OIKEUSVERTAILEVA TUTKIMUS PALVELUJEN TARJOAMISEN YHTEYDESSÄ LÄHETETYN RAKENNUSALAN TYÖNTEKIJÄN VÄHIMMÄISPALKAN MÄÄRÄYTYMISESTÄ SUOMESSA JA SAKSASSA Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta OTM-tutkielma Työoikeus Toukokuu 2022 Opiskelija: Sanna Lempiäinen Ohjaaja: prof. Ulla Liukkunen
Tiivistelmä Tiedekunta: Oikeustieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Oikeustieteen maisterin koulutusohjelma Opintosuunta: Työoikeus Tekijä: Sanna Lempiäinen Työn nimi: Oikeusvertaileva tutkimus palvelujen tarjoamisen yhteydessä lähetetyn rakennusalan työntekijän vähimmäispalkan määräytymisestä Suomessa ja Saksassa Työn laji: OTM-tutkielma Kuukausi ja vuosi: Toukokuu 2022 Sivumäärä: XX + 98 Avainsanat: Lähetetyt työntekijät, lähetettyjen työntekijöiden direktiivi, 96/71/EY, 2018/957/EU, laki työntekijöiden lähettämisestä, työehtosopimus, palkka, vähimmäispalkka Ohjaaja: prof. Ulla Liukkunen Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Muita tietoja: Tiivistelmä: Palvelujen vapaa liikkuvuus Euroopan unionin alueella on taattu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 56 artiklassa. Palvelujen tarjoamisen yhteydessä alihankintana tai yrityksen sisäisenä siirtona toiseen jäsenvaltioon lähetettyjen työntekijöiden vähimmäistyöehtojen määräytymisestä säädetään lähetettyjen työntekijöiden direktiivillä 98/81/EY sekä sen muutosdirektiivillä 2018/957/EU. Direktiivin tarkoituksena on työntekijöiden suojelu sekä tasapuolisten toimintaedellytysten takaaminen palveluntarjoajille. Direktiivillä ei ole harmonisoitu sisällöllisesti jäsenvaltioiden työehtoja ja -oloja koskevia säännöksiä. Direktiivi velvoittaa jäsenvaltiot säätämään kansallisesti, että niiden vähimmäistyöehtoja sääntelevät säännökset koskevat myös niiden alueelle lähetettyjä työntekijöitä. Direktiivin 3(1) artikla edellyttää, että lähetetylle työntekijälle tulee taata työn suorittamisvaltiossa vahvistetut työehdot- ja olot, mukaan lukien työstä maksettava korvaus. Käsite korvaus määritellään isäntävaltion kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti. Rakennusala on yksi merkittävimmistä työntekijöitä lähettävistä aloista unionissa. Tässä tutkimuksessa tutkin kuinka palvelujen tarjoamisen yhteydessä alihankintana tai konsernin sisäisenä siirtona Suomeen tai Saksaan lähetetyn rakennusalan työntekijän vähimmäispalkka määräytyy. Tutkin kuinka lähetettyjen työntekijöiden direktiivi on implementoitu Suomen ja Saksan kansallisiin lainsäädäntöihin sekä kuinka valtioiden väliset implementointiratkaisut eroavat toisistaan. Tämän lisäksi tutkin, kuinka Suomeen ja Saksaan lähetetyn rakennusalan työntekijän vähimmäispalkka todellisuudessa määräytyy ja mitkä siihen vaikuttavat tekijät ovat. Tutkimuksen tuloksena selviää, että sekä Suomessa että Saksassa direktiivi on implementoitu erillisiin työntekijöiden lähettämisestä annettuihin lakeihin. Lähettämisen kestosta riippumatta Suomeen lähetetylle työntekijälle maksettavan palkan tulee kattaa vähintään yleissitovan työehtosopimuksen tai lähettävää yritystä työnantajajärjestön jäsenyyden perusteella sitovan ns. normaalisitovan työehtosopimuksen mukaiset pakolliset palkan erät. Saksassa, jossa työehtosopimusten sopimustaso on pääsääntöisesti osavaltio- tai aluetaso, tulevat lähetetyn työntekijän työsuhteen vähimmäisehtoina alle 12 18 kuukautta kestävissä lähettämisissä sovellettavaksi ainoastaan valtakunnalliset, koko liittovaltion kattavat yleissitovat työehtosopimukset. Lisäksi Saksaan lähetetyn työntekijän työsuhteeseen tulee vähimmäisehtoina sovellettavaksi enintään työehtosopimuksen kolme ensimmäistä palkkaryhmää. Suomessa rakennusalalla on ollut vuodesta 2011 lähtien yleissitova työehtosopimus. Suomen käytännössä automaattisesta yleissitovuusjärjestelmästä johtuen Suomen lähetetyn rakennusalan työntekijän vähimmäispalkka määräytyy yhdenvertaisesti isäntämaan työntekijöiden kanssa. Saksan monimutkainen työehtosopimusjärjestelmä, sekä sopimusosapuolien yhteiseen hakemukseen perustuva ja hyvin poikkeuksellisesti sovellettava yleissitovuusmekanismi osoittautuu kuitenkin rakennusalalla käytännössä ongelmalliseksi työntekijöiden ja palveluntarjoajien yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta.
II SISÄLLYS LÄHTEET... V LYHENNELUETTELO... XIX 1. JOHDANTO... 1 1.1. Tutkimuksen lähtökohtia... 1 1.2. Keskeisiä käsitteitä... 4 1.3. Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymys... 6 1.4. Tutkimuksen rajaus... 7 1.5. Tutkimusmenetelmä... 8 1.6. Lähdemateriaali... 12 1.7. Tutkimuksen rakenne... 15 2. LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN IMPLEMENTOINTI JA RAKENNUSALAN TYÖNTEKIJÄN VÄHIMMÄISPALKKAA KOSKEVA LAINTASOINEN SÄÄNTELY SUOMESSA JA SAKSASSA... 17 2.1. Lähetettyjen työntekijöiden direktiivi... 17 2.1.1. Direktiivin tausta ja tarkoitus... 17 2.1.2. Direktiivin soveltamisala... 18 2.2. Lähetettyjen työntekijöiden direktiivin implementointi... 19 2.2.1. Suomen ja Saksan valtiomuodoista ja lainsäädäntövallasta... 19 2.2.2. Direktiivin implementointi... 21 2.3. Lähetettyjen työntekijöiden direktiivin korvausta eli palkkaa koskeva määräys sekä unionin oikeuskäytäntöä... 22 2.3.1. Direktiivin korvausta eli palkkaa ja sovellettavia työehtosopimuksia koskeva määräys... 22 2.3.2. Palkkaa ja sovellettavia työehtosopimuksia koskevaa EU:n oikeuskäytäntöä... 24 2.4. Lähetetyn työntekijän vähimmäispalkan määräytymiseen sovellettavat työehtosopimukset... 27
