Uudistettu työehtosopimus s. 4 6

Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti 16.6.2006 NRO 3 Uudistettu työehtosopimus s. 4 6

2 S I S Ä L L Y S 4 Uudistettu työehtosopimus - Selkeä ja entistä helppokäyttöisempi 7 Edustajiston sääntömääräinen kevätkokous päätökseen 9 IAU ei hyväksy irtisanomisia tai työehtojen huononnuksia 9 Tarja Turtiaisesta puheenjohtaja 10 Finnairin tekniikan johto kuultavana ITA:n kokouksessa 10 NTF:n Julkilausuma 12 Luottamushenkilöt koolla liitossa 12 Alpo ja Tommi liiton edustajina SAK:n edustakokouksessa 14 Historiantutkija Tapio Bergholm: Ay-liikkeellä edessä uusi eheytyminen 16 Unohtuuko työturvallisuus uudistuksissa? 17 Turvallisuus on meidän jokaisen vastuulla 18 Kaikki mukaan! - Lyhytaikaisessakin työsuhteessa kannattaa liittyä liittoon Palkankorotukset 2006 liite lehden keskellä 19 Työsuojeluvaltuutetut haluavat vaikuttaa 21 Sähköistä viestintää ja vähän kirjallistakin 22 Kesämeny 22 Aulan väen risteily Levikki 4500 10. Vuosikerta Julkaisija Ilmailualan Unioni IAU ry ISSN 1795-2840 (Painettu) 1795-343X (Verkkolehti) Päätoimittaja Tapani Kautto Puh. (09) 47857 221 Toimitussihteeri Pekka Kainulainen Puh. 040 528 8166 pekka.kainulainen@pp.sak.fi Toimituskunta Markus Berg Arto Kujala Erkki Luoto Ari Miettinen Tuomo Oksanen Alpo Pehkonen 24 Puhdasta sisäilmaa 27 Kolumni 28 Kesäpäivät 29 ITA:n syysretki MS Galaxylla Tallinnaan 29 Kuntoremonttia jäsenille 30 ILMEK-sympoosium 2006 32 Jos jäät työttömäksi ja olet työttömyyskassan jäsen 34 Ilmailualan Unioni IAU ry hakee taloussihteeriä ja työympäristösihteeriä Toimitus John Stenbergin ranta 6 PL 337 00531 HELSINKI Fax. (09) 47857 250 Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti postiin/ väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Muut osoitteenmuutokset voi toimittaa mieluiten sähköpostitse osoitteeseen iau@iau.fi. Ilmestyminen Lehti ilmestyy v. 2006 kuusi kertaa. Ilmestymisaikataulu takakannen sisäsivulla. Aineisto Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä aineistoista eikä palauta niitä. Ulkoasu Sanna Kallio Paino Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero Kansi Airbus:n apuvoimalaitteen huoltoa ja tarkastusta. Kansikuva Markus Berg

P Ä Ä K I R J O I T U S 2.6.2006 Ilmailualan työnantajien uusliberaalinen toimintatapa vaatii vahvan vastavoiman Ilmailualan työnantajien uusliberaalisiin toimintatapoihin ei kuulu sopimusten kunnioittaminen eikä henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen arvostaminen muuta kuin juhlapuheissa. Konkreettinen esimerkki tästä toimintatavasta saatiin 5.5. kun Finnair-konserni ilmoitti noin 700 henkilön vähentämiseen tähtäävistä toimista ja esitti vaateet muuttaa voimassaolevia työehtosopimusten ehtoja työnantajalle halvemmiksi. Tämän kaiken Finnair ilmoitti tekevänsä suurta yhteiskunnallista vastuuta tuntien. Toimien tarpeellisuutta Finnair perusteli kohonneilla polttoainehinnoilla ja kovennella kilpailulla. Toinen työnantajan toimilleen esittämä peruste menetti suurelta osin merkitystä, kun kaksi viikkoa Finnairin ilmoituksen jälkeen kaksi Suomen lentoliikenteen toimijaa, ruotsalainen FlyMe ja tanskalainen Sterling, ilmoittivat vetäytyvänsä Suomen markkinoilta. Syyksi vetäytymiselleen yhtiöt ilmoittivat Suomen vähäiset matkustajavirrat halpalentokonseptille. Lisäksi Fly- Me totesi, että suomalaiset eivät ala halpojen hintojenkaan perässä siirtyä käyttämään uusia lentoyhtiöitä ja heidän toimintakonseptejaan. Perinteisten suomalaisten lentoliikennettä harjoittavien tuleekin ottaa vakavasti kilpailusta nyt luopuneiden yhtiöiden viesti: markkinoillamme vielä vaikuttavien lentoliikenteen harjoittajien palvelu on sellaista, että edes halvat hinnat eivät korvaa niitä. Suomalainen lentomatkustaja ei osta lehtoyhtiöltä pelkästään lentomatkaa, vaan tuotteen, mihin liittyy turvallinen matka, hyvä palvelu ja mikä on toimiva kokonaisuus. Tämä etu voi siis syntyä ja olla vanhoilla toimijoilla vain, jos niillä on ammattitaitoinen ja työhönsä motivoitunut henkilökunta. Tätä henkilökuntansa sitoutumista, eli vahvaa kilpailuetuansa, Finnair on nyt menossa olevien toimien ansiosta menettämässä, koska sen johdon uusliberaaliseen johtamistapaan ei näytä kuuluvan ammattitaitoisen pitkään alalla olleen henkilökunnan kykyjen arvostaminen, vaan heistä halutaan eroon keinoilla millä hyvänsä, lyhytnäköisen voitontavoittelun nimissä. Ilmailualan Unioni hyväksyy ja näkee välttämättömiksi vanhojen lentoliikennettä harjoittavien organisaatioiden uudistamiset, mutta edellyttää, että uudistustoimet tehdään yhteistoiminnassa yrityksen ja sen henkilökunnan kesken, ja työntekijöiden työsuhteita ja osaamista kunnioittaen. Ilmailualan Unioni on esittänyt työnantajille jo noin vuosikymmenen ajan kehittämistoimia, joilla työt ja työyhteisöt muutetaan vastamaan nykyajan haasteita lentoliikenteessä. Samalla Ilmailualan Unioni on tehnyt työnantajille selväksi, että se ei tule hyväksymään sitä, että henkilökuntaa vähennetään näennäisen uudelleen organisoitumisen nimissä. IAU ei siis tule hyväksymään Finnairissa nyt meneillään olevien toimien seurauksena jäsenten mahdollisia irtisanomisia tai nykyisten työehtojen huononnuksia. Ilmailualan Unioni ei jatkossakaan tule hyväksymään työehtosopimuksia, joilla sen jäsenten työ- ja palkkaehtoja huononnetaan. Seuraavalla sopimuskierroksella Ilmailualan Unioni tulee myös ratkaisemaan, miten henkilöstölippujen puuttuminen kompensoidaan niiden jäsentensä osalta, joilla sitä ei ole. IAU on myös valmis sopimaan työnantajien kanssa, että henkilöstörahaston ja voittopalkkiojärjestelmien rinnalle luodaan muita suhdannepuskureita. Ilmailualan Unioni tietää, että kaikki ilmailualalla toimivat ammattiliitot ovat vahvoja toimijoita. Työnantajien uusliberaaliseen toimintatapaan ei kuulu neuvottelupöydissä istuminen eikä sopimusten kunnioittaminen vaan se perustuu yksipuoliseen saneluun ja näennäisiin YT-toimiin. Tämä vaatii myös työntekijäpuolella tulevaisuudessa entistä vahvempaa vastavoimaa, eli voimien yhteen kokoamista. Tähän perustuen Ilmailualan Unioni esittää ilmailualalla toimiville ammattijärjestöille yhden vahvan ilmailualan ammattiliiton perustamista. Sen avulla puolustettaisiin ilmailualalla työskentelevien etuja ja hoidettaisiin tehokkaasti heidän edunvalvontaa kovenevaa työnantajapolitiikkaa vastaan. RAINER HAKALA puheenjohtaja 3

4 S O P I M U K S E T Uudistettu työehtosopimus Selkeä ja entistä helppokäyttöisempi Uudistettua työehtosopimusta voidaan pitää todella selkeänä, jos sitä vertaa vuosien 1972 1975 sopimukseen Risto ja Juhani sanovat. Uudistettu työehtosopimus palvelee pirstoutunutta ilmailualaa aikaisempaa paremmin. Monen sopimuksen käyttäjän toive toteutuu, kun sopimuksen ymmärrettävyys ja luettavuus paranevat. Ilmailualan Unionin ja Palvelualojen Toimialaliiton välinen säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskeva työehtosopimus on uudistettu. Sopimus menee vielä kesän aikana kielitoimiston ja taittajan käsittelyyn, mutta syksyllä se on tarkoitus jakaa kaikille ammattiosastojen jäsenille. Uudistamistyöryhmään ovat kuuluneet Palvelualojen Toimialaliiton lakimies, varatuomari Petri Verronen, Finnairin tekniikan työsuhdepäällikkö Juhani Nieminen, Ilmailualan Unionin varapuheenjohtaja Tapani Kautto ja Finnairin tekniikan varapääluottamismies Risto Siven. Työryhmän jäsenistä Tapani ja Risto ovat olleet tekemisissä sopimuksen kanssa 80-luvulta alkaen eri luottamustehtävien kautta. Juhani on ollut työsuhdepäällikkönä tulkitsemassa IAU:n tessiä 90- luvun alusta, ja sitä ennen hän toimi esimiehenä IAU:laisille työntekijöille tutustuen jo silloin sopimukseen. Petri Verronen on vasta tutustunut sopimukseen, mutta Juhanin ja Riston mukaan tästä oli paljon hyötyä työryhmässä, kun hän pystyi katsomaan sitä ulkopuolisen silmin ja tekemään kriittisiä kysymyksiä. Yleissitovasta sopimuksesta Nyt uudistettu yleissitova työehtosopimus on vielä varsin nuori ja perustuu suurelta osaltaan aikaisempaan Finnairia koskevaan sopimukseen. Mitä muutoksia yleissitovuus on tuonut sopimustoimintaan? Työnantajan näkökulmasta voidaan sanoa, että kun tuli uusia työn- Pekka Kainulainen Mikäli uudistettu sopimus vähentää epäselviä tilanteita työpaikalla, on työryhmän työ onnistunut, toteaa Risto Siven. antajia mukaan, niin piiri laajeni ja päätöksenteko on tietyllä tavalla vaikeutunut, Juhani Nieminen sanoo. Uudet työnantajat eivät aina ole ymmärtäneet IAU:n ja Finnairin välistä kulttuuria, mutta ehkä he jo tänä päivänä ovat alkavat sitä jossain määrin ymmärtämään. Mukaan tulleissa uusi yrityksissä kuten Blue1 ja SGS, eletään oman kulttuurin mukaan. Kilpailija-asetelmaa työnantajapuolella ei kuitenkaan ole siten, että vastustettaisiin jotain muutosta oman yhtiön kilpailuedun takia, Juhani jatkaa. Yleissitovaan sopimukseen on vaikea saada paikallista sopimista, jos se vaikuttaa esimerkiksi taulukkopalkkoihin. Ratkaisujen pitää olla kaikissa yrityksissä samankaltainen vaikka eri vivahteita voi olla. Muutoksen perusteet Työehtosopimusta lähdettiin uudistamaan koska havaittiin, että sopimuksen rakenne oli epälooginen, työehtosopimuksen ja palkkasopimuksen asiat olivat menneet monin paikoin ristiin ja sopimus sisälsi paljon liitepöytäkirjoja. Samat asiat toistuivat useassa kohdassa, kuten esimerkiksi iltavuorolisien maksamisesta oli määräyksiä useassa kohdassa. IAU:n puolelta uudistus lähti liikkeelle vuoden 2004 edustajiston kokouksesta, Risto toteaa. Olin aluksi kyyninen tekstien uudistamisen suhteen miksi muuttaa hyvää sopimusta? Työryhmässä kuitenkin havaitsin, että työehtosopimuksen määräysten soveltaminen

