Hallintovaliokunta Lausunto 16.5.2022 VN/17/2022-TEM-49 1/7 Viite: Hallintovaliokunta perjantai 13.05.2022 klo 11.15 / VNS 2/2022 vp ASIA: ALUETALOUSVAIKUTUKSET MUUTTUNEESSA TURVALLISUUSTILANTEESSA MM. ITÄ- JA POHJOIS-SUOMESSA SEKÄ ETELÄ-KARJALAN ALUEELLA (ESIM. RAKENNERA- HASTOT JA RAHOITUSVÄLINEET) 1. Yleisistä aluetalousvaikutuksista aluetalouteen Venäjä -pakotteiden johdosta Alueilla nähdään yleisesti, että Venäjän Ukrainalla aloittamasta sodasta aiheutuvat ongelmat ovat monin osin vasta edessäpäin, ja niihin liittyy epävarmuutta esimerkiksi laajuuden osalta. Vaikka sodan vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen ja näkyvät keskustelussa taloudesta, on hyvä huomioida, että alueilla on monin tavoin hyvä kehitysvaihe menossa ja työllisyys kohenee edelleen. Ensivaiheessa suoria vaikutuksia näyttäisi kohdistuvan erityisesti Kaakkois- ja Itä- Suomen maakuntiin, joissa yhteydet Venäjälle ovat tärkeä osa aluetaloutta, mutta myös muilla alueilla eri asteisia vaikutuksia on nähtävissä tai näköpiirissä mm. elinkeinorakenteesta riippuen. Tiedot tarkentuvat tilanteen eläessä. Materiaalien (raaka-aineet, komponentit yms.) hinnannousu ja saatavuusongelmat o Vaikuttaa erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa, vaikeuttaa myös tarjousten hinnoittelua ja lisää kustannusriskiä o Vaikutus myös metsäteollisuuteen tuontipuun ja -hakkeen kautta, lisää painetta kotimaisen puuraaka-aineen tarpeelle Energian hinnannousu ja saanti sekä energiariippuvuudesta irtautuminen o Kustannusten nousu vaikuttaa logistiikkaan ja tätä kautta laaja-alaisesti moniin toimialoihin sekä heikentää (yhdessä rehu- ja lannoitekustannusten nousun kanssa) entisestään maatalouden toimintaedellytyksiä o Venäjältä saatavan energian ja energiaraaka-aineen loppumiseen varautuminen o Vihreän siirtymän kiihtyminen ja huolto- sekä omavaraisuuteen panostaminen Kustannusten nousun yleiset vaikutukset o Kohonneet hinnat näkyvät välillisesti sekä yritysten kannattavuudessa kaikilla sektoreilla että myös kuluttajien ostovoimassa ja kulutuksessa; lisää epävarmuutta esim. kotimaisen matkailun näkymistä o Vaikuttaa myös inflaation kautta Yritysten viennin ja toiminnan loppuminen Venäjällä ja pakotteet
2/7 o Vaikuttaa varsinkin yksittäisiin yrityksiin merkittävästi markkinoiden kaventumisena sekä asiakkuuksien, tilausten ja tapahtumien menetyksinä, lisää toisaalta mahdollisuuksia uusien markkinoiden avautumiseen o Pakotteet vaikuttavat suoraan joihinkin Suomessa toimiviin yrityksiin Sijainti Venäjän naapurissa ja yhteistyö o Matkailija- ja tavaraliikenteen sekä näihin liittyvien hankkeiden päättyminen/keskeytyminen sekä venäläisten turistien puuttuminen myös tulevaisuudessa o Ylilentokieltojen vaikutus matkailijavirtoihin o Suomen sijainnin vaikutus mielikuviin matkailukohteena sekä koettu maariski eli kiinnostavuus investointikohteena ja muut epävarmuustekijät Työvoiman tarve ja saatavuus o Tarvitaan lisää resursseja esim. työelämäpalvelu-, opetus- ja sotesektorille pakolaisia vastaanotettaessa o Kausityöntekijöiden aiempaa heikompi saatavuus o Pakolaiset työvoimana o Tullaanko lomautuksia/irtisanomisia näkemään, jos liiketoimintaedellytykset heikkenevät selvästi