III 2.4.1. Sovellettavaksi tulevat työehtosopimukset... 27 2.4.2. Sovellettavaksi tulevaa työehtosopimusta koskevan määräyksen puolesta ja vastaan... 30 2.5. Lähetetyn työntekijän vähimmäispalkkaan sovellettavat työehtosopimuksen mukaiset palkkaryhmät... 40 2.5.1. Sovellettavat työehtosopimuksen mukaiset palkkaryhmät... 40 2.5.2. Sovellettavien palkkaryhmien puolesta ja vastaan... 41 2.6. Lähetettynä olosta työntekijälle maksettavat lisät... 47 2.7. Yhteenvetoa... 51 3. TYÖEHTOSOPIMUS VÄHIMMÄISPALKAN MÄÄRITTÄJÄNÄ SUOMESSA JA SAKSASSA... 55 3.1. Yleistä työehtosopimusjärjestelmistä... 55 3.1.1. Työehtosopimusjärjestelmien taustaa... 55 3.1.2. Työehtosopimusjärjestelmät nykyään... 57 3.2. Työehtosopimusneuvottelujen osapuolet ja sopimuksen sitovuus... 61 3.3. Työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmä... 62 3.3.1. Yleistä yleissitovuusjärjestelmästä... 62 3.3.2. Yleissitovuuden vahvistaminen... 64 3.3.3. Yleissitovuuden edellytykset... 66 3.3.4. Yleissitovuuden voimassaoloaika ja työehtosopimuksen jälkivaikutus. 67 3.3.5. Yrityksen noudatettavaksi tulevan yleissitovan työehtosopimuksen määräytyminen... 70 3.4. Työehtosopimusten palkkamääräykset... 71 3.5. Työehtosopimusten määrä ja kattavuus... 74 3.6. Työehtosopimusten määräysten noudattamisen valvonta... 75 3.7. Yhteenvetoa... 77
IV 4. RAKENNUSALAN TYÖNTEKIJÄN VÄHIMMÄISPALKAN MÄÄRÄYTYMINEN SUOMESSA JA SAKSASSA... 80 4.1. Rakennusalan työehtosopimukset ja niiden vähimmäispalkkamääräykset... 80 4.2. Rakennusalan työntekijälle maksettavaksi tulevan vähimmäispalkan vertailu... 86 4.3. Yhteenvetoa... 93 5. JOHTOPÄÄTÖKSET... 95
V LÄHTEET VIRALLISLÄHTEET Euroopan unionin lainsäädännön esityöt COM (2016) 128 Final, Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivän joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY muuttamisesta. 8.3.2016. Suomen lainsäädännön esityöt HE 157/2000 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle työsopimuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. HE 39/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. HE 71/2020 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta. Saksan lainsäädännön esityöt Drucksache 19/17630 Deutscher Bundestag 19. Wahlperiode, Schriftliche Fragen mit den in der Woche vom 2. März 2020 eingegangenen Antworten der Bundesregierung 6.3.2020. Drucksache 19/19231 Deutscher Bundestag 19. Wahlperiode, Antrag der Abgeordneten Pascal Meiser, Susanne Ferschl, Matthias W. Birkwald, Sylvia Gabelmann, Dr. Achim Kessler, Katja Kipping, Jutta Krellmann, Jessica Tatti, Harald Weinberg, Sabine Zimmermann (Zwickau), Pia Zimmermann und der Fraktion DIE LINKE. 14.5.2020. Drucksache 19/19231 Deutscher Bundestag 19. Wahlperiode, Antrag der Abgeordneten Carl-Julius Cronenberg, Michael Theurer, Johannes Vogel (Olpe), Jens Beeck, Pascal Kober, Till Mansmann, Renata Alt, Nicole Bauer, Dr. Jens Brandenburg (Rhein-Neckar), Mario Brandenburg (Su dpfalz), Dr. Marco Buschmann, Christian Du rr, Hartmut Ebbing, Dr. Marcus Faber, Daniel Fo st, Thomas Hacker, Reginald Hanke, Peter Heidt, Katrin Helling- Plahr, Markus Herbrand, Torsten Herbst, Katja Hessel, Manuel Ho ferlin, Dr. Christoph Hoffmann, Reinhard Houben, Olaf in der Beek, Gyde Jensen, Dr. Christian Jung, Dr. Marcel Klinge, Carina Konrad, Konstantin Kuhle, Alexander Kulitz, Ulrich Lechte, Michael Georg Link, Oliver Luksic, Alexander Mu ller, Roman Mu ller-bo hm, Dr. Martin Neumann, Hagen Reinhold, Matthias Seestern-Pauly, Dr. Hermann Otto Solms, Bettina Stark-Watzinger, Dr. Marie- Agnes Strack-Zimmermann, Benjamin Strasser, Katja Suding, Stephan Thomae, Manfred Todtenhausen, Dr. Florian Toncar, Sandra Weeser, Nicole Westig und der Fraktion der FDP. 15.5.2020.
VI Drucksache 84/20 (Beschluss), Stellungnahme des Bundesrates, Entwurf eines Gesetzes zur Umsetzung der Richtlinie (EU) 2018/957 des Europa ischen Parlaments und des Rates vom 28. Juni 2018 zur A nderung der Richtlinie 96/71/EG u ber die Entsendung von Arbeitnehmern im Rahmen der Erbringung von Dienstleistungen. 15.5.2020. Drucksache 19/19371, Gesetzentwurf der Bundesregierung. Entwurf eines Gesetzes zur Umstellung der Richtlinie (EU) 2018/957 des Europa ischen Parlaments und des Rates vom 28. Juni 2018 zur A nderung der Richtlinie 96/71/EG u ber die Entsendung von Arbeitnehmern im Rahmen der Erbringung von Dienstleistungen. 20.5.2020. Plenarprotokoll 19/164 Deutscher Bundestag, Stenografischer Bericht, 164. Sitzung, Berlin, Freitag den 29. Mai 2020. Drucksache 19/20145 Deutscher Bundestag, 19. Wahlperiode, Beschlussempfehlung und Bericht des Ausschusses für Arbeit und Soziales (11. Auschuss). 19.6.2020. Suomen ministeriöiden lausunnot Työ- ja elinkeinoministeriö, Lausunto VN/2983/2020 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle, HE 71/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta. 27.5.2020. (2020a) Työ- ja elinkeinoministeriö, Lausunto VN/2983/2020 Perustuslakivaliokunnalle, HE 71/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta. 11.6.2020. (2020b) Työ- ja elinkeinoministeriö, Lausunto VN/2983/2020 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle, HE 71/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta. 14.9.2020. (2020c) Suomen asiantuntijalausunnot Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Lausunto HE 71/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta. 29.5.2020. Liukkunen, Ulla, Lausunto Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta HE 71/2020 vp. 9.6.2020. Rakennusliitto ry, Lausunto Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta HE 71/2020 vp. 27.5.2020. Rakennusteollisuus RT ry, Lausunto Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta HE 71/2020 vp. 26.5.2020.