Pekka Kainulainen ei olekaan helppoa, sillä sopimuksen tekstit olivat niin epäselviä, että kumpikin osapuoli pystyi hyvin perustelemaan oman vastakkaisen kantansa. Työryhmässä pystyttiin etsimään yhteinen linja sovellutuksille ja selkeyttämään sopimustekstit. Tärkeimmät muutokset Yksi vaikeus lentoliikenteen sopimuksessa on se, että käytössä on kaksi työaikamuotoa jaksotyö ja ns. normaalityöaikamuodot. Se on pidentänyt ja hankaloittanut sopimustekstejä. Nyt uudistetussa työehtosopimuksessa on yhteiset työaikamääräykset koottu saman asiapykälän alle. Tarvittaessa on käytetty viittausta, jos asia koskee vain jompaakumpaa työaikamuotoa, Juhani ja Risto sanovat ja kertaavat samalla sopimuksen suurimmat muutokset. Työehtosopimus sekä palkkasopimus ovat nyt yhdessä, kun aikaisemmin ne olivat omina sopimuksinaan. Vain palkkaryhmien mukaiset työt ovat koko työehtosopimuksen liitteenä. Luottamusmies- ja työsuojelusopimus on myös nyt itse sopimuksessa kun se aikaisemmin oli sopimuksen liitteenä. SAK:n yleissopimusta tai lomapalkkasopimusta ei edes yritetty laittaa sopimuksen sisään, koska ne ovat toisten osapuolien tekemiä. Sairausajan palkkaa, sairaan lapsen hoitoa ja arkipyhiä koskevia määräyksiä selvennettiin. Uudistetussa sopimuksessa on 22 lukua ja 110 pykälää. Pykälöinti etenee juoksevasti luvusta toiseen. Tämä helpottaa mm. puhelinkonsultointia. Ei tarvitse kuin kertoa pykälän numero, niin kumpikin osapuoli tietää mistä sopimuksen kohdasta puhutaan. Uudet lait tehdään usein myös tällaisella rakenteella. Vaikka sopimuksen sisällysluettelossa asiat on lajiteltu eri lukujen alle, niin tulevaisuudessa voidaan miettiä liitetäänkö sopimukseen aakkosellinen asiahakemisto, Juhani ja Risto sanovat. Katekismus apuna Työryhmässä oli reilu henki, eikä työskentely mennyt työehtosopimusneuvotteluksi. Enemmän keskustelua aiheuttivat muotoseikat kuin tulkinnat. Työryhmässä tuli esille myös asioita, jotka vaativat uudelleen sopimista. Esimerkiksi hälytystyötä koskevissa määräyksissä maksuperusteen muutos selkeytti huomattavasti sopimustekstiä. Työryhmän työ parani koko ajan loppua kohden. Juhani sanoo. Työn- 5

6 S O P I M U K S E T Pekka Kainulainen Kun sopimuksen ymmärrettävyys ja luettavuus paranee, niin työnantaja- ja työntekijäpuolen asiantuntijoiden ei tarvitse konsultoida niin paljon työpaikoilla, Juhani sanoo. Kokouksen asialis talla olivat kaikki sääntöjen määräämät asiat, hallituksen täydentäminen, muutamia sääntömuutoksia ja tulevaisuuden linjaukset Finnair Oyj: n uuteen säästöohjelmaan. Edustajisto keskusteli myös IAU: n tulevaisuudesta. antajapuoli oli hämmästynyt miten hyvää työtä työntekijäpuolen edustajat tekivät työryhmän työn loppuvaiheessa. He kirjoittivat katekismuksen, jossa kuvataan muutokset ja pykäläyhteydet sillä tavalla, että sen jälkeen on ollut helppoa käsitellä sopimustekstejä ja katsoa onko uudistetussa sopimuksessa kaikki kohdallaan. Oli huippusaavutus, miten hyvin asiat oli jäsennelty allekirjoitustilaisuudessa. Se oli yllättävän iso työ, Risto sanoo. Nyt meillä on nuotit siihen mikä vanha pykälä oli ja miten se on nyt. Tätä voidaan hyödyntää myöhemmin mm. koulutuksessa. Uudistuksen merkitys paikalliselle tasolle Uudistettu työehtosopimus palvelee pirstoutunutta ilmailuala aikaisempaa paremmin. Kun sopimuksen ymmärrettävyys ja luettavuus paranee, niin työnantaja- ja työntekijäpuolen asiantuntijoiden ei tarvitse konsultoida niin paljon työpaikoilla, Juhani sanoo. Työantajapuolella uudistusta kommentoitu suhteellisen vähän, joten sitä voidaan pitää kai onnistuneena. Tosin esimerkiksi henkilöstöpäälliköiltä ei ole kysytty vertailua uuden ja vanhan sopimuksen selkeyden välillä. Sopimus otetaan käyttöön sen allekirjoituspäivästä lähtien, sen jälkeen kun kielitoimisto on tehnyt omat muutosesityksensä ja osapuolet vielä kerran ovat tarkistaneet tekstit. Uudistettu työehtosopimus allekirjoitettaneen elokuussa, mutta laajempaan jakeluun se tulee vasta syksyllä. Järjestettävästä koulutuksesta ovat Juhani ja Risto yksimielisiä. Työehtosopimuskoulutusta on syytä pitää vuosittain. Se on hyvä järjestää samaa aikaan työnantajan ja työntekijöiden edustajille. On myös hyvä, että koulutuksiin osallistuu samaan aikaa eri yritysten edustajia. Risto ja Juhani ovat selailleet vuosien 1972 1975 työehtosopimusta, jota he pitävät monimutkaisena. Siihen verrattuna nyt saavutettu tulos on huipputasoa. - Mikäli uudistettu sopimus vähentää epäselviä tilanteita työpaikalla, on työryhmän työ onnistunut, toteaa Risto lopuksi. PEKKA KAINULAINEN Ari Miettinen

Edustajiston sääntömääräinen kevätkokous päätökseen Edustajisto vahvisti vuoden 2005 tilinpäätöksen, joka on ylijäämäinen. Ylijäämästä päätettiin, että osa siirretään työtaistelurahastoon ja loput lisätään liiton omaan pääomaan, mistä varataan rahaa toimiston sukupolvenvaihdoskuluihin, myös osa varataan liiton 50-vuotisjuhlakuluihin ja liiton koulutustoiminnan kehittämiseen. Edus tajisto myönsi myös tili- ja vastuu vapauden hallitukselle vuodelta 2005. Hallituksen jäsenen Tommi Kakon erottua työpaikan muutoksen takia hallituksesta, edustajisto valitsi Petri Riitingin hallituksen lisäjäseneksi. Petri on Ulkomaisten lentoyhtiöiden Työntekijät ULT ry 008 jäsen ja työskentelee kuormauksessa Helsinki-Vantaan lentoasemalla SAS Ground Sevice -SGS palveluksessa. Kausi alkoi edustajiston päätöksestä ja kestää edustajiston vaalikokoukseen 2007 asti. Sääntömuutoksella muutettiin toimintakertomuksen nimi vuosikertomukseksi ja ammattiosastojen mallisääntöihin tehtiin pari pientä muutosta lähinnä uuden 006 ammattiosaston toivomuksesta, koskien vaalivaliokunnan kokoonpanoa ja rahastonhoitajan asemaa. Edustajiston jäsenen Esa Suokkaan tekemään aloitteeseen hallitus pyytää lisäselvityksiä Patentti- ja Rekisterihallitukselta ja SAK:n järjestöosastolta, jonka jälkeen aloite tulee käsittelyyn. Edustajistolta jyrkkä ei Finnairin konsernin 5.5. ilmoittamille henkilöstötoimille Käsitellessään Finnair konsernin 5.5. ilmoittamia henkilöstötoimia edustajisto tuomitsi jyrkästi liittomme jäseniä koskevat henkilöstökulujen alentamissuunnitelmat ja työehtosopimuksen muuttamista koskevat toimet, joita suunniteltiin kilpailutekijöihin vedoten. Edustajisto päätti myös yksilöidyistä toimintaperiaatteista, miten IAU vastaa näihin työnantajan toimiin. Tuotannon ja henkilöstömäärän yhteensovittamisjärjestelmistä on sovittava työehtosopimuksella sovitun ja välimiesoikeuden määrittämien periaatteiden mukaisesti. Rakenteellisesta ylityöstä on päästävä eroon ja työaikasopimuksia on käytettävä sovitun mukaisesti. Jukka Salonen, Raimo Jussila, Jari Eteläinen, Reijo Hautamäki ja Esa Suokas kokoustauolla. 7

8 Kokouksen puheenjohtajisto, liittosihteeri Alpo Pehkonen, puheenjohtaja Erkki Luoto ja varapuheenjohtaja Risto Rautiainen. Ari Miettinen Työnantajien esittämiä huononnuksia työehtoihin ei sovita, vaan työnantajia edellytetään ottamaan yrityskohtaiset sopimukset täysimääräisesti käyttöön. Liiton hallituksen tulee valmistella alan yrityksille esitettäväksi henkilöstörahaston ja voittopalkkiojärjestelmän ja sitä täydentävien suhdannepuskurien käyttöönottoa. Huononnuksiin ei suostuta jatkossakaan Edustajisto päätti järjestöllisten toimien periaatteet, joilla IAU valmistautuu vastaamaan työnantajapuolen pyrkimykseen huonontaa työehtosopimuksen ehtoja työehtosopimuksesta seuraavan kerran sovittaessa. IAU:n ei tule työehtosopimuksesta sovittaessa hyväksyä työehtoihin huononnuksia. Päinvastoin, tulevalla sopimuskierroksella on saatava pysyvä ratkaisu henkilöstölippujen kompensaatioasiaan. Edustajisto edellyttää, ettei Finnairkonsernissa tule hyväksyä toimenpiteitä, joilla IAU:n ammattiosaston jäsen menettää hänelle kuuluvaa eläkesäätiöetuaan. Lisää yhteistyötä liittojen välille Puheenjohtaja Rainer Hakala esitteli tunnusteluja MIR-yhteistyökuvioista Rautatieläisten Liiton, Suomen Merimies-Unionin, IAU:n ja Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistyksen kanssa. Edustajisto valtuutti puheenjohtajiston jatkamaan keskusteluja IAU:n edun mukaisen yhteistyökuvion kehittämisestä. ERKKI LUOTO

IAU EI HYVÄKSY IRTISANOMISIA TAI TYÖEHTOJEN HUONONNUKSIA Ilmailualan Unioni IAU ry:n edustajisto päätti kevätkokouksessaan 11.5. niiden toimien periaatteet, joilla vastataan työnantajien pyrkimyksiin alentaa henkilöstökuluja tai muuttaa työehtosopimus-määräyksiä kilpailutekijöihin vedoten. IAU ei tule hyväksymään alan työpaikkojen vähentämisiä tai nykyisten työsuhteiden muuttamista epätyypillisiksi. Monilla työpaikoilla on päinvastoin liian vähän työntekijöitä, ja lisäksi alan koulutustarpeet ovat lähivuosina kasvamassa. IAU on sopimustoiminnassaan ottanut huomioon ja tulee jatkossakin huomioimaan alan erityiset työaikatarpeet, sopimalla työehtosopimuksessaan mahdollisuuden yrityskohtaisista työaikojen kehittämisistä. Samaten on mahdollista sopia yrityskohtaisesti lentoliikenteen ruuhkahuippuja hoitavien osa-aikatyöntekijöiden työehdoista. Lisäksi on erillisillä työehtosopimuksilla sovittu, että vuokratyöntekijöihin, jotka paikkaavat määräaikaisia poissaoloja, sovelletaan samoja työehtoja kuin muihinkin työntekijöihin. IAU:n tekemiä yrityskohtaisia työaikasopimuksia voidaan tällä hetkellä soveltaa noin 90 prosenttiin liiton jäsenistä. Työaikasopimuksilla on sovittu työaikojen tasoittumisesta 52 viikon pituisen tasoittumisjakson aikana, ja niiden mukaisesti voidaan huomioida lentoliikenteen ja huoltotoiminnan kausivaihteluiden aiheuttamat työaikatarpeet. IAU:n eri maapalveluyritysten kanssa sopimien osa-aikasopimusten mukaisesti osa-aikatyöntekijöiden määrää ei ole rajoitettu ja osa-aikatyöntekijöitä voidaan palkata myös vakituiseen työsuhteeseen. Sopimuksilla on rajoitettu vain osa-aikatyöntekijöiden tuntimäärät sekä se, ettei osa-aikatyöhön voida palkata koko-aikatyötä hakevia henkilöitä. IAU:n mielestä alan henkilöstöjärjestelyt voidaan hoitaa työaikasopimusten täysimittaisella käyttöönotolla ja riittävällä työntekijämäärällä. Vähäinen työntekijämäärä ja kiireinen työtahti lisäävät myös työtapaturmia. IAU haluaa muistuttaa, että yhtenä henkilöstökulujen vähennyskeinona on rakenteellisen ylityön poistaminen. IAU tiedostaa lentoliikenteen suhdanneherkkyyden ja on valmis esittämään alan työnantajille henkilöstörahaston voittopalkkiojärjestelmää täydentäviä suhdannepuskureita. IAU ei tule seuraavalla työehtosopimuskierroksella hyväksymään työehtosopimuksen huononnuksia. IAU paheksuu työnantajapuolella julkituotuja ajatuksia työehtosopimusmääräysten huononnuksista, ja pitää niitä työehtosopimuksen voimassaoloaikana työtaistelu-uhkausten veroisina toimina, joihin myös työnantajaliiton pitäisi reagoida. ILMAILUALAN UNIONI IAU RY Tarja Turtiaisesta puheenjohtaja Rautatievirkamiesliiton Tampereella 18. 19.5. kokoontunut liittokokous valitsi RVL:n uudeksi puheenjohtajaksi Tarja Turtiaisen seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. 52-vuotias Turtiainen on toiminut aktiivisesti RVL:n järjestötehtävissä 1970-luvun alusta lähtien mm. luottamusmiehenä, Helsingin osaston puheenjohtajana ja liiton varapuheenjohtajana. 1989 hän siirtyi VR:n palveluksesta RVL:n palvelukseen päätoimiseksi järjestösihteeriksi ja vuonna 2001 liittosihteeriksi. Liittoa lähes 15 vuotta johtanut Kari Kallio siirtyi vuoden alusta VR Koulutuskeskuksen palvelukseen. Liiton I varapuheenjohtajana jatkaa Juhani Hynninen ja II varapuheenjohtajaksi valittiin Hannu Puustinen. Liittovaltuuston puheenjohtajana seuraavat kolme vuotta jatkaa Erkki Hokkanen. Liittokokouksessa luovuttiin aiemmasta käytännöstä, jonka mukaan liittovaltuusto kokoontui kaksi kertaa vuodessa ja liittokokous kolmen vuoden välein. Uuden käytännön mukaan liittovaltuusto kokoontuu kerran vuodessa keväisin käsittelemään sääntömääräisiä asioita. Kolmen vuoden välein liittovaltuuston kokouksessa valitaan liiton puheenjohtajat, hallitus varajäsenineen, liittovaltuuston jäsenet ja puheenjohtajat sekä tilintarkastajat. Rautatievirkamiesliitto on 1873 perustettu asiakaspalvelua, liikenteenhoitoa- ja ohjausta sekä hallinnollisia ja muita toimistotehtäviä tekevän noin 1 600 VR-konsernissa työskentelevän ammattijärjestö. 9

