KIRJALLINEN KYSYMYS 223/2010 vp Suomen kielen opiskelu kotoutumistuen aikana Eduskunnan puhemiehelle Maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta säädetyn lain ensimmäisen luvun 12 :n mukaan "Kotoutumistuki on maahanmuuttajalle kotoutumissuunnitelman aikaisen toimeentulon turvaamiseksi tarkoitettu tuki, jonka avulla edistetään ja parannetaan tuen saajan työelämään ja jatkokoulutukseen hakeutumisen edellytyksiä sekä mahdollisuuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa." Jokaiselle maahanmuuttajalle tehdään lain mukaan yksilöllinen kotoutumissuunnitelma, jonka pohjalta hän on oikeutettu saamaan kotoutumistukea, jos hän suostuu yhteistyöhön ja "on taloudellisen tuen tarpeessa siten kuin asiasta säädetään työmarkkinatuesta annetussa laissa ja toimeentulotuesta annetussa laissa" (13 ). Työelämässä toimimisen, jatko-opiskelun ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisen tärkeimpänä välineenä on suomen kielen taito. Maahanmuuttajat pyritään ohjaamaan kunnallisista työ- ja elinkeinotoimistoista työvoimapoliittiseen suomen kielen koulutukseen. Läheskään aina tällaista koulutusta ei kuitenkaan ole kunnalla tarjota. Jos maahanmuuttaja haluaa opiskella suomen kieltä omaehtoisesti esimerkiksi työväen- tai kansalaisopistossa, tulee hänen saada omasta työ- ja elinkeinotoimistostaan ennen opintojen alkamista rinnastuspäätös. Esimerkiksi Helsingin työ- ja elinkeinotoimiston maahanmuuttajapalvelujen yksikössä on 9.12.2009 otettu linjaukseksi, että suomen kielen kursseista vain kokonaisuudet rinnastetaan työvoimakoulutukseen. Linjauksen taustalla oli pääkaupunkiseudun rinnastuskäytäntöjen yhtenäistäminen ja ns. silppurinnastusten aiheuttaman työmäärän kohtuullistaminen. Opiskeluun liittyvät kysymykset käsittelee jokaisen maahanmuuttajan kohdalla työ- ja elinkeinokeskuksen työttömyysturvatiimi. Päiväsaikaan tapahtuvassa suomen kielen opiskelussa sovelletaan ns. kokonaisharkintaa, jonka perusteella henkilö katsotaan päätoimiseksi opiskelijaksi, jolla ei ole oikeutta työmarkkinatukeen opintojen ajalta. Iltaopiskelu sen sijaan voidaan katsoa sivutoimiseksi, mutta työttömyysturvatiimi tarkastelee jokaista tapausta erikseen. Vuoden 2010 alusta voimaan tullut laki omaehtoisesta opiskelusta ei tuonut muutosta tähän, koska se ei kata suomen kielen omaehtoista opiskelua. Ongelmaksi muodostuu siis se, että työttömyysturvalaki ei mahdollista omaehtoista suomen kielen opiskelua päiväsaikaan eikä usein iltaisinkaan. Jos henkilö haluaa opiskella omaehtoisesti suomea, hän ei voi sitä tehdä menettämättä työmarkkinatukeaan. Omaehtoinen suomen kielen opiskelu esimerkiksi työväen- tai kansalaisopistossa ei kuitenkaan millään tavalla estä työmarkkinoiden käytössä olemista, mikä on työttömyysturvalain mukaan työmarkkinatuen saamisen ehto. Omaehtoiset suomen kielen opinnot on aina mahdollista keskeyttää, jos työllistyy. Jos kotouttamisesta säädetyn lain tarkoituksena on todella edistää ja parantaa kotoutumistuen saajan työelämään ja jatkokoulutukseen hakeutumisen edellytyksiä sekä mahdollisuuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa, on käsittämätöntä, että suomen kielen omaehtoinen opiskelu on Versio 2.0
tehty käytännössä mahdottomaksi. Maahanmuuttajien suomen kielen opiskelua ei pitäisi rinnastaa työttömyysturvalaissa päätoimiseen opiskeluun. Työttömyysturvalain joustamattomuus on aiheuttanut tilanteen, jossa maahanmuuttajalle, jolle ei syystä tai toisesta voida osoittaa suomen kielen opiskelupaikkaa työvoimapoliittisen kielikoulutuksen piirissä, ei jää muuta vaihtoehtoa kuin jäädä kotiin odottelemaan. On selvää, että tämä passivoi ja saattaa antaa alkusysäyksen yhteiskunnasta syrjäytymiseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä perusteluissa mainitun epäkohdan poistamiseksi ja maahanmuuttajien suomen kielen opiskelun esteettömyyden varmistamiseksi? Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2010 Paavo Arhinmäki /vas 2
