteet

Meri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään?

Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot

Merkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit

Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella

Hulevesitulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen

EHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS

Lausunto ehdotuksesta Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Lounais-Suomen vesihuoltopäivä DI Jannina Gustafsson

Tulvariskien hallinnan suunnittelun seuraavat vaiheet Mikko Huokuna, SYKE

Merkittävän tulvariskialueen kriteerit ja rajaaminen

Ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella yhteenveto annetuista lausunnoista

EHDOTUS POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

1 Tulvavaarakartoitus Tulvariskikartoitus... 6

Hulevesitulvariskien alustava arviointi

Merkittävät tulvariskialueet

EHDOTUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS KYMENLAAKSON MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS KANTA-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI

Ivalojoen tulvaryhmän 2. kokouksen pöytäkirja (TARKASTAMATON)

asiantuntija Lapin ELY-keskus Anna Kurkela asiantuntija Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen asiantuntija Suomen ympäristökeskus Anne-Mari Rytkönen

Tulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva

EHDOTUS ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

Suositukset kunnille merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeämiseksi

POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS PYHÄJOEN VESISTÖALUEEN TULVARISKIKARTOITUS

VAASAN KAUPUNKI, Hulevesitulvariskien arviointi, 2 kierros,

Tulvariskien hallinnan suunnittelun ajankohtaiset asiat YTR Liisa Maria Rautio, Erika Raitalampi

EHDOTUS LAPIN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI. Tausta

Tiivistelmä Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta

Helsingin ja Espoon meritulvakartta

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus

Lasse Rekola ympäristöasiantuntija

Vantaanjoen yläosan virtausmallinnus Mallin päivitys Peltosaaresta Väinö Sinisalon kadulta alkaen m Herajoen liittymäkohdan alapuolelle

1. Puheenjohtaja Janne Seurujärvi avasi kokouksen klo 10:00

Ajankohtaista tulvariskien hallinnassa

Tulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI

Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin. Mikko Huokuna SYKE

Hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tarkistaminen 2. suunnittelukierroksella

Tulvariskien alustava arviointi Kiteenjoen- Tohmajoen vesistöalueella

Tulvavaaravyöhykkeet, meritulvat

Ehdotus Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi

Tavoitteiden kytkenta tulvariskiin ja toimenpiteisiin

Tulvariskien hallintasuunnitelmat. Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Lohja

Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa

PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS

EHDOTUS POHJOIS-SAVON TULVARISKIALUEIKSI

LUONNOS Liite 2 (2018)

KITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE

Laihianjoen tulvariskikartoitus vuonna 2013

Tulvariskien kartoittaminen

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla -raportti

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

Tulvariskien alustava arviointi Pöntiönjoen vesistöalueella

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ka/

Kiiminkijoen trhs. Ohjausryhmän 2. palaveri

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa

Tulvariskien hahmottaminen

7928/2018 Hulevesimaksujen vertailu: Kuopion hulevesimaksun suuruus vuonna 2018 ja yhteenveto vertailukaupunkien hulevesitaksoista

Meritulvat Tulvariskien hallinnan suunnittelu

Pintavaluntamallinnus ja monitavoitearviointi hulevesiratkaisujen suunnittelun apuvälineenä

TEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI

Tiivistelmä Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta

Tulvakartat. Mikko Sane, SYKE. Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu -koulutus

Tiivistelmä Uskelanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta

Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu

Helsingin kaupunki Esityslista 1/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Vantaan hulevesi- ja vesistötulvien hallinta. Antti Auvinen

Rakennusten osoitetiedot hätäkeskustietojärjestelmässä

Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen

PYHÄJOKI, OULAISTEN ALUEEN TULVAKARTAT HW1/20 HW1/1000

EHDOTUS VANTAANJOEN VESISTÖALUEEN TULVARISKIEN HALLINTA- SUUNNITELMAKSI

Tornionjoen tulvaryhmän 2. kokouksen pöytäkirja

Hämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (5) Teknisen palvelun lautakunta Stara/

Tulviin varautuminen

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Pudasjärven tulvakartta

Kaukokartoitusmenetelmien hyödyntämis- mahdollisuuksista maaainesten oton valvonnassa ja seurannassa

Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu

Transkriptio:

