Uudistettu työehtosopimus s. 4 6

Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti 16.6.2006 NRO 3 Uudistettu työehtosopimus s. 4 6

2 S I S Ä L L Y S 4 Uudistettu työehtosopimus - Selkeä ja entistä helppokäyttöisempi 7 Edustajiston sääntömääräinen kevätkokous päätökseen 9 IAU ei hyväksy irtisanomisia tai työehtojen huononnuksia 9 Tarja Turtiaisesta puheenjohtaja 10 Finnairin tekniikan johto kuultavana ITA:n kokouksessa 10 NTF:n Julkilausuma 12 Luottamushenkilöt koolla liitossa 12 Alpo ja Tommi liiton edustajina SAK:n edustakokouksessa 14 Historiantutkija Tapio Bergholm: Ay-liikkeellä edessä uusi eheytyminen 16 Unohtuuko työturvallisuus uudistuksissa? 17 Turvallisuus on meidän jokaisen vastuulla 18 Kaikki mukaan! - Lyhytaikaisessakin työsuhteessa kannattaa liittyä liittoon Palkankorotukset 2006 liite lehden keskellä 19 Työsuojeluvaltuutetut haluavat vaikuttaa 21 Sähköistä viestintää ja vähän kirjallistakin 22 Kesämeny 22 Aulan väen risteily Levikki 4500 10. Vuosikerta Julkaisija Ilmailualan Unioni IAU ry ISSN 1795-2840 (Painettu) 1795-343X (Verkkolehti) Päätoimittaja Tapani Kautto Puh. (09) 47857 221 Toimitussihteeri Pekka Kainulainen Puh. 040 528 8166 pekka.kainulainen@pp.sak.fi Toimituskunta Markus Berg Arto Kujala Erkki Luoto Ari Miettinen Tuomo Oksanen Alpo Pehkonen 24 Puhdasta sisäilmaa 27 Kolumni 28 Kesäpäivät 29 ITA:n syysretki MS Galaxylla Tallinnaan 29 Kuntoremonttia jäsenille 30 ILMEK-sympoosium 2006 32 Jos jäät työttömäksi ja olet työttömyyskassan jäsen 34 Ilmailualan Unioni IAU ry hakee taloussihteeriä ja työympäristösihteeriä Toimitus John Stenbergin ranta 6 PL 337 00531 HELSINKI Fax. (09) 47857 250 Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti postiin/ väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Muut osoitteenmuutokset voi toimittaa mieluiten sähköpostitse osoitteeseen iau@iau.fi. Ilmestyminen Lehti ilmestyy v. 2006 kuusi kertaa. Ilmestymisaikataulu takakannen sisäsivulla. Aineisto Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä aineistoista eikä palauta niitä. Ulkoasu Sanna Kallio Paino Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero Kansi Airbus:n apuvoimalaitteen huoltoa ja tarkastusta. Kansikuva Markus Berg

P Ä Ä K I R J O I T U S 2.6.2006 Ilmailualan työnantajien uusliberaalinen toimintatapa vaatii vahvan vastavoiman Ilmailualan työnantajien uusliberaalisiin toimintatapoihin ei kuulu sopimusten kunnioittaminen eikä henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen arvostaminen muuta kuin juhlapuheissa. Konkreettinen esimerkki tästä toimintatavasta saatiin 5.5. kun Finnair-konserni ilmoitti noin 700 henkilön vähentämiseen tähtäävistä toimista ja esitti vaateet muuttaa voimassaolevia työehtosopimusten ehtoja työnantajalle halvemmiksi. Tämän kaiken Finnair ilmoitti tekevänsä suurta yhteiskunnallista vastuuta tuntien. Toimien tarpeellisuutta Finnair perusteli kohonneilla polttoainehinnoilla ja kovennella kilpailulla. Toinen työnantajan toimilleen esittämä peruste menetti suurelta osin merkitystä, kun kaksi viikkoa Finnairin ilmoituksen jälkeen kaksi Suomen lentoliikenteen toimijaa, ruotsalainen FlyMe ja tanskalainen Sterling, ilmoittivat vetäytyvänsä Suomen markkinoilta. Syyksi vetäytymiselleen yhtiöt ilmoittivat Suomen vähäiset matkustajavirrat halpalentokonseptille. Lisäksi Fly- Me totesi, että suomalaiset eivät ala halpojen hintojenkaan perässä siirtyä käyttämään uusia lentoyhtiöitä ja heidän toimintakonseptejaan. Perinteisten suomalaisten lentoliikennettä harjoittavien tuleekin ottaa vakavasti kilpailusta nyt luopuneiden yhtiöiden viesti: markkinoillamme vielä vaikuttavien lentoliikenteen harjoittajien palvelu on sellaista, että edes halvat hinnat eivät korvaa niitä. Suomalainen lentomatkustaja ei osta lehtoyhtiöltä pelkästään lentomatkaa, vaan tuotteen, mihin liittyy turvallinen matka, hyvä palvelu ja mikä on toimiva kokonaisuus. Tämä etu voi siis syntyä ja olla vanhoilla toimijoilla vain, jos niillä on ammattitaitoinen ja työhönsä motivoitunut henkilökunta. Tätä henkilökuntansa sitoutumista, eli vahvaa kilpailuetuansa, Finnair on nyt menossa olevien toimien ansiosta menettämässä, koska sen johdon uusliberaaliseen johtamistapaan ei näytä kuuluvan ammattitaitoisen pitkään alalla olleen henkilökunnan kykyjen arvostaminen, vaan heistä halutaan eroon keinoilla millä hyvänsä, lyhytnäköisen voitontavoittelun nimissä. Ilmailualan Unioni hyväksyy ja näkee välttämättömiksi vanhojen lentoliikennettä harjoittavien organisaatioiden uudistamiset, mutta edellyttää, että uudistustoimet tehdään yhteistoiminnassa yrityksen ja sen henkilökunnan kesken, ja työntekijöiden työsuhteita ja osaamista kunnioittaen. Ilmailualan Unioni on esittänyt työnantajille jo noin vuosikymmenen ajan kehittämistoimia, joilla työt ja työyhteisöt muutetaan vastamaan nykyajan haasteita lentoliikenteessä. Samalla Ilmailualan Unioni on tehnyt työnantajille selväksi, että se ei tule hyväksymään sitä, että henkilökuntaa vähennetään näennäisen uudelleen organisoitumisen nimissä. IAU ei siis tule hyväksymään Finnairissa nyt meneillään olevien toimien seurauksena jäsenten mahdollisia irtisanomisia tai nykyisten työehtojen huononnuksia. Ilmailualan Unioni ei jatkossakaan tule hyväksymään työehtosopimuksia, joilla sen jäsenten työ- ja palkkaehtoja huononnetaan. Seuraavalla sopimuskierroksella Ilmailualan Unioni tulee myös ratkaisemaan, miten henkilöstölippujen puuttuminen kompensoidaan niiden jäsentensä osalta, joilla sitä ei ole. IAU on myös valmis sopimaan työnantajien kanssa, että henkilöstörahaston ja voittopalkkiojärjestelmien rinnalle luodaan muita suhdannepuskureita. Ilmailualan Unioni tietää, että kaikki ilmailualalla toimivat ammattiliitot ovat vahvoja toimijoita. Työnantajien uusliberaaliseen toimintatapaan ei kuulu neuvottelupöydissä istuminen eikä sopimusten kunnioittaminen vaan se perustuu yksipuoliseen saneluun ja näennäisiin YT-toimiin. Tämä vaatii myös työntekijäpuolella tulevaisuudessa entistä vahvempaa vastavoimaa, eli voimien yhteen kokoamista. Tähän perustuen Ilmailualan Unioni esittää ilmailualalla toimiville ammattijärjestöille yhden vahvan ilmailualan ammattiliiton perustamista. Sen avulla puolustettaisiin ilmailualalla työskentelevien etuja ja hoidettaisiin tehokkaasti heidän edunvalvontaa kovenevaa työnantajapolitiikkaa vastaan. RAINER HAKALA puheenjohtaja 3