Ministerin vastaus KK 223/2010 vp Paavo Arhinmäki /vas Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Paavo Arhinmäen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 223/2010 vp: Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä perusteluissa mainitun epäkohdan poistamiseksi ja maahanmuuttajien suomen kielen opiskelun esteettömyyden varmistamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain (493/1999) mukaan työ- ja elinkeinotoimisto päättää maahanmuuttajan omatoimisesti järjestämien toimenpiteiden toimenpidekohtaisesta rinnastamisesta julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitettuun työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työmarkkinatoimenpiteisiin. Rinnastamisen edellytyksistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Rinnastamispäätös on tehtävä ennen koulutuksen alkamista. Jos koulutus on aloitettu ennen rinnastamispäätöksen tekemistä, opiskelua ei voida rinnastaa. Tällöin työ- ja elinkeinotoimisto arvioi, onko opintoja pidettävä työttömyysturvalain (1290/2002) mukaan pää- vai sivutoimisina. Jos maahanmuuttajan omaehtoista kielenopiskelua voidaan pitää työttömyysturvalain mukaan sivutoimisena opiskeluna, opinnot eivät ole este työttömyysetuuden saamiselle. Jos opinnot ovat työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla päätoimisia, maahanmuuttajalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen opintojen aikana. Päätoimisena opiskeluna pidetään nuorille tarkoitettuja lukio-opintoja sekä opintoja, joiden tavoitteena on alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen. Päätoimisina pidetään myös ammatillisia ja muita opintoja, joiden opintosuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tai 3 opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti tai 25 viikkotuntia, jos opintojen laajuutta ei ole määritelty opintopisteinä tai -viikkoina. Jos opinnot jäävät alle päätoimisten opintojen laajuudelle asetetun 5 opintopisteen, 3 opintoviikon tai 25 viikkotunnin rajan, opiskelu voi olla kokonaisarvion perusteella joko sivu- tai päätoimista. Päätoimisina pidetään opintoja, jotka kokonaisharkinnan perusteella ovat esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Opintojen vaatiman työmäärän arvioinnissa otetaan huomioon opintojen opetussuunnitelman mukainen laajuus, opiskelun sitovuus, henkilön aikaisempi työssäolo ja aiemmin hankkima koulutus. Kokonaisharkintaa sovelletaan muun muassa työväen- tai kansalaisopistojen kieli- ja muihin kursseihin, jotka eivät laajuudeltaan ylitä laissa säädettyjä rajoja. Ministeriön ohjeistuksen mukaan kokonaisharkintaan tulee kiinnittää huomiota erityisesti silloin, kun opiskelun työmäärä jää vain hieman määrärajojen alapuolelle. Jos opiskelun työmäärä jää selvästi alle määrärajojen, opiskelu on pääsääntöisesti sivutoimista. Opintojen sitovuutta arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota ainakin lähiopiskelun määrään ja erityisesti siihen, sijoittuuko lähiopetus päiväsaikaan. Jos kysymys on pääosin etäopiskeluna tai ilta- tai viikonloppuopiskeluna suoritettavista opinnoista, opiskelu on pääsääntöisesti sivutoimista. Lähiopiskelun sijoittuminen osaksi tai edes kokonaan päiväsaikaan ei kuitenkaan automaattisesti merkitse, että 3
Ministerin vastaus opinnot ovat päätoimisia. Muutaman tunnin laajuinen suomen tai muun kielen viikoittainen päiväsaikaan tapahtuva opiskelu ei työ- ja elinkeinoministeriön käsitykseen mukaan ole työttömyysturvalaissa tarkoitettua päätoimista opiskelua ja siten este työttömyysetuuden maksamiselle. Sisäasiainministeriö valmistelee parhaillaan hallituksen esitystä uudeksi kotouttamislaiksi. Lain uudistamisen yhteydessä arvioidaan tarpeet täsmentää maahanmuuttajan rinnasteista koulutusta koskevia säännöksiä sekä valtakunnallisen ohjeistuksen tarvetta yhtenäisen käytännön aikaansaamiseksi rinnastamispäätöksiä tehtäessä. Työ- ja elinkeinoministeriö tulee myös osaltaan ohjeistamaan erityisesti niiden alueiden elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia, joiden alueella on eniten maahanmuuttajia, selvittämään alueensa työ- ja elinkeinotoimistojen käytäntöjä omaehtoiseen kielikoulutukseen liittyen. Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2010 Työministeri Anni Sinnemäki 4