VII STTK ry, Lausunto Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta, HE 71/2020 vp. 26.5.2020. Suomen Yrittäjät ry, Lausunto hallituksen esityksestä työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta HE 71/2020 vp. 26.5.2020. Teknologiateollisuus ry, Lausunto Työelämä- ja tasa-arvolautakunnan lausuntopyyntöön HE 71/2020 vp. 29.5.2020. Saksan asiantuntijalausunnot Hauptverband der Deutschen Bauindustrie e.v., Unaufgeforderte Stellungnahme zu dem Entwurf eines Gesetzes zur Umsetzung der Richtlinie (EU) 2018/957 des Europa ischen Parlaments und des Rates vom 28. Juni 2018 zur A nderung der Richtlinie 96/71/EG u ber die Entsendung von Arbeitnehmern im Rahmen der Erbringung von Dienstleistungen, 12.2.2020. Dokumentissa Ausschussdrucksache 19(11)704neu, Deutscher Bundestag, Auschuss für Arbeit und Soziales, 19. Wahlperode, 15.6.2020, s. 120 131. (HDB 2020) Bundesvereinigung der Deutschen Arbeitgeberverbände, Schriftliche Stellungnahme zur o ffentlichen Anho rung von Sachversta ndigen in Berlin am 15. Juni 2020. Ausschussdrucksache 19(11)697 Deutscher Bundestag, Ausschuss für Arbeit und Soziales 19 Wahlperiode, 10.6.2020. Dokumentissa Ausschussdrucksache 19(11)704neu, Deutscher Bundestag, Auschuss für Arbeit und Soziales, 19. Wahlperode, 15.6.2020, s. 57 62. (BDA 2020) Deutscher Gewerkschaftsbund DGB, Schriftliche Stellungnahme zur o ffentlichen Anho rung von Sachversta ndigen in Berlin am 15. Juni 2020. Ausschussdrucksache 19(11)696 Deutscher Bundestag, Ausschuss für Arbeit und Soziales 19 Wahlperiode, 10.6.2020. Dokumentissa Ausschussdrucksache 19(11)704neu, Deutscher Bundestag, Auschuss für Arbeit und Soziales, 19. Wahlperode, 15.6.2020, s. 40 56. (DGB 2020) Düwell, Franz Josef Prof., Schriftliche Stellungnahme zur o ffentlichen Anho rung von Sachversta ndigen in Berlin am 15. Juni 2020. Ausschussdrucksache 19(11)705 Deutscher Bundestag, Ausschuss für Arbeit und Soziales 19 Wahlperiode, 15.6.2020. Dokumentissa Ausschussdrucksache 19(11)704neu, Deutscher Bundestag, Auschuss für Arbeit und Soziales, 19. Wahlperode, 15.6.2020, s. 98 108. Finanzkontrolle Schwarzarbeit der Generalzolldirektion, Schriftliche Stellungnahme zur o ffentlichen Anho rung von Sachversta ndigen in Berlin am 15. Juni 2020. Ausschussdrucksache 19(11)698 Deutscher Bundestag, Ausschuss für Arbeit und Soziales 19 Wahlperiode, 10.6.2020. Dokumentissa Ausschussdrucksache 19(11)704neu, Deutscher Bundestag, Auschuss für Arbeit und Soziales, 19. Wahlperode, 15.6.2020, s. 63 76. (FKS 2020)
VIII Franzen, Martin Prof. Dr., Schriftliche Stellungnahme zur o ffentlichen Anho rung von Sachversta ndigen in Berlin am 15. Juni 2020. Juristische Fakultät Lehrstul für Deutsches, Europäisches, Internationales Arbeitsrecht und Bürgerliches recht. Ludwig-Maximilians-Universität München. Ausschussdrucksache 19(11)694 Deutscher Bundestag, Ausschuss für Arbeit und Soziales 19 Wahlperiode, 10.6.2020. Dokumentissa Ausschussdrucksache 19(11)704neu, Deutscher Bundestag, Auschuss für Arbeit und Soziales, 19. Wahlperode, 15.6.2020, s. 22 35. Gesamtmetall - Die Arbeitgeberverba nde der Metall- und Elektro-Industrie e. V., Schriftliche Stellungnahme zur o ffentlichen Anho rung von Sachversta ndigen in Berlin am 15. Juni 2020. Ausschussdrucksache 19(11)689 Deutscher Bundestag, Ausschuss für Arbeit und Soziales 19 Wahlperiode, 2.6.2020. Dokumentissa Ausschussdrucksache 19(11)704neu, Deutscher Bundestag, Auschuss für Arbeit und Soziales, 19. Wahlperode, 15.6.2020, s. 6 21. Industriegewerkschaft Bauen-Agar-Umwelt (IG BAU), Information für den Ausschuss, Unaufgeforderte Stellungnahme zur o ffentlichen Anho rung von Sachversta ndigen in Berlin am 15. Juni 2020. Ausschussdrucksache 19(11)700 Deutscher Bundestag, Ausschuss für Arbeit und Soziales 19 Wahlperiode, 10.6.2020. Dokumentissa Ausschussdrucksache 19(11)704neu, Deutscher Bundestag, Auschuss für Arbeit und Soziales, 19. Wahlperode, 15.6.2020, s. 140 149. (IG BAU 2020) John, Dominique, Stellungnahme zur Anho rung im Ausschuss fu r Arbeit und Soziales zum Gesetzentwurf der Bundesregierung zur Umsetzung der Richtlinie (EU) 2018/957 des Europa ischen Parlaments und des Rates vom 28. Juni 2018 zur A nderung der Richtlinie 96/71/EG u ber die Entsendung von Arbeitnehmern im Rahmen der Erbringung von Dienstleistungen19/19371. Projekt Faire Mobilität. Ausschussdrucksache 19(11)695 Deutscher Bundestag, Ausschuss für Arbeit und Soziales 19 Wahlperiode, 10.6.2020. Dokumentissa Ausschussdrucksache 19(11)704neu, Deutscher Bundestag, Auschuss für Arbeit und Soziales, 19. Wahlperode, 15.6.2020, s. 36 39. Rödl, Florian Univ.-Prof. Dr. (M.A.), zur o ffentlichen Anho rung von Sachversta ndigen in Berlin am 15. Juni 2020. Frei Universität Berlin, Fachbereich Rechtswissenschaft, Institut für Arbeitsrecht, Ausschussdrucksache 19(11)702 Deutscher Bundestag, Ausschuss für Arbeit und Soziales 19 Wahlperiode, 11.6.2020. Dokumentissa Ausschussdrucksache 19(11)704neu, Deutscher Bundestag, Auschuss für Arbeit und Soziales, 19. Wahlperode, 15.6.2020, s. 93 97. Walser, Manfred Prof. Dr., Schriftliche Stellungnahme zur o ffentlichen Anho rung von Sachversta ndigen in Berlin am 15. Juni 2020. Ausschussdrucksache 19(11)699 Deutscher Bundestag, Ausschuss für Arbeit und Soziales 19 Wahlperiode, 10.6.2020. Dokumentissa Ausschussdrucksache 19(11)704neu, Deutscher Bundestag, Auschuss für Arbeit und Soziales, 19. Wahlperode, 15.6.2020, s. 77 92.
IX Zentralverband des Deutschen Baugewerbes e.v., Information für den Ausschuss, Unaufgeforderte Stellungnahme zur o ffentlichen Anho rung von Sachversta ndigen in Berlin am 15. Juni 2020. Ausschussdrucksache 19(11)691 Deutscher Bundestag, Ausschuss für Arbeit und Soziales 19 Wahlperiode, 8.6.2020. Dokumentissa Ausschussdrucksache 19(11)704neu, Deutscher Bundestag, Auschuss für Arbeit und Soziales, 19. Wahlperode, 15.6.2020, s. 109 119. (ZDB 2020) Zentralverband des Deutschen Handwerks e.v., Information für den Ausschuss, Unaufgeforderte Stellungnahme zur o ffentlichen Anho rung von Sachversta ndigen in Berlin am 15. Juni 2020. Ausschussdrucksache 19(11)693 Deutscher Bundestag, Ausschuss für Arbeit und Soziales 19 Wahlperiode, 9.6.2020. Dokumentissa Ausschussdrucksache 19(11)704neu, Deutscher Bundestag, Auschuss für Arbeit und Soziales, 19. Wahlperode, 15.6.2020, s. 132 139. (ZDH 2020) Saksan viranomaispäätökset Mindestlohnkomission, Beschluss der Mindestlohnkomission nach 9 MiLoG. 30.6.2020. TYÖEHTOSOPIMUKSET JA NIITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Suomi Talonrakennusteollisuus ry:n ja Rakennusliitto ry:n välinen Rakennusalan työehtosopimus urakkahinnoitteluineen 2020 2022, voimassa 1.5.2020 28.2.2022. (Rakennusalan TES 2020) Talonrakennusteollisuus ry:n ja Rakennusliitto ry:n välinen Rakennusalan työehtosopimus urakkahinnoitteluineen 2022 2024, voimassa 1.3.2022 29.2.2024. (Rakennusalan TES 2022) Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta, Päätös Nro 26/2011, Antamispäivä 8.12.2011, Dnro: 11017, Rakennusalan työehtosopimus. (TYV 2011) Saksa Bayerisches Staatsministerium für Familie, Arbeit und Soziales, Freistaat Bayern, Bekanntmachung über die Allgemeinverbindlicherklärung eines Tarifvertrags für das Baugewerbe (Urlaubsregelung) vom 7. Mai 2019. Veröffentlicht am Freitag, 17. Mai 2019 BAnz AT 17.05.2019 B11. (Bayer Urlaubsregelung 2019) Bundesministerium für Arbeit und Soziales, Bekanntmachung über die Allgemeinverbindlicherklärung eines Tarifvertrags für das Beugewerbe (BRTV) BAnz AT 17.05.2019 B2 vom 7. Mai 2019. (BMAS 2019)