4 S O P I M U K S E T Uudistettu työehtosopimus Selkeä ja entistä helppokäyttöisempi Uudistettua työehtosopimusta voidaan pitää todella selkeänä, jos sitä vertaa vuosien 1972 1975 sopimukseen Risto ja Juhani sanovat. Uudistettu työehtosopimus palvelee pirstoutunutta ilmailualaa aikaisempaa paremmin. Monen sopimuksen käyttäjän toive toteutuu, kun sopimuksen ymmärrettävyys ja luettavuus paranevat. Ilmailualan Unionin ja Palvelualojen Toimialaliiton välinen säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskeva työehtosopimus on uudistettu. Sopimus menee vielä kesän aikana kielitoimiston ja taittajan käsittelyyn, mutta syksyllä se on tarkoitus jakaa kaikille ammattiosastojen jäsenille. Uudistamistyöryhmään ovat kuuluneet Palvelualojen Toimialaliiton lakimies, varatuomari Petri Verronen, Finnairin tekniikan työsuhdepäällikkö Juhani Nieminen, Ilmailualan Unionin varapuheenjohtaja Tapani Kautto ja Finnairin tekniikan varapääluottamismies Risto Siven. Työryhmän jäsenistä Tapani ja Risto ovat olleet tekemisissä sopimuksen kanssa 80-luvulta alkaen eri luottamustehtävien kautta. Juhani on ollut työsuhdepäällikkönä tulkitsemassa IAU:n tessiä 90- luvun alusta, ja sitä ennen hän toimi esimiehenä IAU:laisille työntekijöille tutustuen jo silloin sopimukseen. Petri Verronen on vasta tutustunut sopimukseen, mutta Juhanin ja Riston mukaan tästä oli paljon hyötyä työryhmässä, kun hän pystyi katsomaan sitä ulkopuolisen silmin ja tekemään kriittisiä kysymyksiä. Yleissitovasta sopimuksesta Nyt uudistettu yleissitova työehtosopimus on vielä varsin nuori ja perustuu suurelta osaltaan aikaisempaan Finnairia koskevaan sopimukseen. Mitä muutoksia yleissitovuus on tuonut sopimustoimintaan? Työnantajan näkökulmasta voidaan sanoa, että kun tuli uusia työn- Pekka Kainulainen Mikäli uudistettu sopimus vähentää epäselviä tilanteita työpaikalla, on työryhmän työ onnistunut, toteaa Risto Siven. antajia mukaan, niin piiri laajeni ja päätöksenteko on tietyllä tavalla vaikeutunut, Juhani Nieminen sanoo. Uudet työnantajat eivät aina ole ymmärtäneet IAU:n ja Finnairin välistä kulttuuria, mutta ehkä he jo tänä päivänä ovat alkavat sitä jossain määrin ymmärtämään. Mukaan tulleissa uusi yrityksissä kuten Blue1 ja SGS, eletään oman kulttuurin mukaan. Kilpailija-asetelmaa työnantajapuolella ei kuitenkaan ole siten, että vastustettaisiin jotain muutosta oman yhtiön kilpailuedun takia, Juhani jatkaa. Yleissitovaan sopimukseen on vaikea saada paikallista sopimista, jos se vaikuttaa esimerkiksi taulukkopalkkoihin. Ratkaisujen pitää olla kaikissa yrityksissä samankaltainen vaikka eri vivahteita voi olla. Muutoksen perusteet Työehtosopimusta lähdettiin uudistamaan koska havaittiin, että sopimuksen rakenne oli epälooginen, työehtosopimuksen ja palkkasopimuksen asiat olivat menneet monin paikoin ristiin ja sopimus sisälsi paljon liitepöytäkirjoja. Samat asiat toistuivat useassa kohdassa, kuten esimerkiksi iltavuorolisien maksamisesta oli määräyksiä useassa kohdassa. IAU:n puolelta uudistus lähti liikkeelle vuoden 2004 edustajiston kokouksesta, Risto toteaa. Olin aluksi kyyninen tekstien uudistamisen suhteen miksi muuttaa hyvää sopimusta? Työryhmässä kuitenkin havaitsin, että työehtosopimuksen määräysten soveltaminen

Pekka Kainulainen ei olekaan helppoa, sillä sopimuksen tekstit olivat niin epäselviä, että kumpikin osapuoli pystyi hyvin perustelemaan oman vastakkaisen kantansa. Työryhmässä pystyttiin etsimään yhteinen linja sovellutuksille ja selkeyttämään sopimustekstit. Tärkeimmät muutokset Yksi vaikeus lentoliikenteen sopimuksessa on se, että käytössä on kaksi työaikamuotoa jaksotyö ja ns. normaalityöaikamuodot. Se on pidentänyt ja hankaloittanut sopimustekstejä. Nyt uudistetussa työehtosopimuksessa on yhteiset työaikamääräykset koottu saman asiapykälän alle. Tarvittaessa on käytetty viittausta, jos asia koskee vain jompaakumpaa työaikamuotoa, Juhani ja Risto sanovat ja kertaavat samalla sopimuksen suurimmat muutokset. Työehtosopimus sekä palkkasopimus ovat nyt yhdessä, kun aikaisemmin ne olivat omina sopimuksinaan. Vain palkkaryhmien mukaiset työt ovat koko työehtosopimuksen liitteenä. Luottamusmies- ja työsuojelusopimus on myös nyt itse sopimuksessa kun se aikaisemmin oli sopimuksen liitteenä. SAK:n yleissopimusta tai lomapalkkasopimusta ei edes yritetty laittaa sopimuksen sisään, koska ne ovat toisten osapuolien tekemiä. Sairausajan palkkaa, sairaan lapsen hoitoa ja arkipyhiä koskevia määräyksiä selvennettiin. Uudistetussa sopimuksessa on 22 lukua ja 110 pykälää. Pykälöinti etenee juoksevasti luvusta toiseen. Tämä helpottaa mm. puhelinkonsultointia. Ei tarvitse kuin kertoa pykälän numero, niin kumpikin osapuoli tietää mistä sopimuksen kohdasta puhutaan. Uudet lait tehdään usein myös tällaisella rakenteella. Vaikka sopimuksen sisällysluettelossa asiat on lajiteltu eri lukujen alle, niin tulevaisuudessa voidaan miettiä liitetäänkö sopimukseen aakkosellinen asiahakemisto, Juhani ja Risto sanovat. Katekismus apuna Työryhmässä oli reilu henki, eikä työskentely mennyt työehtosopimusneuvotteluksi. Enemmän keskustelua aiheuttivat muotoseikat kuin tulkinnat. Työryhmässä tuli esille myös asioita, jotka vaativat uudelleen sopimista. Esimerkiksi hälytystyötä koskevissa määräyksissä maksuperusteen muutos selkeytti huomattavasti sopimustekstiä. Työryhmän työ parani koko ajan loppua kohden. Juhani sanoo. Työn- 5