Ministerns svar KK 223/2010 vp Paavo Arhinmäki /vas Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 223/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Paavo Arhinmäki /vänst: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att undanröja det missförhållande som nämns i motiveringen och för att säkerställa att invandrare kan studera finska utan hinder? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt lagen om främjande av invandrares integration samt mottagande av asylsökande (493/1999) beslutar arbets- och näringsbyrån från fall till fall om åtgärder som invandrare ordnat på eget initiativ ska likställas med sådan arbetskraftspolitisk vuxenutbildning eller sådana arbetsmarknadsåtgärder som avses i lagen om offentlig arbetskraftsservice. Närmare bestämmelser om förutsättningarna för likställande utfärdas genom förordning av statsrådet. Beslutet om likställande måste fattas innan utbildningen börjar. Om utbildningen har påbörjats innan beslutet om likställande fattas, kan studierna inte likställas. I så fall bedömer arbets- och näringsbyrån om studierna enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa (1290/2002) ska betraktas som heltidsstudier eller som bisyssla. Om invandrarens frivilliga språkstudier enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa kan betraktas som bisyssla, utgör studierna inget hinder för erhållande av arbetslöshetsförmån. Om studierna är heltidsstudier på det sätt som avses i lagen om utkomstskydd för arbetslösa, har invandraren inte rätt till arbetslöshetsförmåner under tiden för studierna. Som heltidsstudier betraktas gymnasiestudier avsedda för unga personer samt studier vars mål är att avlägga lägre eller högre högskoleexamen eller yrkeshögskoleexamen. Som heltidsstudier betraktas också yrkesinriktade studier och andra studier, när studiernas omfattning enligt studieplanen i genomsnitt är minst 5 studiepoäng eller 3 studieveckor per studiemånad, eller 25 veckotimmar om studiernas omfattning inte har dimensionerats i studiepoäng eller studieveckor. Om studierna till sin omfattning understiger den gräns på 5 studiepoäng, 3 studieveckor eller 25 veckotimmar som ställts för heltidsstudier, kan studierna utgående från en helhetsbedömning antingen utgöra en bisyssla eller vara heltidsstudier. Studier som på basis av helhetsprövningen utgör ett hinder för att ta emot heltidsarbete betraktas som heltidsstudier. Vid bedömningen av den arbetsinsats som studierna kräver beaktas studiernas omfattning enligt läroplanen, studiernas bindande natur, den tid personen tidigare varit i arbete och den utbildning personen tidigare förvärvat. Helhetsprövning tillämpas bland annat på sådana språkkurser och andra kurser vid arbetar- eller medborgarinstitut som till sin omfattning inte överstiger de gränser som föreskrivs i lagen. Enligt ministeriets anvisningar ska man fästa uppmärksamhet vid helhetsprövningen i synnerhet när den arbetsinsats som studierna kräver understiger gränserna endast lite. Om den arbetsinsats som studierna kräver tydligt understiger gränserna, utgör studierna i regel en bisyssla. Vid bedömningen av hur bindande studierna är ska man fästa uppmärksamhet åtminstone vid andelen närstudier och i synnerhet vid om närundervisningen sker dagtid. Om det är fråga om studier som mestadels bedrivs som distansstudier el- 5
Ministerns svar ler kvälls- eller veckoslutsstudier, utgör studierna i regel en bisyssla. Det att närstudier delvis eller till och med helt sker under dagtid innebär dock inte automatiskt att studierna är heltidsstudier. Sådana studier i finska eller något annat språk som till sin omfattning är några timmar per vecka under dagtid är enligt arbets- och näringsministeriets uppfattning inte sådana heltidsstudier som avses i lagen om utkomstskydd för arbetslösa och utgör således inte något hinder för utbetalning av arbetslöshetsförmån. Inrikesministeriet bereder som bäst en regeringsproposition med förslag till en ny integrationslag. I samband med revideringen av lagen bedöms om det finns behov av att precisera bestämmelserna om likställd utbildning för invandrare samt behov av riksomfattande anvisningar i syfte att åstadkomma en enhetlig praxis för fattande av beslut om likställande. Arbets- och näringsministeriet ska också för sin del ge sådana anvisningar, i synnerhet till närings-, trafik- och miljöcentralerna i de områden där det finns flest invandrare, att centralerna ska klarlägga praxis i samband med frivillig språkutbildning vid arbets- och näringsbyråerna inom sitt område. Helsingfors den 12 april 2010 Arbetsminister Anni Sinnemäki 6