eikä esimerkiksi korvaavia markkinoita löydy o Väheneekö työvoiman kysyntä, tasoittaako toisaalta työvoiman saatavuusongelmaa Yritysten tarpeet o Lisääntyvä tarve saada tilanteeseen liittyvää neuvontaa, ohjausta yms. esimerkiksi sopimusjuridiikkaan, digi- ja kyberturvallisuuteen, hybridivaikuttamiseen sekä erilaisiin riskiskenaarioihin varautumiseen liittyen Käytettävissä olevat alueelliset määrärahat Yhteenveto: Euroopan alue- ja rakennepolitiikan varat (EAKR, ESR, JTF) Valtuudet 2021-2022 JTF EAKR ESR+ Yhteensä Etelä-Savo 20 736 000 24 399 000 12 654 000 57 789 000 Pohjois-Karjala 26 752 000 28 616 000 10 222 000 65 590 000 Pohjois-Savo 39 507 000 38 966 000 11 983 000 90 456 000 Itä-Suomi yhteensä 86 995 000 91 981 000 34 859 000 213 835 000 Etelä-Karjala 12 320 000 5 165 000 3 001 000 20 486 000 YHTEENSÄ 99 315 000 97 146 000 37 860 000 234 321 000
3/7 Euroopan alue- ja rakennepolitiikan (EAKR, ESR, JTF) uusi ohjelmakausi on juuri alkanut ja Itä-Suomen maakunnille on 5.5.2022 jaettu valtuuksia, jotka ovat vielä kokonaan sitomatta: Valtuudet EAKR ESR Yhteensä Etelä-Karjalan liitto 3 647 000 Etelä-Savon liitto 7 678 000 Pohjois-Karjalan liitto 7 131 000 Pohjois-Savon liitto 15 011 000 Hämeen ELY/Etelä-Karjala 1 518 000 3 001 000 ESAELY/Etelä-Savo 16 721 000 12 654 000 ESAELY/Pohjois-Savo 23 955 000 11 983 000 ESAELY/Pohjois-Karjala 21 485 000 10 222 000 YHTEENSÄ 97 146 000 37 860 000 135 006 000 ELY-keskusten EAKR-valtuudet voidaan käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (758/2021) mukaisten avustusten maksamiseen pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin ja muihin yritysten kehittämishankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin. Lisäksi valtuuksia voidaan käyttää alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain (757/2021) mukaisesti ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviin kehittämis- ja investointihankkeisiin sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin liittyviin kehittämis- ja investointihankkeisiin. ELY-keskusten ESR+-valtuuksia voidaan käyttää Euroopan sosiaalirahaston varoista ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varoista työllisyyden, osaamisen ja sosiaalisen osallisuuden tukemiseen liittyviin kehittämishankkeisiin. Maakuntien liittojen valtuuksia voidaan käyttää Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain (757/2021) mukaisesti 1) alueiden kehittämistä, kestävää kasvua ja elinvoimaa edistäviin hankkeisiin sekä niihin sisältyviin investointeihin 2) kuntien ja kuntayhtymien toteuttamiin yritysten toimintaedellytyksiä tukeviin perusrakenteen investointihankkeisiin 3) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin sekä sopimusperusteiseen yhteistyöhön. Alueet tulevat saamaan vielä loppuvuodesta oikeudenmukaisen siirtymän rahaston valtuuksia. Niitä voidaan käyttää samojen tukijärjestelmien puitteissa kuin EAKR ja ESR. Äkillisen rakennemuutoksen työväline pakotetilanteissa Äkillisellä rakennemuutoksella tarkoitetaan tilannetta (työllisyyden edistämisen työryhmä 10/2020), jossa alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävä työnantaja tai kokonainen toimiala konkurssin tai laajan sopeuttamistoimenpiteen johdosta irtisanoo suuren määrän työntekijöitä kerralla. Oikein kohdennetuilla ja mitoitetuilla työl-
