2013 PELIPILOTTI 2013-2015 Saara Lång Osavuosiraportti 1.1.2013 31.5.2013 17.5.2013 1
Sisältö PROJEKTIKORTTI osavuosiraportin tiivistelmä... 3 Tulosodotusten 2013 toteutuminen raportointijakson aikana... 3 Kehittäjäverkoston työn tulokset ensimmäiseltä vuosineljännekseltä... 6 JOHDANTO... 8 Asetettiin tavoitteet... 8 Ryhdyttiin työhön... 8 Pelaajat... 10 Yleisyys ja yhtäläisyys?... 10 Osaaminen... 14 KEHITTÄJÄVERKOSTON TOIMINTA... 14 Ohjausryhmätyöskentely... 14 Kehittäjätyöryhmätyöskentely kehittäjäverkostossa... 15 Kehittäjäverkoston työn tulokset ensimmäiseltä vuosineljännekseltä... 15 Tulosodotusten 2013 toteutuminen raportointijakson aikana... 16 Riskikartoitukset... 17 Koulutussuunnitelma... 17 Vaikuttamistoiminta... 18 PÄIHDEKESKUS PORTTI BEROENDECENTRET PORTEN... 18 Rakentaminen ja sijainti... 19 Palvelut... 19 Strategia... 19 Koulutusyhteistyö... 19 Tiedotusyhteistyö... 20 Rajapintayhteistyö eri toimijatahojen kanssa... 20 SUUNNITELMA- JA STRATEGIAYHTEISTYÖ... 20 TALOUS... 21 SYKSYN HAASTEET... 22 2
Projektikortti 31.5.2013 PROJEKTIKORTTI osavuosiraportin tiivistelmä Aluepilotti PELIPILOTTI 2013-2015 Vastuuhenkilö ja aluepilotin toteuttaja Aluepilotin tavoitteet 2013 2015 Palvelujohtaja Seppo Mattila (seppo.mattila (add) kokkola.fi)p: 044-78 09 446 Kehittämissuunnittelija Saara Lång (saara.lang(add)kokkola.fi)p: 044-78 09 045 Keski-Pohjanmaalla ja Vaasassa on pitkäjänteisesti kehitetty päihde- ja mielenterveystyötä. Vahvistaakseen nyt myös osaamistaan toiminnallisten riippuvuuksien, kuten ongelmapelaamisen, hoidossa ja kuntoutuksessa laadittiin yhteiselle Pelipilotti- hankkeelle tavoitteet: peliongelman tunnistamiseen, puheeksioton, hoitoonohjauksen ja hoidon kehittämisen perus- ja erityispalveluissa määritellään perus- ja erityispalvelujen työnjakoa ja kehitetään näiden yhteistyötä toiminnassa keskitytään rahapelaamiseen huomioiden myös digitaalisen pelaamisen haasteet tuodaan esiin alueiden peliongelman yleisyyttä ja palveluverkoston osaamista työtä koordinoi Kokkolan sosiaali- ja terveysvirasto (Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus) Pelipilotin avulla kehitetään asiakaslähtöisiä palveluja ja palvelumalleja, joilla vähennetään palvelujen hajanaisuutta ja alueellista epätasa-arvoa. Aluepilotit hyödyntävät toiminnassaan Peliklinikan valtakunnallisia palveluita. Toimenpiteet 17.5.2013 mennessä Tulosodotusten 2013 toteutuminen raportointijakson aikana Toimintasuunnitelmaan vuodelle 2013 Toteutuma 31.5.2013 kirjatut tulosodotukset Osaamiskartoitus on tehty Kehittäjätyöryhmän koulutus on alkanut Opintomatka Helsinkiin on suunniteltu (20.5) Seminaari on järjestetty Alueen asukkaat ovat tulleet tietoisiksi Pelipilotista Kyllä. Raakadata suomenkielisten osalta on kerätty. Kielitoimisto kääntää kyselyn ruotsinnosta parhaillaan, jonka jälkeen kysely suoritetaan vielä ruotsinkielisille yksiköille. Tavoitteena on tehdä vertailua myös kieliryhmien välillä peliongelman yleisyydestä Suunnitelma ja ajankohta verkkokoulutuksesta on sovittu Kyllä. Opintomatka on järjestetty. Mukaan on ilmoittautunut 13 kehittäjäverkoston jäsentä. Matkalla tutustutaan Peliklinikan työhön, Tilttiin ja Pelirajat on - hankkeeseen. Samalla tavataan THL:n tutkijoita ja kehittäjiä. Opintomatkan tarkoituksena on oppia lisää peliongelman luonteesta, hoito- ja kuntoutusmenetelmistä, verkostoitua valtakunnallisesti ja lisätä kehittäjätyöryhmän keskinäistä kiinteyttä. Ensimmäiset esilletulot on tehty tiedotusvälineiden uutisoinnin 3
sekä peliongelmasta yleisellä tasolla Peliongelma ja sen hoito on esillä Pienillä Pohjalaisilla Päihdepäivillä (VII) marraskuussa 2013 Vuosikerta 2013 lehti on julkaistu PELIPILOTTI 2013-2015 on verkostoitunut valtakunnallisesti (myös skandinaavisesti) Päihdekeskus Portti on aloittanut toimintansa ja yhtenä sen palvelumuotona on peliongelman hoito Päihdekeskus Portin kahvilatoiminta on alkanut ja saanut vaikutteita/ mallia Tiltin toiminnasta Päihdekeskus Portti on saanut omat nettisivut On tehty yhteistyötä Pelipilotin alueen tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa(thl, SONetBOTNIA, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Centria ammattikorkeakoulu, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto, perusterveydenhuollon yksikkö) On tehty yhteistyötä alueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillista/ ammattikorkeakoulu opetusta järjestävien oppilaitosten kanssa (opetussuunnitelmayhteistyö, koulutusyhteistyö) ja rahapelaamiseen liittyvän materiaalin jakamisen avulla Työryhmä on aloittanut Pienten Pohjalaisten Päihdepäivien suunnittelun. Päivät ovat kaksipäiväiset. Toinen päivistä on omistettu ongelmapelaamiselle. Suunnittelu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa on myös aloitettu (oppilastyönä toteutettava pelipaikka ). Kyllä. Kehittäjäverkosto tekee opintomatkan Helsinkiin Peliklinikalle 20.5.2013, jossa on yhteistyökokous pelihankkeiden ja THL:n kesken (tutkijat, kehittäjät). Kehittämissuunnittelija osallistuu pohjoismaiseen konferenssiin Norjassa toukokuussa 2013. Rakennus valmistuu heinäkuun aikana. Toiminta alkaa 2.9.2013. Tiedottaminen rahapeliongelman hoidosta päihdekeskuksessa on alkanut (viimeisin uutisointi 17.5.2013) Päihdekeskus Portin kahvilatoiminnan järjestää Kokkotyösäätiö. Heidän ja Tiltin kanssa on sovittu keskinäisestä verkostoitumisesta (bench-marking) Tiedotustyöryhmä on perustettu ja aloittanut työnsä, nettisivujen sisältörunko on valmistunut, sisällöntuotanto on sovittu, mainostoimiston visuaalinen ohjeistus on valmistunut Kyllä. THL on ohjannut ja kouluttanut ohjaus- ja kehittäjätyöryhmää hankkeen alun orientoivassa vaiheessa. Kokkolan yliopistokeskuksen kanssa on neuvoteltu alustavasti, että Päihdekeskus Portti voisi toimia sosiaalityön koulutuksen opetusklinikkana. Centria ammattikorkeakoulun, SeAmkin ja VaAmkin kanssa on sovittu koulutusyhteistyöstä verkkokurssin järjestämiseksi. Hankkeen kehittämissuunnittelija työskentelee perusterveydenhuollon yksikössä, joka on laatinut järjestämissuunnitelmaa Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiminta-alueella. Järjestämissuunnitelmassa on maininnat peliongelman yleisyydestä ja hoidon kehittämisestä. Kyllä. On aloitettu laaja-alainen