X Bundesministerium für Arbeit und Soziales, Bekanntmachung über die Allgemeinverbindlicherklärung eines Tarifvertrags für das Baugewerbe (TZA Bau) vom 7. Mai 2019. Veröffentlicht am Freitag, 17. Mai 2019 BAnz AT 17.05.2019 B4. (TZA Bau 2019) Bundesministerium für Arbeit und Soziales, Bekanntmachung über die Allgemeinverbindlicherklärung eines Tarifvertrags für das Baugewerbe (VTV) vom 1. Juni 2021. Veröffentlicht am Dienstag, 15. Juni 2021. BAnz AT 15.06.2021 B1. (VTV 2021) Bundesministerium für Arbeit und Soziales, Bekanntmachung über die Allgemeinverbindlicherklärung eines Tarifvertrags für das Baugewerbe (BBTV) vom 1. Juni 2021. Veröffentlicht am Dienstag, 15. Juni 2021. BAnz AT 15.06.2021 B2. (BBTV 2021) Bundesministerium für Arbeit und Soziales, Bekanntmachung über die Allgemeinverbindlicherklärung eines Tarifvertrags für das Baugewerbe (vermögenswirksame Leistungen Angestellte) und über die Aufhebung einer Allgemeinverbindlicherklärung vom 9. Juni 2021. Veröffentlicht am Mittwoch, 23. Juni 2021 BAnz AT 23.06.2021 B1. (VL Angestellte 2021) Bundesministerium für Arbeit und Soziales, Bekanntmachung über die Allgemeinverbindlicherklärung eines Tarifvertrags für das Baugewerbe (vermögenswirksame Leistungen Arbeiter) und über die Aufhebung einer Allgemeinverbindlicherklärung Vom 9. Juni 2021. Veröffentlicht am Mittwoch, 23. Juni 2021 BAnz AT 23.06.2021 B2. (VL Arbeiter 2021) Bundesministerium für Arbeit und Soziales, Zwölfte Verordnung über zwingende Arbeitsbedingungen im Baugewerbe (Zwölfte Bauarbeitsbedingungenverordnung 12. BauARbbV) vom 23. April 2021. Verkündung veröffentlicht am Freitag, 30. April 2021. BAnz AT 30.04.2021 V2. (BMAS 2021) Bundesrahmentarifvertrag für das Baugewerbe (BRTV) vom 28. September 2018. (BRTV 2018) Lohn- und gehaltstabelle mit Vergütung für Auszubildende für das Baugewerbe in Rheinland-Pfalz gültig ab 1. November 2021 und 1. April 2022 gemäß Tarifvertrag (TV Lohn/West) vom 5. November 2021. (TV RP 2021) Tarifvertrag vom 5. November 2021 zur Änderung des Bundesrahmentarifvertages für das Baugewerbe (BRTV) vom 18. September 2018. (BRTV 2021) Tarifvertrag zur regelung der Mindestlöhne im Baugewerbe im Gebiet der Bundesrepublik Deutschland (TV Mindestlohn) vom 29. Januar 2021. (TV Mindestlohn 2021)
XI Tarifvertrag zur Regelung der Löhne und Ausbildungsvergütungen im Baugewerbe im Beitrittsgebiet mit Ausnahme des Landes Berlin (TV Lohn/Ost) vom 5. November 2021. (TV Lohn/Ost 2021) Tarifvertrag zur Regelung der Löhne und Ausbildungsvergütungen im Baugewerbe im Gebiet Bundesrepublik Deutschland mit Ausnahme der fünf neuen Länder und des Landes Berlin (TV Lohn/West) vom 5. November 2021. (TV Lohn/West 2021) Tarifvertrag zur Regelung der Lo hne und Ausbildungsvergu tungen im Baugewerbe im Gebiet des Landes Berlin vom 5. November 2021 (TV Lohn/Berlin 2021) KIRJALLISET LÄHTEET Aarnio, Aulis, Luentoja lainopillisen tutkimuksen teoriasta. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut. Helsinki 2011. Ahtela, Jukka, Sopiminen työmarkkinoilla. Muu maa mustikka? Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Ranskan työmarkkinasääntely vertailussa. Akava Works selvitys 3/2019. Ahtiainen, Lasse, Työehtosopimusten kattavuus vuosina 2017/2018. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:62. Työ- ja elinkeinoministeriö 2019. Alankomaiden, Belgian, Itävallan, Luxemburgin, Ranskan, Ruotsin ja Saksan työ- ja sosiaaliministerien, silloiselle Euroopan komission sosiaalikomissaarille Marianne Thyssenille osoitettu kirje koskien lähetettyjen työntekijöiden direktiiviä. 18.6.2015. Saatavilla: [http://arbetsratt.juridicum.su.se/euarb/15-03/sverige_och_sex-ms_utstationeringsdirektivet_juni_2015.pdf] (Työ- ja sosiaaliministerien kirje 2015) Aranea, Mona Kraemer, Birgit, Working life in Germany. Eurofound European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions. Päivitetty 6.8.2021. Saatavilla: [https://www.eurofound.europa.eu/country/germany] (Luettu 4.2.2022) Arnholtz, Jens Lillie, Nathan, European integration and the reconfiguration of national industrial relations. Posted work as a driver of institutional change. Teoksessa Arnholtz, Jens Lillie, Nathan (Ed.), Posted work in the European Union. The political economy of free movement. Routhledge Research in Employment Relations 2020, s. 1 30. Bosch, Gerhard Schulten, Thorsten Weinkopf, Claudia, The interplay of minimum wages and collective bargaining in Germany. How and why does it vary across sectors? Teoksessa Dingeldey, Irene Grimshaw, Damian Schulten Thorsten (Ed.), Minimum Wage Regimes. Statutory regulation, collective bargaining and adequate levels. Routhledge 2021. s. 115 136.
XII Bruun, Niklas, Collective Agreements in Finland. Teoksessa Comisión Consultiva Nacional de Convenios Colectivos (Ed.), Collective Bargaining in Europe. Ministerio de Trabajo y Asuntos Sociales, 2004, s. 77 95. Bruun, Niklas, Extension of collective agreements: The Nordic situation. Teoksessa Hayter, Susan Visser, Jelle (Ed.) Collective Agreements: Extending Labour Protection. International Labour Organisation ILO 2018, s. 119 135. Bundesministerium für Arbeit und Soziales, Verzeichnis der für allgemeinverbindlich erklärten Tarifverträge. Stand: 1. April 2022. Saatavilla: [https://www.bmas.de/de/arbeit/arbeitsrecht/tarifvertraege/tarifvertraege.ht ml] (BMAS 2022a) Detwiler, Donald S. Germany: a Short History. 3rd ed. Carbondale: Southern Illinois University Press 1999. Edström, Örjan, Collective Labour Law in the Nordic Countries: The Relationship between Individual Employment Contracts and State Legislation. Teoksessa Basedow, Jürgen Su, Chen Fornasier, Matteo Liukkunen, Ulla (Ed.) Employee Participation and Collective Bargaining in Europe and China, Mohr Siebeck 2016, s. 3 28. European Commission, Study on wage setting systems and minimum rates of pay applicable to posted workers in accordance with Directive 96/71/EC in a selected number of Member States and sectors. Contract No VC/2015/0334 Final Report. January 2016. European Commission, Directorate-General for Employment, Social Affairs and Inclusion, Posting of workers, Report on A1 Portable Documents issued in 2018. Publication Office of the European Union, 2020. FIEC European Construction Industry Federation, FIEC 2021 Statistic Report Finland. Saatavilla: [https://fiec-statistical-report.eu/2021/finland] (FIEC 2021 Finland) FIEC European Construction Industry Federation, FIEC 2021 Statistic Report Germany. Saatavilla: [https://fiec-statistical-report.eu/2021/germany] (FIEC 2021 Germany) FIEC European Construction Industry Federation, Key Figures 2019, Construction activity in Europe Edition 2020. Saatavilla: [https://www.fiec.eu/library/publications/key-figures] (FIEC 2020) Finkin, Matthew W, Comparative Labour Law. Teoksessa Reimann, Mathias Zimmermann, Reinhard (Ed.), The Oxford Handbook of Comparative Law (2nd ed.). Oxford University Press 2019.
