Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012



Samankaltaiset tiedostot
Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni

Elävänä syntyneet Suomessa

Perheet Venäjänkielisten perheiden määrä ylittänyt suomalais-venäläisten perheiden määrän. Vuosikatsaus

Perheet Uusperheissä pääosin äidin lapsia. Vuosikatsaus

Perheet Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt. Vuosikatsaus

Perhetilaston perusasioita

Perheet Perheiden määrä jatkaa lievää kasvuaan. Aviopari ja lapsia -perheiden määrä pienenee edelleen

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Yhden vanhemman kanssa asuvien lasten osuus kasvaa lapsen iän myötä

Perheet ja asuntokunnat

Yhdeksän kymmenestä alle kolmevuotiaasta asuu vanhempiensa kanssa

Lapsiperheiden, elävänä syntyneiden ja alle 18-vuotiaiden lasten määrä Suomessa Lapsiperheet syntyneet alle 18 vuotiaat

Perheet Lapsilla on keskimäärin 2,9 isovanhempaa. Vuosikatsaus

ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut.

A L K U S A N A T. Espoossa Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Osa A. Valintakoekirjaan perustuva tehtävä

Pauli Mero LAPSIPERHEIDEN MÄÄRÄ VÄHENEE SUOMESSA SYNTYNEIDEN MÄÄRÄN HIIPUESSA

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Lapsiperheiden vanhemmat aiempaa useammin siviilisäädyltään naimattomia

Siviilisäädyn muutokset 2014

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Miehet alkoivat palata

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999

Mummot, muksut ja kaikki muut

Perheet Perheiden määrä kasvaa edelleen

Perheet Lapsiperheissä 41 prosenttia väestöstä

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

Siviilisäädyn muutokset 2013

Perheet Perheitä on 1,5 miljoonaa. Perhekoko pienenee tasaisesti. Lapsiperheiden määrä vähenee edelleen

Perheiden määrän kasvu aiempaa hitaampaa

1) Sisältää rekisteröidyt parisuhteet vuodesta 2002 lähtien ja saman sukupuolen avioparit vuodesta 2017 lähtien.

1) Sisältää rekisteröidyt parisuhteet vuodesta 2002 lähtien ja saman sukupuolen avioparit vuodesta 2017 lähtien.

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Siviilisäädyn muutokset 2015

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne

Yhdessä vai erillään?

Syntyneet Syntyneiden määrä väheni edelleen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Erään perheen ja avioliiton tarina Ideana on opiskella oppikirjan avulla asiat itsenäisesti tai parin kanssa. Aiheena ovat avioliitto, perheen

Parisuhteen paperiasiat. Eila Tamminen Menestyvä Maatilayritys-hanke

PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ

Jäsentiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Ensisynnyttäjien keski-ikä nousi Suomessa Pohjoismaiden kärjen tasolle

ISYYS UUSPERHEESSÄ. Pekka Larkela, SUPLI

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012

VL50-otosaineston henkilöt väestölaskentavuosina vuoteen 2010 (PUF)

Syntyneiden määrä jäi hieman alle :n ollen lasta. Vuonna 2010 lapsia syntyi 550 enemmän kuin edellisenä vuonna.

Vuonna 2009 Suomessa syntyi lasta, mikä oli 900 lasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Edellisen kerran yli lasta syntyi vuonna 1996.

Antero Kupiainen

Siviilisäädyn muutokset 2008

Syntyneet Syntyneiden määrä väheni yhä

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti

EROSTA SELVIYTYMINEN JA UUSPERHEEN MUOTOUTUMISEN VAIHEET. Marika Rosenborg/Uuden elämän värit 2019

Siviilisäädyn muutokset 2011

Helsingin väestöennuste

Lasten saaminen on yleisintä vuotiaiden ikäryhmässä

Siviilisäädyn muutokset 2016

Siviilisäädyn muutokset 2017

Urallaan johtajiksi edenneillä miehillä on

Lausunto STM:lle avioliittolain muutoksen edellyttämistä lainmuutoksista

Nettomaahanmuutto. Kuntien välinen nettomuutto. Maahanmuutto. Maastamuutto. Väestönlisäys

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

PIDETÄÄN YHTÄ TUTKIMUS

Asuinliittoaineiston suunnittelu. Tutkijatapaaminen

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys

Siviilisäädyn muutokset 2007

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

Keski-Suomen SOTE hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Väestöennusteet suunnittelun välineenä

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T

OHJAUS NEUVOLASSA ADOPTIO- JA SIJAISPERHEILLE SEKÄ UUSPERHEILLE

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi

Kotimaisten adoptioiden määrä kasvoi vuonna 2010

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Lapsiperheen arjen voimavarat

Jäsentiedot

Kulttuurilähete pienten lasten perheille Tampereella

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

Aikuisuuden muuttuvat ehdot

Rosoinen isyys. Miestyön foorumi, Isän näköinen -hanke.