yhteistyö riippuvuusongelmien hoidon ja kuntoutuksen saamiseksi ammatilliseen koulutukseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kehittämistyö on tapahtunut kehittäjäverkostossa, ohjaus- ja kehittäjätyöryhmässä, joiden jäsenet ja organisaatiot on lueteltu seuraavassa kappaleessa. Tämän lisäksi yhteistyötä on tehty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän aluepilotin, THL: n, Peliklinikan sekä Tiltin kanssa ja sosiaalialan osaamiskeskusten SONetBOTNIA:n ja KOSKE: n kanssa, sekä oman alueemme sidosryhmäverkostojen kanssa. Vastuu kumppaneiden kesken 2013 2015 Ohjausryhmän jäsenet Ohjaus- ja tilaajayhteistyö kehittämispäällikkö Saini Mustalampi, THL Ohjausryhmän johto palvelujohtaja Seppo Mattila, Kokkolan kaupunki, ohjausryhmän puheenjohtaja kehittämissuunnittelija Saara Lång, Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus, valmistelija/ sihteeri Alueiden edustajat ja yhteistyökumppanit: Vaasan kaupunki psykososiaalisten palveluiden johtaja Marja Mustonen, Vaasan kaupunki Peruspalveluliikelaitos Jyta 4
palvelujohtaja Pekka Kauppinen, KIURU, peruspalveluliikelaitos Jyta Kokkolan kaupunki: Terveyspalvelut avohuollon ylilääkäri Anne Linna, Kokkolan terveyskeskus Lasten- ja perheiden palvelut johtaja Arja Seppälä, Kokkolan perheneuvola palvelupäällikkö Minna Lönnbäck, Kokkolan kaupunki Toimeentuloturvapalvelut palvelupäällikkö Inkeri Koivu, Kokkolan kaupunki velkaneuvoja Jari-Pekka Laakso, Kokkolan kaupunki Palvelujen tuottaja Päihdekeskus Portissa, Ventuskartano ry toiminnanjohtaja Marjut Lampinen, Ventuskartano ry Koulutus-, tutkimus- ja oppilaitosyhteistyö Lehtori, psykologi Eila Passoja, varalla yliopettaja Pirjo Forss Pennanen, Centria ammattikorkeakoulu yliopisto-opettaja Anu-Riina Svenlin, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius rehtori Kaija Wiik Kähäri, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto tutkimus- ja innovaatiojohtaja Merja Joutsen-Onnela, Centria ammattikorkeakoulu professori Aila-Leena Matthies, Yliopistokeskus Chydenius kehittämissuunnittelija Tuija Tuorila, sosiaalialan osaamiskeskus SONetBOTNIA kehittämispäällikkö Maritta Vuorenmaa, THL, Vaasan yksikkö, varalla tutkija Johanna Nordmyr Kehittäjäverkoston jäsenet Kokkolan kaupunki: Päihdepalvelut Sosiaaliterapeutti Maria Wiik-Kortell, Kokkolan A-klinikka/ Nuotta Päihdetyöntekijä Petri Nikula, Kokkolan A-klinikka/ Nuotta Päihdetyöntekijä Maria Hyyppä, Kokkolan A-klinikka/ Nuotta Lasten- ja perheiden palvelut Psykologi Anu Johnson, Kokkolan kaupunki (perheneuvola) Sosiaaliohjaaja Elina Ihanus, Kokkolan kaupunki (lastensuojelu/ Nopsa) Toimeentulotukipalvelut Vastaava sosiaalityöntekijä Risto Vähämaa, Kokkolan kaupunki(aikuissosiaalityö/ toimeentuloturva) Vanhuspalvelut Lähihoitaja Lea Harju, Kokkolan kaupunki (vanhuspalvelut/psyktiimi) Laatutyö Laatu- ja kehittämispäällikkö Tanja Witick, Kokkolan kaupunki Oppilaitosyhteistyö Tuntiopettaja Juha Pekola, Centria ammattikorkeakoulu Ventuskartano ry Sairaanhoitaja Marja Savela, Ventuskartano ry Peruspalveluliikelaitos Jyta Päihdepalvelut Sosiaalityöntekijä Kalle Pokela, Peruspalveluliikelaitos Jyta (psykososiaaliset palvelut) Vaasan kaupunki: 5
Toteutunut yhteistyö Päihdepalvelut Sosiaaliohjaaja Päivi Keskinen, Vaasan kaupunki (A-neuvola) A-neuvolan vastaava Katja Lammasaari, Vaasan kaupunki Hanketyöntekijä Marjo Nordström, Netti - Klaara Kehittäjäverkoston työn koordinointi/ Kokkolan kaupunki Kehittämissuunnittelija Saara Lång, Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus, työryhmän valmistelija/sihteeri Alkuvuoden aikana on aktiivisesti pidetty esillä hanketta eri sidosryhmien kanssa. Rahapelaamiseen ja sen hoitoon liittyvää jaettavaa materiaalia on lähetetty hankealueen päihde- ja mielenterveystyön yksikköihin, psykiatrialle, työvalmennussäätiöihin, työvoiman palvelukeskuksiin, talous- ja velkaneuvontaan, nuorisotoimeen, oppilaitoksille, TE- keskuksiin ja KELA: n toimipisteisiin. Ajatuksena on ollut, että koska oma osaamisemme alueellisesti on vielä hajanaista niin käytämme valtakunnallisia palvelumahdollisuuksia alueen hyväksi. Hankkeen käynnistyessä pelaaminen ja rahapeliongelmat olivat esillä sekä alueradiossa että lehdistössä hankealueella. Päijät-Hämeen aluepilotin kanssa on laadittu osaamiskartoitus, joka on tehty maalishuhtikuussa Pelipilotin hankealueella. Suomenkielinen kysely lähettiin Keski-Pohjanmaalla ja Vaasassa yhteensä 1 424 vastaajalle. Vastausprosentti oli 6,32 %. Ruotsinkielinen kysely on käännettävänä ja lähetetään erikseen ruotsinkielisille toimintayksiköille vuoden aikana. Toteutuneet tuotokset Kehittäjäverkoston työn tulokset ensimmäiseltä vuosineljännekseltä Kevään aikana työryhmä rajasi omaa työtään, sopi ehdotuksesta peliongelman sijoittumisesta hoitojärjestelmään ja laati riskikarttaa siitä mikä estäisi tavoitteiden toteutumista. Kehittäjäverkosto laati yhteisesti ymmärrettävän käsitteen ongelmapelaamiselle; Ongelmapelaaminen Pelaamisesta on taloudellista, sosiaalista tai terveydellistä haittaa pelaajalle tai lähipiirille. Suuri osa pelaajan ajasta kuluu pelaamisen ajattelemiseen, pelaamiseen tai pelaamisesta aiheutuneiden haittojen korjaamiseen. sekä laati kehittämistyölleen hankesuunnitelmaa tarkentavat tavoitteet: Pakonomaisen pelaamisen ehkäisy ja hoito Laajempi väestön asenteisiin vaikuttava tai pelaamisen rajoittamiseen liittyvä vaikutustoiminta (ikärajat) tapahtuu valtakunnan tasolta. Tavoitteena on ehkäistä yksittäisen asiakkaan pakonomaista ongelmapelaamista ja hoitoon hakeutumisen helpottamista hakeutumiskynnystä madaltamalla. Hoitoa kehitetään ottamalla käyttöön asiakaskohtaisia hoito- ja kuntoutussuunnitelmia ja laatimalla hoidossa käytettävä materiaalikansio, joka on yhtenäinen Pelipilottialueella. Hoitoohjelmia kehitetään vastaamaan asiakkaan hoidon- ja kuntoutuksen tarpeeseen. Peliongelman tunnistaminen moniongelmaisuuden vyyhdestä Arvioinnin kehittäminen (ja olemassa olevien arviointimenetelmien käyttöönotto) peliriippuvuuden hoitoon (onko kysymys peliongelmasta, päihdeongelmasta, mielenterveysongelmasta, parisuhdeongelmasta, talousongelmasta, elämänhallinnan kriisistä) 6