NTF:n Julkilausuma LEKO 3:n ruokalassa keskusteltiin Finnairin tekniikan tilanteesta ja tulevaisuudesta. Finnairin tekniikan johto kuultavana ITA:n kokouksessa Finnair ilmoitti 5.5. käynnistävänsä konsernissa yt-neuvottelut 670 työpaikan vähentämiseksi. Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ITA ry kutsui tämän vuoksi 8.5. pidettyyn jäsenkokoukseensa Finnairin tekniikan johtajan Kimmo Soinin ja apulaisjohtajan Lasse Fredenin. Kokouksessa Kimmo Soini kertoi yhtiön perusteista nyt suunnitteilla oleville toimille, joiden pääpaino on Finnair Tekniikassa sekä hallinnollisissa tukitoiminnoissa. Tekniikassa tarvitaan rakenteellisia muutoksia, hän totesi puheenvuorossaan. Kovin täsmällisesti hän ei kuitenkaan kertonut näistä toimenpiteistä vedoten käynnistyviin yt-neuvotteluihin. Vilkkaassa keskustelussa käsiteltiin tekniikan tulevaisuuteen ja kilpailukykyyn liittyviä asioita. Monissa puheenvuoroissa tuotiin esille huoltotyössä ilmeneviä ongelmia ja kysyttiin, miksi niille ei ole aikaisempina vuosina tehty mitään. Puheenvuoroista sai sen käsityksen, ettei muutosten tekeminen ole ollut työntekijöistä kiinni. Kokouksessa epäiltiin käynnistyvien yt-neuvottelujen aitoutta. Kimmo Soini kuitenkin vakuutti, että kaikki aidot esitykset käsitellään ja henkilökunnan vähentämisessä käytetään mahdollisemman pehmeitä keinoja. Yt-neuvotteluiden tuloksien oletetaan olevan selvillä juhannuksena. Kokouksessa todettiin, että Suomessa tarvitaan suomalainen lentoyhtiö sekä lentokoneiden huolto -ja korjaustoimintaa. Tähän käsitykseen yhtyi myös Kimmo Soini yksityishenkilönä, todeten, että tästä asiasta päättävät omistajat. PEKKA KAINULAINEN Palkansaajien ja ammattijärjestöjen asema on uhattuna. Työnantajat pyrkivät yhä suuremmassa määrin heikentämään palkkoja ja muita työsuhteen ehtoja pelauttamalla ammattijärjestöjä toisiaan vastaan. Niille palkansaajille, joiden ammattijärjestö tarjoaa halvimman sopimuksen, tarjotaan työtilaisuuksia. Niitä palkansaajia, joiden liitot kieltäytyvät hyväksymästä heikennyksiä, uhataan irtisanomisilla. Pohjolan kuljetustyöntekijöiden liitot, jotka ovat kokoontuneet kongressiinsa Naantaliin 5. 6. huhtikuuta 2006, ovat täysin tietoisia ja näkevät sen vaaran, joka työehtosopimuksiin kohdistuviin hyökkäyksiin sisältyy. Emme kuitenkaan aio taipua. Olemme päinvastoin tässä kongressissa yksimielisesti päättäneet yhteisin voimin taistella jäsentemme oikeuksien ja sitä myöten työehtosopi muk - siemme puolesta. vakuutamme, että emme koskaan ryhdy tekemään kauppaa työehtosopimuksillamme. Vastustamme sitä, että ulkomaalaisiin työntekijöihin, jotka työskentelevät Pohjoismaissa, sovelletaan huonompia ehtoja kuin työehtosopimuksissamme on sovittu. Vastustamme myös sitä, että Pohjoismaiden kesken käytetään työehtosopimuksia kilpailukeinona. Kukin tahollamme ja yhdistynein voimin ryhdymme puolustamaan työehtosopimuksia, jäsentemme etuja ja oikeuttamme ammattiyhdistystoimintaan. Tämän me lupaamme. 10

11

Luottamushenkilöt koolla liitossa Hakaniemessä kuljetusliitojen tiloissa kokoontuivat 2.6. Ilmailualan Unionin Finnair-konsernin pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet sekä työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet yhdessä muiden kentän aktiivien kanssa. Esillä kokouksessa olivat mm. työsuojelun tila eri yrityksissä ja yt-neuvotteluihin liittyvät asiat. Alpo ja Tommi liiton edustajina SAK:n edustakokouksessa Arto Kujala Arto Kujala Liittosihteeri Alpo Pehkonen ja pääluottamusmies Tommi Toivola valmistautumassa SAK:n edustajakokoukseen. SAK:n 17. edustajakokous käsitteli 5 7.6.2006 ohjelma-asiakirjan Muutoksen suunta osaava ja oikeudenmukaisen Suomi. Asiakirja linjaa SAK:n tavoitteita, sopimuspolitiikkaa sekä SAK:laisen ay-liikkeen toimintaa ja tulevaisuutta. Asiakirjan aikajänteenä on edustajakokouskausi eli lähimmät viisi vuotta. Tämän lisäksi kokouksessa oli esillä mm. liittojen esitykset, henkilövalinnat ja talousasiat. 12

Jäsenkortista kansainvälinen maksukortti! Hyödynnä ammattiliittosi jäsenkortin kaikki mahdollisuudet. Yhdistä siihen kansainvälinen maksuaika- ja luottokortti MasterCard. Saat käyttöösi täyden palvelun jäsenkortin, joka jäsenetujen lisäksi tarjoaa maksuaikaa ostoillesi ja käteisnostoillesi, luottoa* joustavaksi vararahastoksi sekä ainutlaatuiset vakuutusedut: ostoturvan ja käteisnostoturvan. Halutessasi voit yhdistää korttiisi myös Nordean pankki- ja automaattikorttiominaisuudet ja hyödyntää verkkopankissamme monipuolisia MasterCard-palveluja. Tilaa hakemus jo tänään! Lisätietoja ja Liitto MasterCard -hakemuksen saat osoitteesta www.nordea.fi, soittamalla Nordea Asiakaspalveluun 0200 3000 (pvm) ma pe klo 8 20 ja Nordean konttoreista. * Luoton myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy. Sen korko on 3 kk euribor + 7,5 %. Kun nimelliskorko on esimerkiksi 10,36 % (05/06), on todellinen vuosikorko 13,36 % (1,11 %/kk). Todellinen vuosikorko on laskettu käytössä olevalle 2 000 euron luotolle ja siinä on huomioitu pääkortin vuosimaksu 60. 13

Historiantutkija Tapio Bergholm: Ay-liikkeellä edessä uusi eheytyminen Tutkija Tapio Bergholm on tullut tutuksi työmarkkinoiden ajankohtaisten tapahtumien kommentaattorina. Tiedotusvälineet haastattelivat häntä ahkerasti mm. paperin viime keväisen työsulun yhteydessä. Tapio Bergholm kertoo aluksi hämmästelleensä sitä, että toimittajat kääntyvät ajankohtaisissa työmarkkina-asioissa historiantutkijan puoleen. Toisaalta tuntuu siltä, että tänä päivänä tutkijoista historiantutkijat ovat eniten kiinnostuneita työmarkkinoiden toiminnasta ja rakenteista. Ay-historian tutkimuksessa eletäänkin nyt renesanssia. Viime vuosina on ilmestynyt useita ay-historiaa käsitteleviä teoksia, mikä osaltaan liittyy 100-vuotisjuhliin, joita monet ammattiliitot ovat viettäneet tai viettävät lähivuosina. SAK:laisista ammattiliitoista historiat on julkaistu mm. Posti- ja logistiikka-alan unionilta, Sähköliitolta ja Tevalta. Tuorein on Paperiliiton historia. Työnantajapuolelta historiat ovat ilmestyneet niin kunta- ja valtiotyönantajalta kuin STK:lta, nykyiseltä EK:lta. Historiantutkijoiden piirissä käydään vilkasta keskustelua työmarkkinakysymyksistä. Kiinnostuksen kohteena ovat ay-liikkeen ydinasiat, erityisesti sopimuspolitiikka ja työehtosopimukset, kertoo Tapio Bergholm. Hänen mukaansa tutkimuksissa on tuotu uudella tavalla esiin ay-liikkeen yhteiskunnallista ja poliittista merkitystä ja vaikutusvaltaa. Bergholm itse kirjoittaa parhaillaan SAK:n historiaa. Historian kolmas osa julkaistiin vuosi sitten ja neljäs osa valmistuu SAK: n 100-vuotisjuhliin keväällä 2007. Tapio Bergholm Yleislakkoon päättyvässä kolmannessa osassa oli uutta tietoa mm. lapsilisäjärjestelmän synnystä. Ay-historiantutkimus on avannut uusia näkökulmia tulonjakopolitiikkaan ja hyvinvointivaltion rakentamiseen. Usein ajatellaan, että suomalainen hyvinvointivaltio syntyi vasta 1960-luvun jälkipuolella ja 1970-luvun alussa, mutta tämä ei ole koko totuus. Hyvinvointivaltio rakentui vähitellen toisen mailman sodan jälkeen ja esimerkiksi 1950-1960-lukujen taitteessa tehtiin monia merkittäviä uudistuksia, kuten esimerkiksi työttömyyskassalain muutos, työeläkelait ja sairausvakuutus. Yhteistyökumppaneita Hakaniemen Kiistely jäsenistä tuhoisaa SAK:n historian neljäs osa käynnistyy yleislakosta ja päättyy vuoteen 1971, jolloin SAK:lainen ay-liike oli eheytynyt ja tulopolitiikan kausi alkanut. Historian kolmatta osaa leimasivat vielä kommunistien ja sosiaalidemokraattien katkerat keskinäiset riidat. Tapio Bergholmin mukaan siirtyminen tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin eli tupoihin, ei historiantutkijan näkökulmasta ole niin dramaattinen muutos kuin usein esitetään. Yhteistyö työnantajapuolen kanssa käynnistyi jo sodan jälkeen, jolloin työehtosopimusten asema tunnustettiin. Hyvinvointivaltioon liittyvät kysymykset olivat ay-liikkeelle tärkeitä myös jo ennen tupojen aikaa. Ammattiyhdistysliikkeelle ajankohtaisia asioita 1960-luvulla olivat mm. samapalkkaisuus ja 40-tuntiseen työviikkoon siirtyminen. Tapio Bergholm löytää ay-liikkeen hajaannuksen ajasta yhtymäkohtia nykypäivään. 14

Sanna Kallio ulkopuolelta? Olisiko ay-liikkeessä nyt isomman keskusjärjestörajat ylittävän palaverin paikka, kysyy Tapio Bergholm. Ammattiliittojen välillä on samantapaisia konfliktin siemeniä kuin 1950-luvulla, Bergholm sanoo viitaten liittorajoista käytävään keskusteluun. Kiistely jäsenistä on yhteydessä tuotannon rakennemuutokseen ja sopimuskentän pirstaloitumiseen. Bergholm varoittaa, että työntekijöiden kynnys liittyä ammattiliiton jäseneksi helposti nousee sekavassa tilanteessa, jossa alan työntekijöistä kilpailee useampi liitto työehtosopimuksineen. Työntekijöiden edun mukaista on tietää selkeästi, kuka työehdoista omalla alalla neuvottelee, Bergholm korostaa. Tapio Bergholmin mukaan on huolestuttavaa, jos Suomessa käynnistyy USA:n ammattiyhdistysliikkeen tavoin kilpailu toisten liittojen jäsenistä, sen sijaan että energia kohdennettaisiin järjestäytymättömiin työntekijöihin. Ay-liike pärjännyt hyvin Talouden ja työelämän rakennemuutoksessa suomalainen ay-liike on Tapio Bergholmin mukaan kaikkiaan selvinnyt hyvin. Sopimusyhteiskunta on osoittanut toimivuutensa erityyppisissä olosuhteissa. Tupojen ajan on ennustettu olevan ohi jo viimeiset kymmenen vuotta, mutta silti niitä edelleen solmitaan. Kolmikantaiseen sopimiseen perustuva Suomen malli ja pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on monella mittarilla, mm. kilpailukyvyllä, mitattuna suuri menestys. Ihmettelen, miksei Suomen malli kiinnosta nykyistä enempää tutkijoita. Bergholmin mielestä ay-liike on saanut otteen myös työelämän rajusta myllerryksestä. Tästä hyviä esimerkkejä ovat ehkä vaatimattomalta tuntuvan muutosturvauudistuksen käynnistäminen ja työnantajien kanssa aloitettu elinkeinopoliittinen vuoropuhelu. SAK:n kesäkuussa pidettävän edustajakokouksen suuriksi haasteiksi Tapio Bergholm nimeää työelämän muutoksen ja ammattiliittojen sopimusrajat sekä tähän liittyvän työntekijöiden järjestäytymisen edistämisen. Suomeen syntyy tulevaisuudessa uusia aloja ja työpaikkoja. Keskeinen kysymys on, mihin näiden alojen työntekijät järjestäytyvät. Löytyykö tähän ratkaisua yhden keskusjärjestön sisältä, vai olisiko ay-liikkeessä nyt isomman keskusjärjestörajat ylittävän palaverin paikka, Tapio Bergholm pohtii. PIRJO PAJUNEN 15