XIII Fornasier, Matteo, Collective Bargaining in Germany and its Interaction with State Legislation and Individual Employment Contracts. Teoksessa Basedow, Jürgen Su, Chen Fornasier, Matteo Liukkunen, Ulla (Ed.) Employee Participation and Collective Bargaining in Europe and China, Mohr Siebeck 2016, s. 20 48. Furåker, Bengt Larsson, Bengt, Trade Union Cooperation in Europe Patterns. Conditions, Issues. Open Access, Palgrave Macmillan 2020. Hirvonen, Ari, Mitkä metodit? Opas oikeustieteen metodologiaan. Yleisen oikeustieteen julkaisuja 11. Helsinki 2011. Husa, Jaakko, Oikeusvertailu. Teoria ja metodologia. Lakimiesliiton kustannus 2013. Husa, Jaakko, Tuomioistuinratkaisut oikeuslähteenä oikeuslähdeoppi ja oikeusyhteisön kulttuurinen identiteetti. Lakimies 7 8/2020, s. 972 992. Ibsen, Christian Lyhne Keune, Maarten, Organised Decentralisation of Collective Bargaining. Case studies of Germany, Netherlands and Denmark. OECD Social, Employment and Migration Working Papers 2018. Saatavilla: [https://doi.org/10.1787/f0394ef5-en] Jokinen Heikki, Sopimisen monta tietä. Tekijä - Teollisuusliittolaisen lehti. 27.8.2021 Saatavilla: [https://tekijalehti.fi/2021/08/27/maailma-sopimisen-monta-tieta/] (Luettu 12.3.2022) Kauhanen, Antti Nevavuo, Jenni, Neuvottelujärjestelmät: Tutkimustuloksia ja maiden välisiä vertailuja. ETLA Raportti No 110. Saatavilla: [https://www.etla.fi/julkaisut/neuvottelujarjestelmat-tutkimustuloksia-jamaiden-valisia-vertailuja/] Kinnunen, Amanda Firon, Rasmus Kaartinen, Maija Tönnes Lindroos, Lisa Savolainen, Anna, Living and Working in Finland. Eurofound European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions. Päivitetty 5.8.2021. [https://www.eurofound.europa.eu/country/finland] (Luettu 4.2.2021) Koskinen, Seppo Kairinen, Martti Nieminen, Kimmo Nordström, Kim Ullakonoja, Vesa Valkonen, Mika, Työoikeus, Juridiikka. Päivitettävä E-kirja. Alma Talent 2018. Koskinen, Seppo Nieminen, Kimmo Valkonen, Mika, Työhönotto ja työsopimuksen ehdot. Alma Talent 2008. Lempiäinen, Sanna, Palvelujen tarjoamisen yhteydessä Suomeen lähetetyn työntekijän palkan määräytyminen. Oikeusnotaarin koulutusohjelman opinnäytetyö. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta 2021.
XIV Lillie, Nathan Berntsen, Lisa Wagner, Ines Danaj, Sonila, A comparative analysis of union responses to posted work in four European countries. Teoksessa Arnholtz, Jens Lillie, Nathan (Ed.), Posted work in the European Union. The political economy of free movement. Routhledge Research in Employment Relations 2020, s. 89 108. Lindroos-Hovinheimo, Susanna, Menetelmät ja tutkimustaidot: oikeudellinen argumentaatio. Luentodiat 27.9.2021. Helsingin yliopisto 2021. Liukkunen, Ulla, Globalisaatio, EU ja henkilöstön osallistuminen. Edita Publishing Oy 2005. Liukkunen, Ulla, Sopimussuhteita koskeva lainvalinta. Talentum 2012. Liukkunen, Ulla, Yritystoiminnan muutokset ja yhteistoiminta. Tutkimus kansallisesta ja transnationaalista työoikeudesta. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut 2013. Mattila, Heikki E. S., Viittausvertailua oikeusjärjestelmien ominaispiirteet tuomioistuinratkaisuissa. Teoksessa Turtiainen, Kari (toim.) Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatuhankkeen työryhmäraportteja XI, Rovaniemen hovioikeuspiirin laatuhanke 2010, s. 105 139. Ministerium für Arbeit, Gesundheit und Soziales des Landes Nordrhein-Wesfalen, Verzeichnis der für allgemeinverbindlich erklärten Tarifverträge in NRW. Stand 1. Januar 2022. Saatavilla: [http://www.tarifregister.nrw.de/tarifinformationen/tarifvertraege_ave/index.ph p] (AVE NRW 2022) Murto, Jari, Henkilökohtainen palkanosa. Tutkimus työehtosopimusten palkkausjärjestelmien henkilökohtaisesta palkanosasta ja sen määritysprosessiin liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut 2018. Määttä, Tapio Paso, Mirjami, Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta 2019. Niedersächsisches Ministerium für Wirtschaft, Arbeit, Verkehr und Digitalisierung, Verzeichnis der allgemeinverbindlichen Tarifverträge in Niedersachsen. Stand 01.02.2022. Saatavilla: [https://www.mw.niedersachsen.de/startseite/themen/arbeit/gute_arbeitsbedin gungen_in_niedersachsen/service_zu_tarifvertragen_und_fur_betriebsrate/inf oservice-zu-tarifvertraegen-sowie-anerkennung-von-bildungsveranstaltungenfuer-betriebsraete-15936.html] (AVE Verzeichnis Nds 2022) OECD, The role of collective bargaining systems for good labour market performance, in OECD Employment Outlook 2018, OECD Publishing, Paris. Saatavilla: [https://doi.org/10.1787/empl_outlook-2018-7-en]
XV Paso, Mirjami Eskola, Jari, EY-tuomioistuin oikeusvertailijan intressinä: menetelmällisiä valintoja. Oikeus 2002 (31); 3: s. 281 301. Rakennusteollisuus RT ry, Työvoimakyselyn 2019 tulokset. Talonrakennusteollisuus alueittain. 28.5.2019. Saatavilla: [https://www.rakennusteollisuus.fi/tietoaalasta/talous-tilastot-ja-suhdanteet/tyovoimakyselyt/] Raitio, Juha Tuominen, Tomi, Euroopan unionin oikeus. 2., uudistettu painos. E-kirja. Alma Talent Oy 2020. Rytkönen, Atte Makkula, Janne, Suomen yleissitovuusjärjestelmä ja perusoikeudet. Keskusteluasiakirja. Suomen Yrittäjät 2017. Saloheimo, Jorma, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus. 3., uudistettu painos. Alma Talent Oy 2020. Schulten, Thorsten, Zur aktualität historischer Debatten im Kontext der Tarifvertragsordnung von 1918. Teoksessa Mallmann, Luitwin Schaumburg, Stefan Schulten, Thorsten Zitzelsberger, Roman, 100 Jahre Tarifvertragsverordnung Meilenstein der Arbeitsrechtsgeschichte. HIS- Working Paper Nr. 14. Hugo Sinzheimer Institut für Arbeitsrecht 2019. S. 6 24. Schulten, Thorsten, The role of extension in German collective bargaining. Teoksessa Hayter, Susan Visser, Jelle (Ed.) Collective Agreements: Extending Labour Protection. International Labour Organisation ILO 2018, s. 65 92. Schulten, Thorsten Bispinck, Reinhard Lübker, Malte, Tarifverträge und Tarifflucht in Thüringen. Study Nr. 26, September 2021, Hans-Böcklker-Stiftung, Wirtschafts- und Sozialwissenschaftliches Institut WSI. Sippola, Markku Kall, Kairit, Locked in inferiority? The positions of Estonian construction workers in the Finnish migrant labour regime. Labour Mobility in the Enlarged Single European Market Comparative Social Research, Volume 32.2017, s. 215 240. SOKA-BAU, Kennzahlen SOKA-BAU, Geschäftsjahr 2020. Saatavilla: [https://www.sokabau.de/soka-bau/medien/geschaeftsbericht-broschueren-ueber-soka-bau] Sosiaali- ja terveysministeriö, Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta, Yleissitovien ja sitä vailla olevien työehtosopimusten luettelo. Päivitetty 7.3.2022. Saatavilla: [https://tyoehtosopimuksenyleissitovuudenvahvistamislautakunta.fi/tesluettelo] (TES-luettelo 7.3.2022) Työ- ja elinkeinoministeriö, Paikallisen sopimisen tila ja edistämisen edellytykset. Paikallinen sopiminen alatyöryhmän selvitys. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työelämä - 2020:8, Helsinki 2020. (TEM 2020)