Transkriptio:

Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton ykseys yli yksilöidensä henkilökohtaisten tarpeiden ja pyrkimysten korkeamoraalisuus vs. vanhakantaisuus, taantumuksellisuus ja puritanismi Valtio tukenut, koska käsitysten mukaan vakaat ja kiinteät perheet edistävät koko yhteiskunnan vakautta ja toimivuutta TK-päivä 25.1.2012 2

Individualistinen perhekäsitys (1800-luvulta) Ihmisten henkilökohtaiset tunteet, tarpeet ja pyrkimykset ensisijaisia Rakkaus koossa pitävä tekijä, avioliitto kahlitseva 1960-luvun radikaaliliikkeiden teema TK-päivä 25.1.2012 3

Funktionalistinen perhekäsitys (Parsons 1950-luvulla) Perheellä kaksi perustehtävää 1) lasten sosiaalistaminen yhteiskunnan jäseniksi 2) aikuisten persoonallisuuden vakauttaminen siten, että kykenevät toimimaan yhteiskunnan jäseninä Perheen sisäisessä sosialisaatiossa vanhemmat edustavat turvaa ja auktoriteetteja, sisarukset vertaisryhmiä, ikätovereita TK-päivä 25.1.2012 4

Perinteinen vs. (post)moderni perhe 1800-luvulle saakka elettiin omavarais- ja luontaistalouden keinoin Elinpiiri suppea ja työnjako selkeä Kristillinen yhtenäiskulttuuri, perhepiiri vastasi itse tuotannosta, kulutuksesta ja sosiaaliturvasta Puolison valinnassa myös työkyky ja omaisuus kriteereinä TK-päivä 25.1.2012 5

Perheen modernisaation piirteitä voidaan tarkastella pitkän historian omaavien väestötilastojen avulla Alentunut syntyvyys Synnytysiän nousu Avioliiton ulkopuolella syntyneiden määrän kasvu Avioliittojen määrän väheneminen Avioitumisiän nousu Avioerojen lisääntyminen Avoliittojen yleistyminen Rekisteröityjen parisuhteiden yleistyminen Kansainvälisten perheiden yleistyminen Uusperheiden määrän lisääntyminen Yksin asuvien määrän lisääntyminen TK-päivä 25.1.2012 6

Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa 1776 2010 7 Kokonaishedelmällisyysluku 6 5 4 Suuret ikäluokat syntyvät 3 2 2010: 1,87 1 1973: 1,50 0 1776 1794 1812 1830 1848 1866 1884 1902 1920 1938 1956 1974 1992 2010 TK-päivä 25.1.2012 7

Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut 1990, 2000 ja 2010 Synnyttäjien keski-iät 1990, 1995, 2000, 2005, 2010 Vuosi Synnyttäjien keski-ikä Ensisynnyttäjien keski-ikä 1990 29,2 26,8 1995 29,7 27,6 2000 29,9 27,6 2005 30,0 27,9 2010 30,1 28,3 Äidin ikä TK-päivä 25.1.2012 8

Avioliiton ulkopuolella syntyneiden osuus elävänä syntyneistä 1970 2010, % 45 40 35 30 25 20 15 10 5 % 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 TK-päivä 25.1.2012 9

Miesten ja naisten keskimääräinen avioitumisikä 1960 2010 32,6 vuotta 30,3 vuotta TK-päivä 25.1.2012 10

Solmittujen avioliittojen ja avioerojen määrät 1965 2010 45 000 40 000 35 000 Avioliitot Avioerot 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 TK-päivä 25.1.2012 11

Avioerojen määrä avioliittokohorteilla avioliiton keston mukaan TK-päivä 25.1.2012 12

Perherakenteista 10 perhetyyppiä parit ilman lapsia (avio-, avo-,mies-, naisparit) parit, joilla lapsia (avio-, avo-, mies-, naisparit) äiti ja lapsia isä ja lapsia Perheisiin kuulumaton väestö Pääsääntöisesti yksin asuvia Uusperhe perhe, jossa on alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi Kansainvälinen perhe Vaihtelevia määritelmiä. Tässä määritelty vanhempien kielen mukaan

