HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS/Aineopinnot Jokaiseen kysymykseen vastataan selvällä käsialalla joko erilliselle arkille tai kysymyspaperissa vastausta varten rivitettyyn tilaan. Tekstaa nimesi selvästi jokaiseen vastauspaperiin, ja merkitse myös opiskelijanumerosi. Rikosoikeuden aineopintotentissä suoritetaan pakollisena osa-alueena rikosoikeuden yleinen ja erityinen osa (5 op; kysymykset 1 2). Muut rikosoikeuden osa-alueet rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä (1,5 op; kysymykset 3.a-b), eurooppalainen ja kansainvälinen rikosoikeus (1,5 op; kysymykset 4.a-b), kriminologia ja kriminaalipolitiikka (1,5 op; kysymys 5) sekä rikosoikeuden perusteet (1,5 op; kysymys 6) voidaan suorittaa erillisinä opintojaksoina niitä koskevissa luentokuulusteluissa ennen rikosoikeuden aineopintotenttiä. Rikosoikeuden aineopintotentissä voidaan kuitenkin vaihtoehtoisesti suorittaa kaikki mainitut opintojaksot tai yhdessä rikosoikeuden yleisen ja erityisen osan osa-alueen kanssa kaikki ennen tenttiä erillisesti suorittamattomat opintojaksot. Kukin mainituista opintojaksoista arvostellaan itsenäisesti käyttäen hyväksytyistä suorituksista arvosanoja 1 5. Silloin myös jokaisesta opintojaksosta itsenäisesti (samoin kuin koko aineopinto-tentistä) täytyy saada hyväksyttävä tulos. Ennen 1.8.2011 luentokuulustelussa hyväksytty rikosoikeuden osa-alueen suoritus muunnetaan uutta tenttijärjestelmää noudatettaessa arvosanaksi. Mikäli olet suorittanut korvaavia luentokuulusteluja, Sinun tulee ehdottomasti täyttää pyydetyt tiedot suorituksistasi liitteenä olevaan lomakkeeseen. Muuten luentokuulustelusuorituksiasi ei tiedetä tarkistaa eikä korvaavuutta ja hyvityspisteitä lukea hyväksesi. Niiden kysymysten osalta, jotka olet korvannut luentokuulusteluilla / osasuorituksilla ja joiden osalta olet antanut korvaavuuksia koskevat tiedot lomakkeella, Sinun ei tarvitse jättää erillistä vastauspaperia. Suoritetut luentokuulustelut vapauttavat vastaamasta kysymyksiin seuraavasti: - kevätlukukaudella 2011 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän luentosarja: kysymykset 3.a.-3.b - kevätlukukaudella 2011 tai myöhemmin suoritettu kriminologian ja kriminaalipolitiikan luentosarja tai restoratiivisen oikeuden kurssi: kysymys 5 - kevätlukukaudella 2011 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeuden peruskysymysten (vastuuopin) luentosarja: kysymys 6 - syyslukukaudella 2011 tai myöhemmin suoritettu eurooppalaisen ja kansainvälisen rikosoikeuden kurssi: kysymykset 4.a-4.b Kysymysten 1 2 vastaustila on rajoitettu neljään sivuun kysymystä kohti, kysymysten 5 6 vastaustila on rajoitettu kahteen sivuun kysymystä kohti, ja kaksiosaisiin kysymyksiin 3 4 vastataan kysymyspaperissa vastausta varten rivitettyyn tilaan. Kysymyksiin vastaamisessa saa käyttää hyväksi lakikirjoja ja muuta tiedekunnan yleisohjeiden mukaan lakikirjatenteissä sallittua säädösaineistoa. Kun vastaustilaa on edellä mainituin tavoin rajoitettu, korostettakoon, että lainsäännösten ja muun tutkintovaatimuksiin kuuluvan lähdeaineiston sisältöä tulee selostaa vain tarpeellisilta osin ja että lakitekstiin tulee viitata asianomaiset säännökset mainiten. Vastausten arvostelussa painotetaan sitä, miten hyvin niissä on tunnistettu keskeiset rikosoikeudelliset ongelmat ja miten hyvin perustellen niitä on käsitelty. Myös vastausten sisäiseen johdonmukaisuuteen ja selkeyteen kiinnitetään huomiota. Vastauksen selkeys edellyttää
kappalejaon käyttöä. Silloin kun vastaustilaa on kaksi tai neljä sivua, myös alaotsikoita on syytä käyttää, ja tapauskysymyksen vastaus tulisi mielellään päättää lyhyellä tiivistelmällä. ETA-kelpoisuuskoetta suorittavat vastaavat tällä tenttikierroksella tapauskysymyksiin 1 ja 2.
HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS/Aineopinnot NIMI Opiskelijanumero: Ilmoita tällä lomakkeella kaikki korvaavuuksia koskevat tietosi. - Kirjoita viivalle luennoitsijan sukunimi, - ympyröi olivatko luennot syys- vai kevätlukukaudella, - kirjoita viivalle kurssin suoritusvuosi ja - ympyröi suorititko tuolloin kurssin/luennot uuden vai vanhan järjestelmän mukaan. Kysymys Aihe Luennoitsija Ympyröi Suoritusvuosi Ympyröi 3a, 3b seuraamusjärjestelmä sl / kl U / V 4a, 4b kansainvälinen ja sl / kl U / V eurooppalainen rikosoikeus 5 kriminologia ja krim.politiikka sl / kl U / V tai restoratiivisen oikeuden kurssi 6 rikosoikeuden perusteet / sl / kl U / V vastuuoppi
Rikosoikeuden yleinen ja erityinen osa (5 op; kysymykset 1-2) 1. Asianajaja Nils J oli asianajotehtäviensä ohella jo pidemmän aikaa käynyt varsin kattavaa osakekauppaa. Hän oli joskus voittanut ja toisinaan taas hävinnyt kaupoissaan joita hoiti välitysliike Oy Risk & Rask Ab:n kautta. Keväällä hän pystyi toteamaan, että vuosi 2014 oli alkanut katastrofaalisesti, sillä yksi ns. varma sijoitus oli mennyt täysin pieleen ja Nilsiä uhkasi likviditeettikriisi. Tammikuussa 2014 hän oli saanut erään kuolinpesän osakkailta toimeksiannokseen suuren kiinteistön myymisen, ja kiinteistöstä saatu kauppahinta tulikin asianajotoimiston asiakastilille saman vuoden maaliskuussa. Nils oli sopinut ulkomailla asuvien kuolinpesän osakkaiden kanssa, että pesä jaetaan heti kun rahat liiketoimesta saataisiin. Käyttääkseen kuolinpesän varoja uusiin osakekauppoihin, Nils kirjoitti osakkaille kirjeen, jossa ilmoitti, että rahat maksettaisiin vasta elokuussa 2014. Osoittaakseen, että summa maksettaisiin vasta elokuussa, Nils vaihtoi kauppakirjasssa olevan maksun päivämäärän ja liitti kirjeeseen kopion kauppakirjasta. Nils nosti 200.000 euroa asianajotoimiston asiakastililtä ja osti tällä summalla suuren määrän pörssiyhtiö Findus Oyj:n osakkeita. Sijoitus perustui neuvoon, jonka Nils oli saanut pikkuserkultaan Sverker Ö:ltä, joka työskenteli kyseisessä yhtiössä. Vastapalvelukseksi Sverker edellytti, että Nils avustaisi häntä perintöriidassa, joka oli kehkeytymässä Sverkerin ja hänen sisarusten välille. Osakekauppa onnistui hyvin ja tuotti 55.000 euroa. Nils pystyi näin maksamaan kuolinpesälle sovittuna päivänä 200.000 euroa. Yksi kuolinpesän osakas, Pablo P. oli erään toisen asian tiimoilta soittanut kiinteistön ostajalle ja saanut näin tietoonsa, että kauppahinta oli jo maksettu. Pablon tiedusteluista huolimatta Nils ei antanut tapahtumista mitään selvitystä, mutta maksoi Pablolle käteisellä 5.000 euroa, jotta tämä ei kertoisi asiasta muille kuolinpesän osakkaille. Vaikka Pablo otti rahat vastaan, hän ei ollut hiljaa Nilsin valheesta, mutta kylläkin saamastaan 5.000 eurosta. Muut osakkaat päättivät kuitenkin olla tekemättä asiasta rikosilmoitusta. Valitettavasti voitot eivät riittäneet pelastamaan Nilsiä hänen taloudellisesta ahdingostaan. Epätoivoissaan Nils päätti sijoittaa huumekauppaan. Koska Nils oli toiminut puolustusasianajajana useissa huumejutuissa, hänelle oli tullut tutuksi, kuinka huumeita pystyy hankkimaan. Nils antoi sihteerilleen Sonja N:lle tehtäväksi hankkia