2.3 Siteeraukset ja muun median uutisten jatkaminen



Samankaltaiset tiedostot
2.3 Siteeraukset ja muun median uutisten jatkaminen

3.3 Jutun saatekaaviotiedot

3.4 Juttukentän tiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta

Miten kirjoitan tiedotteen? Liina Pylvänäinen Viestintätoimisto Lillukanvarsi

YLE Uutisarvostukset Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

Kansalaiset: Yle, STT ja MTV3 luotetuimmat uutisoijat - sosiaaliseen mediaan ei luoteta (tutkimusosio)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

YLE Uutisarvostukset Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

ESLUn viestinnän seuraseminaari Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

STT:n yleiset sopimusehdot

Urheiluseuran viestintä

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, OULU / PL 170, OULU / Puhelin (08) /

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille

IHAILLUIMMAT SUOMALAISET 2010 Ketä elossa olevaa, tunnettua suomalaista naista ja miestä suomalaiset ihailevat eniten?

112-seurannan lisäksi STT soittaa säännölliset puhelinkierrokset hätäkeskuksiin, pelastusviranomaisille ja poliisille useita kertoja vuorokaudessa.

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

2.4 Juttujen käsittely perusuutispalveluun

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Kurikka-Lehti Paikallislehtien vahvuudet tutkimus 2016

3.2 Virheiden korjaaminen, oikaisut ja vastineet

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

2.2 Uutiskriteerit ja uutiskynnys

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

Lukijatutkimus Tutkimusraportti Focus Master Oy

Dnro 92/07/70/702/ (5) Kysymykset tarjouspyynnöstä ja tilaajan tarkennukset tarjouspyyntöön

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Tiedottaminen, mediayhteydet ja sosiaalisen median hyödyntäminen

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten?

FAKTABAARIEDU. Faktantarkistustaitoja opetuskäyttöön

Sanomalehtiviikko NÄIN SYNTYY UUTINEN Tehtäväpaketti luokkalaisille

Uuden TwinSpacen yleiskatsaus

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Kainuulainen mediayhtiö. Suomalainen Lehtipaino SLP Jakelu SLP Kustannus - Yhteensä noin 14o työntekijää

Luottamushenkilöt Hyvinkää

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu Erkki Hujanen Kaleva

Nimi. syntymäaika. kotipaikka. Tervetuloa valintakokeen toiseen vaiheeseen

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

RATAMO-kirjastojen ja Lopen kirjaston asiakaskysely

Medialiitto. Valeuutistutkimus Tanja Herranen

Kurikka-lehti Lukijatutkimus 2006

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

YLE Uutiset PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT. Maaliskuu 2018 ( ) YLE Uutiset

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Ainejärjestölehtien vertailu

julkaiseminen verkossa

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Näin Suomi kommunikoi

PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT

Tuettujen hankkeiden koulutus Ilmari Nokkonen

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Näin Suomi kommunikoi 6. Elisa

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

Seurakuntien tunnettuuskysely 2018: Oulu. Kirkon tutkimuskeskus

Jalankulkijoiden liukastumiset

JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

TALOUDEN TABUT KYSELYTUTKIMUS 8/2017

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA?

Terveydenhuollon barometri 2009

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista

YLE Uutiset PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT. Huhtikuu 2017 ( )

Vinkit vaikuttamiseen ja viestintään Katri Lindqvist Johtaja, viestintä Tehy

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Kotimaisen median arvostus

Tutkimusraportti VAATELAHJOITTAJATUTKIMUS 2017

Kuntien viestinnän. kehityskohteet. tärkeimmät. Kuntamarkkinat Juha Mäkinen & Kimmo Sasi, Viestintätoimisto Pohjoisranta

Käyttöohje Social News

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

CADDIES asukaskyselyn tulokset

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

VIENET JULKAISUJÄRJESTELMÄLLÄ TOTEUTETTUJEN INTERNET-SIVUJEN YLLÄPITO-OHJE

IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin.