RAPORTTI Riihimäen keskustan riskikartoitus

Sisältö Johdanto... 3 Aineisto ja menetelmät... 4 Riihimäen keskustan riskit... 6

Johdanto Riihimäen kaupunki sijaitsee Vantaajoen vesistöalueen latvaosalla osavaluma-aluella 21.02. (kuva1). Alustavassa riskien arvioinnissa Riihimäen keskusta valittiin merkittäväksi riskialueeksi tapahtuneen 2004 n sekä Suomen ympäristökeskuksessa tehdyn analyysin perusteella. Laissa riskien hallinnasta (620/2010) sekä asetuksessa riskien hallinnasta (659/2010) on määritelty ELYkeskusten tehtäväksi laatia kartat kaikille merkittäville riskialueille. Merkittäville riskialueille laaditaan vaarakartat, jotka kuvaavat erisuuruisilla todennäköisyyksillä esiintyvien tulvien leviämisalueita. Lisäksi laaditaan riskikartat, joista ilmenevät tulvista mahdollisesti aiheutuvat vahingolliset seuraukset. Kartoitettu alue yltää Arolammilta Käräjäkoskelle asti. 2004 vuoden n jälkeen alueesta tehtiin jo tarkka korkeusmalli laserkeilaamalla 2006, ja Suomen ympäristökeskuksessa Elissa Pesonen teki 1-D virtausmamallin 2006 (Hec-RAS), josta saatavissa raportti.. Niiden perusteella laadittiin vaara ja riskikartat. Tulvalainsäädännön tultua voimaan tehtiin uusi korkeusmalli (KM2) maanmittauslaitoksen laserkeilauksen perusteella ja Mikko Sane teki uudet vaarakartat 2013 ja riskikartan teki Reijo Seppälä 2013..

Kuva 1 Merkittävän riskialueen rajaus ja 1/250 a n peittämä alue. Paikkatietoaineistojen luvat: SYKE, ELYkeskukset, Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 ja Liikennevirasto/Digiroad 2010 Taulukko 1 Vedenkorkeudet ja virtaamat Paloheimon asteikolla eri toistuvuuksilla PALOHEIMO 1 / 20 a 1 /50 a 1 /100 a 1 /250 a 1 /1000 a 2100210 Virtaama m3 / s 8,02 9,62 10,82 12,42 14,43 Vedenkorkeus + 87,57m + 87, 71m + 87,77m + 87,86m + 87,98m N60 järjestelmässä Vedenkorkeus N 2000 järjestelmässä + 87, 83m + 87,97m + 88,03m + 88,12m + 88,24m Aineisto ja menetelmät Tulvalaissa ja asetuksessa on määritelty riskikartan vaatimukset. Tulvariskikartat perustuvat vaarakarttoihin, jotka kuvaavat veden leviämisalueita eri vedensyvyyksillä ja eri tulvien toistuvuuksilla. Tulvariskikartoituksessa selvitetään mitkä mahdolliset tulvista vahingoittuvat kohteet sijoittuvat -alueelle. Riskikartoituksessa selvitetään mm. seurauksista kärsivien asukkaiden viitteellinen määrä, alueella harjoitettavan taloudellisen toiminnan tyyppi, ympäristölle haitalliset kohteet sekä seurauksista kärsivät suojelualueet. Riihimäen keskustan riskikartoituksessa kohteita on tarkasteltu kaikilla saatavilla olevien vaarakarttojen toistuvuuksilla (1/20a, 1/50a, 1/100a, 1/250a ja 1/1000a) ja kohteiden tarkastelu perustuu riskilain 8 :n mukaiseen jaotteluun vahingollisista seurauksista (taulukko 2). Kohteiden lähtötietoina on käytetty sekä valtakunnallisia että paikallisia aineistoja (taulukko 1). Ihmisten turvallisuuden vahinkoryhmän indikaattoreita, kuten ihmisten määrää, vaikeasti evakuoitavia kohteita ja muita rakennuksia riskialueella on tarkasteltu vuoden 2010 päivitetyn rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen perusteella. Lisäksi kohteita on tarkasteltu paikan päällä, ilmakuvasta ja Street Viewtä apuna käyttäen. Sähkönjakeluasiossa on konsultoitu Fortumia ja tietoliikenne asioissa Elisaa. Riskialueen tieverkosto on liikenneviraston ylläpitämästä Digiroadtietojärjestelmästä ja veden alle jäävät tieosuudet perustuvat alueen vaarakarttaan.