Verkoston huomioiminen Läheisten tukeminen (tieto peliongelman luonteesta, palvelujärjestelmästä, omaisjärjestöistä, oma-apuohjelmista). Peliongelman hoidon organisointi Todettiin, että peliriippuvuus sijoittuu, toiminnallisena riippuvuutena, päihdepalveluiden sisään. Kokkolassa peliongelman hoito organisoidaan Päihdekeskus Porttiin ( Beroendecentret Porten), Peruspalveluliikelaitos Jytassa liikelaitoksen psykososiaalisiin palveluihin ja Vaasassa Vaasan A- neuvolaan ja Klaaraan. Kehittämiskohteena on se kuinka asiakas voi mieltää hoitopaikan olevan itselleen oikea, koska hänellä on toiminnallinen riippuvuus eikä päihderiippuvuutta. Hoidon organisoinnin yhteydessä on tärkeää tiedottaminen peliongelman luonteesta ja palvelujärjestelmästä. Tiedotustyöryhmän perustaminen Päihdekeskus Porttia varten on perustettu tiedotustyöryhmä, jossa on Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveysviraston (Pohjanmaan maakunnan päihdetyön kehittämiskeskus) ja viestintätoimen sekä palveluntuottajan edustus. Työryhmä on kuluneen kevään aikana suunnitellut Päihdekeskus Porttiin tulevien nettisivujen sisällön sekä kilpailuttanut mainostoimiston laatimaan sekä visuaalisen ohjeistuksen päihdekeskusta varten että sen nettisivut. Mainostoimistoksi valittiin tarjouspyyntöjen perusteella St. Hurmos. Odotetut tulokset Odotetut tulokset vuodelle 2013 ja niiden toteutuminen raportointijaksonaikana on kuvattu toimenpidekohdassa tässä projektikortissa Odotetut vaikutukset Juurruttamissuun nitelma Merkittävät muutokset aluepilotin suunnitelmassa Odotetut vaikutukset raportointijaksolla ovat: kehittäjäverkoston (sekä kehittäjätyöryhmän että ohjausryhmän) työn käynnistyminen ja verkostoituminen alueellisesti ja valtakunnallisesti -> tuottaa hyvää yhteistyötä ja osaamista, tietotaitoa ja konsultointia osaamistarvekartoituksen laadinta yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskuksen KOSKE:n ja Päijät-Hämeen aluepilotin kanssa tulee tuottamaan arvokasta tietoa sekä Pelipilotin toiminta-alueelta että laajemmin oppilaitosten kanssa on aloitettu suunnitelmallinen yhteistyö päihde- ja mielenterveystyön (sisältäen peliongelman tunnistaminen ja hoito) teemojen saamiseksi opinto-ohjelmiin ja oppilaitoksissa tehtäviin opinnäyte- ja tutkimustöihin -> avaa oven sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksellisiin rakenteisiin, sekä mahdollisesti sen avulla saada sosiaalityön klinikkaopetuksen päihdekeskus Porttiin Peliklinikan, Tiltin ja THL:n kanssa tehty hyvä yhteistyö -> osaamisen lisääntyminen, yhteinen suunnittelu, hyväksi todettujen toimintamallien käyttöönotto Kehittäjäverkosto laatii juurruttamissuunnitelman sen jälkeen, kun kehittämiskohteet on kirjattu, yhteistyöstä sovittu ja saatu kehittämistyöstä juurrutettavia tuloksia. Tavoitteena on, että toimimme systemaattisesti hanke-, toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti. Kehittämistyö tapahtuu kuitenkin kehittäjä- ja yhteistyöverkoston kanssa yhdessä ja yhteistyössä - matkan varrella voi tulla uusia avauksia, jotka hyödyttävät lopputulosta, mutta joita ei ole osattu ennakoida etukäteissuunnittelussa. 7
JOHDANTO Osavuosiraportin tavoitteena on kuvata Pelipilotti 2013 2015 hankkeen työprosessia sekä listata saavutettuja tuloksia. Alussa epäröintiin Ensimmäinen kevätkausi hankkeessa alkaa olla ohi. Aloitimme hankesuunnittelun tilanteessa, jossa yksi jos toinenkin yhteistyökumppaneista epäili hankkeen mielekkyyttä. Esillä oli epätietoisuus peliongelman yleisyydestä alueella, sen marginaalisuudesta hoidoissa ja pelko siitä, että ongelman esiin nosto lisää resursointitarvetta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja kaventaa jo ennestään niukkaa kuntataloutta. Toisaalta keskustelun avaamisen myötä saatiin hajanaista tietoa siitä, että ongelma näkyy vahvasti sekä toimeentuloturvassa että velkaneuvonnassa ja jonkin verran päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Peliongelmalla ei kuitenkaan ollut selkeää hahmoa eikä vartta mihin tarttua vaikka yhtäkaikki tiedettiin, että se on olemassa se tulisi tunnistaa ja etsiä siihen oikeita lähestymistapoja. Pelipilotti- hankeen alkaessa jo ensimmäiset uutiset ja artikkelit tiedotusvälineissä peliongelmasta ja hoitojärjestelmän kehittämisestä, toivat hankkeelle asiakkaiden/ heidän läheistensä yhteydenottoja. Asetettiin tavoitteet Hankesuunnitelmassa tavoitteeksi asetettiin pelinongelman tunnistamisen, puheeksiottamisen, hoitoonohjauksen ja hoidon kehittäminen perus- ja erityispalveluissa sekä poikkisektoraalisen, moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen asiakastyössä. Pääpaino aluepilotissa asetettiin rahapeliongelmiin liittyvien palveluiden järjestämiseen ja niiden kehittämiseen. Kehittämisalueena on Kokkolan ja Vaasan kaupunkien sekä Peruspalveluliikelaitos Jytan palvelut. Kehittäjäverkoston aloittaessa työnsä esillä on alusta alkaen ollut rahapeliongelman ohella myös digitaalinen pelaaminen ja siitä aiheutuvat ongelmat asiakkaille. Ryhdyttiin työhön Pelipilotin toteuttamista varten perustettiin kehittäjäverkosto, joka jakautuu ohjaus- ja kehittäjätyöryhmään. Ohjaus- ja kehittäjätyöryhmissä on edustus hankkeen tilaajalta, Kokkolan ja Vaasan kaupungeilta, Peruspalveluliikelaitos Jytalta, Ventuskartano ry:ltä, Yliopistokeskus Cyhdeniuksesta, Centrian ammattikorkeakoulusta, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opistosta sekä sosiaalialan osaamiskeskus SONetBOTNIASTA. Kehittäjäverkostossa on terveyspalveluiden, lasten- ja perheidenpalveluiden, vanhuspalveluiden, toimeentuloturvan ja velkaneuvonnan, koulutus- ja tutkimuslaitosten, päihdepalveluiden sekä laatu- ja kehittämistyön edustus. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii palvelujohtaja Seppo Mattila. Pelipilottia kokonaisuudessaan tehdään Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen ohjauksella. Kehittäjäverkosto on avoin. Työhön mukaan voivat tulla sidosryhmät, jotka kohtaavat työssään peliongelmaa. Kehittäjäverkoston työhön osallistuvat työntekijät tekevät työtä omissa emo-organisaatioissaan, näin myös pilottia koordinoiva Kokkolan sosiaali- ja terveysviraston kehittämissuunnittelija 1, jonka 1 Kehittämissuunnittelijan työtehtävä Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa on päihde-, turvallisuus- ja mielenterveystyön kehittäminen Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Työhön kuulu terveyttä ja hyvinvointia edistävän suunnitelma- ja strategiatyön koordinointi, palvelujärjestelmän kehittäminen ja rajapinnat ylittävissä yhteistyöverkostoissa toimiminen ko. työalueellaan. Työtä on resursoitu myös Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän terveydenhuollon kehittämisyksikköön, jossa kehittämissuunnittelija on kaupungin sosiaali- ja terveystoimen edustajana. 8