Unohtuuko työturvallisuus uudistuksissa? Finnair Oyj uudistaa mm. tekniikkansa organisaatiota vauhdilla. Niinpä Finnair konsernin toukokuun henkilöstölehdessä, Okay:ssa kyseltiinkin, mitä vaikutusta väen vähenemisellä on lentoturvallisuuteen? Vähintään yhtä aiheellista olisi kysyä, mikä vaikutus väen vähentämisellä on työturvallisuuteen? Yllä olevassa kuvassa näkyvissä lehdissä on kuva Finnairin huolto-osastolla huollossa olevasta Airbus 321 lentokoneesta, kyseiset lehdet ovat Okay ja kansainvälinen lentokonehuollon ammattilehti Overhaul & Maintenance. Kuvassa kiinnittyy huomio siihen, mitä Finnair Oyj julkisuudessa kertoo työturvallisuusasioistaan. Työsuojeluviran omaiset ovat huomauttaneet Finnair Oyj:tä siitä, ettei laajarunkokoneiden ovi-aukkojen suojaamiseen riitä kuvassa näkyvä ohut nauha. Euroopassa on sattunut tapaturmia joissa työntekijöitä on pudonnut oviaukoista jopa kohtalokkain seurauksin. Myöskään takaruuman luukun alla oleva kaiteeton työskentelytaso ei ole asianmukainen. Viimeisin vakava työtapaturma kyseisellä osastolla sattui, kun työntekijä putosi samanlaiselta työtasolta. Osastolla on sattunut yksi kuolemaan johtanut tapaturma ja kaksi muuta vakavaa tapaturmaa vajaan vuoden aikana. Okay:ssa vastataan lentoturvallisuutta koskevaan kysymykseen, että On lähdetty kehittämään työmenetelmiä, löydetty uusia tehokkaampia tapoja tehdä asioita laadusta ja turvallisuudesta tinkimättä. Voisiko ajatella, että asioita tehtäisiin myös työympäristön laadusta ja työturvallisuudesta tinkimättä! TAPANI KAUTTO 16

Turvallisuus on meidän jokaisen vastuulla Kuinka useasti olet kuullut lauseen ei ole minun vastuullani tai lauseen se on työsuojeluhenkilöiden tehtävä, kun on ollut puhetta työturvallisuudesta? Vuonna 2003 voimaan tullut työturvallisuuslaki oikaisee nämä vanhat väärinkäsitykset turvallisuusvastuista. Hyvä niin, sillä tavoitteena on turvallinen ja terveellinen työympäristö kaikille ja se saavutetaan vain tekemällä yhteistyötä kaikkien osapuolten kesken. Työturvallisuusvastuiden jakautuminen Ensisijainen vastuu työsuojelusta on työnantajalla. Työnantajan on huolehdittava, että työn tekemisen edellytykset, turvallisuus- ja terveysnäkökulmista, on hoidettu. Työnantaja vastaa esimerkiksi resursoinnista, vaarojen arviointien tekemisestä, perehdytyksestä sekä tapaturmien tutkinnasta. Työnantajan on valvottava ja puututtava havaitsemiinsa ja tiedoksi saamiinsa turvallisuuden puutteisiin sekä vietävä korjaavat toimenpiteet eteenpäin. Työnantajan on annettava palautetta ilmoittajalle aiotuista tai toteutetuista korjaavista toimenpiteistä. Työnantajan edustajina työturvallisuusasioissa toimivat lähiesimiehet. Myös työntekijällä on velvollisuuksia työsuojeluasioissa. Työntekijän on saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä työkokemuksensa ja ammattitaitonsa perusteella huolehdittava työssään omasta sekä myös muiden turvallisuudesta niiltä osin kuin hänen työnsä siihen vaikuttaa. Hänen on työssään noudatettava järjestystä ja siisteyttä sekä tarvittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta. Jokaisen on tunnettava omaa työtään koskevat määräykset ja ohjeet sekä oman työnsä ja työympäristönsä vaarat sekä tiedettävä, miten niitä vastaan suojaudutaan. Annettuja ohjeita ja määräyksiä tulee noudattaa. Työntekijän on käytettävä työssä tarvittavia henkilönsuojaimia ja muita työntekijän käyttöön annettuja apuvälineitä. Jokaisen on myös ilmoitettava työympäristössään havaitsemistaan puutteista esimiehelleen ja työsuojeluvaltuutetulle. Ilmoitus on tehtävä myös siinä tapauksessa, että on jo poistanut havaitsemansa vaaran. Samalla pitää varoittaa muita vaarasta ja tehdä tarvittavat suojelutoimet. Lisäksi työturvallisuuslaki velvoittaa työntekijöitä välttämään muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua kuten kiusaamista. Työsuojelupiirin mukaan häirinnällä tarkoitetaan epäasiallista ja huonoa kohtelua. Työsuojeluhenkilöstöllä ei ole juridista vastuuta työpaikan turvallisuudesta. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut toimivat työpaikalla työturvallisuuden asiantuntijoina. Heidän tehtäviinsä kuuluvat työturvallisuuslainsäädäntöön perehtyminen, tiedonjako sekä turvallisuuskoulutusten suunnittelu. Lisäksi työsuojeluhenkilöstö osallistuu tarvittaessa ta- paturmien ja läheltäpiti-tilanteiden tutkintaan sekä vaarojen arviointiin. Tapaturmien ennalta ehkäisy on vastuunottoa ja toisista huolehtimista Keinoja tapaturmien vähentämiseen on monia. Ensimmäiseksi on jokaisen syytä tarkistaa oma turvallisuusasenne. Turvallisuuteen voit sinäkin välittömästi vaikuttaa: Huolehtimalla oman työympäristön siisteydestä ja järjestyksestä esim. huolehtimalla ettei lavoja tai laukkuja jää kulkuväylille, öljy- ja leikkausneste- tai kahviroiskeet tulevat siivotuksi, ylijäämäpaperit ja jätteet eivät jää lojumaan työnsuorituspaikalle vaan viedään keräyspisteisiin. Noudattamalla työnantajan ohjeita liittyen: työn suorittamiseen (mm. käsin tehtävät nostot), suoja- ja apulaitteiden sekä henkilönsuojaimien käyttöön ja huoltamiseen ja vaarallisten aineiden käsittelyyn. Perehdyttämällä uudet ja työtehtäviä vaihtavat työntekijät perusteellisesti myös työn vaaroihin ja turvallisiin työtapoihin. Puuttumalla turvallisuusepäkohtiin esimerkiksi poistamalla käytöstä rikkinäiset sähkölaitteet ja -roikat sekä epäkuntoiset telineet ja nostoapuvälineet. Ennen kaikkea ilmoittamalla esimiehelle sattuneista läheltäpiti-tilanteista. Sillä se joku muu, joka huomenna voi olla sinä itse, voi kohdata saman vaaranpaikan tulevaisuudessa kenties huonommalla seuraamuksella. AULI FREDRIKSON Riskipäällikkö Tapiola-ryhmä 17

Kaikki mukaan! Lyhytaikaisessakin työsuhteessa kannattaa liittyä liittoon Helposti saattaa tulla ajatelleeksi, ettei liittoon kannata liittyä jos on töissä vain muutaman kuukauden. Kannattaisi kuitenkin miettiä asia uudelleen. Jäsenyydellä nimittäin on merkitystä, vaikka työsuhde kestäisi vähemmänkin aikaa. Vaikka olisit opiskelija ja vain kesätöissä, kannattaa silti liittyä! Jäsenenä saat kaikki jäsenyyden mukanaan tuomat edut. Jos työnantaja kohtelee sinua lain tai sopimusten vastaisesti, voit saada luottamusmieheltä apua asioiden hoitamisessa, ja tarvittaessa voit saada liitosta oikeusapua, jos asiat eivät työpaikalla ratkea. Lisäksi voit osallistua kaikkeen toimintaan riippumatta työsuhteesi pituudesta. Tällaista toimintaa on esimerkiksi ammattiosastojen kokoukset, matkat ja muut tilaisuudet. Voit käyttää liiton lomapaikkoja ja saat kotiisi Unioni-lehden, jossa kerrotaan alan ajankohtaisista asioista ja alasta itsestään. Jäsenkortilla saat alennuksia mm. Teboililta ja Suomen Retkeilymajajärjestön majoituksesta. Mutta tärkeimpänä kaikista: Olet mukana vaikuttamassa alan työehtojen kehittymiseen ja vahvistamassa sitä pyrkimystä, että kaikki alan työnantajat saadaan noudattamaan sinuun ja kaikkiin työkavereihisikin oikeita työehtoja. Villiä toimintaa ilmailualalla Ilmailuala ei ole enää lintukoto, jossa kaikki asiat hoituvat, kunhan liitto solmii sopimukset. Nykyisin isotkaan työnantajat eivät halua noudattaa sopimuksia, vaan rikkovat niitä tarkoitushakuisesti! Oikeusjuttuja sopimusrikkomuksista on vireillä lähes jatkuvasti. Lisäksi valitettavasti sopimuksemme soveltamisalalle on siinnyt yrityksiä, joissa ei edes näennäisesti yritetä noudattaa sopimuksia. Tyypillistä on, että juuri näissä yrityksissä työsuhteet ovat lyhyitä määräaikaisuuksia, ylityökorvauksia ei makseta, eikä aina myöskään vuoro- eikä pyhälisiä. Niissä teetetään sopimusten vastaisia työaikoja, ja kaiken lisäksi peruspalkatkaan eivät aina vastaa sopimuksia! Miten voidaan kuvitella, että tällaisissa yrityksissä tulevat noudatetuiksi kaikki muut ilmailuun liittyvät määräykset? Tullevatko edes turvallisuuteen liittyvät asiat hoidetuiksi? Kun ei oman henkilöstönkään oikeuksia kunnioiteta, niin miten sitten kunnioitettaisiin vaikkapa matkustajan tai alihankintaa ostavan yrityksen oikeuksia? Ahneuden alttarille uhrataan aivan liikaa! Paras ja yleensä ainoa keino tällaisten yritysten ruotuun saamiseksi on se, että työntekijät järjestäytyvät ja alkavat joukolla ajaa omia etujaan. Tä- hän työhön liitto antaa kaiken sen tuen, mikä sen vallassa on. Myös opiskelijat liittoon Alalle valmistavassa koulutuksessa olevat opiskelijat voivat myös liittyä liittoon. Tai, jos liityt SAKKI ry:n jäseneksi, voit samalla liittyä myös liittoon. Tällöin SAKKI toimittaa liittoon tarvittavat tiedot, eikä erillistä hakemusta tarvita. Opiskelijana liittyessäsi et kuitenkaan voi liittyä työttömyyskassaan. Entä työttömyysturva? Alallamme työskentelevät voivat liittyä liittoon ja samalla myös työttömyyskassaan. Tämä koskee myös vaikkapa kesätöissä olevaan opiskelijaa! Opiskelijakin voi työssä ollessaan alkaa kerryttää työttömyys-turvaetuuksien saamiseen tarvittavaa 43 viikon jäsenyys- ja työssäoloaikaa 17 vuotta täytettyään. Opiskelujaksojen ajan voi olla jäsenmaksuvapaalla ja taas työssä ollessa kartuttaa etuuksien saamiseen vaadittavaa aikaa. Kun em. aika sitten on kertynyt täyteen, voi päästä kassan etuuksien piiriin. Edellä kerrottu periaate pätee silloinkin, jos on työsuhteiden väliset ajat työttömänä työnhakijana, tai lain tarkoittamasta hyväksyttävästä syystä poissa työmarkkinoilta. Tällaisia syitä voi opiskelun lisäksi olla vaikkapa asevelvollisuuden suorittaminen tai perhevapaalla olo. Kannattaa siis liittyä ja ryhtyä yhdessä toimimaan omien ja yhteisten etujen puolesta! ARTO KUJALA kuva: Essi Kujala Tarkempia tietoja liitosta: www.iau.fi Tarkempia tietoja työttömyysturvaetuuksista:www.irkatk.fi 18