XVI Valguarnera, Filippo, Den komparativa metoden. Teoksessa Korling, Fredric Zamboni, Mauro, Juridisk metodlära, Studentlitteratur 2013. Visser, Jelle, Extension policies compared: How the extension of collective agreements works in the Netherlands, Switzerland, Finland and Norway. Teoksessa Hayter, Susan Visser, Jelle (Ed.) Collective Agreements: Extending Labour Protection. International Labour Organisation ILO 2018, s. 33 63. Virolainen, Jyrki, Oikeuskirjallisuus oikeuslähteenä ja tuomion perusteluissa. Lakimies 1/2012, s. 2 32. Wagner, Ines, Workers without borders. Posted work and precarity in the EU. Cornell University 2018. Walser, Manfred, Internationale Erstreckung von Tarifnormen bei Entsendung: Das reformierte Arbeitnehmerentsendegesetz. Heft 2, Recht der Arbeit 2021 s. 90 104. Weiss, Manfred, The Future of Comparative Labor Law as an Academic Discipline and as a Practical Tool. Comparative Labor Law & Policy Journal, vol 25, No. 1, 2003, s. 169 182. Wiedemann, Herbert, Tarifvertragsgesetz mit Durchführungs- und Nebenvorschriften, Kommentar. 8., neubearbeitete Auflage, C.H. Beck 2019. Wispelaere De, Frederic and Pacolet, Jozef, The Benefits of Posting. Facts and Figures on the Use and Impact of Intra-EU Posting. Teoksessa Arnholtz, Jens ja Lillie, Nathan (ed.) Posted work in the European Union. The political economy of free movement. Routhledge Research in Employment Relations 2020. s. 31 49. Yksityisten alojen palkkausjärjestelmät EK SAK- ja EK STTK-tuottavuustyöryhmä 2011. Ahokas, Petri Hakonen, Niilo (pj.) Hänninen, Jaakko Kopra, Ville Mäkinen, Jari Neuvonen, Jaana Suokas, Jari-Pekka (toim.). Saatavilla: [https://docplayer.fi/2001966-yksityisten-alojen-palkkausjarjestelmat.html] Zweigert, Konrad Kötz, Hein, Introduction to comparative law. Third revised edition. Translated from the German by Tony Weir. Oxford University Press Inc. 1998. VERKKOLÄHTEET Baulinks, Schlichtung am Bau: mehr Lohn, Ost-West-Angleichung und Wegstreckenentschädigung. Päivitetty 7.11.2021. [https://www.baulinks.de/webplugin/2021/1557.php4] (Luettu 6.4.2022) Bundesministerium für Arbeit und Soziales, Allgemeinverbindliche Tarifverträge. [https://www.bmas.de/de/arbeit/arbeitsrecht/tarifvertraege/tarifvertraege.ht ml] Päivitetty 1.2.2022. (Luettu 31.3.2022) (BMAS 2022b)
XVII Bundesministerium des Innern und für Heimat, Staatsgebiet. [https://www.bmi.bund.de/de/themen/verfassung/staatlicheordnung/staatsgebiet/staatsgebiet-node.html] (Luettu 10.5.2022) (BMIH 2022) Eläketurvakeskus, Ulkomaantyön vakuuttaminen. [https://www.etk.fi/tyo-ja-elakkeetulkomailla/ulkomaantyon-vakuuttaminen/] (Luettu 13.10.2021) (Eläketurvakeskus 2021a) Eläketurvakeskus, Mikä A1-todistus on. [https://www.etk.fi/tyo-ja-elakkeetulkomailla/ulkomaantyon-vakuuttaminen/mika-a1-todistus-on/] (Luettu 13.10.2021) (Eläketurvakeskus 2021b) EUR-Lex, Euroopan unionin oikeus ulottuvillasi, Sisämarkkinat. [https://eurlex.europa.eu/summary/chapter/internal_market.html?locale=fi&root_default= SUM_1_CODED%3D24] (Luettu 11.3.2021) (2021a) EUR-Lex, Euroopan unionin oikeus ulottuvillasi, Työntekijöiden lähettämistä koskevan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon tehostaminen. [https://eurlex.europa.eu/legal-content/fi/txt/html/?uri=legissum:c10508] (Luettu 11.3.2021) (2021b) Faire Mobilität, Über Uns. Drei-Minuten-Info. [https://www.faire-mobilitaet.de/ueber-uns] (Luettu 10.3.2022) FIEC European Construction Industry Federation, Posting of workers. [https://www.fiec.eu/priorities/posting-workers] (Luettu 20.2.2022) (FIEC 2022) Generalzolldirektion, Arbeitsbedingungen nach Tarifvertägen und Rechtsverordnungen. [https://www.zoll.de/de/fachthemen/arbeit/mindestarbeitsbedingungen/mind estlohn-aentg-lohnuntergrenze-aueg/branchen-mindestlohn- Lohnuntergrenze/uebersicht_arbeitsbedingungen.html?nn=304814] (Luettu 31.3.2022) (Zoll 2022) Hauptverband der Deutschen Bauindustrie e.v., Entsandte. Entsandte Arbeitnehmer in der Bauwirtschaft in Deutschland. [https://www.bauindustrie.de/zahlen-fakten/arbeitsmarkt/entsandte] (Luettu 6.4.2022) (HDB 2022) Statista GmbH, Anzahl der entsandten Arbeitnehmer in der Bauwirtschaft in Deutschland in den Jahren 2010 bis 2020. [https://de.statista.com/statistik/daten/studie/151952/umfrage/entsandtearbeitnehmer-in-der-bauwirtschaft-in-deutschland/] (Luettu 21.2.2022) Tieteen termipankki, Oikeustiede: korporatismi. 24.2.2022 [https://tieteentermipankki.fi/wiki/oikeustiede:korporatismi] (Luettu 24.2.2022)
XVIII OIKEUSTAPAUKSET Euroopan unionin/yhteisöjen tuomioistuin Arblade Yhdistetyt asiat C-369/96 vastaajina Jean-Claude Arblade ja Arblade & Fils SARL ja C-376/96 vastaajina Bernard Leloup, Serge Leloup ja Sofrage SARL, tuomio 23.11.1999. Portugaia C-164/99 Portugaia Construções L da, v. Amstsgericht Construções Tauberbischofsheim, Saksa, tuomio 24.1.2002. Komissio v. Saksa C-341/02 Euroopan yhteisöjen komissio v. Saksan liittotasavalta, tuomio 18.12.2007. Laval un Partneri C-341/05 Laval un Partneri Ltd v. Svenska Byggnadsarbetareförbundet, Svenska byggnadsarbetareförbundets avdelning 1, Byggettan ja Svenska Elektrikerförbundet EU:C:2007:809. Ru ffert C-346/06 Dirk Rüffert Objekt und Bauregie GmbH & Co. KG:n selvitysmiehenä v. Land Niedersachsen EU:C:2008:189 Isbir Asia C-522/12 Tevfik Isbir v. DB Services GmbH, tuomio 7.11.2013 EU:C:2013:711 Sähköalojen ammattiliitto C-396/13 Sähköalojen ammattiliitto ry v. Elektrobudowa Spo łka Akcyjna EU:C:2015:86 Suomi Turun HO 15.6.2012 R 11/1042