työajasta on varattu 50 % hanketyöhön. Hän suunnittelee ja koordinoi kehittäjä- ja ohjausryhmän työskentelyä, organisoi koulutus-, konsultaatio- ja työnohjausta ryhmälle ja tiedottaa sekä raportoi Pelipilotista. Tämän lisäksi hän toimii yhdyshenkilönä valtakunnallisessa kehittäjäverkostossa, jossa kehitetään peliongelman hoitoon erikoistuvaa hoitojärjestelmää ja sen osaamista. Sidosryhmätyö alueellisesti ja valtakunnallisesti Hankealueella on pitkät perinteet verkostotyöstä ja yhdessä tekemisestä. Pelipilotti verkostoitui alueen sidosryhmien toimijaverkostojen kanssa nopeasti ja verkostoituminen jatkuu edelleen. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta rahapeliongelmasta ja nostaa sitä keskusteluissa esiin. Alueelliset sidosryhmäverkostot ovat alueellisten Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelman 2010-2015 ja Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn päihde- ja mielenterveysstrategian 2012-2016 alaisia tai niitä toteuttavina työryhmiä. Tällaisia työryhmiä ovat mm. nuorten syrjäytymistä ja työllistymistä tukeva Futuurifoorumi, PKV- lääkkeiden väärinkäytön ehkäisyä toteuttava Lääkefoorumi, päihdeäitien tunnistamista ja hoitoon ohjausta tukeva päihdeäitien työryhmä, perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen työryhmä, katuväkivallan vastainen työryhmä sekä Päihdekeskus Porttiin liittyvät työryhmät ja rajapintayhteistyökumppanit. Työryhmissä on edustettuina sosiaali- ja terveystoimen, nuoriso- ja koulutoimen, poliisin, työhallinnon, KELAn, seurakunnan, yrittäjien ( järjestöt, apteekit, taksit, vartiointiliikkeet, kaupan ala, alkoholielinkeino) kolmannen sektorin ja hankkeiden edustus. Valtakunnallisesti verkostoituminen on tapahtunut ehkäisevän päihdetyön, päihde- ja mielenterveystyön kehittäjäverkostojen, rahapelihaittoihin erikoistuneiden ja niiden palveluista vastaavien kehittäjien ja hankkeiden (THL, Avi) ja turvallisuustyötä suunnittelevan ja toteuttavan verkoston (Avi)kautta ja kanssa. 9
NÄKOKULMIA PELIONGELMAAN Pelaajat Vuoden 2008 Juomatapatutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa rahapelaamisesta ja rahapeliongelmista. 79 prosenttia vastaajista oli pelannut rahapelejä viimeisen vuoden aikana. Näistä vastaajista 29 prosenttia oli nauttinut alkoholia tai muita päihteitä pelaamisen yhteydessä. Viidesosa oli pelannut päihtyneenä. Miehillä yhtäaikainen alkoholi- ja peliongelma on yleisempää kuin naisilla. Sekä miehet että naiset kärsivät mielenterveysongelmista, naiset miehiä enemmän. Naiset kärsivät myös yksinäisyydestä, kun taas miehillä näyttäytyy päihdeongelma. Miesten osuus korostuu erityisesti niiden joukossa, joilla esiintyy sekä runsasta alkoholin ja huumeiden käyttöä että rahapeliongelmia. Tässä ryhmässä on runsaasti naimattomia ja nuoria miehiä. Humalajuominen ja alkoholin suurkulutus näyttävät lisäävän ongelmapelaamisen riskiä. Tutkimus alkoholinkäytön, rahapelaamisen ja huumeidenkäytön keskinäisistä suhteista riippuvuudessa on tärkeää hoidon- ja kuntoutuksen kehittämisen kannalta. Ongelmapelaamista mitattiin väestökyselyllä vuonna 2011 2. Tulosten perusteella 15-74 vuotiaista suomalaisista ongelmapelaajia on 2,7 %. Ongelmapelaajissa on tutkimuksen mukaan usein 1001-1500 kuukaudessa ansaitsevia 25 34 vuotiaita miehiä. Pelatuimpia rahapelejä olivat RAY:N raha-automaattipelit, Veikkauksen lotto- ja jokeripelit, raaputusarvat ja päivittäiset arvontapelit. Ongelmapelaajiksi luokitellut käyttivät pääosin 11,5 % nettotuloistaan kuukausittain rahapeleihin. Rahapelaaminen aloitetaan yleensä teinivuosina (n. 17 - vuotiaana). Nuorimmat pelaajat väestökyselyn perusteella olivat alkaneet pelaamisen 10-14 vuotiaina. Miehistä 83 % vastasi pelanneensa jotakin rahapeliä, naisista 73 %. Miehet aloittivat pelaamisen neljä vuotta nuorempina kuin naiset. Rahapelejä pelanneista vastaajista 21 % oli pelannut internetissä. Eniten verkossa pelasivat 25-34 vuotiaat. Väestökyselyn perusteella rahapelaaminen on lisääntynyt viisiprosenttia vuosien 2007 2011 aikana. Yleisyys ja yhtäläisyys? Peliongelman hoito ja kuntoutus on ollut perinteisesti päihdepalveluissa. Marginaalisuutensa vuoksi lähestymistavat ovat olleet samat kuin päihdeongelmassa. Rahapeliongelmia omaavilla asiakkailla on usein ollut myös jokin rinnakkaisriippuvuus tai elämänhallinnan vaikeus. Runsas alkoholin myyntimäärä ja tilastoimaton kulutus yhdessä lisäävät päihdehaittoja ja palvelujen tarvetta. Pohjalaismaakunnissa alkoholinkulutus on huomattavasti alhaisempaa kuin muualla Suomessa. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla alhaisen alkoholikulutuksen lisäksi elinajan odote on pidempi kuin muualla Suomessa. Tätä on selitetty sosiaalisella pääomalla, yhdessä tekemisellä, herätysliikkeillä ja vahvalla yhteisöllisyydellä. 2 Suomalaisten rahapelaaminen 2011 - väestökysely 10
Alkoholin myyntitilastossa maakuntavertailussa 3 kaikkein vähiten myyntiä on Ahvenanmaalla, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Hankkeen aikana on mielenkiintoista nähdä onko samanlainen ilmiö olemassa myös toiminnallisten riippuvuuksien, kuten rahapeliriippuvuuden, suhteen. Hankkeen toiminta-alue sijaitsee Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa, jotka ovat perinteisesti kuuluneet alhaisen alkoholinkulutuksen alueisiin. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Indikaattori ilmaisee vuoden aikana sairaanhoitopiirien kuntien alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitettujen alkoholijuomien määrän 100 %:n alkoholina laskettuna litroina jokaista vastaavalla alueella asuvaa asukasta kohden. Alkoholijuomien tilastoitu myynti maakunnissa 100 prosenttisena alkoholina asukasta kohden oli vuonna 2012 Keski- Pohjanmaalla 6,8 litraa ja Pohjanmaalla 5,6 litraa maan keskiarvon ollessa 7,8 litraa. Pohjalaismaakunnista Etelä-Pohjanmaalla myynti oli 6,4 litraa ja Pohjois-Pohjanmaalla 7,1 litraa. Tilastoa johti Lappi, jossa kulutus oli 10,7 litraa ja kuivinta aluetta edusti Pohjanmaan kanssa Ahvenanmaa, jossa kulutus oli myös 5,6 litraa/ asukas. Aluepilotin sisaren, Päijät-Hämeen, kulutus oli 8,4 litraa. Lähde: SotkaNet Pelaa rahapelejä viikoittain, % 8. ja 9. luokan oppilaista Indikaattori ilmaisee rahapelejä viikoittain pelaavien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Lapin ja Päijät- Hämeen sairaanhoitopiirin tilastot ovat vuodelta 2010, muut vuodelta 2011 kouluterveyskyselyn suorittamisen ajankohdan vuoksi. Tilastossa Lappi johtaa (23.9 %) ja Päijät-Häme tulee heti sen jälkeen(22,9 %). Keski-Pohjanmaa on neljäntenä (16,8 %), Vaasan 3 Alkoholijuomien tilastoitu myynti maakunnissa 100 prosenttisena alkoholina asukasta kohti vuonna 2012 11