huumeita Virosta. Sonja, joka halusi pitää työpaikkansa, matkusti autolla Viroon ja osti siellä kahdelta tuntemattomalta henkilöltä 100 grammaa kokaiinia. Yhteystiedot hän oli saanut työnantajaltaan. Nils, joka tiesi huumekauppoihin liittyvät riskit, pyysi vanhaa asiakastaan Per Ole T:tä arvioimaan ostettujen huumeiden laadun. Per Ole pystyi heti toteamaan, että Sonja oli saanut kokaiinin sijasta heroiinia, johon oli ilmeisesti vielä sekoitettu muita ainesosia. Hänen mukaansa huumausaineen tarkemman koostumuksen arvioimiseksi tarvittaisiin vähintään kemistin koulutus. Tästä huolimatta Nils myi huumeet kokaiinina liikemies Björn W:lle, joka järjesteli paremman luokan juhlia. Juhlien aikana Björn sai vakavia aivovaurioita kokaiiniksi luulemansa heroiinin yliannostuksesta. Miten tapausta tulee arvioida rikosoikeudellisesti? Perusteltu vastaus. (Vastaustilaa enintään 4 sivua; 20 p.)
2. Rakennusalalla toimiva Jyri-Gunnar K., 49, oli osakeyhtiömuotoisen yrityksensä ainoa osakkeenomistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Jyri-Gunnar oli rekisteröinyt yrityksensä Viroon. Jyri-Gunnarin yritys toimi kuitenkin Suomessa ja sen toimipaikka oli Jyri-Gunnarin kotona Ylä- Malmilla. Yritys oli toiminut jo useita vuosia. Ensimmäisinä vuosina Jyri-Gunnar ei laatinut kirjanpitoa, koska piti kirjanpitolainsäädäntöä liian vaikeaselkoisena eikä sen sisällöstä tavallinen ihminen Jyri-Gunnarin mielestä kyennyt ottamaan selvää. Sittemmin Jyri-Gunnar kuitenkin palkkasi tilitoimiston kirjanpitoa hoitamaan, kun urakoita alkoi kertyä ja töistä saada kunnolla rahaa. Lihavien vuosien jälkeen Jyri-Gunnarin yrityksellä alkoi kuitenkin vuonna 2011 mennä huonommin. Koko alan tulevaisuus alkoi yhtäkkiä näyttää huomattavasti entistä heikommalta. Tästä huolimatta Jyri-Gunnar päätti jatkaa yritystoimintaa entiseen tapaan. Vuonna 2012 yrityksellä oli maksuvaikeuksia ja lukuisia laskuja jäi maksamatta. Yritys sai maksuhuomautuksia ja siihen kohdistettiin ulosottotoimenpiteitä. Vuonna 2013 sama tilanne jatkui, eikä urakoitakaan tullut enää entiseen malliin. Jyri-Gunnar ei juuri itsekään enää työskennellyt yrityksessään, vaan keskittyi muihin puuhiin. Samana vuonna Jyri-Gunnar tarvitsi kuitenkin akuutisti rahaa Leville itselleen rakentamansa kelomökin kylpyhuoneosaston rakentamiseen sekä uuden katumaasturin ostamiseen. Tätä varten Jyri-Gunnar päätti nostaa yrityksestään itselleen rahavaroja kirjanpidon mukaisen käteiskassan saldomäärän 16.457,62 euroa sekä kirjanpidon mukaan hänelle itselleen lainatun määrän 94.000,00 euroa. Nosto kirjattiin yhtiön kirjanpitoon osin osakaslainaksi Jyri-Gunnarille ja osin nostoiksi kassaan. Yhtiö oli tuolloin rankasti tappiollinen. Myöhemmin Jyri-Gunnar selitti nostaneensa rahat korvaukseksi omasta työpanoksestaan. Lisäksi Jyri-Gunnar myi yrityksensä maansiirtokoneita, joiden hankintahinta vuonna 2011 oli ollut 68.000,00 euroa serkkunsa Manja- Sanelma K.:n rakennusyritykselle hintaan 20.000,00 euroa. Jälkikäteen kävi ilmi, että maansiirtokoneiden käypä arvo olisi ollut noin 50.000,00 euroa. Saman vuoden lopulla Jyri-Gunnarin yritys ajautui konkurssiin ja sen todettiin olleen tappiollinen jo vuoden 2011 lopusta