A K T I I V E J A Haastattelut: TUOMO OKSANEN Työsuojeluvaltuutetut haluavat vaikuttaa Kyselimme uusilta työsuojeluvaltuutetuilta SGS:ssä, NGH:ssa ja Vantaa Catering Services Oy:ssä, minkälaisia edellytyksiä heidän alueillaan oli luottamustehtävän hoitamiselle ja tunnelmia muutenkin. Vastaukset olivat melko pitkälle samansuuntaisia, vaikka perinteet yrityksissä vaihtelivat. SAS Ground Services Finland Oy Petri Riitinki, 31 v. Petri Riinki on Ulkomaisten lentoyhtiöiden Työntekijät ULT ry 008 jäsen ja työskentelee Helsinki-Vantaan lentoasemalla SAS Ground Service - SGS palveluksessa. IAU:n edustajisto valitsi juuri vastikään hänet liiton hallituksen lisäjäseneksi. Petri asuu Nurmijärvellä ja perheellä on yksi lapsi.. Hän toimii Vantaalla lastaajana, mutta taitoihin kuuluu myös LVIasennus, josta oli hyötyä juuri valmistuneen 276 neliön suuruista taloa rakennettaessa. Työhistoriaan kuuluu useampikin ilmailun esimiestehtävä. Lentoasemalle hän tuli vuonna 1998 töihin Nurmiselle Ground Services-yhtiöön. DHL-yrityksenkin työnjohtopuolen asiat tulivat tutuksi ennen SGS:ää. Ollessaan huoltoasematöissä 1990- luvulla Petri oli AKT:n jäsen ja jo tuolloin luottamusmies sekä mukana työsuojeluelimissä ja GGF:ssä lastausesimiehenä ollessaan hän oli jo työuojeluvaltuutettuna vuoden ajan. Tuolloin hän osallistui jo käytännössä lastaamiseenkin. Hän kertoi siirtyneensä SGS: n esimiestehtävästä viime vuoden joulukuussa omasta tahdostaan lastaajak- Petri Riitinki si. Työsuojeluvaltuutettukausi SGS:n palveluksessa alkoi kuluvan vuoden alusta. Tehtävään saa vapautusta muilta töiltä n. 50 tuntia kuukaudessa, mikä ei tunnu hänestä riittävältä. Myös alan tietoa joutuu hakemaan melko omatoimisesti. Hän kertoo pääsevänsä alan kurssille vasta syyskuussa, ja että yhtiön luottamusmiehen toiveisiin suhtaudutaan samalla tavoin. Tämä suhtautuminen koulutus-tarpeeseen lienee linjassa siihen, että Petrin arvion mukaan heillä on työvoimaa sekä liian vähän, että se voisi olla paremmin kohdistettu. Sairaslomia on hälyttävän runsaasti. Henkilökunnan hyvinvoinnin edistäminen palkitsisikin hänen mielestään työntekijöitä paremmin kuin raha. Työsuojeluun tulisi Petrin mielestä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Uusille työntekijöille annetaan SGS:llä kylläkin tarvittavaa käytännön tietoa työsuojeluasioista, mutta useimmiten näidenkin asioiden merkitys valkenee vasta, kun jokin asia menee pieleen. Työsuojelussa saisi Petrin mielestä olla lisäksi yhteistyötä firmojen kesken enemmän, koska käytettävät laitteet ovat samoja. Tähän liittyy myös hänen mielestään erinomainen ilmiö lentoasemalla, eli nollatoleranssi. Jos työntekijää puhallutetaan, ei viisari saa värähtääkään. Kentällä joudutaan mm. siirtelemään erinäisiä kulkuvälineitä ja jos siirtelijä on vielä edellisen illan tunnelmissa, voi syntyä melkoista vahinkoa niin ihmisille kuin kalliille laitteillekin. Lopuksi Petri toivottaa jaksamista Finnair-konsernin luottamushenkilöille juuri alkaneissa YT-neuvotteluissa, joista ei yleensä juuri kiitosta saa. 19

Nordic Ground Handling Oy, Sami Kilponen, Oulu Työturvallisuusasioissa ollaan pohjoisessa liikennevirkailija Sami Kilposen mielestä paljon paremmassa tilanteessa tällä hetkellä, kuin keväällä 2003. Kustannuspaineet tuovat kuitenkin vaikeuksia NGH:llekin. Työturvallisuusasioissa tulisi kiinnittää eniten huomiota ihmisten yleiseen jaksamiseen ja hyvinvointiin jatkuvien muutospaineiden alla. Epävarmuus tulevaisuudesta ja omista työpaikoista velloo edelleenkin ihmisten mielissä. Alueen työntekijöiden oli ensin selvittävä raskaista Finnairin YT-neuvotteluista, jotka johtivat ulkoistamiseen kesällä 2003. Uuden yrittäjän kanssa työsuojelulliset ongelmat kasaantuivat niin pahoin, että ratkaisuksi tarvittiin yrittäjän vaihtamista jo puolen vuoden jälkeen ulkoistamisesta. Tämän jälkeen on käyty läpi nykyisen yrittäjän aikana kahdet YT-neuvottelut, keväällä 2005 ja keväällä 2006 Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun ajankäyttöä on työnantaja noudattanut työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Työturvallisuusasioihin Sami on perehtynyt oma-aloitteisesti. Valvontalakiin hän on tutustunut internetin kautta. Työsuojeluun liittyvistä kursseista on sovittu työnantajan kanssa, ajankohta on vielä avoin. Työturvallisuuteen liittyvistä asioista voimme nykyään keskustella työnantajan kanssa mielestäni rakentavasti, Sami kertoo. Olisi kuitenkin helpompaa koko työyhteisömme kannalta, jos työnantaja pystyisi nopeammin ja riittävän ajoissa reagoimaan epäkohtiin, joihin työntekijät ovat kiinnittäneet huomiota työsuojelullisissa asioissa. Yhteisen ilmapiirin parantamiseksi tulevaisuudessa on paljon kehittämisen varaa. Kaikkia työsuojelulain velvoitteita työnantaja ei ole vielä täyttänyt, mutta valoa on näkyvissä. Työsuojelutoimikunta on tarkoitus perustaa ensi syksyyn mennessä. Uuden valvontalain myötä, työnantajan on tehtävä vuoden Sami Kilponen loppuun mennessä henkilöstöasiakirja, perehdyttämisopas, henkilöstön ohjesäännöt ja työsuojelun toimintaohjeet. Työnantajan on näin ollen tehtävä yrityskohtaiset työn vaarojen ja haittojen arvioinnit, selvitettävä työn haitalliset tekijät ja laadittava niistä yrityskohtaiset työsuojeluasiakirjat. Työympäristömme tiloista vastaavan Ilmailulaitoksen kanssa ajatukset ja mielipiteet työympäristömme parantamiseksi eivät yleensä mene yksiin, Sami toteaa. Vanha laitos- Vantaa Catering Services Oy, Kaarina Keränen, 59 v Viimeisenä, mutta ei mitenkään vähäisimpänä, tulee keittiöapulainen Kaarina Keränen Vantaalta. Työhistoriaa Pudasjärvellä syntyneellä Kaarinalla löytyy vaikka millä mitalla: Hän on ollut itsenäisenä yrittäjänäkin, puutarha-, hautaustoimisto- ja pitopalvelualalla. Jälkikasvuakin on kertynyt: kaksi poikaa ja kaksi lapsenlasta. Ilmailuun suhteita tulee sitäkin kautta, että kummipoika toimii Malmin lentoaseman päällikkönä. Töitä on tullut tehdyksi Tanskaa ja Norjaa myöten ja Kaarina on ollut myymälänhoitajanakin sekä tullut pääkaupunkiseudulle Oulusta cateringhommiin kaksi vuotta sitten vantaalaisen kukkakaupan kautta. Nykyinen kotiosoite on hänellä järjestyksessään numero 28. Hän matkustelee edelleen mielellään, ja on suorittanut matkailuoppaan kurssin Oulun seudulla. Luottamusta on riittänyt runsaasti jo ennen nykyistä valtuutetun tehtävää mm. hautausalan urakoitsijoiden Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtajana, kirkkovaltuustossa ja jossain vaiheessa tuli johdettua Kontiolahden elinkeinolautakuntaakin. Vantaalaisen cateringyrityksen palveluksessa on n. 70 työntekijää. Yhtiö on kasvanut melko nopeasti ja jotkut toiminnat ovatkin vasta vakiintumassa. Kaikkea toimintaa ei voi ennakoidakaan, kun asiakkaina on suurempien lentoyhtiöiden lisäksi pienlentoyhtiöitä. Näistä erikseen mainittuina mm. ambulanssilennot tuottavat joskus melkoista kiirettäkin: kutsu apuun voi hätätapauksissa tulla milloin vain ja koneen varustamisen tulee tapahtua nopeasti. Yhteistyömuotojakin kehitetään vielä yhtiön sisällä ja Kaarina toteaa, että tähän on tarvetta, koska työsuojelupiirin voimavarat ovat rajalliset ja moni asia jää juuri työsuojeluvaltuutetun harteille. Ammattikoulutuksessa yleensäkin saisi myös olla enemmän työsuojeluasioita mukana. Olisi tiedettävä paremmin niin työntekijän oikeudet kuin velvollisuudetkin. Hän on joutunut kokemaan itsekin työtapaturman, josta ei ole vielä tullut korvausta. Asia on prosessissa ja käsittely on siirtynyt toiseen vakuutusyhtiöön Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin tulisi saada olla enemmän aikaa kuin nyt on ollut, koska tämä tehtävä on yrityksessä uusi, samoin kuin pääluottamusmiehen työkin. Tästä syystä heillä ei ole käytettävänään samaa valmista materiaalia tai rutiineja seurattavaksi kuin kilpailijayrityksistä löytyy. He myös tuuraavat toisiaan tarvittaessa, koska varamiehiä ei ole. Työkaverit ovat myös antaneet tukea hänelle tarvittaessa, mikä on ollut suureksi avuksi. 20

mainen ajattelutapa vie asioita byrokraattisesti vastuuta siirtämällä, aina hitaasti eteenpäin. Laitteista vastaavat Finnairin alihankkijat eivät ole pystyneet luomaan riittävän hyvää palvelua lentoasemillemme. Tietoliikenteessä on jatkuvia ongelmia ja laitteet eivät ole riittävän hyvässä kunnossa. Työntekijät tuntevat alan työturvallisuusasiat hänen mielestään erittäin hyvin. Silti niiden huomioiminen jatkuvasti lisääntyvässä työn kuormittumisessa ja kiireessä pääsevät helposti unohtumaan. Henkisten ja fyysisten paineiden vuoksi tapaturmariskit eivät ole olleet viime vuosina väistämättömiä. Nämä tekijät ovat johtaneet sairaslomien lisääntymisiin NGH:nkin työpaikoilla. Työehtosopimusasiat eivät mielestäni ole olleet tarpeeksi esillä tulevaisuutta silmällä pitäen, Sami toteaa. Silloin kun menee heikosti, niin liiton toimintakin helposti kyseenalaistetaan. Toivonkin tulevaisuudessa, että liittomme keskittyisi myös toimimaan enemmän organisoidusti uusien jäsenten saamiseksi. Sähköistä viestintää ja vähän kirjallistakin Liiton sähköinen tiedottaminen on keväällä siirretty uuteen sähköiseen järjestelmään, jonka käyttö jäsenten keskuudessa lisääntyy pikkuhiljaa. Kirjautumisikkuna löytyy osoitteesta: https://member.iau.fi. Myös liiton nettisivuilla www.iau.fi on suora linkki sinne. Se on vasemmalla reunalla olevan linkkilista alimmaisena. Monille tuntuu olevan ongelmana se, että käyttäjätunnukset ovat hukassa. Jos jäsenkortin mukana tullut saatekirje on vielä tallessa, löytyvät tunnukset siitä. Jos sähköpostiosoitteesi on tallennettu järjestelmään, saat tunnuksesi sähköpostiisi kirjautumisikkunan alareunassa olevan painikkeen avulla. Valitse ensin hiirellä teksti Forgot your password? Tällöin avautuu seuraava ikkuna, johon voit kirjoittaa järjestelmässä jo olevan sähköpostiosoitteesi. Jos järjestelmä tunnistaa osoitteesi, se lähettää tunnuksesi sinne. Jos järjestelmässä ei ole sähköpostiosoitettasi, saat tunnukset lähettämällä sähköpostitse liittoon pyynnön niiden toimittamisesta. Näin voimme samalla tallentaa osoitteesi järjestelmään, ja voimme lähettää sinne tiedon aina kun toimitamme järjestelmään viestejä. Jos sinulla ei ole sähköpostia, voit saada tunnuksesi myös soittamalla liittoon. Yhteystiedot löytyvät tämän lehden takakannen sisäsivulta. Jäsentietojen tarkastus Jäsenkysely syksyllä Kaarina Keränen Kaarina tähdentää lopuksi, että toiminnoille olisi eduksi, että asioista neuvoteltaisiin riittävästi. Ei hän mikään diktaattori haluaisi ollakaan, vaan haluaisi tapauksittain kaikki asiaan liittyvät henkilöt ja tahot saman pöydän ääreen, jossa asiat sitten puhuttaisiin puhki demokratian hengessä. Tällainen käsittely voisi sekä luoda hyvää ilmapiiriä, että antaa pohjaa järkeville päätöksille, kun asioita ja näkökantoja valotettaisiin riittävän monilta puolilta. Syksyllä tullaan lähettämään jokaiselle kotiin kirje, jossa on kunkin kaikki liiton jäsenrekisteriin kirjatut jäsentiedot. Tarkoituksena on, että jokainen itse tarkastaa, että tiedot ovat oikein. Jos virheitä on, pyydetään niistä ilmoittamaan liittoon, että ne voidaan korjata. Tarkistus tehdään sen vuoksi, että kaikista muutoksista ei ole tullut liittoon ilmoitusta. Virheitä löytynee erityisesti ammattinimikkeistä, ja jonkin verran myös työnantajatiedoissa. Jokaisen tulisi tiedostaa se, että paras ja usein ainoa tapa saada tiedot ajan tasalle on se, että jäsen itse ilmoittaa muutokset suoraan liiton jäsenrekisteriin. Tarvittavat yhteystiedot löytyvät tämän lehden takakannen sisäsivulta. IAU:n hallitus on päättänyt teettää syksyllä jäsentutkimuksen. Sen tarkoituksena on selvittää jäsenistön mielipiteitä, näkemyksiä ja toiveita IAU:n toiminnasta. Tämä kysely tullaan tekemään ainoastaan sähköisesti Member-järjestelmällä. Ennen kyselyä kaikille jäsenille tullaan toimittamaan kotiin kirje, jossa on järjestelmän käyttöön tarvittavat tunnukset. Samassa yhteydessä toimitetaan jokaiselle jäsenrekisterissä olevat tiedot tarkastettavaksi, sekä uudistettu työehtosopimus. Järjestelmään pääsee kirjautumaan omilla tunnuksillaan, kunhan koneesta on yhteys avoimeen internetiin. Halutessasi voit siis lukea tiedotteet vaikka toisella puolella maapalloa. 21