4/7 lisyys-, elinkeino- ja aluekehitys- ym. toimenpiteillä estetään aluetalouden taantuminen, edistetään uusien työpaikkojen syntymistä ja vanhojen uudistumista sekä huolehditaan työntekijöiden mahdollisimman nopeasta uudelleentyöllistymisestä. Lähtökohtana rakennemuutosten hallinnassa on alueellisten toimijoiden oma vastuu elinkeinorakenteen kehityksen jatkuvasta ennakoinnista, toimintaympäristön seurannasta sekä elinkeino- ja työllisyyspolitiikan normaalitoimista. Alueen hyvä valmistautuminen ja varautuminen lisäävät sen omien ja valtion panostusten tuottavuutta alueella äkillisen ja jatkuvan rakennemuutoksen tilanteessa. Tarkoituksena on, että ainoastaan vaikeimmat tilanteet käsitellään valtioneuvostotasolla. Toimintamallin soveltaminen perustuu kokonaisarvioon. Arvioinnissa otetaan huomioon paitsi kokonaistilanteen absoluuttinen ja suhteellinen merkitys kyseessä olevalle alueelle, myös sen kansalliset vaikutukset. Kun elinkeinoelämän rakenteita ravisuttaa äkillinen muutos ja aluetaloutta uhkaa kriisi puhutaan äkillisestä rakennemuutoksesta, rakennemuutoksesta ei puhuta yleisen suhdannetilanteen aiheuttaessa useille aloille kohdentuvia työpaikkamenetyksiä. Rakennemuutoksen työvälineitä voidaan käyttää, jos: Työpaikkamenetysten kokonaismäärä yrityksessä ja koko tuotantoketjussa/- klusterissa on yhteensä useita satoja ja työpaikkavähennys on alueellisesti kriittinen (suhteellinen merkitys). Alueella on jatkuvan elinkeinorakenteen kehittämisen tuloksena uudistumispotentiaalia. Valtioneuvoston lisätoimilla ja -rahoituksella voidaan arvioida olevan oleellinen merkitys uudelleentyöllistymisen (myös alueellinen liikkuvuus huomioiden) sekä uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luomisessa Jos kaasutoimitukset loppuisivat, eikä muilla toimilla pystyttäisi estämään toimintojen alasaloja ainakaan kaikissa tapauksissa, on mahdollista, että suurimpien lakkauttamisten kohdalla ÄRM-toimintamallilla voitaisiin tukea elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden uudistumista sekä lieventää negatiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia. ÄRM-toimintamallia voidaan käyttää vasta siinä tapauksessa, että rakennemuutos toteutuu. Se, onko ÄRM-toimintamalli oikea työkalu, selviää sen käytön kriteereiden avulla. EU:n alue- ja rakennepolitiikan ulkorajayhteistyöohjelmien 2021-2027 (Interreg NEXT) loppuohjelmakauden EAKR-varojen käyttömahdollisuuksien laajentaminen Kolarctic-, Karelia- ja Kaakkois-Suomi Venäjä -ulkorajayhteistyöohjelmien (Interreg NEXT) valmistelu ohjelmakaudelle 2021 2027 on keskeytetty. Kolmelle ohjelmalle oli osoitettu EU-rahoitusta yhteensä noin 112,1 miljoonaa euroa, joista EAKR-rahoitusta noin 55,5 miljoonaa euroa ja EU:n naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä (NDICI) noin 56,6 miljoonaa euroa. Suomi osoitti TALPO:n päätöksellä 18.3.2021 EAKR-rahoitusta seuraavasti Kaakkois-Suomi Venäjä, Karelia ja Kolarctic Interreg NEXT -ohjelmille: - Kaakkois-Suomi Venäjä 24 M - Karelia 14 M - Kolarctic 10 M Lisäksi Ruotsi osoitti Kolarctic ohjelmalle EAKR-rahoitusta 7,5 M.