Perheväestö ja perheen keskikoko 1950 2010 Vuosi Perheiden määrä Perheväestö Koko väestö Lapsiperheitä Perheväestöä % Perheen keskikoko 1950 930 572 3 457 474 4 029 803 599 329 85,8 3,7 1960 1 036 270 3 855 037 4 446 222 678 046 86,7 3,7 1970 1 153 878 3 986 005 4 598 336 677 035 86,7 3,5 1980 1 278 102 4 023 091 4 787 778 688 732 84,0 3,1 1990 1 365 341 4 101 922 4 998 478 640 637 82,1 3,0 2000 1 401 963 4 053 850 5 181 115 612 627 78,2 2,9 2005 1 426 002 4 037 753 5 255 580 591 528 76,8 2,8 2010 1 455 073 4 065 168 5 375 276 582 360 75,6 2,8 TK-päivä 25.1.2012 14

Eri perhetyyppien osuus perheistä 1950 2010 1) 70 % 60 50 40 30 20 10 Aviopari, ei lapsia Aviopari, lapsia Avopari, lapsia Avopari, ei lapsia Äiti, lapsia Isä, lapsia 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2005 2010 1) Rekisteröityjen parien muodostamia perhetyyppejä v. 2010 < 0,1 % TK-päivä 25.1.2012 15

Uusperheiden 1) osuus lapsiperheistä 1990 2010, % 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 % 53 000 perhettä vuonna 2010 1990 1995 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 1) Uusperhe: perheessä alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi, (lapsen vakinaisen asuinpaikan mukaan). TK-päivä 25.1.2012 16

Perheet vanhempien kielen mukaan % 100 90 80 70 60 50 40 suomenkielinen perhe ruotsinkielinen perhe kansainvälinen perhe 30 20 10 0 1990 2000 2005 2010 Suomenkielinen perhe: Molemmat vanhemmat suomenkielisiä Ruotsinkielinen perhe: Molemmat, toinen tai ainut vanhempi ruotsinkielinen Kansainvälinen perhe: Vähintään toinen vanhempi vieraskielinen TK-päivä 25.1.2012 17

Yhteenveto I: Perherakenteen modernisaatiokehitys pysähtynyt Syntyvyyden aleneminen oppikirjamainen esimerkki modernisaatiokehityksestä. Kehitys pysähtynyt vuoden 1973 jälkeen. Synnyttäjien keski-ikä nousee edelleen Avioliiton ulkopuolella syntyneiden osuus kasvoi 1970-luvulta alkaen. Kehitys pysähtynyt vuoden 2000 jälkeen Avioitumisikä nousussa edelleen Avioerot lisääntyivät 1965-1990. Kehitys pysähtynyt tämän jälkeen Avioliittojen määrä väheni selkeästi 1965-1990. Tämän jälkeen avioliittojen solmiminen lisääntynyt. Avoliitot ovat lisääntyneet 1970-luvulta alkaen. Uusperheiden osuus lapsiperheistä kasvoi 1990-2006. Tämän jälkeen kehitys on pysähtynyt. Uusi piirre perheen modernisaatiokehityksessä on kansainvälisten perheiden osuuden kasvu.

Yhteenveto II: perherakenteessa näkyvissä erilaisten perhekäsitysten piirteitä Familistista: Avioliittoperheitä edelleen 66 % perheistä, parisuhdeperheitä yhteensä 87 % perheistä. Myös avoliitosta siirrytään ajan myötä yleisesti avioliittoon. Individualistista: mm. rakkausliitot, puolisoiden itsenäiset roolit parisuhteissa (mm. naisten työssäkäynti), synnytysiän nousu Funktionalistista: mm. perhe vastaa edelleen suurelta osin elannostaan ja hoivasta Moderni perhe sivuuttanut perinteisen perheen, mutta myös modernisaatiokehitys on pysähtynyt monilla osa-alueilla. TK-päivä 25.1.2012 19

Kaikki esitetyt tiedot, ja runsaasti muuta, löytyy Tilastokeskuksen verkkosivuilta, aihealueen Väestö julkistuksista, katsauksista ja tietokantataulukoista. Lähteisiin voi käydä tutustumassa alustusosuuden jälkeen henkilökunnan opastuksella Login -kabinetissa Kiitos! TK-päivä 25.1.2012 20