Kesämeny Grillattua broileria, maustevoi, kasvisvartaat ja salaatti Marinoi broilerin rinnat yön yli. Tee maustevoi. Voit tehdä myös isomman määrän ja pakastaa sen mikä ei kulu, ja käyttää myöhemmin. Tee salaatti ja kasvisvartaat. Grillaa vartaat ja broilerin rinnat miedolla lämmöllä, niin ne pysyvät mehukkaina. Tee niistä vaikka kuvan mukainen annos. Aulan väen risteily MARINADI: ruokaöljyä ½- 1dl, soijaöljyä noin 1/4dl, vähän makeaa chilikastiketta, valkosipulia maun mukaan, mustaa pippuria rouhittuna, balsamiko-viinietikkaa noin rkl, hunajaa tai sokeria noin 2 tl. MAUSTEVOI: normaalisuolaista voita 0.25kg, mietoa currytahnaa 2 tl, sitruuna tai limemehua, valkosipulia. Anna voin ensin pehmentyä, lisää sitten maut ja sekoita huolella. Esimerkiksi puukauha on hyvä sekoituksessa. Tee pötköjä leivinpaperille ja kääri kuin karkit paperiin. Laita jääkaappiin tai pakkaseen kovettumaan ja leikkaa veitsellä haluamasi kokoisia paloja. SALAATISSA voi käyttää esimerkiksi, amerikansalaattia tai kiinankaalia, tomaattia, kurkkua ja paprikaa. KASVISVARTAAT: Kuvassa kasvisvartaassa on vain paprikaa ja sipulia lohkoina, mutta voit käyttää myös herkkusieniä, kesäkurpitsaa jne., melkein mitä mieleen tulee. Muista voidella vartaita kevyesti grillauksen jälkeen, vaikka öljyn ja soijaöljyn seoksella, niin ne ovat mehukkaampia. Kesämenyn laati Finnairin Catering Oy:ssä kokkina työskentelevä ERKKI VIIRA. Brigantiini on tavalliseen purjeveneeseen verrattuna melkoisesti suurempi, pituudeltaan 23 metriä ja leveyttäkin on runsaat kuusi metriä. Tämä laiva on tavallaan uusvanha. Se on rakennettu Ruotsissa 1995, kopioksi ruotsalaisesta laivasta, joka purjehti vuonna 1839 Australiaan. Varustus on kylläkin nyt vähän modernimpaa, koneineen ja saniteettitiloineen. Se onkin täällä katsastettu matkustaja-alukseksi ja voi ottaa kyytiin 57 henkeä. Kantavuuttahan Mary Annella oli, koska se oli alun perin ollut rahtilaiva. Nykyisessä käytössä, matkustajalaivana, tarvittiin itse asiassa painolastia, että kulku oli vakaata. Lattian alla oli ratakiskoja n. 30 tonnia sekä lisäksi vielä muutakin painolastia. Laiva oli nyt kolmatta kertaa Northportin aulan väen työhuonekunnan käytössä ja väki saattoi vaihteeksi vähän vapautua arjen huolista. Porukkaa oli n. kaksikymmentä työntekijää esimies-tasokin oli edustettuna sekä allekirjoittanut. Kaksi eläkeläistäkin oli messissä. Tunnelma oli lämmin muuten koleassa ja tuulisessa torstai-illassa. Liiton hallitukseen kuuluva Jouko Kettunen oli organisoimassa matkaa laivalla, jonka omistaa puoleksi mies, joka kuului aulan väkeen: Kari Hakala, ramp-ajoneuvon kuljettaja. Hän kertoi, että kevättalvella vapaapäivistä kuluu noin puolet laivan kunnossapitoon. Reissuja tulee tehdyksi n. 50 purjehduskautena ja näillä on itse mukana noin puolessa ja viettää kesällä merellä siis melkein kuukauden. 22

Kutsu oli käynyt risteilylle, Helsingin edustan vesille toukokuun 18. päivän illaksi. Puurakenteinen brigantiini Mary Ann löytyi pääkaupun - gista Pohjoisrannan eteläpäästä. Se erottui helposti muista alueen aluksista, kaksine mastoineen, jotka oli talven aikana pantu uusiksi Suomenlinnan kuiva telakalla. Tuomo Oksanen Turvalaitekin voi olla lähes taidetta. Simojukka Ruippo Simojukka Ruippo Maapalvelun mies Kari Hakala merikarhuna. Merihenkinen harrastus vie todella mukanaan. Purjeita ei nyt nostettu vaan mentiin konevoimalla. Laivaa ohjasi luotsina aikanaan toiminut, nimeltäänkin tähän elementtiin hyvin sopiva henkilö, Keijo Kuha. Ruokakin sopi tilanteeseen hyvin, lohikeitto oli maittavaa ja ruokajuomaakin löytyi riittävästi. Ilmailuväen monet kansainväliset yhteydet ilmenivät mm. niin, että osa juomista oli valmistettu Tanskassa ja tuotu maahan Saksasta. Aikaisemmin päivällä oli kyydissä ollut lapsiporukoita, joiden jäljiltä alus oli kunnossa, eikä tämäkään joukko sitä uuteen uskoon laittanut, ehjäksi näkyi jäävän. Ruuman tiloissa joku kylläkin havaitsi pienen kolon sisäseinässä, mutta häntä lohduteltiin sanomalla, että se oli kuitenkin vedenpinnan yläpuolella, kuten onneksi olikin. Työasioista puhuttiin vain kohtuullisesti, eikä mitään riitapukariakaan löytynyt joukosta, ja perille Pohjoisrantaan tuli noin kolmen tunnin reissaamisen jälkeen sama määrä osallistujia kuin oli lähtenytkin. TUOMO OKSANEN 23

M I K Ä T Y Ö? 24

M I K Ä T Y Ö? Puhdasta sisäilmaa Lvi-asentajien yhtenä tehtävänä on huoltaa ja korjata ilmastointijärjestelmiä. Terveyden ja työssä jaksamisen kannalta on tärkeää, että työpaikan sisäilma on kaikissa tavanomaisissa sääoloissa terveellinen, turvallinen ja viihtyisä. Hyvä sisäilma vaatii, että ilmastointilaitteet ovat ajanmukaiset ja että ne on huollettu kunnolla. Finnairin Catering Oy:n myyntipakkaamon ilmastointi on toteutet- Pekka Kainulainen Myyntipakkaamon ilmastointijärjestelmään tulee ilma sisään laitteen vasemmasta alareunasta tuloilmapellin ja oranssin väristen suodattamien lävitse. Ilma menee lämmön talteenottokuution lävitse kohti kuvan oikeaa yläreunaa, jossa ovat lämmityspatteri ja jäähdytyspatteri peräkkäin. Pattereiden jälkeen on tuloilmapuhallin, joka on oikeastaan saanut aikaiseksi edellä kuvatun toiminnan, imemällä ilmaa ulkoilmasta ja puhaltamalla sen edelleen työtiloihin. Laitteen oikeasta alakulmasta tulee työtiloista poistettava ilma poistosuodattimien lävitse lämmön talteenottokuutioon, jossa se luovuttaa lämpöä tuloilmaan. Poistoilmapuhallin vasemmassa yläkulmassa puhaltaa käytetyn ilman ulos ja vastaavasti imee työtiloista käytettyä ilmaa lämmön talteenottokuutioon. 25

M I K Ä T Y Ö? Lvi-asentaja Ensio Ratinen tekemässä ilmastointijärjestelmän huoltoa, johon kuuluu mm. koko laitteiston ja pattereiden imurointi, moottoreiden laakereiden ja välityshihnojen tarkastus sekä suodattimien vaihto. tu koneellisella tulo- ja poistoilmajärjestelmällä, jossa työtiloihin tuodaan koneellisen puhaltimen avulla suodatettua ulkoilmaa, joka lämmitetään tai jäähdytetään tarpeen mukaan. Ilma poistetaan työtiloista poistopuhaltimen avulla. Samalla siitä otetaan talteen lämpöä tuloilman lämmitystä varten. Järjestelmää ohjataan ja valvotaan tietokoneen avulla, ja se huolletaan kaksi kertaa vuodessa, kuten valtaosa lentoasema-alueen sadoista ilmastointijärjestelmistä. Tärkeät tukitoiminnot Finnair konsernissa vastuu ilmastointijärjestelmien huollosta on annettu Finnair Facilities Management Oy:n työntekijöille. Fama:ssa työskentelevien lvi-, elekronikka- ja sähköasentajien tehtävänä on tukea tekniikan, maapalvelun ja muiden yksiköiden eri tuotantoprosesseja, esimerkiksi lentokoneiden jäänpoistoon, koneiden maalaukseen ja lentokoneruoan valmistukseen, sekä tietojärjestelmiin liittyviä prosesseja. Käytännössä kuusi lvi-asentajaa ehtii huoltamaan Vasemmalla olevassa lämmityspatterissa ilma lämmitetään tarpeen mukaan kuumalla vedellä ja vastaavasti oikealla olevassa jäähdytyspatterissa sitä jäähdytetään kesällä kylmällä vedellä. Ohjaus tapahtuu ulko- ja huoneilmatuntopäiden ja tietokoneen ohjauksen avulla vesivirtoja säätelemällä. vain pienen osan toimisto- tai hallirakennusten ilmastointilaitteista. Valtaosa lämmitys-, vesi-, ilmastointi-, sekä monien muiden järjestelmien rutiinihuolloista on ulkoistettu. Faman työntekijät keskittyvät pääosin eri järjestelmien kiireellisten vikojen korjaukseen tai muutostöiden tekemiseen. Teksti ja kuvat: PEKKA KAINULAINEN 26