5/7 Ohjelmien ensimmäisen toteutusvuoden 2022 EAKR-rahoitus, yhteensä noin 9,5 miljoonaa euroa, siirretään Interreg-asetuksen (EU) 1059/2021 mukaisesti EU:n sisärajoilla toteutettaville Interreg-ohjelmille. TALPO:n päätöksellä 4.5.2022 varat osoitetaan seuraavasti: Interreg NEXT Kolarctic-ohjelman osuus (2 989 761 euroa) ja Interreg NEXT Karelia-ohjelman osuus (2 392 221 euroa) osoitetaan Interreg Aurora -ohjelmalle (yhteensä 5 381 982 euroa). Interreg Aurora -ohjelman toteuttamiseen osallistuvat Suomi, Ruotsi ja Norja. Interreg NEXT Kaakkois-Suomi Venäjä -ohjelman osuus (4 100 522 euroa) osoitetaan Interreg Central Baltic ohjelmalle. Interreg Central Baltic -ohjelman toteuttamiseen osallistuvat Suomi/Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia. Ulkorajamaakunnat Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Karjala, Etelä- Karjala, Kymenlaakso ja Etelä-Savo - ovat esittäneet, että riippumatta Interreg NEXT ohjelmien vuoden 2022 EAKR-rahoituksen osoittamispäätöksestä, loppuohjelmakauden EAKR-rahoituskehyksen (noin 38,5 miljoonaa euroa) ja vastaavan kansallisen rahoituksen allokointiin tulee hakea ulkorajayhteistyön ohjelma-alueiden kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla tukeva ratkaisu. EAKR-varojen siirto Interreg Aurora- ja Interreg Central Baltic-ohjelmille on Interreg NEXT ohjelmiin osallistuvien maakuntien näkökulmasta ongelmallista, koska osa maakunnista ei kuulu kummankaan ohjelman ohjelma-alueeseen. Käytännössä ratkaisu tarkoittaa miljoonien eurojen menetystä ulkoraja-alueille, joiden aluetalous erityisesti kärsii uudesta geopoliittisesta tilanteesta. Lisäksi monissa ulkorajamaakunnissa Interregsisärajayhteistyöohjelmien rooli ja tunnettuus on ollut marginaalinen verrattuna ulkorajayhteistyöohjelmiin. Vaihtoehtoina Interreg NEXT -ohjelmilta vapautuvien EAKR-varojen kohdentamiseen on esitetty seuraavaa: 1. EU:n sisärajoilla toteutettavat rajat ylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmat (Interreg Aurora ja Interreg Central Baltic) 2. Kansallinen Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelma (kohdentaminen ulkorajamaakunnille) 3. Kansallinen Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelma (kohdentaminen valituille maakunnille eri puolilta Suomea) 4. EU:n sisärajoilla toteutettavat valtioiden välisen yhteistyön ohjelmat (Interreg Baltic Sea Region ja Interreg Northern Periphery and Arctic)
6/7 LIITE Kaudella 2021 2027 Suomen oli tarkoitus osallistua 11 Interreg-ohjelmaan, joista 3 ulkorajayhteistyöohjelmaa (Kolarctic, Karelia ja Kaakkois-Suomi Venäjä) jäävät suurella todennäköisyydellä nyt toteutumatta: Interreg: rajat ylittävä yhteistyö (A) - Aurora: o Osallistuvat maat: Suomi, Ruotsi ja Norja o Suomesta Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat - Central Baltic: o Osallistuvat maat: Suomi, Ruotsi, Viro ja Latvia o Suomesta Ahvenanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Hämeen, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan maakunnat - Kolarctic: o Osallistuvat maat: Suomi, Venäjä, Ruotsi ja Norja o Suomesta Lapin maakunta - Karelia: o Osallistuvat maat: Suomi ja Venäjä o Suomesta Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnat - South-East Finland Russia: o Osallistuvat maat: Suomi ja Venäjä o Suomesta Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson maakunnat Interreg: valtioiden välinen yhteistyö (B) - Baltic Sea Region: o Osallistuvat maat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Norja, Venäjä (ja Valko-Venäjä) - Northern Periphery and Arctic: o Osallistuvat maat: Suomi, Ruotsi, Irlanti, Norja, Islanti, Färsaaret ja Grönlanti (ohjelmakauden kuluessa mahdollisesti Skotlanti, Pohjois-Irlanti ja Venäjä) o Suomesta Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakunnat Interreg: alueiden välinen yhteistyö (C) - Interreg Europe o Osallistuvat maat: koko EU + Norja, Sveitsi - Interact o Osallistuvat maat: koko EU + Norja, Sveitsi
- Urbact o Osallistuvat maat: koko EU + Norja, Sveitsi - Espon o Osallistuvat maat: koko EU + Islanti, Liechtenstein, Norja, Sveitsi 7/7