6 S O P I M U K S E T Pekka Kainulainen Kun sopimuksen ymmärrettävyys ja luettavuus paranee, niin työnantaja- ja työntekijäpuolen asiantuntijoiden ei tarvitse konsultoida niin paljon työpaikoilla, Juhani sanoo. Kokouksen asialis talla olivat kaikki sääntöjen määräämät asiat, hallituksen täydentäminen, muutamia sääntömuutoksia ja tulevaisuuden linjaukset Finnair Oyj: n uuteen säästöohjelmaan. Edustajisto keskusteli myös IAU: n tulevaisuudesta. antajapuoli oli hämmästynyt miten hyvää työtä työntekijäpuolen edustajat tekivät työryhmän työn loppuvaiheessa. He kirjoittivat katekismuksen, jossa kuvataan muutokset ja pykäläyhteydet sillä tavalla, että sen jälkeen on ollut helppoa käsitellä sopimustekstejä ja katsoa onko uudistetussa sopimuksessa kaikki kohdallaan. Oli huippusaavutus, miten hyvin asiat oli jäsennelty allekirjoitustilaisuudessa. Se oli yllättävän iso työ, Risto sanoo. Nyt meillä on nuotit siihen mikä vanha pykälä oli ja miten se on nyt. Tätä voidaan hyödyntää myöhemmin mm. koulutuksessa. Uudistuksen merkitys paikalliselle tasolle Uudistettu työehtosopimus palvelee pirstoutunutta ilmailuala aikaisempaa paremmin. Kun sopimuksen ymmärrettävyys ja luettavuus paranee, niin työnantaja- ja työntekijäpuolen asiantuntijoiden ei tarvitse konsultoida niin paljon työpaikoilla, Juhani sanoo. Työantajapuolella uudistusta kommentoitu suhteellisen vähän, joten sitä voidaan pitää kai onnistuneena. Tosin esimerkiksi henkilöstöpäälliköiltä ei ole kysytty vertailua uuden ja vanhan sopimuksen selkeyden välillä. Sopimus otetaan käyttöön sen allekirjoituspäivästä lähtien, sen jälkeen kun kielitoimisto on tehnyt omat muutosesityksensä ja osapuolet vielä kerran ovat tarkistaneet tekstit. Uudistettu työehtosopimus allekirjoitettaneen elokuussa, mutta laajempaan jakeluun se tulee vasta syksyllä. Järjestettävästä koulutuksesta ovat Juhani ja Risto yksimielisiä. Työehtosopimuskoulutusta on syytä pitää vuosittain. Se on hyvä järjestää samaa aikaan työnantajan ja työntekijöiden edustajille. On myös hyvä, että koulutuksiin osallistuu samaan aikaa eri yritysten edustajia. Risto ja Juhani ovat selailleet vuosien 1972 1975 työehtosopimusta, jota he pitävät monimutkaisena. Siihen verrattuna nyt saavutettu tulos on huipputasoa. - Mikäli uudistettu sopimus vähentää epäselviä tilanteita työpaikalla, on työryhmän työ onnistunut, toteaa Risto lopuksi. PEKKA KAINULAINEN Ari Miettinen

Edustajiston sääntömääräinen kevätkokous päätökseen Edustajisto vahvisti vuoden 2005 tilinpäätöksen, joka on ylijäämäinen. Ylijäämästä päätettiin, että osa siirretään työtaistelurahastoon ja loput lisätään liiton omaan pääomaan, mistä varataan rahaa toimiston sukupolvenvaihdoskuluihin, myös osa varataan liiton 50-vuotisjuhlakuluihin ja liiton koulutustoiminnan kehittämiseen. Edus tajisto myönsi myös tili- ja vastuu vapauden hallitukselle vuodelta 2005. Hallituksen jäsenen Tommi Kakon erottua työpaikan muutoksen takia hallituksesta, edustajisto valitsi Petri Riitingin hallituksen lisäjäseneksi. Petri on Ulkomaisten lentoyhtiöiden Työntekijät ULT ry 008 jäsen ja työskentelee kuormauksessa Helsinki-Vantaan lentoasemalla SAS Ground Sevice -SGS palveluksessa. Kausi alkoi edustajiston päätöksestä ja kestää edustajiston vaalikokoukseen 2007 asti. Sääntömuutoksella muutettiin toimintakertomuksen nimi vuosikertomukseksi ja ammattiosastojen mallisääntöihin tehtiin pari pientä muutosta lähinnä uuden 006 ammattiosaston toivomuksesta, koskien vaalivaliokunnan kokoonpanoa ja rahastonhoitajan asemaa. Edustajiston jäsenen Esa Suokkaan tekemään aloitteeseen hallitus pyytää lisäselvityksiä Patentti- ja Rekisterihallitukselta ja SAK:n järjestöosastolta, jonka jälkeen aloite tulee käsittelyyn. Edustajistolta jyrkkä ei Finnairin konsernin 5.5. ilmoittamille henkilöstötoimille Käsitellessään Finnair konsernin 5.5. ilmoittamia henkilöstötoimia edustajisto tuomitsi jyrkästi liittomme jäseniä koskevat henkilöstökulujen alentamissuunnitelmat ja työehtosopimuksen muuttamista koskevat toimet, joita suunniteltiin kilpailutekijöihin vedoten. Edustajisto päätti myös yksilöidyistä toimintaperiaatteista, miten IAU vastaa näihin työnantajan toimiin. Tuotannon ja henkilöstömäärän yhteensovittamisjärjestelmistä on sovittava työehtosopimuksella sovitun ja välimiesoikeuden määrittämien periaatteiden mukaisesti. Rakenteellisesta ylityöstä on päästävä eroon ja työaikasopimuksia on käytettävä sovitun mukaisesti. Jukka Salonen, Raimo Jussila, Jari Eteläinen, Reijo Hautamäki ja Esa Suokas kokoustauolla. 7

8 Kokouksen puheenjohtajisto, liittosihteeri Alpo Pehkonen, puheenjohtaja Erkki Luoto ja varapuheenjohtaja Risto Rautiainen. Ari Miettinen Työnantajien esittämiä huononnuksia työehtoihin ei sovita, vaan työnantajia edellytetään ottamaan yrityskohtaiset sopimukset täysimääräisesti käyttöön. Liiton hallituksen tulee valmistella alan yrityksille esitettäväksi henkilöstörahaston ja voittopalkkiojärjestelmän ja sitä täydentävien suhdannepuskurien käyttöönottoa. Huononnuksiin ei suostuta jatkossakaan Edustajisto päätti järjestöllisten toimien periaatteet, joilla IAU valmistautuu vastaamaan työnantajapuolen pyrkimykseen huonontaa työehtosopimuksen ehtoja työehtosopimuksesta seuraavan kerran sovittaessa. IAU:n ei tule työehtosopimuksesta sovittaessa hyväksyä työehtoihin huononnuksia. Päinvastoin, tulevalla sopimuskierroksella on saatava pysyvä ratkaisu henkilöstölippujen kompensaatioasiaan. Edustajisto edellyttää, ettei Finnairkonsernissa tule hyväksyä toimenpiteitä, joilla IAU:n ammattiosaston jäsen menettää hänelle kuuluvaa eläkesäätiöetuaan. Lisää yhteistyötä liittojen välille Puheenjohtaja Rainer Hakala esitteli tunnusteluja MIR-yhteistyökuvioista Rautatieläisten Liiton, Suomen Merimies-Unionin, IAU:n ja Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistyksen kanssa. Edustajisto valtuutti puheenjohtajiston jatkamaan keskusteluja IAU:n edun mukaisen yhteistyökuvion kehittämisestä. ERKKI LUOTO