K O L U M N I Juhani Haapasaari Nakkipaketti ja kalkuttalainen vegaani Taloustieteilijä A. Marshallin julkaistua kuuluisimman talousnakkinsa nimeltä Principles of Economics vuonna 1890 markkinatalouden teoreettinen selittäminen sai uutta potkua. Hän yhdisti teoriat, jotka selittävät kuluttajien ja yritysten käyttäytymistä näiden kohdatessa hyödyke- ja tuotannontekijämarkkinoilla. Hyödykemarkkinoilla kuluttajat ostavat tavaroita ja palveluita yrityksiltä sillä rahalla, jonka he tuotannontekijämarkkinoilta saavat työpanoksensa myynnistä yrityksille tai kellä pääomaa on, sitä yrityksiin sijoittamalla. Syntyy kansantalouden kiertokulku ja kansantulo, joka jakautuu työpanoksesta ja pääomapanoksesta saatavan hinnan suhteessa. Markkinoihin Marshall sisällytti myös lupauksen talouden optimitilan teoreettisesta saavuttamisesta. Tähän tarvittiin täydellisen kilpailun markkinoita sekä hyödykkeiden että tuotannontekijöiden osalta. Tällöin jokainen ostaja ja myyjä on suhtees sa markkinoihin niin pieni, ettei hän yksin pysty vaikuttamaan markkinoilla muodostuvaan hintaan vaan vastaanottaa sen annettuna. Reilua sataa vuotta myöhemmin viittaukset markkinoihin ja markkinatalouteen ovat saavuttaneet raamatullisen aseman elinkeinoelämän edustajien keskuudessa sen pyrkimysten selittäjänä. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n liturgian työmarkkinoita koskeva sanoma on selvä: Kaupan esteiden purkamisen jälkeen kilpailun vapautuessa yritysten on voitava vastata kiristyvään kilpailuun sovittamalla työajat ja palkkaus olosuhteiden mukaiseksi. Tästä voidaan sopia parhaiten paikallisesti yrityksen sisällä. Samoin yrityksen kilpailuasemaa vahvistavat palvelevat monipuoliset työajat, kun yrityksellä on mahdollisuus lisätä tai vähentää tuotantoa kysynnän mukaan. Ja saarna jatkuu: Palkkaus saadaan entistä kannustavammaksi, jos kaikille samansuuruisten yleiskorotusten osuutta vähennetään työehtosopimuksissa ja painopistettä siirretään yrityksissä tehtäviin päätöksiin. Lisäksi työrauhasta on kehitettävissä koko Suomen kilpailuetu edellyttäen että työehtosopimuslaki ja työehtoriitojen sovittelua koskeva laki uudistetaan. Mistä sitten johtuu, että saarnasta huolimatta suntion kolehtihaavi kiertää työntekijäjärjestöjen penkeissä tyhjänä kuin kerjäläisen käsi? Kaikuuko sana kuuroille korville vaikka siihen yhtyy suuryritysten toimitusjohtajista henkilöstölehtien kuoripoikiin ulottuva kuoro? Tuskin, yksinkertaisin selitys lienee epäusko. Työntekijäjärjestöt eivät näillä konsteilla usko jäsentensä pääsevän edes paratiisin porteille. Täydellistä kilpailua tavoittelevilla työmarkkinoilla yksittäisen työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa työpanoksensa hintaan ja muihin työehtoihinsa ovat olemattomat verrattuna tilanteeseen, jossa työntekijät yhdessä pyrkivät neuvottelemaan työehtonsa. Mitä tästä sitten seuraa, jos pakanat käännytystyöstä huolimatta pysyvät pakanoina samaan aikaan kun sijoitetulle pääomalle sopivin kumppani on halvin mahdollinen työvoima. Olisiko viisainta jakaa nakkipaketti yhdessä kalkuttalaisen vegaanin kanssa? Marshallin teoria selittää markkinoita toimi hyvin viime vuosisadan ensimmäisen kolmanneksen, kuten myös usko markki noi den hy vään toimin ta ky kyyn. 1930-luvulla läntinen maailma ajautui kuitenkin talouslamaan ja klassisen talousteorian uskotta vuus selittää joukko työttö myyttä ammattijärjestöjen ylläpitä mien alaspäin jäyk ki en palk ko jen avulla heik keni, kun palkat alenivat työttö myy den samanai kai sesti yhä kasva es sa. Tässä tilan tees sa J. M. Key nes esitti oman vastaväitteensä hallitsevaa ajatusrakennelmaa vas taan. Hänen talouspoliitti nen johto päätöksensä oli, että lääkkeeksi la maan ja jouk ko työttömyyteen tarvittiin koko naisky syn nän lisäämistä. Tähän vapaalla markkinataloudella ei ollut riittämättömien investointien vuoksi yksistään edelly tyksiä, vaan tämä edel lytti julki sen vallan toimia. Keynesin opit levisivät nopeasti käytännön talouspolitiikkaan ja talousteoreettiseen ajatteluun. Samaan ajatusmaailmaan sopi, että itsenäisyytensä säilyttänyt Suomen valtio hankki sotien jälkeen osake-enemmistön lentoyhtiö Aerosta 1946. Keynesin talousnakkien mukaisesti Aeron kotipaikka ei ollut Kalkutta tai edes Tallinna. JUHANI HAAPASAARI Kirjoittaja toimii Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden Liitto ry 010:n puheenjohtajana. 27

KESÄPÄIVÄT 9.9. 10.9.2006 Holiday Club Caribia, TURKU BUSSIKULJETUKSET OHJELMA PYSÄKIT BUSSI 1, 08.30 Helsinki, Rautatieasema, Postin puoleinen sivu 08.45 Aerola, Simun pysäkki 09.00 Tikkurila, Rautatieasema Bussinvanhin: Pekka Kainulainen puh. 040 5288 166 PYSÄKIT BUSSI 2, 08.10 Järvenpää, Rautatieasema 08.25 Kerava, Rautatieasema 08.35 Hyrylä, Linja-autoasema 08.40 Riihikallio, Tuusulantien pysäkki 08.50 Korso, S-marketin pysäkki (Tikkurilan suunta) 09.00 Tikkurila, Rautatieasema Bussinvanhin: Reijo Hautamäki, 040 540 3166 Ilmoittautumisaika kesäpäiville on päättynyt edellisessä lehdessä ilmoitetun aikataulun mukaisesti. LAUANTAI 9.9 11.00 11.30 saapuminen kesäpäiville 11.30 12.30 ruokailu 12.45 14.00 kesäpäivien avajaiset 14.00 14.45 majoittuminen 14.45 17.00 aktiviteetit ja kilpailut aikuisille moniottelu lapsille elokuvaesitys 16.00 16.30 päiväkahvit (kilpailujen lomassa) 18.30 20.00 ruokailua 20.00 00.30 karaokea kilpailu aikuisille kilpailu lapsille SUNNUNTAI 10.9 07.30 10.00 aamiainen 10.00 kylpylässäoloa vesi olympialaiset 12.00 huoneiden luovutus 12.00 13.00 ruokailu 13.00 kotimatkat alkaa 28

ITA:n syysretki MS Galaxylla Tallinnaan Ilmailutekniikan ammattiyhdistys ITA ry järjestää 13.10 14.10.2006 matkan Tallinnaan. MS Galaxy lähtee Helsingin Länsiterminaalista 13.10.2006 klo 18.30. Maihinnousu Tallinnassa D-terminaalista klo 08.30 10.30 ja laivaannousu 14.10.2006 D-terminaalista klo 11.30 13.15. Matkan hinta jäsenille 50 euroa ja seuralaiselle 80 euroa. Hintaan sisältyy laivamatkat, tervetuliaiskuohuviinit, kolmen ruokalajin illallinen ruokajuomineen Grill Housessa ja meriaamiainen. MS Galaxy kutsuu viihtymään. Monipuolinen viihdetarjonta, upeat tanssiravintolat erityyppisine baareineen tarjoavat ikimuistoisia kokemuksia Itämeren aalloilla. Paluumatkalla järjestetään yhteinen tilaisuus ammattiosaston jäsenille. Sitovat ilmoittautumiset 31.8. mennessä Esa Suokkaalle puh. 050 3935 188. Paikkoja rajoitetusti. Maksu ITA:n tilille Sampo 800016 70341388 tai Finnairin huoltokonttoriin ITA:n tilille 215283. Voimassaoleva passi mukaan. Juha Hyytiä Kuntoremonttia jäsenille Kuntoremonttiloma Ilmailualan Unioni IAU ry:n ammattiosastojen jäsenillä on mahdollisuus hakea SAL ry:n myöntämiä tuettuja kuntoremonttilomia. Kuntoremonttilomat ovat yleensä viiden vuorokauden mittaisia ja sisältävät täysitai puolihoidon. Loma on ohjattua ja sen tarkoituksena on kannustaa ja opastaa työntekijää ottamaan itse vastuuta omasta toimintakyvystään. Lomaan kuuluvat kuntotestit, terveysneuvonta sekä ohjattua liikuntaa. Puolen vuoden kuluttua kuntoremonttilomasta järjestetään viikonlopun mittainen terveystreffi, jossa remonttilaisen edistymistä seurataan. Lomatuen suuruus on tänä vuonna 330 euroa ja treffituki on 130 euroa. Perhekuntoloma Perhekuntoloma on suunniteltu lomaksi, jonka avulla koko perhe aktivoituisi liikkumaan lapsia myöten. Kuntoremonttiin verrattuna testejä on vähemmän ja koko perheen ohjelmaa enemmän. Perhekuntoloman kesto on 5 vuorokautta ja sisältää täysihoidon. Vuoden 2006 perhekuntoloman tuki on 300 euroa aikuiselta ja 150 euroa 6 16 vuotiailta lapsilta. Hakemuskaavakkeita saa joko osoitteesta www.sal-lomat.net tai Ilmailualan Unioni IAU ry:n toimistosta Alpo Pehkoselta, jolta saa myös lisätietoja puh: 09 47857225 tai e- mail alpo.pehkonen@iau.fi 29

ILMEK-SYMPOOSIUM 2006 Perinteikäs ILMEK-sympoosium järjestettiin tänä vuonna 18. 19. maaliskuuta Peurungan kylpylähotellilla Jyväskylän pohjoispuolella. Paikalle oli saapunut reilu 20 osanottajaa työpaikkaosastoista ympäri maata. Sympoosiumin pitopaikaksi valittu Peurungan kylpylähotelli oli ensimmäistä kertaa kokeilussa ja olikin paikkana aivan hyvä. Harrastusmahdollisuuksia oli reilusti tarjolla niin sisällä kuin ulkonakin. Tälle vuodelle oli haluttu jotain aktiviteettiä sympoosiumiin osallistujille ja heti lauantaina olikin melko pian saapumisen jälkeen joukkuekisailua ulkosalla. Ilmakin oli ihan kelvollinen pienestä tuulesta huolimatta, mikä aiheutti ainakin yhden pipon haku reissun. Taisi kylläkin käydä niin, että tilanteessa lähdettiin suunnittelemaan maapalstan ostoa, missä voisi kasvattaa sen lampaan, mistä pipoon tarvittavan villalangan villan voisi joskus sitten keriä. Tiedä sitten... Paikalle saapuneet jaettiin aluksi kolmeen joukkueeseen, jotka ottivat nimikseen Pääkallokiitäjät, Triumph ja North Ice. Paikallinen kisajärjestäjä oli valinnut erittäin mielenkiintoisia lajeja kisaan. Kisalajeina olivat: tulitikunheitto, munanheitto, sankopallo, pomppuviesti, sokkojono, kökköjuoksu, pölkynnaulaus, jäljestys ja sanakisa. Lajeista sotkuisin oli munanheitto ja vaativin taisi olla sokkojono. Kaikilla osallistujilla oli joka tapauksessa hauskaa, ja voittokin jaettiin Pääkal- lokiitäjien ja North Icen kesken (Pääkallokiitäjillä oli tosin yksi osakilpailuvoitto enemmän). Kisailun jälkeen olikin sitten jo aika lähteä uimaan ja kylpemään. Nestetankkaus rankan kisan jälkeen kuului varsin monen ohjelmaan, ja loppuilta muutenkin oli ns. vapaata, eli jokainen sai järjestää itselleen ja muille mitä huvitti. Sunnuntaina oli yhdistyksen kevätkokouksen aika, mutta ennen sitä ehti hyvin vielä käydä aamupäivän aikana kylpemässä ja saunassa. Itse kokous pidettiin rutiinilla ja johtokunnallekin myönnettiin tili- ja vastuuvapaus taas kerran. Kokouksen sisältö oli yllätyksetön, ja ensi vuoden sympoosiumin pitopaikaksi ehdotettiin Rovaniemeä. Johtokunta lupasi asiaa selvitellä, ja kokouksen jälkeen autokunnat suuntasivat koteja kohden. HENRI LEHTINEN Kiihkeä pomppuviesti meneillään. 30

vain kolme käpälää ja black&decker Vahinko ei tule kello kaulassa, sanoi esijänis ja väänsi kellonsa vieteriä varmuuden vuoksi vähän kireämmälle. Urakka oli vaarassa kusta käpälille, sillä patterifirman pakkaamossa suma oli seissyt jo viikon verran. Siksi nyt painettiinkin hommia kuin olisi tuhti annos tasavirtaa töpöhännän alla. Liian vähän unta ja liian paljon töitä. Eikä mitään suojavarusteita. Siinä lyhyesti syyt siihen, että muuan pitkäkorva sohi oikean etukäpälänsä leikkuriin. Älä välitä, voit kyllä jatkaa hommia. Palkka tosin on enää kolme neljäsosaa entisestä, yritti päällystö piristää pupuparkaa. - ammattiliitot - viidakon lait eivät enää ole voimassa. Työelämän oikeat pelisäännöt: www.liityammattiliittoon.fi 31