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

Seurakuntien tunnettuuskysely 2018: Hämeenlinna. Kirkon tutkimuskeskus

Transkriptio:

2.3 Siteeraukset ja muun median uutisten jatkaminen Muiden viestinten seuraaminen on tärkeä osa kaikkien uutistoimitusten ja etenkin uutistoimiston työtä. Asiakkaat odottavat STT:n tarjonnan kattavan päivän merkittävimmät ja yleisesti kiinnostavimmat uutisaiheet riippumatta siitä, mitä kautta ne ovat ensin tulleet julkisuuteen. STT ratkaisee kuitenkin aina itse, mihin uutisiin se tarttuu ja miten se uutiset muotoilee. STT mainitsee aina käyttämänsä medialähteet sekä siteeratessaan että tehdessään oman jutun toisesta viestimestä tuoreeltaan huomatun tiedon pohjalta. Siteerausten valinta Siteerausten tekeminen Mielipidekyselyt Medialähteiden mainitseminen siteerauksissa Ns. krediitit muille viestimille 2.3.1 Siteerausten valinta Siteerauksissa sovelletaan samoja uutiskriteereitä kuin muissakin uutisissa kuitenkin niin, että niissä keskitytään yleensä suurimpiin tai kiinnostavimpiin aiheisiin. Katso luku 2.2. Uutiskriteerit ja uutiskynnys TARKISTA AINA, ONKO STT JO KIRJOITTANUT ASIASTA. VÄLTÄ VANHAN AIHEEN TOISTAMISTA, JOLLEI SIITÄ OLE MITÄÄN UUTTA KERROTTAVAA. Joskus uutinen voi kuitenkin ylittää siteerauskynnyksen siksi, että se saa muussa mediassa merkittävää huomiota ja herättää runsaasti keskustelua tai aiheuttaa käytännön seurauksia. Tällöin uutista ei voi sivuuttaa, vaikka asia olisi jossakin muodossa ollut esillä aiemminkin tai se esitettäisiin julkisuudessa virheellisesti tai puutteellisesti, sillä yleisöllä on oikeus saada luotettavaa tietoa päivän keskeisistä uutisaiheista. HARKITSE ITSE, MITEN UUTISEN MUOTOILET. Katso 2.3.2 Siteerausten tekeminen ÄLÄ SITEERAA SUORAAN UUTISTA, JOTA ET PIDÄ LUOTETTAVANA TAI OIKEIN YMMÄRRETTYNÄ, VAAN TARKISTA TIEDOT ITSE. Myös uutistilanne vaikuttaa siteerauskynnykseen kuten uutiskynnykseen ylipäätään. Etenkin varhain aamulla tai viikonloppuisin kynnyksen ylittää pienempikin uutinen, koska sähköinen media tarvitsee käyttöönsä riittävästi tuoretta uutistarjontaa myös kotimaasta.