IAU EI HYVÄKSY IRTISANOMISIA TAI TYÖEHTOJEN HUONONNUKSIA Ilmailualan Unioni IAU ry:n edustajisto päätti kevätkokouksessaan 11.5. niiden toimien periaatteet, joilla vastataan työnantajien pyrkimyksiin alentaa henkilöstökuluja tai muuttaa työehtosopimus-määräyksiä kilpailutekijöihin vedoten. IAU ei tule hyväksymään alan työpaikkojen vähentämisiä tai nykyisten työsuhteiden muuttamista epätyypillisiksi. Monilla työpaikoilla on päinvastoin liian vähän työntekijöitä, ja lisäksi alan koulutustarpeet ovat lähivuosina kasvamassa. IAU on sopimustoiminnassaan ottanut huomioon ja tulee jatkossakin huomioimaan alan erityiset työaikatarpeet, sopimalla työehtosopimuksessaan mahdollisuuden yrityskohtaisista työaikojen kehittämisistä. Samaten on mahdollista sopia yrityskohtaisesti lentoliikenteen ruuhkahuippuja hoitavien osa-aikatyöntekijöiden työehdoista. Lisäksi on erillisillä työehtosopimuksilla sovittu, että vuokratyöntekijöihin, jotka paikkaavat määräaikaisia poissaoloja, sovelletaan samoja työehtoja kuin muihinkin työntekijöihin. IAU:n tekemiä yrityskohtaisia työaikasopimuksia voidaan tällä hetkellä soveltaa noin 90 prosenttiin liiton jäsenistä. Työaikasopimuksilla on sovittu työaikojen tasoittumisesta 52 viikon pituisen tasoittumisjakson aikana, ja niiden mukaisesti voidaan huomioida lentoliikenteen ja huoltotoiminnan kausivaihteluiden aiheuttamat työaikatarpeet. IAU:n eri maapalveluyritysten kanssa sopimien osa-aikasopimusten mukaisesti osa-aikatyöntekijöiden määrää ei ole rajoitettu ja osa-aikatyöntekijöitä voidaan palkata myös vakituiseen työsuhteeseen. Sopimuksilla on rajoitettu vain osa-aikatyöntekijöiden tuntimäärät sekä se, ettei osa-aikatyöhön voida palkata koko-aikatyötä hakevia henkilöitä. IAU:n mielestä alan henkilöstöjärjestelyt voidaan hoitaa työaikasopimusten täysimittaisella käyttöönotolla ja riittävällä työntekijämäärällä. Vähäinen työntekijämäärä ja kiireinen työtahti lisäävät myös työtapaturmia. IAU haluaa muistuttaa, että yhtenä henkilöstökulujen vähennyskeinona on rakenteellisen ylityön poistaminen. IAU tiedostaa lentoliikenteen suhdanneherkkyyden ja on valmis esittämään alan työnantajille henkilöstörahaston voittopalkkiojärjestelmää täydentäviä suhdannepuskureita. IAU ei tule seuraavalla työehtosopimuskierroksella hyväksymään työehtosopimuksen huononnuksia. IAU paheksuu työnantajapuolella julkituotuja ajatuksia työehtosopimusmääräysten huononnuksista, ja pitää niitä työehtosopimuksen voimassaoloaikana työtaistelu-uhkausten veroisina toimina, joihin myös työnantajaliiton pitäisi reagoida. ILMAILUALAN UNIONI IAU RY Tarja Turtiaisesta puheenjohtaja Rautatievirkamiesliiton Tampereella 18. 19.5. kokoontunut liittokokous valitsi RVL:n uudeksi puheenjohtajaksi Tarja Turtiaisen seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. 52-vuotias Turtiainen on toiminut aktiivisesti RVL:n järjestötehtävissä 1970-luvun alusta lähtien mm. luottamusmiehenä, Helsingin osaston puheenjohtajana ja liiton varapuheenjohtajana. 1989 hän siirtyi VR:n palveluksesta RVL:n palvelukseen päätoimiseksi järjestösihteeriksi ja vuonna 2001 liittosihteeriksi. Liittoa lähes 15 vuotta johtanut Kari Kallio siirtyi vuoden alusta VR Koulutuskeskuksen palvelukseen. Liiton I varapuheenjohtajana jatkaa Juhani Hynninen ja II varapuheenjohtajaksi valittiin Hannu Puustinen. Liittovaltuuston puheenjohtajana seuraavat kolme vuotta jatkaa Erkki Hokkanen. Liittokokouksessa luovuttiin aiemmasta käytännöstä, jonka mukaan liittovaltuusto kokoontui kaksi kertaa vuodessa ja liittokokous kolmen vuoden välein. Uuden käytännön mukaan liittovaltuusto kokoontuu kerran vuodessa keväisin käsittelemään sääntömääräisiä asioita. Kolmen vuoden välein liittovaltuuston kokouksessa valitaan liiton puheenjohtajat, hallitus varajäsenineen, liittovaltuuston jäsenet ja puheenjohtajat sekä tilintarkastajat. Rautatievirkamiesliitto on 1873 perustettu asiakaspalvelua, liikenteenhoitoa- ja ohjausta sekä hallinnollisia ja muita toimistotehtäviä tekevän noin 1 600 VR-konsernissa työskentelevän ammattijärjestö. 9

NTF:n Julkilausuma LEKO 3:n ruokalassa keskusteltiin Finnairin tekniikan tilanteesta ja tulevaisuudesta. Finnairin tekniikan johto kuultavana ITA:n kokouksessa Finnair ilmoitti 5.5. käynnistävänsä konsernissa yt-neuvottelut 670 työpaikan vähentämiseksi. Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ITA ry kutsui tämän vuoksi 8.5. pidettyyn jäsenkokoukseensa Finnairin tekniikan johtajan Kimmo Soinin ja apulaisjohtajan Lasse Fredenin. Kokouksessa Kimmo Soini kertoi yhtiön perusteista nyt suunnitteilla oleville toimille, joiden pääpaino on Finnair Tekniikassa sekä hallinnollisissa tukitoiminnoissa. Tekniikassa tarvitaan rakenteellisia muutoksia, hän totesi puheenvuorossaan. Kovin täsmällisesti hän ei kuitenkaan kertonut näistä toimenpiteistä vedoten käynnistyviin yt-neuvotteluihin. Vilkkaassa keskustelussa käsiteltiin tekniikan tulevaisuuteen ja kilpailukykyyn liittyviä asioita. Monissa puheenvuoroissa tuotiin esille huoltotyössä ilmeneviä ongelmia ja kysyttiin, miksi niille ei ole aikaisempina vuosina tehty mitään. Puheenvuoroista sai sen käsityksen, ettei muutosten tekeminen ole ollut työntekijöistä kiinni. Kokouksessa epäiltiin käynnistyvien yt-neuvottelujen aitoutta. Kimmo Soini kuitenkin vakuutti, että kaikki aidot esitykset käsitellään ja henkilökunnan vähentämisessä käytetään mahdollisemman pehmeitä keinoja. Yt-neuvotteluiden tuloksien oletetaan olevan selvillä juhannuksena. Kokouksessa todettiin, että Suomessa tarvitaan suomalainen lentoyhtiö sekä lentokoneiden huolto -ja korjaustoimintaa. Tähän käsitykseen yhtyi myös Kimmo Soini yksityishenkilönä, todeten, että tästä asiasta päättävät omistajat. PEKKA KAINULAINEN Palkansaajien ja ammattijärjestöjen asema on uhattuna. Työnantajat pyrkivät yhä suuremmassa määrin heikentämään palkkoja ja muita työsuhteen ehtoja pelauttamalla ammattijärjestöjä toisiaan vastaan. Niille palkansaajille, joiden ammattijärjestö tarjoaa halvimman sopimuksen, tarjotaan työtilaisuuksia. Niitä palkansaajia, joiden liitot kieltäytyvät hyväksymästä heikennyksiä, uhataan irtisanomisilla. Pohjolan kuljetustyöntekijöiden liitot, jotka ovat kokoontuneet kongressiinsa Naantaliin 5. 6. huhtikuuta 2006, ovat täysin tietoisia ja näkevät sen vaaran, joka työehtosopimuksiin kohdistuviin hyökkäyksiin sisältyy. Emme kuitenkaan aio taipua. Olemme päinvastoin tässä kongressissa yksimielisesti päättäneet yhteisin voimin taistella jäsentemme oikeuksien ja sitä myöten työehtosopi muk - siemme puolesta. vakuutamme, että emme koskaan ryhdy tekemään kauppaa työehtosopimuksillamme. Vastustamme sitä, että ulkomaalaisiin työntekijöihin, jotka työskentelevät Pohjoismaissa, sovelletaan huonompia ehtoja kuin työehtosopimuksissamme on sovittu. Vastustamme myös sitä, että Pohjoismaiden kesken käytetään työehtosopimuksia kilpailukeinona. Kukin tahollamme ja yhdistynein voimin ryhdymme puolustamaan työehtosopimuksia, jäsentemme etuja ja oikeuttamme ammattiyhdistystoimintaan. Tämän me lupaamme. 10

