ETA-kelpoisuuskoetta suorittavat vastaavat tällä tenttikierroksella tapauskysymyksiin 1 ja 2 sekä teoriakysymyksiin 3a-3b ja 4a-4b.

Transkriptio

1 RIKOSOIKEUS/Aineopinnot Jokaiseen kysymykseen vastataan selvällä käsialalla joko erilliselle arkille tai kysymyspaperissa vastausta varten rivitettyyn tilaan. Tekstaa nimesi selvästi jokaiseen vastauspaperiin, ja merkitse myös opiskelijanumerosi. Rikosoikeuden aineopintotentin rakenne on lokakuun 2011 tentistä alkaen muuttunut siten, että siinä suoritetaan pakollisena osa-alueena rikosoikeuden yleinen ja erityinen osa (5 op; kysymykset 1 4). Muut rikosoikeuden osa-alueet rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä (1,5 op; kysymykset 5.a-b), eurooppalainen ja kansainvälinen rikosoikeus (1,5 op; kysymykset 6.a-b), kriminologia ja kriminaalipolitiikka (1,5 op; kysymys 7) sekä rikosoikeuden perusteet (1,5 op; kysymys 8) voidaan suorittaa erillisinä opintojaksoina niitä koskevissa luentokuulusteluissa ennen rikosoikeuden aineopintotenttiä. Rikosoikeuden aineopintotentissä voidaan kuitenkin vaihtoehtoisesti suorittaa kaikki mainitut opintojaksot tai yhdessä rikosoikeuden yleisen ja erityisen osan osa-alueen kanssa kaikki ennen tenttiä erillisesti suorittamattomat opintojaksot. Kukin mainituista opintojaksoista arvostellaan itsenäisesti käyttäen hyväksytyistä suorituksista arvosanoja 1 5. Silloin myös jokaisesta opintojaksosta itsenäisesti (samoin kuin koko aineopintotentistä) täytyy saada hyväksyttävä tulos. Ennen luentokuulustelussa hyväksytty rikosoikeuden osa-alueen suoritus muunnetaan uutta tenttijärjestelmää noudatettaessa arvosanaksi opinto-oppaan s selvitetyn mukaisesti. Mikäli olet suorittanut korvaavia luentokuulusteluja, Sinun tulee ehdottomasti täyttää pyydetyt tiedot suorituksistasi liitteenä olevaan lomakkeeseen. Muuten luentokuulustelusuorituksiasi ei tiedetä tarkistaa eikä korvaavuutta ja hyvityspisteitä lukea hyväksesi. Niiden kysymysten osalta, jotka olet korvannut luentokuulusteluilla / osasuorituksilla ja joiden osalta olet antanut korvaavuuksia koskevat tiedot lomakkeella, Sinun ei tarvitse jättää erillistä vastauspaperia. Suoritetut luentokuulustelut vapauttavat vastaamasta kysymyksiin seuraavasti: - kevätlukukaudella 2010 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän luentosarja: kysymykset 5.a-5.b - kevätlukukaudella 2010 tai myöhemmin suoritettu kriminologian ja kriminaalipolitiikan luentosarja tai restoratiivisen oikeuden kurssi: kysymys 7 - kevätlukukaudella 2010 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeuden peruskysymysten (vastuuopin) luentosarja tai Tvärminnen kurssi: kysymys 8 - syyslukukaudella 2011 tai myöhemmin suoritettu eurooppalaisen ja kansainvälisen rikosoikeuden kurssi: kysymykset 6.a-6.b ETA-kelpoisuuskoetta suorittavat vastaavat tällä tenttikierroksella tapauskysymyksiin 1 ja 2 sekä teoriakysymyksiin 3a-3b ja 4a-4b. Kysymysten 1 2 ja 7 8 vastaustila on rajoitettu kahteen sivuun kysymystä kohti, ja kaksiosaisiin kysymyksiin 3 6 vastataan kysymyspaperissa vastausta varten rivitettyyn tilaan. Kysymyksiin vastaamisessa saa käyttää hyväksi lakikirjoja ja muuta tiedekunnan yleisohjeiden mukaan lakikirjatenteissä sallittua säädösaineistoa. Kun vastaustilaa on edellä mainituin tavoin rajoitettu, korostettakoon, että lainsäännösten ja muun tutkintovaatimuksiin kuuluvan lähdeaineiston sisältöä tulee

2 selostaa vain tarpeellisilta osin ja että lakitekstiin tulee viitata asianomaiset säännökset mainiten. Vastausten arvostelussa painotetaan sitä, miten hyvin niissä on tunnistettu keskeiset rikosoikeudelliset ongelmat ja miten hyvin perustellen niitä on käsitelty. Myös vastausten sisäiseen johdonmukaisuuteen ja selkeyteen kiinnitetään huomiota. Vastauksen selkeys edellyttää kappalejaon käyttöä. Silloin kun vastaustilaa on kaksi sivua, myös alaotsikoita on syytä käyttää, ja tapauskysymyksen vastaus tulisi mielellään päättää lyhyellä tiivistelmällä.