Lehtien verkkosivuilla julkaistuihin uutisiin suhtaudutaan samalla tavoin kuin painettuihin lehtiin. ÄLÄ ODOTA PAINETTUA LEHTEÄ, JOS UUTINEN ON JO LEHDEN VERKKOSIVUILLA. ÄLÄ MUUTENKAAN LYKKÄÄ SITEERAAMISTA, JOS ARVIOIT, ETTÄ AIHEESEEN ON JOKA TAPAUKSESSA TARTUTTAVA. ALOITA SITEERAUKSELLA JA JATKA JUTTUA SEN JÄLKEEN TAI SIIRRÄ SE JATKETTAVAKSI ESIMERKIKSI ERIKOISTOIMITTAJILLE TAI ALUEILLE. Poikkeuksena ovat kuitenkin uutiset, joita pidät liian epäluotettavina tai epäselvinä. Jätä aina uutispäällikölle tieto siitä, mikä jutussa tuotti pulmia. MUISTA, ETTÄ STT:LLÄ ON SITEERAUKSIAKIN TEHDESSÄÄN JULKAISIJAN VASTUU. JOS SITEERATTAVASSA JUTUSSA ESITETÄÄN RASKAITA VÄITTEITÄ, ESIMERKIKSI RIKOSEPÄILYITÄ, OTA YHTEYTTÄ TOIMITUKSEN JOHTOON ENNEN SITEERAUKSEN JULKAISEMISTA. Näin päätoimittaja tai toimituspäällikkö ottaa vastuulleen mahdollisen julkaisupäätöksen. Muuten sananvapauslain mukainen vastuu asiasta jää toimittajalle ja käsittelijälle. Katso luku 8.6 Toimittajan oikeudellinen vastuu SITEERAA JULKISUUDEN HENKILÖN KUOLEMAA KOSKEVAA UUTISTA VAIN, JOS TIEDON VAHVISTAA JUTUSSA LUOTETTAVA NIMETTY LÄHDE. HANKI MUUTOIN AINA VARMISTUS KUOLINUUTISEEN ENNEN SEN JULKAISEMISTA. KUN HARKITSET ESIMERKIKSI POLIITIKON LAUSUNTOJEN SITEERAAMISTA, PUNNITSE PUHUJAN ASEMAA. Rivikansanedustajan puheenvuorolla on harvoin uutisarvoa, asiasta vastaavan ministerin mielipiteillä usein on, jollei hän ole esittänyt kantaansa jo aiemmin. (Katso sisäiset ohjeet STT:tä ja muuta mediaa koskevista uutisaiheista) 2.3.2 Siteerausten tekeminen HANKI SITEERAUKSEN POHJAKSI AINA JULKAISTU JUTTU KOKONAISUUDESSAAN. Siteerattavan median oma referaatti tai niin sanottu etusivun vinkki uutisestaan ei yksin riitä. Eri medioiden verkkosivuillaan julkaisemiin juttuihin suhtaudutaan samoin kuin paperilehden juttuun, eli niitä voi siteerata, jos ne muuten täyttävät tässä luvussa kuvatut kriteerit.

Kiireisissä, kiistattomissa tai muuten hyvin selkeissä uutisissa siteerauksen ensimmäinen versio voi perustua median itse omasta haastattelustaan tekemään sähkeeseen tai tekstiviestiuutiseen, jollei koko uutisaineistoa ole vielä saatavilla. Esimerkiksi tv-juttuun tai koko lehtihaastatteluun on silloin kuitenkin perehdyttävä kokonaisuudessaan heti, kun se on mahdollista. TARKISTA, ETTÄ POLIITIKKOJEN JA MUIDEN NIMETTYJEN HENKILÖIDEN LAUSUNNOISTA ON JUTUSSA SUORA LAINAUS. ÄLÄ SITEERAA LAUSUNTOA PELKÄSTÄÄN MEDIAN ITSE TEKEMÄN TULKINNAN, ESIMERKIKSI OTSIKON, PERUSTEELLA. Jos asialla on kuitenkin huomattavaa uutisarvoa, voit lainata myös epäsuoraa tekstiä ja mainita, minkä median mukaan kyseinen henkilö näin sanoo. Pyri silloin mahdollisimman pian haastattelemaan lausunnon antajaa itseään tai hänen avustajiaan, esimiestään tai muita mahdollisia tiedon lähteitä. TÄYDENNÄ TAI TAUSTOITA UUTISTA TARPEEN JA MAHDOLLISUUKSIEN MUKAAN. MIETI, MIKÄ ON FAKTAA JA MIKÄ TULKINTAA. TARKISTA, ETTÄ ITSE JUTUSSA ON KATETTA OTSIKOLLE JA KÄRJELLE. NOSTA KÄRKEEN SE, MITÄ ITSE PIDÄT TÄRKEIMPÄNÄ. EROTA AIEMMIN ESILLÄ OLLEESSA AIHEESSA UUSI TIETO JA SE, MITÄ SIITÄ ON KERROTTU JO AIEMMIN. PÄIVÄÄ SITEERAUS LEHDEN PAIKKAKUNNALLE, VAIKKA ITSE SITEERATTAVA JUTTU OLISI PÄIVÄTTY MUUALLE. Sähköisen median siteeraukset päivätään Helsinkiin tai, jos kyseessä on paikallis- tai maakuntaradio, kyseisen toimituksen paikkakunnalle. Lehtien yhteisten Helsingin- toimituksen jutut päivätään Helsinkiin, samoin UP-uutispalvelun jutut. Katso luku 3.4.2 Paikka NOUDATA SITEERATTAVAN MEDIAN PYYTÄMÄÄ EMBARGOA. JOS TOINEN MEDIA RIKKOO SEN, OTA YHTEYTTÄ LÄHTEESEEN JA KERRO MYÖS STT:N LUOPUVAN EMBARGON NOUDATTAMISESTA. Katso luku 3.3.6 Embargo OTA SITEERATTU AINEISTO TALTEEN JA JÄTÄ SE UUTISPÄÄLLIKÖLLE, SAMOIN UUTISET, JOTKA OLET PÄÄTTÄNYT JÄTTÄÄ SITEERAAMATTA. PERUSTELE RATKAISUT. Katso luku 11.13 Yötoimittajat (sisäinen ohje)