11

Luottamushenkilöt koolla liitossa Hakaniemessä kuljetusliitojen tiloissa kokoontuivat 2.6. Ilmailualan Unionin Finnair-konsernin pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet sekä työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet yhdessä muiden kentän aktiivien kanssa. Esillä kokouksessa olivat mm. työsuojelun tila eri yrityksissä ja yt-neuvotteluihin liittyvät asiat. Alpo ja Tommi liiton edustajina SAK:n edustakokouksessa Arto Kujala Arto Kujala Liittosihteeri Alpo Pehkonen ja pääluottamusmies Tommi Toivola valmistautumassa SAK:n edustajakokoukseen. SAK:n 17. edustajakokous käsitteli 5 7.6.2006 ohjelma-asiakirjan Muutoksen suunta osaava ja oikeudenmukaisen Suomi. Asiakirja linjaa SAK:n tavoitteita, sopimuspolitiikkaa sekä SAK:laisen ay-liikkeen toimintaa ja tulevaisuutta. Asiakirjan aikajänteenä on edustajakokouskausi eli lähimmät viisi vuotta. Tämän lisäksi kokouksessa oli esillä mm. liittojen esitykset, henkilövalinnat ja talousasiat. 12

Jäsenkortista kansainvälinen maksukortti! Hyödynnä ammattiliittosi jäsenkortin kaikki mahdollisuudet. Yhdistä siihen kansainvälinen maksuaika- ja luottokortti MasterCard. Saat käyttöösi täyden palvelun jäsenkortin, joka jäsenetujen lisäksi tarjoaa maksuaikaa ostoillesi ja käteisnostoillesi, luottoa* joustavaksi vararahastoksi sekä ainutlaatuiset vakuutusedut: ostoturvan ja käteisnostoturvan. Halutessasi voit yhdistää korttiisi myös Nordean pankki- ja automaattikorttiominaisuudet ja hyödyntää verkkopankissamme monipuolisia MasterCard-palveluja. Tilaa hakemus jo tänään! Lisätietoja ja Liitto MasterCard -hakemuksen saat osoitteesta www.nordea.fi, soittamalla Nordea Asiakaspalveluun 0200 3000 (pvm) ma pe klo 8 20 ja Nordean konttoreista. * Luoton myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy. Sen korko on 3 kk euribor + 7,5 %. Kun nimelliskorko on esimerkiksi 10,36 % (05/06), on todellinen vuosikorko 13,36 % (1,11 %/kk). Todellinen vuosikorko on laskettu käytössä olevalle 2 000 euron luotolle ja siinä on huomioitu pääkortin vuosimaksu 60. 13

Historiantutkija Tapio Bergholm: Ay-liikkeellä edessä uusi eheytyminen Tutkija Tapio Bergholm on tullut tutuksi työmarkkinoiden ajankohtaisten tapahtumien kommentaattorina. Tiedotusvälineet haastattelivat häntä ahkerasti mm. paperin viime keväisen työsulun yhteydessä. Tapio Bergholm kertoo aluksi hämmästelleensä sitä, että toimittajat kääntyvät ajankohtaisissa työmarkkina-asioissa historiantutkijan puoleen. Toisaalta tuntuu siltä, että tänä päivänä tutkijoista historiantutkijat ovat eniten kiinnostuneita työmarkkinoiden toiminnasta ja rakenteista. Ay-historian tutkimuksessa eletäänkin nyt renesanssia. Viime vuosina on ilmestynyt useita ay-historiaa käsitteleviä teoksia, mikä osaltaan liittyy 100-vuotisjuhliin, joita monet ammattiliitot ovat viettäneet tai viettävät lähivuosina. SAK:laisista ammattiliitoista historiat on julkaistu mm. Posti- ja logistiikka-alan unionilta, Sähköliitolta ja Tevalta. Tuorein on Paperiliiton historia. Työnantajapuolelta historiat ovat ilmestyneet niin kunta- ja valtiotyönantajalta kuin STK:lta, nykyiseltä EK:lta. Historiantutkijoiden piirissä käydään vilkasta keskustelua työmarkkinakysymyksistä. Kiinnostuksen kohteena ovat ay-liikkeen ydinasiat, erityisesti sopimuspolitiikka ja työehtosopimukset, kertoo Tapio Bergholm. Hänen mukaansa tutkimuksissa on tuotu uudella tavalla esiin ay-liikkeen yhteiskunnallista ja poliittista merkitystä ja vaikutusvaltaa. Bergholm itse kirjoittaa parhaillaan SAK:n historiaa. Historian kolmas osa julkaistiin vuosi sitten ja neljäs osa valmistuu SAK: n 100-vuotisjuhliin keväällä 2007. Tapio Bergholm Yleislakkoon päättyvässä kolmannessa osassa oli uutta tietoa mm. lapsilisäjärjestelmän synnystä. Ay-historiantutkimus on avannut uusia näkökulmia tulonjakopolitiikkaan ja hyvinvointivaltion rakentamiseen. Usein ajatellaan, että suomalainen hyvinvointivaltio syntyi vasta 1960-luvun jälkipuolella ja 1970-luvun alussa, mutta tämä ei ole koko totuus. Hyvinvointivaltio rakentui vähitellen toisen mailman sodan jälkeen ja esimerkiksi 1950-1960-lukujen taitteessa tehtiin monia merkittäviä uudistuksia, kuten esimerkiksi työttömyyskassalain muutos, työeläkelait ja sairausvakuutus. Yhteistyökumppaneita Hakaniemen Kiistely jäsenistä tuhoisaa SAK:n historian neljäs osa käynnistyy yleislakosta ja päättyy vuoteen 1971, jolloin SAK:lainen ay-liike oli eheytynyt ja tulopolitiikan kausi alkanut. Historian kolmatta osaa leimasivat vielä kommunistien ja sosiaalidemokraattien katkerat keskinäiset riidat. Tapio Bergholmin mukaan siirtyminen tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin eli tupoihin, ei historiantutkijan näkökulmasta ole niin dramaattinen muutos kuin usein esitetään. Yhteistyö työnantajapuolen kanssa käynnistyi jo sodan jälkeen, jolloin työehtosopimusten asema tunnustettiin. Hyvinvointivaltioon liittyvät kysymykset olivat ay-liikkeelle tärkeitä myös jo ennen tupojen aikaa. Ammattiyhdistysliikkeelle ajankohtaisia asioita 1960-luvulla olivat mm. samapalkkaisuus ja 40-tuntiseen työviikkoon siirtyminen. Tapio Bergholm löytää ay-liikkeen hajaannuksen ajasta yhtymäkohtia nykypäivään. 14