XIX LYHENNELUETTELO AEntG Gesetz über zwingende Arbeitsbedingungen für grenzüberschreitend entsandte und für regelmäßig im Inland beschäftigte Arbeitnehmer und Arbeitnehmerinnen (Arbeitnehmer-Entsendegesetz) AIL Ahvenanmaan itsehallintolaki (1144/1991) AÜG Gesetz zur Regelung der Arbeitnehmerüberlassung (Arbeitnehmerüberlassungsgesetz) BAG Bundesarbeitsgericht BDA Bundesvereinigung der Deutschen Arbeitgeberverbände BetrVG Betriebsvefassungsgesetz BGB Bürgerliche Gesetzbuch BGBI Bundesgesetzplatt Teil I BMAS Bundesministerium für Arbeit und Soziales BRTV Bundesrahmentarifvertag für das Baugewerbe BVerfG Bundesverfassungsgericht DGB Deutscher Gewerkschaftsbund EK Elinkeinoelämän keskusliitto EU Euroopan unioni EUT Euroopan unionin tuomioistuin EUVL Euroopan unionin virallinen lehti EY Euroopan yhteisö FKS Finanzkontrolle Schwarzarbeit der Zollverwaltung GG Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland HE Hallituksen esitys HO Hovioikeus IG BAU Industriegewerkschaft Bauen-Agar-Umwelt LTL Laki työntekijöiden lähettämisestä (447/2016) LTYV Laki työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta (56/2001) MiLoG Gesetz zur Regelung eines allgemeinen Mindestlohns (Mindestlohngesetz) PL Suomen perustuslaki (731/1999) SEUT Sopimus Euroopan unionin toiminnasta TEhtoL Työehtosopimuslaki (436/1946)
XX TES Työehtosopimus TSL Työsopimuslaki (55/2001) TT Työtuomioistuin TVG Tarifvertragsgesetz TVVO Verordnung über Tarifverträge, Arbeiter- und Angestelltenausschüsse und Schlichtung von Arbeitsstreitigkeiten (Tarifvertragsverordnung) TYV Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta ZDB Zentralverband des Deutschen Baugewerbes e.v. ZDH Zentralverband des Deutschen Handwerks e.v.
1 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen lähtökohtia Rakennusteollisuus tuottaa muista teollisuudenaloista poiketen liikkumattomia ja kiinteitä tuotteita, kuten rakennuksia ja infrastruktuurituotteita, liikkuvien tuotantotekniikoiden avulla. Rakennusalalla liikkuvat tuotteiden sijaan työntekijät. Rakennusteollisuus on siten ala, jolle ominaista on työvoiman suuri liikkuvuus. 1 Tällaisilla työntekijäintensiivisillä aloilla, kuten rakennusteollisuudessa, on työntekijöiden lähettäminen työskentelyvaltiosta toiseen ottanut suuren osan työmarkkinoista. Euroopan unionin (EU) sisällä tapahtuvan työntekijöiden lähettämisen arvioidaankin käsittävän noin 4 5 prosenttia unionin rakennusalan työpaikoista. 2 Euroopan unioni puolestaan muodostaa kilpailulle avoimet ja palvelujen vapaan liikkuvuuden takaavat yhtenäiset sisämarkkinat 3. Palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevat oikeudelliset ohjeet sisältyvät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 56 ja 57 artikloihin 4. Sopimuksen 56 artikla kieltää kaikki rajoitukset, jotka koskevat muuhun jäsenvaltioon kuin palvelujen vastaanottajan valtioon sijoittautuneen jäsenvaltion kansalaisen vapautta tarjota palveluja unionissa. SEUT 57 artiklan 1 kohdan mukaan palveluilla tarkoitetaan puolestaan suorituksia, joista tavallisesti maksetaan korvaus ja joita määräykset tavaroiden, pääomien tai henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta eivät koske. Toiminnan luonteen tulee olla taloudellista ja toiminnan tulee myös olla tietyssä määrin satunnaista ja väliaikaista 5. Palvelujen tarjoaminen voi käsittää mm. yrityksen ja palvelun tarjoajan välillä tehtyyn sopimukseen perustuvan työn, kuten esimerkiksi rakennustyön, jonka palvelun tarjoaja suorittaa omaan lukuunsa ja omalla johdollaan 6. Palvelujen vapaa liikkuvuus tarkoittaa myös oikeutta harjoittaa tilapäistä elinkeinoa toisen jäsenvaltion alueella samoin edellytyksin kuin jäsenvaltion kansalaisenkin 7. Palvelua tarjoavaa yritystä tulee siten kohdella yhdenvertaisesti jäsenvaltion yritysten kanssa 8. Palvelujen vapaan 1 FIEC 2022. 2 Wispelaere Pacolet 2020, s. 35. 3 EUR-Lex 2021a, Sisämarkkinat. 4 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto, EUVL C326, 26.10.2012, s. 47 390. Unionin perussopimukset ovat unionin primaarilainsäädäntöä. Raitio Tuominen 2020, s. 72. 5 Raitio Tuominen 2020, s, 527 528. 6 Lähetettyjen työntekijöiden direktiivin 96/71/EY johtolauseen kohta 4. 7 Raitio Tuominen 2020, s, 527. 8 Liukkunen 2012, s. 185. Jäsenvaltion yrityksiin rinnastetaan myös EU:n ulkopuolisiin ETA-maihin sijoittautuneet yritykset.
2 liikkuvuuden periaatteen soveltuvuus edellyttää tapauksen liittymistä kahteen tai useampaan jäsenvaltioon. Joko palvelun itsessään tulee ylittää valtioiden raja tai siihen tulee kytkeytyä jokin relevantti rajat ylittävä elementti. Palveluja tulee siten tarjota jossakin muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, missä palvelujen tarjoajan toiminnan pääasiallinen keskus sijaitsee. 9 Työntekijöiden lähettäminen palvelujen tarjoamisen yhteydessä kuvaa monin tavoin Euroopan yhdentymisprojektin hyötyjä ja työntekijöiden lähettäminen tarjoaa helpon ja joustavan ratkaisun Euroopan markkinoiden integraation edistämiselle. Samalla kuitenkin työntekijöiden lähettäminen myös korostaa jännitteitä ja kiistoja. Hallinnollisten vaatimusten poistaminen rajat ylittävien palvelujen kaupalta mahdollistaa myös halpaan työvoimaan perustuvat liiketoimintamallit. Tällaiset mallit perustuvat vastaanottavan maan kansallisen työsäädännön kiertämiseen ja työntekijöiden palkkaamiseen matalan palkkatason maista heidän kotimaansa ehdoilla. 10 Tämän estämiseksi palvelujen vapaan liikkuvuuden piiriin liittyykin oleellisena osana lähetettyjä työntekijöitä koskeva EUoikeudellinen sääntely. Sääntely alkoi kehittyä, kun EU joutui pohtimaan suhtautumistaan erityisesti unionin ulkopuolisista maista sisämarkkinoille tulleisiin lähetettyihin työntekijöihin, sekä unionin laajennettua itään ja etelään, myös toisista jäsenvaltioista kotoisin oleviin lähetettyihin työntekijöihin. EU:n perusvapauksien nojalla köyhien ja alhaisen palkkatason Itä-Euroopan maiden työntekijöiden tulolla läntisen Euroopan työ- ja palvelumarkkinoille oli sekä taloudellisia että yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotka nostivat esiin niin poliittisia kuin oikeudellisiakin ongelmia. 11 Näiden haasteiden ratkaisemiseksi unionissa onkin säädetty palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä ja heidän vähimmäistyöehtojensa määräytymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 96/71/EY 12 (lähetettyjen työntekijöiden direktiivi) sekä kyseisen direktiivin muutosdirektiivillä 2018/957/EU 13 (muutosdirektiivi). 9 Liukkunen 2012, s. 178, viittaa teokseen Joutsamo-Aalto-Kaila-Maunu, s. 494. 10 Arnholtz Lillie 2020, s. 1. 11 Raitio Tuominen 2020, s, 556. 12 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/71/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1996, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon (EYVL N:o L 18, 21.1.1997, s. 1 6.) 13 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/957, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2018, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY muuttamisesta (EUVL L 173, 9.7.2018, s. 16 24.) Tässä tutkielmassa direktiivin säännöksiin viitattaessa tarkoitetaan muutosdirektiivin voimaantulon myötä voimassa olevia säännöksiä.
