1 (6) Toimintaohje henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Vihannin kunnan työpaikoille Vihannin kunta
Henkinen väkivalta ei kuulu hyvään työilmapiiriin Mitä tahansa ei tarvitse suvaita, mutta liian herkkänahkainen ei kannata olla. Henkinen väkivalta työpaikoilla on laajempi ongelma kuin yleensä uskotaan. Työterveyslaitoksen tutkimukset valtionhallinnossa ja kunta-alalla ovat osoittaneet, että noin joka kymmenes julkishallinnossa työskentelevä kokee ainakin jossain määrin henkistä väkivaltaa työpaikoillaan. Henkisen väkivallan eri ilmenemismuodot ovat vakava asia, ja siksi on tärkeätä, että niitä ei sotketa työpaikan normaaleihin ristiriitatilanteisiin. Työyhteisöissä ihmissuhdeongelmat ja henkinen väkivalta nousevat usein työn ja työolojen ongelmista tai rakenteellisista puutteista. Työ ja työtoverit antavat normaalissa tilanteessa meille voimavaroja työssä jaksamiseen. Pahimmillaan henkinen väkivalta estää tämän, ja loputkin voimavarat kuluvat ahdistuksen voittamiseen. Henkinen väkivalta heikentää työyhteisön toimivuutta ja kasvattaa henkilöstön psyykkistä ja fyysistä sairastumisriskiä. Henkilöstön ikärakenteesta johtuen henkinen väkivalta työpaikalla lisää ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisiä ja pakoa työelämästä. Siksi sekä työnantajalle että työntekijöille on tärkeää estää jo ennakolta henkistä väkivaltaa, mutta siihen on myös puututtava päättäväisesti. Tämän ohjeen tarkoituksena on korostaa hyvän työilmapiirin merkitystä ja saada työyhteisöjen käyttäytymiskulttuuri hyvää käytöstä ja toisen työntekijän oikeuksia kunnioittavaksi. Vastuu tästä on lyhentämättömästi jokaisella työyhteisön jäsenellä. Mikä on henkistä väkivaltaa? Henkisen väkivallan termistö on kirjavaa ja vakiintumatonta. Tässä toimintaohjeessa henkinen väkivalta on yläotsikkona, jonka alle kuuluvat henkisen väkivallan eri ilmenemismuodot. Esimiesten ja työntekijöiden yhteinen velvollisuus on tunnistaa ja tiedostaa mahdolliset ongelmat tavoitteena ehkäistä ennalta ja poistaa ne. Läheskään aina työyhteisöissä ei osata tunnistaa, missä hengessä siellä toimitaan ja puhutaan asioista. Henkinen väkivalta on pitkään jatkuvaa ja toistuvaa vakavanlaatuista kiusaamista, sortamista, syrjintää tai epäoikeudenmukaista kohtelua, jota vastaan kiusattu kokee olevansa puolustuskyvytön (Vartia 1999). Henkisen väkivallan syntymiseen vaikuttavia tekijöitä löytyy työorganisaatiosta ja -ympäristöstä: työstä, työoloista, töiden organisoinnista, tiedonkulusta, kulttuurista ja toimintatavoista, työyhteisön toiminnasta ja sen häiriöistä, johtamistavasta, työyhteisön jäsenten yksilöllisistä ominaisuuksista, persoonallisuudenpiirteistä, yksilöllisistä pyrkimyksistä ja toimintatavoista.