Sanna Kallio ulkopuolelta? Olisiko ay-liikkeessä nyt isomman keskusjärjestörajat ylittävän palaverin paikka, kysyy Tapio Bergholm. Ammattiliittojen välillä on samantapaisia konfliktin siemeniä kuin 1950-luvulla, Bergholm sanoo viitaten liittorajoista käytävään keskusteluun. Kiistely jäsenistä on yhteydessä tuotannon rakennemuutokseen ja sopimuskentän pirstaloitumiseen. Bergholm varoittaa, että työntekijöiden kynnys liittyä ammattiliiton jäseneksi helposti nousee sekavassa tilanteessa, jossa alan työntekijöistä kilpailee useampi liitto työehtosopimuksineen. Työntekijöiden edun mukaista on tietää selkeästi, kuka työehdoista omalla alalla neuvottelee, Bergholm korostaa. Tapio Bergholmin mukaan on huolestuttavaa, jos Suomessa käynnistyy USA:n ammattiyhdistysliikkeen tavoin kilpailu toisten liittojen jäsenistä, sen sijaan että energia kohdennettaisiin järjestäytymättömiin työntekijöihin. Ay-liike pärjännyt hyvin Talouden ja työelämän rakennemuutoksessa suomalainen ay-liike on Tapio Bergholmin mukaan kaikkiaan selvinnyt hyvin. Sopimusyhteiskunta on osoittanut toimivuutensa erityyppisissä olosuhteissa. Tupojen ajan on ennustettu olevan ohi jo viimeiset kymmenen vuotta, mutta silti niitä edelleen solmitaan. Kolmikantaiseen sopimiseen perustuva Suomen malli ja pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on monella mittarilla, mm. kilpailukyvyllä, mitattuna suuri menestys. Ihmettelen, miksei Suomen malli kiinnosta nykyistä enempää tutkijoita. Bergholmin mielestä ay-liike on saanut otteen myös työelämän rajusta myllerryksestä. Tästä hyviä esimerkkejä ovat ehkä vaatimattomalta tuntuvan muutosturvauudistuksen käynnistäminen ja työnantajien kanssa aloitettu elinkeinopoliittinen vuoropuhelu. SAK:n kesäkuussa pidettävän edustajakokouksen suuriksi haasteiksi Tapio Bergholm nimeää työelämän muutoksen ja ammattiliittojen sopimusrajat sekä tähän liittyvän työntekijöiden järjestäytymisen edistämisen. Suomeen syntyy tulevaisuudessa uusia aloja ja työpaikkoja. Keskeinen kysymys on, mihin näiden alojen työntekijät järjestäytyvät. Löytyykö tähän ratkaisua yhden keskusjärjestön sisältä, vai olisiko ay-liikkeessä nyt isomman keskusjärjestörajat ylittävän palaverin paikka, Tapio Bergholm pohtii. PIRJO PAJUNEN 15

Unohtuuko työturvallisuus uudistuksissa? Finnair Oyj uudistaa mm. tekniikkansa organisaatiota vauhdilla. Niinpä Finnair konsernin toukokuun henkilöstölehdessä, Okay:ssa kyseltiinkin, mitä vaikutusta väen vähenemisellä on lentoturvallisuuteen? Vähintään yhtä aiheellista olisi kysyä, mikä vaikutus väen vähentämisellä on työturvallisuuteen? Yllä olevassa kuvassa näkyvissä lehdissä on kuva Finnairin huolto-osastolla huollossa olevasta Airbus 321 lentokoneesta, kyseiset lehdet ovat Okay ja kansainvälinen lentokonehuollon ammattilehti Overhaul & Maintenance. Kuvassa kiinnittyy huomio siihen, mitä Finnair Oyj julkisuudessa kertoo työturvallisuusasioistaan. Työsuojeluviran omaiset ovat huomauttaneet Finnair Oyj:tä siitä, ettei laajarunkokoneiden ovi-aukkojen suojaamiseen riitä kuvassa näkyvä ohut nauha. Euroopassa on sattunut tapaturmia joissa työntekijöitä on pudonnut oviaukoista jopa kohtalokkain seurauksin. Myöskään takaruuman luukun alla oleva kaiteeton työskentelytaso ei ole asianmukainen. Viimeisin vakava työtapaturma kyseisellä osastolla sattui, kun työntekijä putosi samanlaiselta työtasolta. Osastolla on sattunut yksi kuolemaan johtanut tapaturma ja kaksi muuta vakavaa tapaturmaa vajaan vuoden aikana. Okay:ssa vastataan lentoturvallisuutta koskevaan kysymykseen, että On lähdetty kehittämään työmenetelmiä, löydetty uusia tehokkaampia tapoja tehdä asioita laadusta ja turvallisuudesta tinkimättä. Voisiko ajatella, että asioita tehtäisiin myös työympäristön laadusta ja työturvallisuudesta tinkimättä! TAPANI KAUTTO 16

Turvallisuus on meidän jokaisen vastuulla Kuinka useasti olet kuullut lauseen ei ole minun vastuullani tai lauseen se on työsuojeluhenkilöiden tehtävä, kun on ollut puhetta työturvallisuudesta? Vuonna 2003 voimaan tullut työturvallisuuslaki oikaisee nämä vanhat väärinkäsitykset turvallisuusvastuista. Hyvä niin, sillä tavoitteena on turvallinen ja terveellinen työympäristö kaikille ja se saavutetaan vain tekemällä yhteistyötä kaikkien osapuolten kesken. Työturvallisuusvastuiden jakautuminen Ensisijainen vastuu työsuojelusta on työnantajalla. Työnantajan on huolehdittava, että työn tekemisen edellytykset, turvallisuus- ja terveysnäkökulmista, on hoidettu. Työnantaja vastaa esimerkiksi resursoinnista, vaarojen arviointien tekemisestä, perehdytyksestä sekä tapaturmien tutkinnasta. Työnantajan on valvottava ja puututtava havaitsemiinsa ja tiedoksi saamiinsa turvallisuuden puutteisiin sekä vietävä korjaavat toimenpiteet eteenpäin. Työnantajan on annettava palautetta ilmoittajalle aiotuista tai toteutetuista korjaavista toimenpiteistä. Työnantajan edustajina työturvallisuusasioissa toimivat lähiesimiehet. Myös työntekijällä on velvollisuuksia työsuojeluasioissa. Työntekijän on saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä työkokemuksensa ja ammattitaitonsa perusteella huolehdittava työssään omasta sekä myös muiden turvallisuudesta niiltä osin kuin hänen työnsä siihen vaikuttaa. Hänen on työssään noudatettava järjestystä ja siisteyttä sekä tarvittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta. Jokaisen on tunnettava omaa työtään koskevat määräykset ja ohjeet sekä oman työnsä ja työympäristönsä vaarat sekä tiedettävä, miten niitä vastaan suojaudutaan. Annettuja ohjeita ja määräyksiä tulee noudattaa. Työntekijän on käytettävä työssä tarvittavia henkilönsuojaimia ja muita työntekijän käyttöön annettuja apuvälineitä. Jokaisen on myös ilmoitettava työympäristössään havaitsemistaan puutteista esimiehelleen ja työsuojeluvaltuutetulle. Ilmoitus on tehtävä myös siinä tapauksessa, että on jo poistanut havaitsemansa vaaran. Samalla pitää varoittaa muita vaarasta ja tehdä tarvittavat suojelutoimet. Lisäksi työturvallisuuslaki velvoittaa työntekijöitä välttämään muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua kuten kiusaamista. Työsuojelupiirin mukaan häirinnällä tarkoitetaan epäasiallista ja huonoa kohtelua. Työsuojeluhenkilöstöllä ei ole juridista vastuuta työpaikan turvallisuudesta. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut toimivat työpaikalla työturvallisuuden asiantuntijoina. Heidän tehtäviinsä kuuluvat työturvallisuuslainsäädäntöön perehtyminen, tiedonjako sekä turvallisuuskoulutusten suunnittelu. Lisäksi työsuojeluhenkilöstö osallistuu tarvittaessa ta- paturmien ja läheltäpiti-tilanteiden tutkintaan sekä vaarojen arviointiin. Tapaturmien ennalta ehkäisy on vastuunottoa ja toisista huolehtimista Keinoja tapaturmien vähentämiseen on monia. Ensimmäiseksi on jokaisen syytä tarkistaa oma turvallisuusasenne. Turvallisuuteen voit sinäkin välittömästi vaikuttaa: Huolehtimalla oman työympäristön siisteydestä ja järjestyksestä esim. huolehtimalla ettei lavoja tai laukkuja jää kulkuväylille, öljy- ja leikkausneste- tai kahviroiskeet tulevat siivotuksi, ylijäämäpaperit ja jätteet eivät jää lojumaan työnsuorituspaikalle vaan viedään keräyspisteisiin. Noudattamalla työnantajan ohjeita liittyen: työn suorittamiseen (mm. käsin tehtävät nostot), suoja- ja apulaitteiden sekä henkilönsuojaimien käyttöön ja huoltamiseen ja vaarallisten aineiden käsittelyyn. Perehdyttämällä uudet ja työtehtäviä vaihtavat työntekijät perusteellisesti myös työn vaaroihin ja turvallisiin työtapoihin. Puuttumalla turvallisuusepäkohtiin esimerkiksi poistamalla käytöstä rikkinäiset sähkölaitteet ja -roikat sekä epäkuntoiset telineet ja nostoapuvälineet. Ennen kaikkea ilmoittamalla esimiehelle sattuneista läheltäpiti-tilanteista. Sillä se joku muu, joka huomenna voi olla sinä itse, voi kohdata saman vaaranpaikan tulevaisuudessa kenties huonommalla seuraamuksella. AULI FREDRIKSON Riskipäällikkö Tapiola-ryhmä 17