Taulukko 2. Tulvariskilain 8 :n mukainen jaottelu vahingollisista seurauksista ja kartoituksen apuna käytettäviä aineistoja. Tulvariskin merkittävyyden arvioinnissa käytettäviä indikaattoreita Vahinkoryhmä Indikaattori Aineisto Ihmisten turvallisuus Ihmisten terveys Elintärkeitä toimintoja turvaava taloudellinen toiminta Välttämättömyyspalvelut Ympäristö Kulttuuriperintö -alueella asuvat ihmiset, vaikeasti evakuoitavat kohteet (mm. sairaalat, terveyskeskukset, vanhainkodit) vedenottamot, jätevedenpuhdistamot elintarvike- ja lääketeollisuus, satamat, lentokentät voimalaitokset, sähköasemat, tietoliikenteen rakennukset, tie- ja rautatieverkosto ympäristölupavelvolliset kohteet kulttuuriympäristö ja suojellut rakennukset, kirjastot, arkistot, museot Rakennus- ja huoneistorekisteri Vesihuoltolaitosten tietojärjestelmä Valvonta- ja kuormitustietojärjestelmä Valvonta- ja kuormitustietojärjestelmä Rakennusja huoneistorekisteri Maastotietokanta, Rakennus- ja huoneistorekisteri, Digiroad-aineisto Valvonta- ja kuormitustietojärjestelmä, Maaperän tilan tietojärjestelmä(pima) Rakennus- ja huoneistorekisteri, RKY- rekisteri, RSL-rekisteri, muinaisjäännösrekisteri Taulukko 3. Raportissa tulvien toistuvuuden kuvaamisessa on käytetty seuraavia taulukossa mainittuja termejä. Tulvan sanallinen kuvaus Tulvan toistuvuus (vuotuinen todennäköisyys) Hyvin yleinen 1/5a (20 %), 1/10a (10 %) Yleinen 1/20a (5 %) Melko harvinainen 1/50a (2 %) Harvinainen 1/100a (1 %) Erittäin harvinainen 1/250a (0,4 %), 1/1000a (0,1 %)

Riihimäen keskustan riskit Riihimäen vaarassa olevista asukkaat asuvat Peltosaaressa, Vanhassa Peltosaaressa, Uhkolassa ja myös hieman Patastenmäen eteläpuolella Uhkolansuon reuna-alueella. Peltosaaressa on kerrostaloja, kun taas muilla alueilla on omakotitaloja tai rivitaloja. Taulukossa 4 on n peittämän alueen asukkaiden määrä eri n toistuvuuksilla.

Kuva 2 Kartoitettu alue(vihreä) ja merkittävä riskialue(punainen). Lisäksi 1/250 a riskiruudut ja julkiset erityiskohteet. Paikkatietoaineistojen luvat: SYKE, ELY-keskukset, Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 ja Liikennevirasto/Digiroad 201 Taulukko 4. Riihimäen vaarassa olevien asukkaiden määriä eri n toistuvuuksilla (RHR 2010). Tulvan toistuvuus Vakituisten asukkaiden määrä 1/20a 0 1/50a 12 1/100a 61 1/250a 377 1/1 000a 1693 Taulukkoon 5 on koottu tietoja Riihimäen -alueella sijaitsevien rakennusten määristä rakennustyypeittäin eri n toistuvuuksilla. Esimerkiksi kerran 100 vuodessa toistuvan n peittämillä alueilla on yhteensä 56 rakennusta. Asuinrakennuksia -alueella on 32. Muita rakennuksia 22, liikenteen rakennuksia 1 ja teollisuus- tai varastorakennuksia 1. Taulukko 5. Tulva-alueella sijaitsevien rakennusten määrät eri n toistuvuuksilla (RHR 2010). Rakennusluokka 1/20a 1/50a 1/100a 1/250a 1/1 000a Asuinrakennukset 1 10 32 69 128 Vapaa-ajan rakennukset ja talousrakennukset 1 9 22 42 61 Liike ja toimistorakennukset 0 0 0 3 3 Liikenteen rakennukset 0 0 1 3 4 Hoitoalan rakennukset 0 0 0 1 2 Teollisuus- ja varastorakennukset 1 1 1 2 3 Energiatuotannon ja yhdyskuntatekniikan 0 0 0 0 5 rakennukset Kokoontumisrakennukset 0 0 0 3 3 Muut rakennukset 0 0 0 1 1 Rakennukset yhteensä 3 20 56 124 210 Tulva voi tulla nopeasti ainoastaan jääpatotilanteessa, ja siihen on varauduttu kaupungin toimesta. Riihimäen -alueella vaikeasti evakuoitavia kohteita ovat kaksi päiväkotia ja yksi koulu. Pelastuslaitos on varautumissuunnitelmassaan ottanut nämä huomioon. Herajoen vedenottamo on -alueella, ja sen toiminnan keskeyttäminen on nykyään mahdollista. 2004 vuoden lla vesi pilaantui, ja käyttöä rajoitettiin kuukauden ajaksi. Nykyään vedenotto