sairaanhoitopiiri kuudentena (15,8 %) ja Ahvenanmaalla prosenttiosuus on pienin (10,4 %). Koko maan keskiarvo on 20,4 %. (Lähde: SOTKANet) Pelaa rahapelejä viikoittain, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Indikaattori ilmaisee rahapelejä viikoittain pelaavien ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Lapin ja Päijät- Hämeen sairaanhoitopiirin tilastot ovat vuodelta 2010, muuta vuodelta 2011 kouluterveyskyselyn suorittamisen ajankohdan vuoksi. Tilastossa Lappi johtaa(27,1 %), Päijät-Häme tulee kolmantena (22,2 %), Keski-Pohjanmaa on viidentenä (21,6 %), Vaasan sairaanhoitopiiri kuudentena (20,5 %) ja Ahvenanmaan prosenttiosuuden ollessa pienin (9,7 %). Koko maan keskiarvo on 25,2 % (v.2011) 4 (Lähde: SOTKANet) Pelaa rahapelejä viikoittain, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Indikaattori ilmaisee rahapelejä viikoittain pelaavien lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Lapin ja Päijät- Hämeen sairaanhoitopiirin tilastot ovat vuodelta 2010, muuta vuodelta 2011 kouluterveyskyselyn suorittamisen ajankohdan vuoksi 5. Tilastossa Lappi johtaa(13,5 %), Päijät- Häme tulee kolmantena samalla prosenttiosuudella Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa (9,3 %), Keski-Pohjanmaa on viidentenä (8,3 %) Ahvenanmaan prosenttiosuuden ollessa pienin (1,6 %). Koko maan keskiarvon ollessa 10,3 %. (Lähde: SOTKANet) 4 arpajaisalain mukaan peliautomaateissa tuli voimaan yhtenäinen 18 vuoden ikäraja asteittain 1.7.2011 mennessä, muiden pelien osalta 1.10.2010 5 arpajaisalain mukaan peliautomaateissa tuli voimaan yhtenäinen 18 vuoden ikäraja asteittain 1.7.2011 mennessä, muiden pelien osalta 1.10.2010 12
Vuodesta 2012 on tehty valtakunnallista ATH- tutkimusta, joka on jatkuva ja siihen osallistuu yli 100 000 suomalaista 6. Kyselyssä on myös kysymys rahapeliongelman kokemisesta ongelmaksi. Kokkola tulee olemaan mukana vuoden 2013 ATH otoksessa. Otoksen koko on n. 1200. Alla olevista tilastoista voi verrata ruotsinkielisen Pohjanmaan ja koko Suomen lukuja. Mittarina ruutuaika Tekniikan antamat mahdollisuudet sekä lisäävät vapaa-aikaa että täyttävät sitä. Voisiko ruutuajan viettäminen toimia yhtenä mittarina tulevaisuudessa, kun lähdetään pohtimaan digitaalista pelaamista rahapelien rinnalla. Keskipohjalaisista peruskoululaisista 6 %, lukiolaista 4 % ja ammattioppilaitoksen opiskelijoista 9 % käytti koulupäivinä television katseluun, tietokoneen käyttöön sekä kännykkä- ja konsolipeleihin aikaa 6 h tai enemmän vuorokaudessa. Viikonloppuisin vastaava ajankäyttö oli 16 % (peruskoululaiset), 15 % (lukiolaiset) ja 18 % (ammattioppilaitoksessa opiskelevat). Peruskoululaista 19 %, lukiolaisista 28 % ja ammattioppilaitoksessa opiskelevista 12 % koki, että netissä viettämä aika tuo ongelmia opiskeluun. Ammattioppilaitoksissa opiskelevien keskuudessa, vuoden 2011 kouluterveyskyselyn mukaan, vähintään neljän tunnin ruutuaika arkipäivisin oli yleistynyt merkittävästi enemmän Vaasassa kuin maakunnassa tai koko aineistossa (Lähde: Kouluterveyskysely). 6 Tulokset raportoidaan Terveytemme.fi - palvelussa 13
Osaaminen Peliongelman ollessa tuntematon ja vaikeasti lähestyttävä haluttiin tehdä osaamistarvekartoitus, jolla selvitetään ongelman yleisyyttä sekä työntekijöiden osaamista ja osaamistarpeita perus- ja erityispalveluissa. Osaamiskartoitus laadittiin webropol - kyselynä yhdessä Päijät-Hämeen sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymän aluepilotin kanssa kanssa. Kyselypohjana käytettiin yhdenmukaisuuden periaatteen vuoksi Tuula-Leena Raiskin laatimaa mallia 7. Suomenkielinen 8 kysely lähetettiin maaliskuun aikana perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, velkaneuvonnan, päihde- ja mielenterveystyön, erikoissairaanhoidon, nuorisotoimen, koulutoimen, sovittelutoimiston, lapsiperheiden kohtaamispaikan, sijaishuoltoyksiköiden, ulkomaalaistoimiston, perheneuvolan, rikosseuraamusviraston, työllisyysorganisaatioiden ja seurakuntien diakonia- ja nuorisotyön, palvelevan puhelimen, turvakodin työntekijöille hankealueella. Kyselyjä lähetettiin 1424, vastausprosentti oli 6,32 %. Suurin osa vastaajista oli naisia, 31 40 vuotiaita, ammattikorkeakoulun tai ylemmän korkeakoulun käyneitä ja 1-9 vuotta työssä olleita. 34 % vastaajista kertoi kohtaavansa rahapeliongelmaisia asiakkaita 1-11 kertaa vuodessa ja 30 % heidän läheisiään 1-11 kertaa vuodessa. Kerran viikossa tai useammin rahapeliongelmaisia asiakkaita työssään kohtasi 14 % ja heidän läheisiään 12 %. 24 % vastaajista ilmoitti, että heidän työyhteisössään on sovittu toimintatavoista asiakkaiden peliongelmien selvittämiseksi. Rahapeleistä, niiden sääntelystä, synnystä, seurauksista, rahapeliongelman puheeksiottamisesta, hoitoonohjauksesta, palveluista ja kuntoutusmuodoista, oma-apuohjelmista ja rahapeliongelman ehkäisystä tieto tai osaaminen arvioitiin pääsääntöisesti melko heikoksi. Halukkuutta kehittää osaamista oli lähes joka osa-alueella. Koulutus- ja seminaaripäiviä toivottiin järjestettävän lähialueilla myös monimuoto - ja verkkokoulutus nähtiin hyvänä. Tarkempi analyysi osaamistarvekartoituksesta valmistuu tämän vuoden aikana. KEHITTÄJÄVERKOSTON TOIMINTA Ohjausryhmätyöskentely Ohjausryhmätyöskentely (työryhmän jäsenet, liite 1) mahdollistaa PELIPILOTTI 2013-2014 hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutumisen. Ryhmä tekee linjauksia ja toteuttaa hankkeen tavoitteita emo-organisaatioissa. Ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen raportointijakson aikana kolme kertaa. Kokousten tarkoituksena oli tiedottaa ja käydä evästekeskusteluja osaamiskartoituksen, koulutussuunnittelun ja muun kehittäjätyöryhmän tuottaman materiaalin pohjalta. Ohjausryhmätyöskentelyllä on myös koulutuksellinen näkökulma. THL:n kehittämispäällikkö Saini Mustalampi ja Peliklinikan kehittämiskoordinaattori Tapio Jaakkola pitivät peliongelmaan liittyvät orientaatiokoulutukset työskentelyn alussa. 7 THL, Raportti 3/2011: Tuula-Leena Raiski, Osaamistarve rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa 8 Kyselyn kääntäminen ruotsiksi on parhaillaan menossa ja se tehdään alueen ruotsinkielisille toimintayksiköille erikseen. Kyselyn suorittaminen haluttiin sijoittaa hankkeen alkuun. Käännöstoimistolla ei ollut mahdollisuutta tehdä käännöstyötä ko. ajassa niin ruotsinkielinen kysely tehdään myöhemmin ruotsinkielisille yksiköille. 14
Kehittäjätyöryhmätyöskentely kehittäjäverkostossa Kehittäjätyöryhmän (jäsenet, liite 1) tavoitteena on kehittää ja tuoda alueille jo olemassa olevia, raha- ja digitaalipeliongelmaisille tarkoitettuja palveluja. Kehittäjätyöryhmän työskentely tapahtuu työryhmäkokoontumisina, joita seurantajakson aikana oli 3 työkokousta. Työryhmän jäsenille on annettu prosessipäiväkirja, johon he tekevät merkintöjä tapaamisten välisellä ajalla. Päiväkirjatyöskentelyn avulla työryhmä on jakanut tapaamisissa ajankohtaisia asioita peliongelmaan ja sen hoitoon liittyen. Kehittäjätyöryhmän työskentelyssä näkyy tarve keskinäisiin konsultaatioihin haastavissa asiakkuuksissa. Kehittäjäverkoston työn tulokset ensimmäiseltä vuosineljännekseltä Kevään aikana työryhmä rajasi omaa työtään, teki ehdotuksen peliongelman hoidon organisoimisesta alueella ja laati riskikarttaa riskeistä, jotka mahdollisesti estäisivät pilotin tavoitteiden toteutumisen. Kehittäjäverkosto laati yhteisesti ymmärrettävän käsitteen ongelmapelaamiselle; Ongelmapelaaminen Pelaamisesta on taloudellista, sosiaalista tai terveydellistä haittaa pelaajalle tai lähipiirille. Suuri osa pelaajan ajasta kuluu pelaamisen ajattelemiseen, pelaamiseen tai pelaamisesta aiheutuneiden haittojen korjaamiseen. 9 sekä laati kehittämistyölleen hankesuunnitelmaa tarkentavat tavoitteet: Pakonomaisen pelaamisen ehkäisy ja hoito Laajempi väestön asenteisiin vaikuttava tai pelaamisen rajoittamiseen liittyvä vaikutustoiminta (ikärajat) tapahtuu valtakunnan tasolta. Tavoitteena on ehkäistä yksittäisen asiakkaan pakonomaista ongelmapelaamista ja hoitoon hakeutumisen helpottamista hakeutumiskynnystä madaltamalla. Hoitoa kehitetään ottamalla käyttöön asiakaskohtaisia hoito- ja kuntoutussuunnitelmia ja laatimalla hoidossa käytettävä materiaalikansio, joka on yhtenäinen Pelipilottialueella. Hoito-ohjelmia kehitetään vastaamaan asiakkaan hoidon- ja kuntoutuksen tarpeeseen. Peliongelman tunnistaminen moniongelmaisuuden vyyhdestä Arvioinnin kehittäminen (ja olemassa olevien arviointimenetelmien käyttöönotto) peliriippuvuuden hoitoon (onko kysymys peliongelmasta, päihdeongelmasta, mielenterveysongelmasta, parisuhdeongelmasta, talousongelmasta, elämänhallinnan kriisistä) Verkoston huomioiminen Läheisten tukeminen (tieto peliongelman luonteesta, palvelujärjestelmästä, omaisjärjestöistä, omaapuohjelmista). 9 Kehittäjäverkoston on hyvä yhteisesti keskustella auki käsittelemiensä teemojen käsitteet ja määritellä ne, koska sillä tavoin voidaan yhteisesti sisäistää mistä on kysymys ja etsiä yhdessä ongelmanratkaisuja. Ongelmapelaaminen on määritelty myös THL: n ja Peluurin julkaisemassa Pelin merkit oppaassa: Ongelmapelaaminen on rahan- tai ajankäytöltään liiallista pelaamista, joka vaikuttaa kielteisesti pelaajaan, hänen läheisiinsä tai muuhun sosiaaliseen ympäristöön. Nämä kielteiset vaikutukset liittyvät usein talouteen, suoriutumiseen opinnoissa tai työelämässä sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. 15
Peliongelman hoidon organisointi Todettiin, että peliriippuvuus sijoittuu, toiminnallisena riippuvuutena, päihdepalveluiden sisään. Kokkolassa peliongelman hoito organisoidaan Päihdekeskus Porttiin (Beroendecentret Porten), Peruspalveluliikelaitos Jytassa liikelaitoksen psykososiaalisiin palveluihin ja Vaasassa Vaasan A- neuvolaan ja Klaaraan. Kehittämiskohteena on se kuinka asiakas voi mieltää hoitopaikan olevan itselleen oikea, koska hänellä on toiminnallinen riippuvuus eikä päihderiippuvuutta. Hoidon organisoinnin yhteydessä on tärkeää tiedottaminen peliongelman luonteesta ja palvelujärjestelmästä. Tulosodotusten 2013 toteutuminen raportointijakson aikana Toimintasuunnitelmaan vuodelle 2013 Toteutuma 31.5.2013 kirjatut tulosodotukset Osaamiskartoitus on tehty Kehittäjätyöryhmän koulutus on alkanut Opintomatka Helsinkiin on suunniteltu (20.5) Seminaari on järjestetty Alueen asukkaat ovat tulleet tietoisiksi Pelipilotista sekä peliongelmasta yleisellä tasolla Peliongelma ja sen hoito on esillä Pienillä Pohjalaisilla Päihdepäivillä (VII) marraskuussa 2013 Vuosikerta 2013 lehti on julkaistu PELIPILOTTI 2013-2015 on verkostoitunut valtakunnallisesti (myös skandinaavisesti) Päihdekeskus Portti on aloittanut toimintansa ja yhtenä sen palvelumuotona on peliongelman hoito Päihdekeskus Portin kahvilatoiminta on alkanut ja saanut vaikutteita/ mallia Tiltin toiminnasta Päihdekeskus Portti on saanut omat nettisivut On tehty yhteistyötä Pelipilotin alueen tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa(thl, SONetBOTNIA, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Centria ammattikorkeakoulu, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto, perusterveydenhuollon yksikkö) Kyllä. Raakadata suomenkielisten osalta on kerätty. Kielitoimisto kääntää kyselyn ruotsinnosta parhaillaan, jonka jälkeen kysely suoritetaan vielä ruotsinkielisille yksiköille. Tavoitteena on tehdä vertailua myös kieliryhmien välillä peliongelman yleisyydestä Suunnitelma ja ajankohta verkkokoulutuksesta on sovittu Kyllä. Opintomatka on järjestetty. Mukaan on ilmoittautunut 13 kehittäjäverkoston jäsentä. Matkalla tutustutaan Peliklinikan työhön, Tilttiin ja Pelirajat on - hankkeeseen. Samalla tavataan THL:n