3 RIKOSOIKEUS/Aineopinnot NIMI Opiskelijanumero: Ilmoita tällä lomakkeella kaikki korvaavuuksia koskevat tietosi. - Kirjoita viivalle luennoitsijan sukunimi, - ympyröi olivatko luennot syys- vai kevätlukukaudella, - kirjoita viivalle kurssin suoritusvuosi ja - ympyröi suorititko tuolloin kurssin/luennot uuden vai vanhan järjestelmän mukaan. Kysymys Aihe Luennoitsija Ympyröi Suoritusvuosi Ympyröi 5a, 5b seuraamusjärjestelmä sl / kl U / V 6a, 6b kansainvälinen ja sl / kl U / V eurooppalainen rikosoikeus 7 kriminologia ja krim.politiikka sl / kl U / V tai restoratiivisen oikeuden kurssi 8 rikosoikeuden perusteet / sl / kl U / V vastuuoppi

4 RIKOSOIKEUS/Aineopinnot Rikosoikeuden yleinen ja erityinen osa (5 op; kysymykset 1-4) 1. X Oy:n paperitehtaan työntekijä D oli käyttäessään paperirullien päätylappupuristinta korjannut jalallaan päätylappua, jolloin hänen jalkansa oli jäänyt puristuksiin liikkeessä olleen puristimen ja paperirullan väliin. D:n jalasta oli tapahtuman vuoksi jouduttu amputoimaan kolme varvasta. Syyttäjä vaati X Oy:n omistaman tehtaan tekniselle johtajalle A:lle, käyttöpäällikkö B:lle ja vuoromestari C:lle rangaistusta työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta sekä X Oy:n tuomitsemista yhteisösakkoon. Syytteen mukaan A, B ja C olivat laiminlyönneillään kukin osaltaan mahdollistaneet sen, että tehtaalla käytetty paperirullien päätylappupuristin oli ollut hallintalaitteiltaan ja suojaukseltaan työturvallisuusmääräysten vastainen. Edelleen työntekijöiden puristimella käyttämä työtapa oli ollut heille tiedotetun työturvallisuutta koskevan ohjeen vastainen. Puristimeen ei ollut tehty työturvallisuutta kohentavia parannuksia työntekijän vammautumisen jälkeenkään. Pohdi A:n, B:n, C:n ja X Oy:n saattamiseen vastuuseen ja vastuun kohdentamiseen liittyviä edellytyksiä säädösaineiston ja kurssikirjallisuuden, etenkin Rikosoikeus-teoksen RL 47 lukua koskevan esityksen perusteella. Kiinnitä erityisestä huomiota seuraaviin asian käsittelyssä esitettyihin väitteisiin: A, B, C ja X Oy kyseenalaistivat puristimen määräystenvastaisuuden vedoten muun muassa siihen, että työsuojeluviranomaiset eivät olleet ennen D:n loukkaantumista huomauttaneet siitä, että puristin ei täyttäisi työturvallisuusmääräyksiä. Se, että D:n puristimella käyttämä työtapa oli työturvallisuusohjeen vastainen, osoitti hänen olevan itse vastuussa loukkaantumisestaan, eikä laitteen saattaminen työturvallisuusmääräysten mukaiseksi olisi taannut sen ohjeen mukaista käyttöä, joten ainakaan vastuu vammantuottamuksesta ei tulisi kysymykseen. D:n loukkaantuessa A:n työsuhde oli kestänyt noin seitsemän viikkoa ja B:n työsuhde noin kolme viikkoa kymmenien työpisteiden ja 350 työntekijän paperitehtaassa, joten heidän ei voitu edellyttää olevan vastuussa työturvallisuuspuutteista ainakaan ennen D:n loukkaantumista. Puristimen työturvallisuusmääräysten vastaisuuden lukeminen yksin työnjohtaja C:n syyksi olisi kohtuutonta ja niin sanotun suhteellisuusperiaatteen vastaista. X Oy:ssä tehtiin D:n loukkaantumisen jälkeen selvityksiä puristimen saattamiseksi työturvallisuusmääräysten edellyttämään kuntoon, mutta suunnitelmat eivät edenneet kustannussyistä. A, B ja C kiistivät vastuunsa puristimen puutteellisuuksien korjaamisesta, koska heillä ei ollut itsenäistä päätösvaltaa korjaustointen edellyttämiin investointeihin. X Oy:n mukaan yhteisövastuu ei voi toteutua ainakaan silloin, jos kenenkään sen puolesta toimineen (A:n, B:n tai C:n) ei katsota olevan yksilöllisessä rangaistusvastuussa työturvallisuusrikoksesta. (Huom. vastaustila 2 sivua; yhteensä 10 p.)