T Y Ö T T Ö M Y Y S K A S S A T I E D O T T A A Jos jäät työttömäksi ja olet työttömyyskassan jäsen KÄYNTI TYÖVOIMATOIMISTOSSA Ilmoittaudu henkilökohtaisesti työvoimatoimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta, jolloin työnhaku on ollut voimassa työvoimatoimistossa. Ota ensimmäisellä kerralla mukaan työtodistukset, viimeisin työtodistus on tärkein. Jos olet lomautettu, mukana tulee olla lomautustodistus. Seitsemän päivän omavastuu alkaa ensimmäisestä työnhaun päivästä. Noudata työvoimatoimiston antamia ohjeita työnhaun uusimisesta. Työvoimaviranomaiset antavat työttömyyskassalle hakijaa koskevan sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. Tä män perusteella työttömyyskassa tekee päätöksen ansiopäivärahan maksamisesta. Työnhaku on pidettävä voimassa työvoimatoimiston määräämällä tavalla. Ansiopäivärahaa on haettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa päivärahaoikeuden syntymisestä. Ansioturvan päivärahahakemuksen saat työvoimatoimistosta tai löydät osoitteesta www.tyj.fi. MUUTOSTURVAAN LIITTYVÄ TYÖLLISTYMISOHJELMA 1.1.2005 Työttömillä on ollut mahdollisuus saada muutosturvaan liittyen työvoimatoimiston laatima työllistymisohjelma 1.7.2005 lukien. Työllistymisohjelma liittyy tulopoliittisissa neuvotteluissa syksyllä 2004 sovittuun muutosturvaan, jonka tarkoituksena on työllistää työttömäksi jäävät mahdollisimman pian takaisin työhön. Työnantajan velvollisuutena on selvittää taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla irtisanottavalle työntekijälle, minkälaisia palveluja työntekijällä on mahdollisuus saada työvoimatoimistolta. Työnantajan tulee myös ilmoittaa työvoimatoimistolle irtisanomisesta, kun irtisanotun työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kolme vuotta. Työllistymisohjelmaa pyydetään työvoimatoimistolta 30 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä. Työvoimatoimiston tulee tiedottaa palveluistaan, kun työntekijä rekisteröityy (ilmoittautuu) työvoimatoimistoon työnhakijaksi. Työvoimatoimistoon on hyvä olla yhteydessä heti irtisanomisen tapahduttua, koska työntekijällä on mahdollisuus käyttää palkallista työllistymisvapaata irtisanomisaikanaan, mikäli hän osallistuu työllistymisohjelman laatimiseen tai ohjelman mukaisiin toimenpiteisiin. Työllistymisvapaan pituus on 5 20 päivää ja pituus määräytyy kunkin työntekijän irtisanomisajan pituuden mukaan. TYÖLLISTYMISOHJELMAN SAAMISEDELLYTYKSET: a) Kun työntekijän työsuhde on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä 16.2.2005 tai sen jälkeen, ja työssäoloaikaa on ollut vähintään kolme vuotta, tai b) työntekijän määräaikainen työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kolme vuotta, tai c) työntekijä on ollut samaan työnantajaan määräaikaisissa työsuhteissa yhteensä 36 kuukautta viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana, tai d) lomautettu työntekijä on irtisanoutunut lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää ja työssäoloaikaa on ollut vähintään kolme vuotta. Työllistymisohjelman saamisen ehtona on kolmen vuoden työhistoria. Työhistoriaan lasketaan mukaan lomautus-, perhe-, opinto- ja vuorotteluvapaa-ajat. Näitä rinnasteisia aikoja ei kuitenkaan lasketa työhistoriaan työllistymisohjelmalisän saamisehdoissa. Työllistymisohjelmassa selvitetään työnhakijan työllistymis- ja kou lutusmah dollisuudet sekä sovitaan mahdollisesta irtisanomiseen liittyvästä yhteistyöstä työnantajan kanssa, omatoimisesta työnhausta ja muista ammatillisia valmiuksia kehittävistä toimenpiteistä. Työllistymisohjelman laatimisen jäl keen työnhakijalla voi olla oikeus työllistymisoh jel ma lisään, jonka työttömyyskassa maksaa korkeampana työttömyysetuutena joko ansioturvassa tai työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen aikana koulutustuessa. Työllistymisohjelmaa pitää pyytää työvoimatoimistolta 30 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä. HAKEMUKSET LIITTEINEEN TYÖTTÖMYYSKASSAAN Ansiopäivärahaa maksetaan vain hakemuksen perusteella. Hakemuslomak- 32

Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa Posti- ja käyntiosoite Kaisaniemenkatu 10 00100 HELSINKI fax. (09) 4785 7209 kassanhoitaja Sari Meling (09) 4785 7202 email: sari.meling@iau.fi kassanhoitaja Paula Seppälä (09) 4785 7200 email: paula.seppala@iaufi kassanhoitaja Mirva Virtanen (09) 4785 7203 email: mirva.virtanen@iau.fi kassanjohtaja Janne Becker (09) 4785 7201 email: janne.becker@iau.fi TOIMISTO ON AVOINNA ARKISIN KLO 9.00 15.00 keita saa työvoimatoimistosta. Päivärahahakemus tulee täyttää huolellisesti ja hankkia liitteeksi tarvittavat asiakirjat. Puutteellisesti täytetty hakemus viivästyttää käsittelyä. Päivärahaa haetaan aina jälkikäteen neljän viikon/kuukauden jaksoissa. Ensimmäisen hakemuksen liitteineen voi lähettää kahden kolmen viikon työttömyyden jälkeen. Täytä hakemus ensimmäisestä työttömyyspäivästä lähtien; kassa ottaa huomioon seitsemän omavastuupäivää ja muut mahdolliset korvauksettomat päivät (mm. karenssit, lomakorvauksen jaksotus). HAKEMUSLOMAKKEEN LISÄKSI TARVITAAN SEURAAVAT LIITTEET: -alkuperäinen palkkatodistus työnantajalta vähintään 43 tai 34 työssäoloviikolta, riippuen jäljempänä mainitusta työssäoloehdon pituudesta. Todistuksessa tulee näkyä eriteltynä lomarahat ja -korvaukset ja muut mahdolliset korvaukset (esim. tukipaketti, palkkiot yms.) kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta kopio työtodistuksesta työttömyyskassa saa verotustiedot suoraan verottajalta, mutta jos sinulla on portaikkoverokortti tai muutosverokortti, liitä se alkuperäisenä hakemukseen päätös tai maksukuitti, jos saat esim. eläkettä, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, kotihoidon tukea tai muuta etuutta selvitys, jos haet lapsikorotusta avio- tai avopuolisosi lapsista palkkatodistus osa-aikatyön palkasta tai muista tuloista työsuhderekisteriote haettaessa korotettua ansio-osaa lomake työllistymisohjelmalisää haettaessa Kun ensimmäinen hakemuksesi on käsitelty, saat päivärahapäätöksen, maksuilmoituksen ja jatkohakemuslomakkeen. Päivärahaa voidaan myöntää takautuvasti enintään kolmen kuukauden ajalta. JÄSENYYSEHTO Työttömyyskassa maksaa ansiopäivärahaa sen jälkeen kun sekä jäsenyysehto että työssäoloehto on täyttynyt. Jäljempänä mainittu työssäoloehto tulee täyttää jäsenyysaikana. TYÖSSÄOLOEHTO Työssäoloehdon on kerryttävä työttömyyskassan jäsenyysaikana. Palkansaajan ensimmäinen työssäoloehto on 43 viikkoa, ja se vaaditaan, kun päivärahaa haetaan ensimmäistä kertaa eikä sitä ole maksettu 1.1.1997 tai sen jälkeen. Lyhyempi 34 kalenteriviikon työssäoloehto vaaditan silloin, kun 500 päivän maksukausi alkaa alusta, eli päivärahapäivät nollataan maksukaudella 500 päivärahapäivää on täynnä 1.1.1997 lukien ja tullaan uudelleen ansioturvan piiriin. Palkkatyöntekijänä pidetään sellaista palkansaajaa, jonka toimeentulo perustuu toiselle tehtävästä työstä saatavaan palkkatuloon ALKUEHTO Haettaessa ensimmäistä kertaa päivärahaa oikeus ansiopäivärahaan syntyy, kun hakija on täyttänyt työssäoloehdon alkuehdon. Se täyttyy, kun työntekijä on 28 lähinnä edellisen kuukauden aikana ollut 43 kalenteriviikkoa sellaisessa vakuutuksenalaisessa palkka työssä, jossa työaika kunakin kalenteriviikkona on ollut vähintään 18 tuntia. Kokoaikatyössä palkan täytyy olla työehtosopimuksen mukainen, tai, jollei sitä ole, vähintään 40 kertaa peruspäivärahan (23,50 /pvä) suuruinen eli 940 /kk. PALUUEHTO Haettaessa uudelleen päivärahaa 500 päivän enimmäismäärän täyttymisen jälkeen oikeus ansiopäivärahaan syntyy, kun hakija täyttää työssäoloehdon paluuehdon, joka täyttyy, kun työntekijä on 24 lähinnä edellisen kuukauden aikana ollut 34 kalenteriviikkoa sellaisessa vakuutuksenalaisessa palkkatyössä, jossa työaika kunakin viikkona on ollut vähintään 18 tuntia. Kokoaikatyössä palkan täytyy olla työehtosopimuksen mukainen tai, jollei sitä ole, vähintään 40 kertaa peruspäivärahan (23,50 /pvä) suuruinen eli 940 /kk. LISÄTIETOJA saat soittamalla työttömyyskassaan tai verkkosivuilta www.irkatk.fi 33

Ilmailualan Unioni IAU ry hakee TALOUSSIHTEERIÄ ja TYÖYMPÄRISTÖSIHTEERIÄ Olemme ilmailualan teknisissä- ja palvelutehtävissä toimivien ammattilaisten etujärjestö. Sopimusalamme ammatteja ovat mm. erilaiset lentokoneen huoltotyöt, asiakaspalvelu-, kuormaus- ja ruuanvalmistustehtävät. Jäseniä liitossamme on lähes 4 000. Haemme liittomme toimistoon Helsinkiin taloussihteeriä Taloussihteerin tehtäviin kuuluu hoitaa liiton laskuliikenteeseen, palkkahallintoon ja omaisuudenhoitoon liittyvät asiat sekä pitää yhteyttä kirjanpidon ja taloushallinnon hoitotahoon. Hän myös hoitaa liiton jäsenrekisterin sekä toimii atk- yhdyshenkilönä. Hakijalta edellytetään tehtävään sopivaa kokemusta ja/tai koulutusta, atk tietämystä, aloitteellisuutta ja yhteistyökykyä. Ilmailualan kokemus katsotaan eduksi. Työsuhteen työ- ja palkkaehdot määräytyvät ay-toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaisesti. Tehtävä tulee ottaa vastaan 1.11.2006 alkaen tai sopimuksen mukaan. Lisätiedot puheenjohtaja Rainer Hakala 040 5002992. Vapaamuotoiset hakemukset, joita ei palauteta, tulee toimittaa 14.7.2006 mennessä osoitteella Ilmailualan Unioni IAU ry, PL 337, 00531 Helsinki. Haemme liittomme toimistoon Helsinkiin työympäristösihteeriä Työympäristösihteerin tehtävänä on kehittää ja tukea liittomme sopimusalan työyhteisöjen työsuojelutoimintaa ja sosiaaliasioiden hoitamista.. Hän toimii työsuojeluvaltuutettujen yhdyshenkilönä liitossamme. Työympäristösihteeri osallistuu liittomme työehtosopimusneuvotteluihin sekä edunvalvontavaliokunnan toimintaan. Hakijalta edellytetään hyvää työelämän, ayliik keen järjestötoiminnan, työsuojelun sekä edunvalvonnan tuntemusta. Ilmailualan kokemus katsotaan eduksi. Työsuhteen työ- ja palkkaehdot määräytyvät ay-toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaisesti. Tehtävä tulee ottaa vastaan 1.12.2006 alkaen tai sopimuksen mukaan. Lisätiedot puheenjohtaja Rainer Hakala 040 5002992. Vapaamuotoiset hakemukset, joita ei palauteta, tulee toimittaa 14.7.2006 mennessä osoitteella Ilmailualan Unioni IAU ry, PL 337, 00531 Helsinki. 34

Unioni-lehden Ilmestyminen NUMERO 4 ilmestyy 15.9. aineisto toimitukseen 29.8. NUMERO 5 ilmestyy 20.10. aineisto toimitukseen 2.10. NUMERO 6 ilmestyy 8.12. aineisto toimitukseen 20.11. Ilmoituskoot ja hinnat (alv. 0 %) Koko sivu, 175 x 237 mm, 240 ½ sivua, 175 x 118 mm, 120 2/6 sivua, 115 x 118 mm, 80 1/6 sivua, 55 x 118 mm, 40 Ilmailualan Unioni IAU ry John Stenbergin ranta 6 PL 337 00531 HELSINKI faksi: (09) 47857 250 sähköposti: etunimi.sukunimi@iau.fi kotisivut: www.iau.fi Puheenjohtaja Rainer Hakala (09) 47857 220 Varapuheenjohtaja Tapani Kautto (09) 47857 221 Liittosihteeri Alpo Pehkonen (09) 47857 225 Sopimussihteeri Arto Kujala (09) 47857 222 Sopimussihteeri Tuomo Oksanen (09) 47857 223 Taloudenhoitaja Olli Kaivanto (09) 47857 224 Toimistonhoitaja Sinikka Hakala (09) 47857 210 Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa Kaisaniemenkatu 10, 8. krs. 00100 HELSINKI faksi: (09) 47857 209 sähköposti: etunimi.sukunimi@iau.fi kotisivut: www.irkatk.fi Kassanhoitaja Paula Seppälä (09) 47857 200 Kassanhoitaja Sari Meling (09) 47857 202 Kassanhoitaja Mirva Virtanen (09) 47857 203 Kassanjohtaja Janne Becker (09) 47857 201 Jäsenasiat Paula Seppälä (09) 47857 200 jasenrekisteri@iau.fi 35

Hyvää kesää kaikille Unioni-lehden lukijoille!