Herajoen vedenottamolta voidaan keskeyttää n ajaksi, ja tarkistaa n jälkeen sen käyttökelpoisuus. Riihimäen jätevedenpuhdistamo on myös -alueella, ja sen toiminta vaikeutuu tilanteessa jo melko harvinaisella lla 1/50a (2%). Puhdistamoa remontoidaan parasta aikaa, ja sen tulisi valmistua vuoden 2014 lopussa. Saneerauksen toivotaan vähentävän ohijuoksutusten tarvetta, ja siten vähentää kuormitusta alapuolisessa vesistössä. Tulvan peittämällä alueella on 21 kpl sähkömuuntamoa. Muuntamot syöttävät sähköä vain muutamaan taloon, joten laajamittainen sähkökatkos vaatii erittäin harvinaisen n. Muuntamojen tilannetta on tarkasteltu Fortumin edustajan kanssa paikan päällä. Sähkönjakeluyhtiö laatii valmiussuunnitelman tulvien varalta. Tietoliikenteen kaappeja n peittämällä alueella on yksi kappale. Operaattori on tietoinen asiasta. Harvinaisella ja erittäin harvinaisella lla Uusi Karhintie joudutaan katkaisemaan käytöltä radan alikulkusillan kohdalta, koska siihen kertyy vettä vaarallisen paljon. Kiertotie on mahdollista toteuttaa muuta kautta. Erittäin harvinaisilla tulvilla joudutaan sulkemaan tai rajoittamaan kulkemista Hj. Elomaan kadun, VI.Okasasen kadun, Uuden Karhintien ja Uhkoilankadun risteysalueella. Erittäin harvinaisilla tulvilla muitakin katuja voidaan joutua katkaisemaan, koska rumpujen mitoitus riittää vain 1/50a tulvien vesimäärälle. Pääradan sillan mitoitus tarkastetaan uudessa virtausmallissa. Tulva-alueella on yksi käytöstä poistettu kaatopaikka Uhkolansuolla. Riihimäen kaupunki on luvannut selvittää sen mahdolliset ympäristöriskit. Lisäksi -alueella sijaitsee käytöstä poistettu huoltoasema, jonka maaperää ei ole vielä puhdistettu. Yrittäjä hakee mahdollisesti vielä lupaa toiminnan jatkamiselle. Lähteet Alho, P., Sane, M., Huokuna, M., Käyhkö, J., Lotsari, E. & Lehtiö, L. 2008. Tulvariskien kartoittaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2008. Luonnonvarat. Suomen ympäristökeskus ja Turun yliopisto. Rakennus- ja huoneistorekisteri 2010. Väestötietojärjestelmä (VTJ) ja väestörekisterikeskus (VRK). Sane, M., Alho, P., Huokuna, M., Käyhkö, J. & Selin, M. 2006. Opas yleispiirteisen vaarakartoituksen laatimiseen. Ympäristöopas-sarja 127. Luonto- ja luonnonvarat. Suhonen, V. & Rantakokko, K. 2006. Vantaanjoen ntorjunnan toimintasuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja I Digiroad-aineisto 2010. Liikennevirasto.