JOS UUTISEN JULKAISEMINEN JA MUOTOILU TUOTTAA ONGELMIA, PYYDÄ NEUVOA UUTISPÄÄLLIKÖLTÄ TAI TÄMÄN POISSA OLLESSA TOIMITUKSEN JOHDOLTA. 2.3.3 Mielipidekyselyt SITEERAA VAIN POIKKEUSTAPAUKSISSA MIELIPIDEKYSELYITÄ, JOIDEN OTOS ON ALLE TUHAT VASTAAJAA. Etenkin puolueiden kannatuskyselyt ja muut suomalaisten yhteiskunnallisia mielipiteitä koskevat kyselyt menettävät luotettavuutensa, jos otos on tätä pienempi. Pienet, joidenkin kymmenien vastaajien alitukset ovat kuitenkin hyväksyttäviä etenkin silloin, kun kyse on säännöllisesti uutisoiduista, keskeisten medioiden teettämistä mittauksista. Pienempiä, esimerkiksi 500 vastaajan kyselyitä voidaan uutisoida lähinnä silloin, kun ne kohdistuvat johonkin rajalliseen erityisryhmään (kuten yritysjohtajiin tai lääkäreihin) tai ovat vain osa laajempaa uutista (esimerkiksi vaalikeskustelun yhteydessä julkistettava mielipidekysely) tai kohdistuvat hyvin ajankohtaiseen tai muuten kiinnostavaan aiheeseen. MUISTA, ETTEIVÄT ALLE TUHANNEN VASTAAJAN OTOKSEEN PERUSTUVAT KYSELYT OLE TILASTOLLISESTI LUOTETTAVIA. ÄLÄ VÄITÄ TULOSTEN EDUSTAVAN KOKO PERUSJOUKON NÄKEMYKSIÄ. Joulustressi näyttää tuoreen kyselyn mukaan vaivaavan yhä enemmän myös miehiä. Kyselyyn vastanneista nuorehkoista miehistä joka toinen XXX:n teettämään puhelinkyselyyn vastasi 500 miestä ja naista, joiden ikä vaihteli EI: Yhä useampi suomalainen mies stressaantuu joulusta. Eniten lahjahankinnoista ja jouluvalmisteluista kuormittuvat 20 35-vuotiaat miehet, kertoo torstaina julkaistu kysely. KERRO AINA KYSELYSITEERAUKSISSA VASTAAJIEN MÄÄRÄ, VIRHEMARGINAALI TAI VASTAUSPROSENTTI, KYSELYN TOTEUTUSTAPA JA -AJANKOHTA SEKÄ TILAAJA JA TOTEUTTAJA. JOS TIEDOT PUUTTUVAT, PYYDÄ NIITÄ. JOLLEI NIITÄ OLE SAATAVISSA, JÄTÄ UUTINEN TEKEMÄTTÄ. SUHTAUDU VARAUKSELLA KYSELYIHIN, JOIDEN VASTAUS- PROSENTTI ON ALLE 50 TAI VIRHEMARGINAALI TAVANOMAISTA SUUREMPI. ÄLÄ UUTISOI INTERNET- TAI MATKAPUHELINKYSELYITÄ, JOTKA EIVÄT PERUSTU VALMIIKSI VALITTUUN OTOKSEEN VAAN JOIHIN ESIMERKIKSI VERKKOLEHTIEN LUKIJAT TAI OHJELMIEN KATSOJAT VOIVAT VAPAASTI VASTATA.