tutkijoita ja kehittäjiä. Opintomatkan tarkoituksena on oppia lisää peliongelman luonteesta, hoito- ja kuntoutusmenetelmistä, verkostoitua valtakunnallisesti ja lisätä kehittäjätyöryhmän keskinäistä kiinteyttä. Ensimmäiset esilletulot on tehty tiedotusvälineiden uutisoinnin ja rahapelaamiseen liittyvän materiaalin jakamisen avulla Työryhmä on aloittanut Pienten Pohjalaisten Päihdepäivien suunnittelun. Päivät ovat kaksipäiväiset. Toinen päivistä on omistettu ongelmapelaamiselle. Suunnittelu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa on myös aloitettu (oppilastyönä toteutettava pelipaikka ). Kyllä. Kehittäjäverkosto tekee opintomatkan Helsinkiin Peliklinikalle 20.5.2013, jossa on yhteistyökokous pelihankkeiden ja THL:n kesken (tutkijat, kehittäjät). Kehittämissuunnittelija osallistuu pohjoismaiseen konferenssiin Norjassa toukuussa 2013. Rakennus valmistuu heinäkuun aikana. Toiminta alkaa 2.9.2013. Tiedottaminen rahapeliongelman hoidosta päihdekeskuksessa on alkanut (viimeisin uutisointi 17.5.2013) Päihdekeskus Portin kahvilatoiminnan järjestää Kokkotyösäätiö. Heidän ja Tiltin kanssa on sovittu keskinäisestä verkostoitumisesta (bench-marking) Tiedotustyöryhmä on perustettu ja aloittanut työnsä, nettisivujen sisältörunko on valmistunut, sisällöntuotanto on sovittu, mainostoimiston visuaalinen ohjeistus on valmistunut Kyllä. THL on ohjannut ja kouluttanut ohjaus- ja kehittäjätyöryhmää hankkeen alun orientoivassa vaiheessa. Kokkolan yliopistokeskuksen kanssa on neuvoteltu alustavasti, että Päihdekeskus Portti voisi toimia sosiaalityön koulutuksen opetusklinikkana. Centria ammattikorkeakoulun, SeAmkin ja VaAmkin kanssa on sovittu koulutusyhteistyöstä verkkokurssin järjestämiseksi. Hankkeen kehittämissuunnittelija työskentelee perusterveydenhuollon yksikössä, joka on laatinut järjestämissuunnitelmaa Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiminta-alueella. Järjestämissuunnitelmassa on maininnat peliongelman yleisyydestä ja hoidon kehittämisestä. 16
On tehty yhteistyötä alueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillista/ ammattikorkeakoulu opetusta järjestävien oppilaitosten kanssa (opetussuunnitelmayhteistyö, koulutusyhteistyö) Kyllä. On aloitettu laaja-alainen yhteistyö riippuvuusongelmien hoidon ja kuntoutuksen saamiseksi ammatilliseen koulutukseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Riskikartoitukset Kehittäjätyöryhmä on aloittanut riskikartoituksen laatimisen, jonka avulla edistetään tavoitteiden toteutumista. Riskit minimoidaan luetteloimalla ne, pisteyttämällä ja sopimalla siitä kuinka niihin vastataan ja kuka niihin vastaa. Työ on vielä kesken, mutta tässä vaiheessa on noussut mielenkiintoisia riskejä/näkökulmia sekä kehittäjäverkoston omaan työhön (verkostolla ei ole taloudellisia resursseja, ei päätäntävaltaa, vähäiset hoitoresurssit, ongelmaa ei tunnisteta, ongelma jää muiden ongelmien varjoon, ei tarpeenmukaisia koulutuksia, ei päästä sopimuksiin hoitolinjauksista) että asiakkaiden hoitoon hakeutumiseen (ei saada madallettua hoitoon hakeutumisen kynnyksiä, pitkät hoitojonot, salaisuuden purkaminen, kaikki eivät kykene hoitoon)ja heidän läheistensä (läheisten sitouttaminen) kanssa työskentelyyn. Riskikartoitustyö jatkuu. Koulutussuunnitelma Osaamiskartoituksen pohjalta laaditaan koulutussuunnitelma yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Koulutukset pohjautuvat olemassa oleviin hyväksi todettuihin malleihin ja hyviin käytäntöihin peliongelman hoidossa. Koulutus tapahtuu portaittain niin, että ensin koulutukseen osallistuu kehittäjätyöryhmä (edustus sekä perus-, että erityispalveluista), seuraavaksi heidän emoorganisaatioidensa edustus ja kolmannessa aallossa järjestetään yleinen koulutus, johon voivat osallistua kaikki kiinnostuneet. Näiden peruskoulutusten jälkeen alkaa syventävä menetelmäkoulutus. Tuula-Leena Raiski esitteli kehittäjätyöryhmälle verkkokoulutuksen sisällöt. Kohderyhmä/ koulutus Kehittäjäverkosto/ Kehittäjäverkoston jäsenten emooraganisaatiot/ Kaikki kiinnostuneet/ yleinen koulutus 2013 2014 2015 Rahapeliongelmien ehkäisy ja hoito verkkokoulutus 10 Opintomatka Helsinkiin(toukokuu) Seminaari (9/Lahti) Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät (11/Kla) Seminaari (9/Lahti) Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät (11/Kla) 10 Kehittäjätyöryhmän Rahapeliongelmien ehkäisy ja hoito - verkkokoulutus järjestetään syksyllä 2013. Koulutuksen järjestää Centria yhteistyössä Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakoulujen kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kustantaa viisi osallistujaa verkkokurssille, Pelipilotti kustantaa loput kehittäjäverkoston jäsenten koulutusmaksut. Mikäli koulutuspaikkoja on niin verkkokurssi on avoin myös sidosryhmän jäsenille. 17
peliongelmasta ja sen hoidosta Kehittäjäverkosto ja asiantuntijat terapiayksiköistä/ syventävä menetelmäkoulutus Koulutussuunnittelussa tulisi ottaa huomioon olemassa olevat hoitosuositukset 11. Vaikuttamistoiminta Hanke etenee hitaasti, koska se on osa työtä, jota tehdään oman työn arjessa. Tämä näkyy hyvin kehittäjäverkoston tapaamisissa. Erilaiset ajatukset ja ideat, peliongelman näkeminen uudessa valossa ja erilaisten lähestymistapojen pohdinta, on tyypillistä työskentelylle. Alkuvuoden aikana on aktiivisesti pidetty hanketta/ peliongelmaa esillä eri sidosryhmien kanssa työskenneltäessä. Pelaaminen ja rahapeliongelmat olivat esillä sekä alueradiossa että lehdistössä hankealueella. Rahapelaamiseen ja sen hoitoon liittyvää jaettavaa materiaalia on lähetetty hankealueen päihde- ja mielenterveystyön yksikköihin, psykiatrialle, työvalmennussäätiöihin, työvoiman palvelukeskuksiin, talous- ja velkaneuvontaan, nuorisotoimeen, oppilaitoksille, TEkeskuksiin ja KELA: n toimipisteisiin. Ajatuksena on ollut, että koska oma osaamisemme alueellisesti on vielä hajanaista niin käytämme valtakunnallisia palvelumahdollisuuksia alueen hyväksi. PÄIHDEKESKUS PORTTI BEROENDECENTRET PORTEN Päihdekeskus Portti tulee toimimaan pelihaittojen ehkäisyssä ja hoidossa alueen osaamiskeskuksena tulevaisuudessa. P erusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon fyysiseen ja toiminnalliseen yhteyteen valmistuu syksyllä 2013 Päihdekeskus Portti Beroendecentret Porten. Pelipilotti- hankkeen avulla halutaan vahvistaa osaamista toiminnallisissa riippuvuuksissa päihdekeskuksessa. 11 Suomessa on olemassa alkoholiongelmaisen ja huumeongelmaisen sekä tupakka riippuvuuden hoitoon liittyvät, Duodecimin laatimat, Käypähoito suositukset. Peliongelman hoitoon ei ole olemassa vielä vastaavia valtakunnallisia suosituksia. Tuloksellisesta peliongelman hoidosta on kuitenkin olemassa näyttöön perustuvaa tutkimustietoa ja hoitosuosituksia/ Monash University, The Unversity of Melbourne: Guideline for Screening, Assesment and Treatment in Problem Gambling 18