Kaikki mukaan! Lyhytaikaisessakin työsuhteessa kannattaa liittyä liittoon Helposti saattaa tulla ajatelleeksi, ettei liittoon kannata liittyä jos on töissä vain muutaman kuukauden. Kannattaisi kuitenkin miettiä asia uudelleen. Jäsenyydellä nimittäin on merkitystä, vaikka työsuhde kestäisi vähemmänkin aikaa. Vaikka olisit opiskelija ja vain kesätöissä, kannattaa silti liittyä! Jäsenenä saat kaikki jäsenyyden mukanaan tuomat edut. Jos työnantaja kohtelee sinua lain tai sopimusten vastaisesti, voit saada luottamusmieheltä apua asioiden hoitamisessa, ja tarvittaessa voit saada liitosta oikeusapua, jos asiat eivät työpaikalla ratkea. Lisäksi voit osallistua kaikkeen toimintaan riippumatta työsuhteesi pituudesta. Tällaista toimintaa on esimerkiksi ammattiosastojen kokoukset, matkat ja muut tilaisuudet. Voit käyttää liiton lomapaikkoja ja saat kotiisi Unioni-lehden, jossa kerrotaan alan ajankohtaisista asioista ja alasta itsestään. Jäsenkortilla saat alennuksia mm. Teboililta ja Suomen Retkeilymajajärjestön majoituksesta. Mutta tärkeimpänä kaikista: Olet mukana vaikuttamassa alan työehtojen kehittymiseen ja vahvistamassa sitä pyrkimystä, että kaikki alan työnantajat saadaan noudattamaan sinuun ja kaikkiin työkavereihisikin oikeita työehtoja. Villiä toimintaa ilmailualalla Ilmailuala ei ole enää lintukoto, jossa kaikki asiat hoituvat, kunhan liitto solmii sopimukset. Nykyisin isotkaan työnantajat eivät halua noudattaa sopimuksia, vaan rikkovat niitä tarkoitushakuisesti! Oikeusjuttuja sopimusrikkomuksista on vireillä lähes jatkuvasti. Lisäksi valitettavasti sopimuksemme soveltamisalalle on siinnyt yrityksiä, joissa ei edes näennäisesti yritetä noudattaa sopimuksia. Tyypillistä on, että juuri näissä yrityksissä työsuhteet ovat lyhyitä määräaikaisuuksia, ylityökorvauksia ei makseta, eikä aina myöskään vuoro- eikä pyhälisiä. Niissä teetetään sopimusten vastaisia työaikoja, ja kaiken lisäksi peruspalkatkaan eivät aina vastaa sopimuksia! Miten voidaan kuvitella, että tällaisissa yrityksissä tulevat noudatetuiksi kaikki muut ilmailuun liittyvät määräykset? Tullevatko edes turvallisuuteen liittyvät asiat hoidetuiksi? Kun ei oman henkilöstönkään oikeuksia kunnioiteta, niin miten sitten kunnioitettaisiin vaikkapa matkustajan tai alihankintaa ostavan yrityksen oikeuksia? Ahneuden alttarille uhrataan aivan liikaa! Paras ja yleensä ainoa keino tällaisten yritysten ruotuun saamiseksi on se, että työntekijät järjestäytyvät ja alkavat joukolla ajaa omia etujaan. Tä- hän työhön liitto antaa kaiken sen tuen, mikä sen vallassa on. Myös opiskelijat liittoon Alalle valmistavassa koulutuksessa olevat opiskelijat voivat myös liittyä liittoon. Tai, jos liityt SAKKI ry:n jäseneksi, voit samalla liittyä myös liittoon. Tällöin SAKKI toimittaa liittoon tarvittavat tiedot, eikä erillistä hakemusta tarvita. Opiskelijana liittyessäsi et kuitenkaan voi liittyä työttömyyskassaan. Entä työttömyysturva? Alallamme työskentelevät voivat liittyä liittoon ja samalla myös työttömyyskassaan. Tämä koskee myös vaikkapa kesätöissä olevaan opiskelijaa! Opiskelijakin voi työssä ollessaan alkaa kerryttää työttömyys-turvaetuuksien saamiseen tarvittavaa 43 viikon jäsenyys- ja työssäoloaikaa 17 vuotta täytettyään. Opiskelujaksojen ajan voi olla jäsenmaksuvapaalla ja taas työssä ollessa kartuttaa etuuksien saamiseen vaadittavaa aikaa. Kun em. aika sitten on kertynyt täyteen, voi päästä kassan etuuksien piiriin. Edellä kerrottu periaate pätee silloinkin, jos on työsuhteiden väliset ajat työttömänä työnhakijana, tai lain tarkoittamasta hyväksyttävästä syystä poissa työmarkkinoilta. Tällaisia syitä voi opiskelun lisäksi olla vaikkapa asevelvollisuuden suorittaminen tai perhevapaalla olo. Kannattaa siis liittyä ja ryhtyä yhdessä toimimaan omien ja yhteisten etujen puolesta! ARTO KUJALA kuva: Essi Kujala Tarkempia tietoja liitosta: www.iau.fi Tarkempia tietoja työttömyysturvaetuuksista:www.irkatk.fi 18

A K T I I V E J A Haastattelut: TUOMO OKSANEN Työsuojeluvaltuutetut haluavat vaikuttaa Kyselimme uusilta työsuojeluvaltuutetuilta SGS:ssä, NGH:ssa ja Vantaa Catering Services Oy:ssä, minkälaisia edellytyksiä heidän alueillaan oli luottamustehtävän hoitamiselle ja tunnelmia muutenkin. Vastaukset olivat melko pitkälle samansuuntaisia, vaikka perinteet yrityksissä vaihtelivat. SAS Ground Services Finland Oy Petri Riitinki, 31 v. Petri Riinki on Ulkomaisten lentoyhtiöiden Työntekijät ULT ry 008 jäsen ja työskentelee Helsinki-Vantaan lentoasemalla SAS Ground Service - SGS palveluksessa. IAU:n edustajisto valitsi juuri vastikään hänet liiton hallituksen lisäjäseneksi. Petri asuu Nurmijärvellä ja perheellä on yksi lapsi.. Hän toimii Vantaalla lastaajana, mutta taitoihin kuuluu myös LVIasennus, josta oli hyötyä juuri valmistuneen 276 neliön suuruista taloa rakennettaessa. Työhistoriaan kuuluu useampikin ilmailun esimiestehtävä. Lentoasemalle hän tuli vuonna 1998 töihin Nurmiselle Ground Services-yhtiöön. DHL-yrityksenkin työnjohtopuolen asiat tulivat tutuksi ennen SGS:ää. Ollessaan huoltoasematöissä 1990- luvulla Petri oli AKT:n jäsen ja jo tuolloin luottamusmies sekä mukana työsuojeluelimissä ja GGF:ssä lastausesimiehenä ollessaan hän oli jo työuojeluvaltuutettuna vuoden ajan. Tuolloin hän osallistui jo käytännössä lastaamiseenkin. Hän kertoi siirtyneensä SGS: n esimiestehtävästä viime vuoden joulukuussa omasta tahdostaan lastaajak- Petri Riitinki si. Työsuojeluvaltuutettukausi SGS:n palveluksessa alkoi kuluvan vuoden alusta. Tehtävään saa vapautusta muilta töiltä n. 50 tuntia kuukaudessa, mikä ei tunnu hänestä riittävältä. Myös alan tietoa joutuu hakemaan melko omatoimisesti. Hän kertoo pääsevänsä alan kurssille vasta syyskuussa, ja että yhtiön luottamusmiehen toiveisiin suhtaudutaan samalla tavoin. Tämä suhtautuminen koulutus-tarpeeseen lienee linjassa siihen, että Petrin arvion mukaan heillä on työvoimaa sekä liian vähän, että se voisi olla paremmin kohdistettu. Sairaslomia on hälyttävän runsaasti. Henkilökunnan hyvinvoinnin edistäminen palkitsisikin hänen mielestään työntekijöitä paremmin kuin raha. Työsuojeluun tulisi Petrin mielestä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Uusille työntekijöille annetaan SGS:llä kylläkin tarvittavaa käytännön tietoa työsuojeluasioista, mutta useimmiten näidenkin asioiden merkitys valkenee vasta, kun jokin asia menee pieleen. Työsuojelussa saisi Petrin mielestä olla lisäksi yhteistyötä firmojen kesken enemmän, koska käytettävät laitteet ovat samoja. Tähän liittyy myös hänen mielestään erinomainen ilmiö lentoasemalla, eli nollatoleranssi. Jos työntekijää puhallutetaan, ei viisari saa värähtääkään. Kentällä joudutaan mm. siirtelemään erinäisiä kulkuvälineitä ja jos siirtelijä on vielä edellisen illan tunnelmissa, voi syntyä melkoista vahinkoa niin ihmisille kuin kalliille laitteillekin. Lopuksi Petri toivottaa jaksamista Finnair-konsernin luottamushenkilöille juuri alkaneissa YT-neuvotteluissa, joista ei yleensä juuri kiitosta saa. 19