SUHTAUDU VARAUKSELLISESTI NETTIPANEELEIHIN JA HARKITSE JULKAISUA ERIKSEEN. KERRO LUKIJALLE MENETELMÄN EPÄVARMUUSTEKIJÄT. Nettipaneeliin voi ilmoittautua itse netissä, mutta siihen saatetaan kutsua väkeä myös esimerkiksi puhelimitse ja postitse. Lopullinen vastaajajoukko edustaa usein karkeasti koko väestön ikä-, sukupuoli- ja kotipaikkajakaumaa, mutta otos ei välttämättä vastaa mielipiteiden jakautumaltaan koko väestöä. Syynä on se, että mukaan saattaa valikoitua keskimääräistä aktiivisempia ihmisiä. Lisäksi otoksesta voi jäädä pois ihmisiä, jotka eivät käytä internetiä ainakaan aktiivisesti. Kerro näistä syistä johtuva epävarmuus lukijalle esimerkiksi näin: Yhtiö X teki kyselyn nettipaneelina, johon vastasi tuhat ihmistä. Vastaajat eivät välttämättä edusta mielipiteiden jakaumaltaan koko väestöä, sillä paneeleihin voi valikoitua keskimääräistä aktiivisempia ihmisiä ja mukaan tulee vain aktiivisia internetin käyttäjiä. Yhtiön X kyselyyn vastasi netissä 2 000 suomalaista. Vastaajat edustavat väestöä iältään, sukupuoleltaan ja asuinpaikaltaan. Mielipiteiden jakauma voi kuitenkin olla erilainen, sillä nettipaneeleihin vastaa aktiivisia netin käyttäjiä ja usein muutenkin aktiivisempaa väkeä. ÄLÄ ANNA KYSELYUUTISISSA MIELIKUVAA SIITÄ, ETTÄ KYSE OLISI VARMASTA TAI TARKASTA TILANTEESTA. TUO SELVÄSTI ESIIN, JOS MUUTOKSET TAI EROT MAHTUVAT KYSELYN VIRHEMARGINAALIIN. Suurimpien puolueiden kannatus vaikuttaa pysyneen ennallaan. Keskusta näyttää tuoreimman kannatuskyselyn mukaan ohittaneen hallituskumppaninsa kokoomuksen kansalaisten suosiossa. Erot kaikkien kolmen suurimman puolueen välillä mahtuvat kuitenkin kyselyn virhemarginaaliin. ÄLÄ KOSKAAN VERTAA ERI TUTKIMUSLAITOSTEN TAI TILAAJIEN MIELIPIDEMITTAUKSIA SUORAAN TOISIINSA. VOIT TAUSTOITTAA JUTTUA MUIDEN KYSELYIDEN TULOKSILLA, MUTTA KERRO SILLOIN KYSELYIDEN EROT. MAINITSE PUOLUEIDEN KANNATUSKYSELYISTÄ MYÖS PIENEMMÄT EDUSKUNTAPUOLUEET. SUHTAUDU KUITENKIN VAROVASTI NIITÄ KOSKEVIEN MUUTOSTEN UUTISOINTIIN, KOSKA VIRHEMARGINAALI ON NIIDEN KOHDALLA SUUREMPI PIENEN KANNATTAJAJOUKON VUOKSI. 2.3.4 Medialähteiden mainitseminen siteerauksissa MAINITSE UUTISEN JULKAISSEET MEDIAT OTSIKOSSA.