Rakentaminen ja sijainti Päihdekeskuksen rakentaminen on edennyt aikataulussaan. Rakennus nousee Keski-Pohjanmaan keskussairaalan ja Kokkolan terveyskeskuksen kanssa samalle tontille. Keskukseen rakennetaan yhdyskäytävä, joka yhdistää päihdekeskuksen keskussairaalaan, psykiatrian tulosalueelle. Samassa miljöössä on terveyskeskus, jolla on myös yhdyskäytävä keskussairaalaan. Tämän osaamiskeskittymäkolmion ajatellaan turvaavan päihde- ja toiminnallisissa riippuvuuksissa hoitoon hakeutuvalle hoidon ja kuntoutuksen tarpeen arvion ja toteutuksen. Terveyskeskuksen vieressä, aivan uuden päihdekeskuksen naapurissa, on Kokkolan suurin työterveyshuolto. Keskusta vastapäätä sijaitsee Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto sekä Centria ammattikorkeakoulu. Alue on mitä mainioin uudelle yksikölle, joka tavoittelee vahvaa yhteistyötä perus- ja erityispalveluiden kanssa ja jossa halutaan kehittää varhaista puuttumista ja osaamista riippuvuusongelmien hoidossa. Palvelut Päihdekeskukseen tulee selviämis- ja vieroitushoito (10 paikkaa), avohoito ( aikuiset, nuoret) ja laitoskuntoutus (16 paikkaa) sekä terveysneuvonta. Suomessa ei ole ollut erikoistunutta hoitojärjestelmää ongelmapelaajille. Pelaajat ja heidän läheisensä ovat olleet julkisten päihde- ja mielenterveyspalvelujen väliinputoajia ja asiakkaita on lähetetty luukulta toiselle. Suunnitelmissa on, että päihdekeskus erikoistuu rahapeliriippuvuuden hoitoon. Yksikköön on tarkoitus keskittää myös mielenterveyspalveluja. Päihdekeskus tulee palvelemaan asiakkaita 130 kilometrin säteellä Keski-Pohjanmaan työssäkäyntialueella. Uuden yksikön toivotaan tarjoamansa hoidon ja kuntoutuksen lisäksi olevan kehittämässä ja tukemassa peruspalveluita päihde- ja toiminnallisissa riippuvuuksissa ( tunnistaminen, interventiot, konsultaatiot). Päihdekeskus Porttiin suunnitellaan matalankynnyksen kahvilatoimintaa. Kahvilan on tarkoitus toimia keskuksen sydämenä, infotilana, odotuspaikkana. Strategia Päihdekeskus Portille on valmistunut strategia, joka on laadittu yhdessä rajapintayhteistyökumppaneiden kanssa. Laadinnassa on ollut mukana ylin ja keskijohto Kokkolan sosiaali- ja terveysvirastolta, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymästä, Peruspalveluliikelaitos Jytasta, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitokselta sekä Päihdekeskus Porttiin tulevalta palveluntuottajalta, Ventuskartano ry:ltä. Strategian fasilitaattorina on toiminut Johtamistaidon Opistolta professori Pauli Juuti. Koulutusyhteistyö Päihdekeskuksen käynnistymistä varten laadittiin koulutussuunnitelma, jota toteutetaan parhaillaan. Suunnitelmassa on sekä menetelmäkoulutuksia, orientoivia päiviä että vaihtovalmennusta, jossa päihdekeskukseen tulevat työntekijät tekevät työssäoppimispäiviä rajapintayhteistyökumppaneiden organisaatioissa. Päihdekeskuksen avauduttua tämä 19
vaihtovalmennus jatkuu niin, että myös rajapintayhteistyökumppaneilla on mahdollisuus tulla tutustumaan ja työssäoppimaan vastaavasti päihdekeskukseen. Tiedotusyhteistyö Päihdekeskus Porttia varten on perustettu tiedotustyöryhmä, jossa on Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveysviraston (Pohjanmaan maakunnan päihdetyön kehittämiskeskus) ja viestintätoimen sekä palveluntuottajan edustus. Työryhmä on kuluneen kevään aikana suunnitellut Päihdekeskus Porttiin tulevien nettisivujen sisällön, kilpailuttanut mainostoimiston toteuttamaan ne ja laatimaan visuaalisen ohjeistuksen brändin luomista varten. Mainostoimistoksi valittiin tarjouspyyntöjen perusteella St. Hurmos. Mainostoimiston laatima visuaalinen ilme päihdekeskukselle ja siellä tapahtuvalle työlle on ollut jo kevään aikana käytössä työpaikkailmoituksissa. Rajapintayhteistyö eri toimijatahojen kanssa Päihdekeskus Portin sisäiset hoito- ja kuntoutusprosessit on mallinnettu 12 ja parhaillaan rakennetaan rajapintojen kanssa yhteistyötä sekä mallinnustyökalun että rajapintasopimusten laadinnan avulla. HKS lomaketta (hoito- ja kuntoutussuunnitelmalomake) on suunniteltu ja parhaillaan laaditaan sen sähköistä versiota. Päihdekeskus Porttiin tulee sama tietojärjestelmä, joka on käytössä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa keskuksen toiminta-alueella. Päihdekeskukselle on perustettu yhteistoimintatyöryhmä, jossa on rajapintayhteistyökumppaneiden edustus. Myös asiakastyötä varten on suunniteltu konsultaatiotyöryhmä, joka aloittaa syksyllä työnsä. Päihdekeskukseen on varattu Open - Office työtila yhteistyökumppaneiden käyttöön asiakasasioiden hoitamisessa. SUUNNITELMA- JA STRATEGIAYHTEISTYÖ Rahapeliongelma ja sen hoito on kirjattuina Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan päihde- ja mielenterveysstrategian (2012-2016) vuosiraporttiin, joka lähetetään vuosittain tiedoksi alueen sosiaali- ja terveyslautakunnille, kunnanhallituksille ja valtuustoille. Alueelle ollaan parhaillaan laatimassa Keski-Pohjanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa. Suunnitelman ehkäisevässä osassa on esillä raha- ja digitaaliseen pelaamiseen liittyvät haasteet ja päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämisen yhteydessä mainitaan toiminnallisiin riippuvuuksiin (lähinnä rahapelaamiseen) erikoistuminen Päihdekeskus Portissa. Päihdekeskus Portin strategiassa on päihdeongelmien hoidon ja kuntoutuksen lisäksi linjattuna peliongelman hoidon kehittäminen keskuksessa. 12 TEKES rahoitti kehittämishankkeen(kimpale 2011-2012/lyhenne: keskitetyt ja innovatiiviset päihde- ja niihin liittyvät mielenterveyspalvelut ehjässä palvelukokonaisuudessa asiakkaan eduksi), joka mahdollisti päihdekeskussuunnittelun 20