Nordic Ground Handling Oy, Sami Kilponen, Oulu Työturvallisuusasioissa ollaan pohjoisessa liikennevirkailija Sami Kilposen mielestä paljon paremmassa tilanteessa tällä hetkellä, kuin keväällä 2003. Kustannuspaineet tuovat kuitenkin vaikeuksia NGH:llekin. Työturvallisuusasioissa tulisi kiinnittää eniten huomiota ihmisten yleiseen jaksamiseen ja hyvinvointiin jatkuvien muutospaineiden alla. Epävarmuus tulevaisuudesta ja omista työpaikoista velloo edelleenkin ihmisten mielissä. Alueen työntekijöiden oli ensin selvittävä raskaista Finnairin YT-neuvotteluista, jotka johtivat ulkoistamiseen kesällä 2003. Uuden yrittäjän kanssa työsuojelulliset ongelmat kasaantuivat niin pahoin, että ratkaisuksi tarvittiin yrittäjän vaihtamista jo puolen vuoden jälkeen ulkoistamisesta. Tämän jälkeen on käyty läpi nykyisen yrittäjän aikana kahdet YT-neuvottelut, keväällä 2005 ja keväällä 2006 Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun ajankäyttöä on työnantaja noudattanut työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Työturvallisuusasioihin Sami on perehtynyt oma-aloitteisesti. Valvontalakiin hän on tutustunut internetin kautta. Työsuojeluun liittyvistä kursseista on sovittu työnantajan kanssa, ajankohta on vielä avoin. Työturvallisuuteen liittyvistä asioista voimme nykyään keskustella työnantajan kanssa mielestäni rakentavasti, Sami kertoo. Olisi kuitenkin helpompaa koko työyhteisömme kannalta, jos työnantaja pystyisi nopeammin ja riittävän ajoissa reagoimaan epäkohtiin, joihin työntekijät ovat kiinnittäneet huomiota työsuojelullisissa asioissa. Yhteisen ilmapiirin parantamiseksi tulevaisuudessa on paljon kehittämisen varaa. Kaikkia työsuojelulain velvoitteita työnantaja ei ole vielä täyttänyt, mutta valoa on näkyvissä. Työsuojelutoimikunta on tarkoitus perustaa ensi syksyyn mennessä. Uuden valvontalain myötä, työnantajan on tehtävä vuoden Sami Kilponen loppuun mennessä henkilöstöasiakirja, perehdyttämisopas, henkilöstön ohjesäännöt ja työsuojelun toimintaohjeet. Työnantajan on näin ollen tehtävä yrityskohtaiset työn vaarojen ja haittojen arvioinnit, selvitettävä työn haitalliset tekijät ja laadittava niistä yrityskohtaiset työsuojeluasiakirjat. Työympäristömme tiloista vastaavan Ilmailulaitoksen kanssa ajatukset ja mielipiteet työympäristömme parantamiseksi eivät yleensä mene yksiin, Sami toteaa. Vanha laitos- Vantaa Catering Services Oy, Kaarina Keränen, 59 v Viimeisenä, mutta ei mitenkään vähäisimpänä, tulee keittiöapulainen Kaarina Keränen Vantaalta. Työhistoriaa Pudasjärvellä syntyneellä Kaarinalla löytyy vaikka millä mitalla: Hän on ollut itsenäisenä yrittäjänäkin, puutarha-, hautaustoimisto- ja pitopalvelualalla. Jälkikasvuakin on kertynyt: kaksi poikaa ja kaksi lapsenlasta. Ilmailuun suhteita tulee sitäkin kautta, että kummipoika toimii Malmin lentoaseman päällikkönä. Töitä on tullut tehdyksi Tanskaa ja Norjaa myöten ja Kaarina on ollut myymälänhoitajanakin sekä tullut pääkaupunkiseudulle Oulusta cateringhommiin kaksi vuotta sitten vantaalaisen kukkakaupan kautta. Nykyinen kotiosoite on hänellä järjestyksessään numero 28. Hän matkustelee edelleen mielellään, ja on suorittanut matkailuoppaan kurssin Oulun seudulla. Luottamusta on riittänyt runsaasti jo ennen nykyistä valtuutetun tehtävää mm. hautausalan urakoitsijoiden Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtajana, kirkkovaltuustossa ja jossain vaiheessa tuli johdettua Kontiolahden elinkeinolautakuntaakin. Vantaalaisen cateringyrityksen palveluksessa on n. 70 työntekijää. Yhtiö on kasvanut melko nopeasti ja jotkut toiminnat ovatkin vasta vakiintumassa. Kaikkea toimintaa ei voi ennakoidakaan, kun asiakkaina on suurempien lentoyhtiöiden lisäksi pienlentoyhtiöitä. Näistä erikseen mainittuina mm. ambulanssilennot tuottavat joskus melkoista kiirettäkin: kutsu apuun voi hätätapauksissa tulla milloin vain ja koneen varustamisen tulee tapahtua nopeasti. Yhteistyömuotojakin kehitetään vielä yhtiön sisällä ja Kaarina toteaa, että tähän on tarvetta, koska työsuojelupiirin voimavarat ovat rajalliset ja moni asia jää juuri työsuojeluvaltuutetun harteille. Ammattikoulutuksessa yleensäkin saisi myös olla enemmän työsuojeluasioita mukana. Olisi tiedettävä paremmin niin työntekijän oikeudet kuin velvollisuudetkin. Hän on joutunut kokemaan itsekin työtapaturman, josta ei ole vielä tullut korvausta. Asia on prosessissa ja käsittely on siirtynyt toiseen vakuutusyhtiöön Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin tulisi saada olla enemmän aikaa kuin nyt on ollut, koska tämä tehtävä on yrityksessä uusi, samoin kuin pääluottamusmiehen työkin. Tästä syystä heillä ei ole käytettävänään samaa valmista materiaalia tai rutiineja seurattavaksi kuin kilpailijayrityksistä löytyy. He myös tuuraavat toisiaan tarvittaessa, koska varamiehiä ei ole. Työkaverit ovat myös antaneet tukea hänelle tarvittaessa, mikä on ollut suureksi avuksi. 20