Miten henkinen väkivalta voi ilmetä? näkymättömänä: hiljaisena ja juonittelevana painostuksena, olankohautuksina, kielteisinä silmäyksinä tai äänensävyinä tai puhumattomuutena äänekkäänä: toistuvana moittimisena ja arvosteluna, fyysisenä väkivallan uhkana tai työtoverin arvostelukyvyn kyseenalaistamisena alistamisena, väheksymisenä, pilkkaamisena, uhkailemisena, luonteenpiirteiden, ominaisuuksien tai ulkomuodon arvostelemisena tai pahansuopaisena juoruiluna yksityis- ja perhe-elämästä vaatimuksina kohtuuttomista tai perehdyttämistä edellyttävistä työsuorituksista, joihin ei kuitenkaan perehdytetä, vetoomuksina ristiriitaisiin ja epäselviin ohjeisiin tai käskyihin, työtehtävien tai työvälineiden poistamisena, sopimusehtojen muuttamisena, nöyryyttävien tai toteuttamiskelvottomien määräysten antamisena, muista eristämisenä, työn viemisenä henkilöltä tai työnteon vaikeuttamisena, tiedon kulun estämisenä loukkaavana, syyttelevänä, vihjailevana tai ilkeänä puheena, kieltäytymisenä yhteistyöstä työtoverin kanssa pyrkimyksenä savustaa henkilö ulos työpaikasta tai saada hänet vaihtamaan työpaikkaa sukupuolisena häirintänä, joka voi ilmetä vihjailevina eleinä tai ilmeinä, härskeinä puheina, kaksimielisinä vitseinä tai vartaloa, pukeutumista ja yksityiselämää koskevina huomautuksina tai kysymyksinä, pornoaineistona, seksuaalisesti vihjailevina kirjeinä ja puhelinsoittoina, fyysisenä kosketteluna ja sukupuolista kanssakäymistä koskevina ehdotuksina tai vaatimuksina. Työpaikalla henkiseen väkivaltaan voivat syyllistyä sekä työntekijät että heidän esimiehensä, mutta sen sijaan työsyrjintärikokseen voivat syyllistyä ainoastaan työnantajan edustajat. Epäasiallinen kohtelu on lain tai yleisen hyvän tavan vastainen teko, laiminlyönti tai käyttäytyminen. Kiusaaminen on huonoa kohtelua, jossa työntekijä pyritään järjestelmällisesti alistamaan pitkähkön ajan kuluessa. Se on aina lain ja yleisen hyvän tavan vastaista ja siten vastuutonta ja kiellettävää käyttäytymistä työssä. Kiusaamista eivät ole ihmisten väliset näkemyserot tai erimielisyydet, vaikka ne koettaisiinkin loukkaavina ja huonontaisivat keskinäisiä suhteita. Kiusaamista eivät myöskään ole työtä koskevien pulmien käsittely- ja ratkaisuyritykset, tapa johtaa työtä käskyillä, tai perusteltu kurinpidollinen toimenpide, vaikka ne tuntuisivatkin ahdistavilta. Kiusaamisen muotoja voi luetella vain esimerkinomaisesti. Usein kiusaaminen kohdistuu toisen persoonaan tai yksityiselämään, esimerkiksi ominaisuuksiin, luonteenpiirteisiin, ulkomuotoon, harrastuksiin tai perhesuhteisiin. Se voi ilmetä muun muassa väheksyvänä, alistavana, nöyryyttävänä, pilkkaavana tai syyllistävänä puheena, perättömien juttujen levittelynä, epäasiallisina käskyinä, sopimusehtojen laittomina muutoksina, uhkailuina, sosiaalisena taikka fyysisenä toisista eristämisenä. Yhteistä kaikissa kiusaamisissa on, että toista ei hyväksytä sellaisena jollainen hän on.
Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu loukkaa yksilön oikeutta henkilökohtaiseen vapauteen ja itsemääräämiseen. Sukupuolinen huomio muuttuu häirinnäksi, jos sitä jatketaan, vaikka kohteeksi joutunut ilmaisee pitävänsä sitä loukkaavana tai vastenmielisenä. Häirintä tai ahdistelu voi sisältää myös fyysisen koskemattomuuden loukkauksen. Työyhteisössä harjoitetaan henkistä väkivaltaa, jos jonkun työyhteisön jäsenen oikeudet ja tarpeet jatkuvasti ohitetaan tai jätetään ottamatta huomioon. Työsyrjintää on, kun työnantaja tai hänen edustajansa työpaikasta ilmoittaessaan tai palvelussuhteen aikana ilman painavaa hyväksyttävää syytä asettaa työntekijän epäedulliseen asemaan rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen, terveydentilan, uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammattijärjestötoiminnan tai muun näihin rinnastettavan perusteella. Yksinkertainen toimintamalli henkiseen väkivaltaan puuttumiseksi Mitä kiusatun tulee tehdä? 1. Jos joudut henkisen väkivallan kohteeksi, ilmoita kiusaajalle selvästi, että et hyväksy tämän toimintaa. Kerro, että koet hänen toimintansa epäasialliseksi käytökseksi ja henkiseksi väkivallaksi, ja kehota häntä lopettamaan se. Jos tunnet epävarmuutta toimia yksin tai et ole varma, miten tulisi toimia ota yhteyttä työterveyshuoltoon, työsuojeluhenkilöstöön tai luottamusmieheen. He kaikki ovat velvollisia auttamaan sinua luottamuksellisesti. Tarvitessasi käytä työkaveria tukenasi tilanteessa. 2. Jos henkinen väkivalta jatkuu, ota yhteys lähimpään esimieheesi, tai mikäli esimies on kiusaaja, hänen esimieheensä. Esimiehellä on työturvallisuuslain mukainen velvollisuus ottaa asia vakavasti ja puuttua tilanteeseen. Voit kääntyä myös työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen puoleen. 3. Jos esimies ei halua tai kykene hoitamaan tilannetta tai ei ryhdy toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi, vie asia organisaatiossa suoraan ylöspäin. 4. Henkisen väkivallan luonteen ja asian mukaan työnantajan kurinpitotoimenpiteiden lisäksi on eri laeissa säädetty tietyistä asioista omat menettelytapansa ja rangaistuksensa. Henkiseen väkivaltaan syyllistynyt voi joutua pois työstään, hänet voidaan tuomita rikoslain säätämään rangaistukseen ja hän voi joutua maksamaan korvauksia henkisen väkivallan uhrille.