Otsikosta pitää selvitä, onko uutinen median itsensä kertomaa vai lähteen medialle kertomaa. HS: Tarja Halonen nousemassa Suomen WWF:n johtoon (ei perustu Tarja Halosen haastatteluun) Ollila Ylelle: Sini Saarela pitäisi vapauttaa (Jorma Ollila on itse kertonut kantansa Ylen haastattelussa) KERRO UUTISEN JULKAISSEET MEDIAT HETI LEIPÄTEKSTIN ALUSSA, MIELUITEN ENSIMMÄISESSÄ TAI TOISESSA VIRKKEESSÄ. LISÄÄ LINKKI ALKUPERÄISEEN JUTTUUN, JOS SE ON JULKAISTU VERKOSSA. Lähteytä myöhemminkin jutussa keskeiset ja kiistanalaiset tiedot, joita et voi itse tarkistaa. JOS SAMA UUTINEN ON OLLUT ESILLÄ USEASSA VIESTIMESSÄ, PYRI MAINITSEMAAN KAIKKI LÄHTEET. Jos lähteitä kuitenkin on suuri määrä, käytä yleistä mainintaa, esimerkiksi aamun lehtitietojen mukaan tai muuta sellaista. Mainitse tuolloinkin keskeiset lähteet, esimerkiksi muun muassa iltapäivälehdet kertoivat. KERRO, KUN KYSE ON LEHTIEN YHTEISTOIMITUSTEN UUTISISTA. Tällöin ei tarvitse selvittää, mitkä kaikki lehdet uutisen ovat julkaisseet. KERRO AINA, JOS OLET YRITTÄNYT VARMISTAA TIEDOT TAI TAVOITTAA ASIANOSAISEN MUTTA SE EI OLE ONNISTUNUT TAI TÄMÄ EI OLE HALUNNUT KOMMENTOIDA ASIAA. Tämä maininta on välttämätön, jotta lukija tietää STT:n pyrkineen tarkistamaan tiedot, noudattamaan tasapuolisuutta ja antamaan kielteisen julkisuuden kohteille mahdollisuuden esittää näkemyksensä. STT ei tavoittanut häntä tiistaina. Hän ei tiistaina vastannut STT:n soittopyyntöihin. STT ei tiistaina saanut asiaan varmistusta hallituslähteistä. Toinen osapuoli ei tiistaina halunnut kommentoida asiaa STT:lle. OLE HUOLELLINEN MUOTOILUSSA, JOS SITEERAUKSEN VARMISTAMISEKSI TAI TÄYDENTÄMISEKSI TAVOITTAMASI LÄHDE KIISTÄÄ UUTISEN TAI PYRKI HORJUTTAMAAN SEN USKOTTAVUUTTA.

Esimerkiksi uutista hallituksen suunnitelmista ei voi kiistää sillä perusteella, ettei asiasta ole vielä päätetty tai että tiedot ovat ennenaikaisia. Pyri saamaan täsmälliset tiedot siitä, missä vaiheessa asia on tai kuka sitä ajaa. 2.3.5 Ns. krediitit muille viestimille NOUDATA HYVÄÄ TAPAA JA ANNA ARVO KOLLEGOIDEN TYÖLLE SILLOINKIN, KUN TEET OMAN JUTUN TOISEN MEDIAN ENSIN KERTOMASTA ASIASTA. Asiasta kertoi tiistaina Kauppalehti. Asia oli viikonloppuna esillä paikallislehdissä. Asia tuli julkisuuteen Ylen MOT-ohjelmassa, joka kertoi Tee tällaisessa tapauksessa lukijalle selväksi, että olet saanut juttuun muitakin kuin siteerattavan median tietoja. Muuten lukija voi luulla, että kyseessä on puhdas siteeraus., kertoi palomestari Petri Mähönen STT:lle., yhtiö tiedotti torstaina. EROTA UUTISESSA TIEDOT, JOIHIN STT EI OLE SAANUT OMAA VARMISTUSTA TAI JOTKA POIKKEAVAT STT:N TIEDOISTA TAI TULKINNASTA. KÄYTÄ MUOTOILUA KERTOI ENSIN VAIN SILLOIN, KUN OLET TÄYSIN VARMA UUTISEN ALKUPERÄSTÄ. Siteerattava media on voinut poimia uutisen esimerkiksi paikallisesta lehdestä. Takaisin alkuun