lähtien. Pesänhoitajaksi tuli Jyri-Gunnarin vanha tuttava, asianajaja Raisa- Kukka U. Raisa-Kukka jatkoi jäljellä olevien rakennuskohteiden rakentamista. Hän kuitenkin jätti kirjanpidon tekemättä, koska ei omasta mielestään ollut siihen pesänhoitajana velvoitettu. Konkurssin jälkeen Jyri-Gunnar tarvitsi rahaa elintasonsa säilyttämiseen totutulla tasolla. Hän päätti myydä valtaosan omistamistaan arvopapereista. Luovutusvoittoa kertyi kaikkiaan noin 16.000,00 euroa. Esitäytettyä veroilmoitusta palauttaessaan Jyri-Gunnar ei maininnut saamistaan luovutusvoitoista mitään. Jyri-Gunnar hieman ihmetteli, miksei niistä ollut esitäytetyssä veroilmoituksessa mainintaa, olihan hän myynyt arvopaperit pankin välityksellä. Tästä huolimatta hän palautti veroilmoituksen muutoksia tekemättä. Miten tapausta tulee arvioida rikosoikeudellisesti? Perusteltu vastaus. (Vastaustilaa enintään 4 sivua; 20 p.)
HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä (1,5 op; kysymykset 3.a. ja 3.b.) 3.a. A (syntynyt 8.7.1993) on tuomittu Espoon KO:n lainvoiman saaneella tuomiolla ryöstöstä (tehty 5.6.2014) 6 kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen ja Helsingin KO:n lainvoiman saaneella tuomiolla törkeästä varkaudesta (tehty 6.10.2014) 10 kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen. A:lla ei ole aikaisempia tuomioita. A aloittaa vankeusrangaistuksen suorittamisen tänään 19.12.2014. Minä päivänä A pääsee ehdonalaiseen vapauteen? Entä minä päivänä A:n koeaika päättyy? Perustele vastauksesi! (Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)
HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 3.b. B (syntynyt 20.3.1993) tuomitaan tänään 19.12.2014 yllytyksestä vahingontekoon (tehty 5.3.2014), avunannosta törkeään kätkemisrikokseen (tehty 10.4.2014) ja petoksen yrityksestä (tehty 31.5.2014). Esitä tapaukseen soveltuvat rangaistusasteikot sekä yksittäisten rikosten että mahdollisen yhteisen rangaistuksen osalta. Perustele vastauksesi! (Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)
HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero Eurooppalainen ja kansainvälinen rikosoikeus (1,5 op; kysymykset 4.a ja 4.b) 4.a. EU-säädösten tulkintavaikutuksen sisältö ja rajat rikosoikeudessa. (Melanderin oppikirja; vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)
HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 4.b. Selvitä pääpiirteittäisesti kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisen rikosoikeuden välistä suhdetta. (Lähinnä Marco Sassòlin artikkeli teoksessa The Oxford Companion to International Criminal Justice; vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)
5. Kriminaalipolitiikka ja kriminologia (1,5 op). Nykyajan rationaalisen valinnan teoriat (contemporary rational actor theories). Roger Hopkins Burke, An Introduction to Criminological Theory (2nd edition), pääasiassa luku 4. (Enintään 2 sivua; 10 p.) 6. Vastuuoppi/Rikosoikeuden perusteet (1,5 op). Fletcherin kirjan luvun Perpetration versus complicity (tekijäntoimi versus osallisuus) pääsisältö. Teoksessa George P. Fletcher, Basic Concepts of Criminal Law. (Enintään 2 sivua; 10 p.) Tulokset perjantaina 16.1.2015 klo 15