Mitä esimiehen tulee tehdä? Esimiehen tehtävänä on puuttua asiaan heti, kun hän huomaa työyhteisössä ilmenevän henkisen väkivallan tai hänelle kerrotaan siitä. 1. Saatuaan tietää henkisestä väkivallasta työpaikalla esimies kutsuu asian osapuolet mahdollisimman pian luokseen keskustelemaan asiasta. Keskustelussa selvitetään tapahtumien kulku ja sovitaan, miten jatkossa käyttäydytään. Sovitaan myös täsmällisesti, milloin esimies ja asianosaiset kokoontuvat uudelleen keskustelemaan asiasta. 2. Tarvittaessa ongelmasta ja sen ratkaisusta kerrotaan koko työyhteisölle. Esimiehen on harkittava myös, onko syytä töiden tai työympäristön uudelleenjärjestelyyn. 3. Esimiehen on seurattava tilannetta ja huolehdittava siitä, että seurantapalaveri pidetään. 4. Työpaikan ulkopuolisten tahojen mukanaolo ristiriitojen selvittämisessä on aina toissijaista. Mikäli joku asianosainen haluaa, keskusteluihin voidaan pyytää mukaan myös työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai luottamusmies. Jos tilannetta ei saada omin avuin selvitettyä, apuun voidaan pyytää ulkopuolinen asiantuntija esimerkiksi työterveyshuollosta. Kaikkien työyhteisössä toimivien velvollisuus, kun huomaa henkistä väkivaltaa? 1. Mene kiusatun puheille ja tarjoa hänelle apuasi. Kysy, onko hän ollut yhteydessä esimieheensä kiusaamisen lopettamiseksi. Jollei ole, selvitä voitko hänen puolestaan ottaa yhteyttä esimieheen. 2. Jos kiusattu ei halua saattaa asiaa esimiehen tietoon eikä ole ottanut yhteyttä muihin tahoihin, ota tai ottakaa yhdessä yhteyttä asianomaista edustavaan työsuojeluhenkilöön, luottamusmieheen tai työterveyshuoltoon, joilla kaikilla on velvollisuus toimia työssä kiusaamisen estämiseksi luottamuksellisesti.
Mitä laki sanoo? Hallitusmuodon perusoikeuksia 5 2 momentti Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eriarvoiseen asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai henkilöön liittyvän syyn perusteella. Rikoslaki 47 luku, Työrikokset 3 Työsyrjintä Työsyrjintä on syrjivää toimintaa, jossa työnantaja tai tämän edustaja asettaa työn hakijan tai työn tekijän muita epäedullisempaan asemaan ilman painavaa, hyväksyttävää syytä. Syrjintä on kielletty työpaikasta ilmoitettaessa, työntekijää valittaessa ja palveluksen aikana. Työsopimuslaki 17 3 momentissa säädetään työnantajan velvollisuudesta kohdella työntekijöitä tasapuolisesti niin, että ketään ei aseteta toisiin nähden eriarvoiseen asemaan syntyperän, uskonnon, iän, poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan tai muun näihin verrattavan seikan takia. 32 :ssä on työnantajan velvollisuus huolehtia siitä, että työntekijä ei saa työn takia haittaa terveydelleen. Työturvallisuuslaki 9 :n mukaan työnantajan on otettava huomioon kaikki, mikä työn laatuun, työolosuhteisiin, työntekijöiden ikään, sukupuoleen, ammattitaitoon ja hänen muihin edellytyksiinsä katsoen kohtuudella on tarpeellista työntekijän suojelemiseksi, jottei hän joudu työssä alttiiksi tapaturmille tai saa työn takia haittaa terveydelleen. Tässä tarkoituksessa työympäristöä on jatkuvasti tarkkailtava ja ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tapaturmien, terveyshaittojen sekä vaaratilanteiden selvittämiseksi ja torjumiseksi. Tasa-arvolaki 1 Tämän lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. 6 4 momentti Työnantajan tulee mahdollisuuksien mukaan huolehtia siitä, ettei työntekijä joudu sukupuolisen häirinnän tai ahdistelun kohteeksi. 7 Syrjinnän kielto Syrjintä välittömästi ja välillisesti sukupuolen perusteella on kielletty. 8 Syrjintä työelämässä Työnantajan menettelyä on lisäksi pidettävänä 7 :ssä kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan tai tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantaja voi osoittaa, että hänen menettelyynsä on työn tai tehtävän laadusta johtuva painava syy tai että hänen menettelynsä johtuu muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta. Toimintaohje hyväksytty työsuojelutoimikunnassa 14.11.2006 ja kunnanvaltuustossa 20.12.2006 66.