3 Lähetettyjen työntekijöiden määrästä EU:n alueella ei löydy tarkkaa tilastotietoa. Ulkomailla työskentely voi kuitenkin vaikuttaa siihen, minkä maan sosiaaliturvaan lähetetty työntekijä kuuluu 14. Näin olleen jonkinlaista indikaatiota lähetettyjen työntekijöiden määrästä unionissa voidaan saada katsomalla jäsenvaltioiden myöntämien A1-todistusten määrää. A1-todistus osoittaa minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä sen haltijaan sovelletaan ja mihin maahan sosiaaliturvamaksut maksetaan. A1-todistus koskee EU/ETAmaita ja Sveitsiä. 15 Vuonna 2018 A1-todistuksia myönnettiin kaiken kaikkiaan 1,8 miljoonaa kappaletta. A1-todistuksien myöntämisen perusteella vuonna 2018 ylivoimaisesti eniten työntekijöitä vastaanottanut maa oli Saksa 428 935 henkilöllä, kun toiseksi sijoittunut Ranska vastaanotti 262 168 henkilöä. Suomeen työntekijän vastaanottajamaana A1- todistuksia myönnettiin 19 579 kpl ja näistä ehdottomasti eniten myönsi Saksa 4636 kpl. 16 Tutkimukset kuitenkin myös osoittavat, että todellisuudessa lähettämisten ja lähetettyjen työntekijöiden määrä on suurempi kuin A1-tietojen perusteella arvioituna 17. Tämän tutkimuksen tarkastelun kohteena ovat erityisesti rakennusteollisuuden lähetetyt työntekijät Suomessa ja Saksassa. Tutkimuskohteen valintaan vaikutti rakennusteollisuuden suuri merkitys koko unionin alueella, sekä rakennusalalle tyypillinen työntekijöiden suurempi liikkuvuus muihin toimialoihin nähden. Koko EU:n alueella rakennusteollisuuden alalla toimii noin 3,1 miljoonaa yritystä ja 12,7 miljoonaa työntekijää, mikä vastaa 6,1 prosenttia kokonaistyöllisistä 18. Rakennusteollisuuden kokonaisinvestointi Saksassa vuonna 2020 oli 376 miljardia euroa ja Suomessa 39 miljardia euroa 19. Rakennusteollisuuden alalla toimii Saksassa noin 340 000 yritystä ja Suomessa noin 41 000 yritystä. Rakennusalan työpaikkoja Saksassa on yli 2,5 miljoonaa ja Suomessa noin 193 000 20. Ulkomailta Suomeen annetuista A1-todistuksista noin puolet on myönnetty rakennusalalle. Toisen arvion mukaan Suomessa työskentelevistä lähetetyistä työntekijöistä jopa noin kaksi kolmesta työskentelee rakentamiseen liittyvissä tehtävissä. Tämä tarkoittaa vuositasolla lähes kymmentä tuhatta Suomeen lähetettyä rakennusalan työntekijää. Tilastot kertovat 14 Eläketurvakeskus 2021a. 15 Eläketurvakeskus 2021b. 16 European Commission 2020, s. 23 24. 17 European Commission 2016, s. 14. 18 FIEC 2020, s. 3. 19 FIEC 2021 Germany FIEC 2021 Finland. 20 FIEC 2020, s. 3.
4 mistä maasta todistukset on myönnetty Suomessa työskentelyä varten, mutta eivät suoraan henkilöiden kansalaisuutta. Esimerkiksi saksalaisten yritysten lähettäminä Suomeen tulee paljon puolalaisia ja romanialaisia työntekijöitä etenkin telakoille. Viron kautta tulee mm. ukrainalaisia työntekijöitä, joiden osuus Suomen rakennustyömailla on nousussa. 21 Saksalaisilla rakennustyömailla puolestaan noin joka kymmenes työntekijä on lähetetty työntekijä 22. Saksaan lähetettyjen rakennusalan ulkomaisten työntekijöiden määrä on vuosittain noin satatuhatta henkilöä, joista vajaa 90 000 työskentelee rakennusalan pääteollisuudessa 23. Ylivoimaisesti eniten rakennusalan työntekijöitä Saksaan lähetetään Puolasta, toiseksi eniten la heteta a n Ita vallasta ja kolmanneksi Tšekeista. Näistä lähetetyistä työntekijöistä suurin osa on kansallisuudeltaan puolalaisia, romanialaisia ja itävaltalaisia työntekijöitä. 24 Tämän Suomen ja Saksan rakennusalan työntekijän vähimmäispalkkaa koskeva oikeusvertaileva tutkimukseni pohjana toimii oikeustieteen notaaritutkinnon opinnäytetyöni, jossa tutkin lähetettyjen työntekijöiden direktiivin implementointia sekä palvelujen tarjoamisen yhteydessä Suomeen lähetetyn työntekijän palkan määräytymistä yleisellä tasolla 25. Olen hyödyntänyt tässä tutkimuksessa paljon vieraskielistä aineistoa, erityisesti saksan- ja englanninkielistä aineistoa. Vieraskielisen aineiston osalta kaikki tämän tutkimuksen käännökset ovat omiani, ellei ole toisin nimenomaisesti mainittu. 1.2. Keskeisiä käsitteitä Tässä tutkimuksessa käytettyjen käsitteiden määrittelyn lähtökohtana on Suomen lainsäädännössä käytetyt määritelmät. Keskeisin tämän tutkimuksen käsitteistä on palkka. Tulee huomioida, että lähetetylle työntekijälle maksettavasta vastikkeesta on suomalaisessa lainsäädännössä, lähetettyjen työntekijöiden direktiivissä ja sen muutosdirektiivissä käytetty vaihtelevia ilmaisuja palkka, vähimmäispalkka ja korvaus 26. Suomen lainsäädännössä 21 Rakennusteollisuus 2019, s. 26; Rakennusteollisuus 2020, s. 1. 22 SOKA-BAU 2020, s. 27; HDB 2022. On hyvä huomioida, että rakennustyömailla työskentelee myös muita kuin varsinaisia rakennusalan työntekijöitä, kuten mm. rakennussiivoojia, jotka eivät kuulu Saksan rakennuspääteollisuuden alan työehtosopimusten soveltamisalan piiriin. 23 Statista 2022. 24 SOKA-BAU 2020, s. 29. 25 Lempiäinen 2021. 26 Lähetettyjen työntekijöiden direktiivin 3 artiklan mukaan vähimmäispalkkojen (korvauksen) käsite määritellään sen jäsenvaltion lainsäädännössä ja/tai kansallisen käytännön mukaan, jonne työntekijä on lähetetty työhön.