5 RIKOSOIKEUS/Aineopinnot 2. Axel (30 vuotta) oli työskennellyt myöhään sosiologian alaan kuuluvan väitöskirjansa parissa (väitöskirjan aiheena oli kansalaisten mahdollisuudet suojautua rikoksilta) ja päätti ottaa taksin kotiin. Hänen seistessään kadulla odottamassa taksiautoa käveli kolme hyvin pukeutunutta nuorehkoa miestä hänen ohitseen. Eräs heistä, Bertel (20 vuotta) kysyi kohteliaasti kuinka paljon kello mahtaisi olla. Axel oli jo pitkään käyttänyt matkapuhelinta kellona ja otti siksi esiin uuden puhelimensa antaakseen tarkan vastauksen. Bertel tarttui silloin hänen käteensä samalla kun Crisse (22 vuotta) löi Axelia voimakkaasti selkään ja David (17 vuotta) potkaisi häntä jalkaan. Kaiken tämän seurauksena Axel päästi otteen matkapuhelimesta ja kaatui päistikkaa katuun ja löi päänsä asfalttiin. Bertel otti puhelimen ja David tempaisi Axelilta hänen reppunsa. Bertel, Crisse ja David poistuivat juosten paikalta. Suunnilleen samaan aikaan saapui taksi, ja kuljettaja kutsui ambulanssin ja poliisin. Ilmoituksen saapuessa oli Erkin ja Fredrikin muodostama poliisipartio melko lähellä rikospaikkaa ja luuli saaneensa tekijät näkyviin. Tosiasiassa kyse oli kolmesta täysin viattomasta henkilöstä, jotka otettiin poliisiautoon ja vietiin poliisiasemalle kuulusteltaviksi. Eräs heistä, Gustaf (45 vuotta) suuttui ja kutsui poliiseja fasistisioiksi ja älykääpiöiksi. Erkki ei pitänyt tästä erityisemmin ja löi Gustafia avokämmenellä kasvoihin saadakseen hänet pysymään hiljaa. Myöhemmin osoittautui, että Axel sai aivotärähdyksen ja selkävamman, joka vaati pitkää fysikaalista hoitoa. Arvioi tapausta rikosoikeudellisesti. (Enintään 2 sivua; 10 p)

6 3.a. Selvitä, mitä tarkoitetaan arvovertailulla pakkotilassa? (Fränden kirja, vastaus annettuun vastaustilaan; 5 pistettä)

7 3b. Vastuusta vapauttavan kieltoerehdyksen ehdot ja kieltoerehdyksen eri muodot Fränden oppikirjan mukaan (vastaus annettuun vastaustilaan; 5 pistettä).

8 4.a. Kerro, mitä tarkoittavat verosuunnittelu, veron kiertäminen, verovilppi sekä kokonaisjärjestelyajattelu verorikosoikeudessa. (Nuutila ja Hakamies Rikosoikeusteoksessa, vastaus annettuun vastaustilaan; 5 pistettä)

9 4.b. Hallinnan merkitys ja anastustarkoitus varkausrikoksessa (Lappi-Seppälä Rikosoikeusteoksessa, vastaus annettuun vastaustilaan; 5 pistettä).

10 Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä (1,5 op; kysymykset 5.a. ja 5.b.) 5a. i) Netto- ja bruttohyöty konfiskaatiossa (2 p.), ii) Mitä sakkoja ei voida muuntaa vankeudeksi maksamatta jäämisen perusteella? (3 p.)

11 5b. Normaalirangaistusajattelu rangaistuksen mittaamisessa (vastaus annettuun vastaustilaan; 5 pistettä)

12 Eurooppalainen ja kansainvälinen rikosoikeus (1,5 op; kysymykset 6.a. ja 6.b.) 6.a. Esitä Suomen oikeuskäytännöstä esimerkkejä harkintatilanteista, joissa kansallinen rikossäännös mahdollisesti vaikuttaa estävästi EU-oikeuden (lähinnä perussopimusten) toteutumiseen. Miten oikeutta on tällöin sovellettu ja tulisi soveltaa? (Melander, EUrikosoikeus) (Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 pistettä).

13 6.b. Tekijäntoimen ja osallisuuden muodot kansainvälisessä rikosoikeudessa (kansainvälisten rikostuomioistuinten perussäännöissä ja oikeuskäytännössä). (Lähinnä B. Swartin artikkeli Modes of International Criminal Liability teoksessa A. Cassese, ed., The Oxford Companion to International Criminal Justice.) (Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 pistettä)

14 7. Kriminaalipolitiikka ja kriminologia (1,5 op) Nykyiset rationaalisen toimijan teoriat (contemporary rational actor theories) kriminologiassa Hopkins Burken mukaan. (Enintään 2 sivua; 10 p.) 8. Rikosoikeuden perusteet (1,5 op) Fletcherin kirjan luvun Perpetration versus complicity (tekijäntoimi versus osallisuus) pääsisältö. (Enintään 2 sivua; 10 p.) Tulokset klo 15