Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä 2013-2015 Raportointi lokakuu 2013 1.3. 30.9.2013 väliseltä ajalta
2 Sisällysluettelo 1. Kotona kokonainen elämä... 3 1.1. Hankkeen sisältö ja toteutumisalue... 3 1.2 Raportoinnin toteuttaminen... 3 2. Suomen paras kotihoito... 4 2.1. Kestävän hyvinvoinnin tuottaminen... 4 2.2... ja se Suomen paras kotihoito... 5 3. Tavoitteellinen kehittämistyö... 6 3.1. Kehittämisrakenteella kohti asetettuja tavoitteita... 6 3.2. Arviointi ja tavoitteiden toteutuminen... 6 3.3. Viestintä... 7 4. Tulevaisuuden kotihoito ja eteenpäin viedyt teemat... 8 4.1. Raportointijaksolla toteutunut yhteiskehittäminen... 8 4.2. Palvelutarpeen arviointi... 10 4.3. Toiminnanohjaus... 10 4.4. Palveluketjujen kehittämiseen liittyvät prosessit... 11 4.5. Osaamiseen liittyvät prosessit ja johtamiseen liittyvät prosessit... 11 4.6. Toimenpiteiden arvioinnin näkökulma... 11 5. Poikkeamat, positiiviset yllätykset ja jatkotyö... 12
3 1. Kotona kokonainen elämä 1.1. Hankkeen sisältö ja toteutumisalue Kehittämisohjelman päätavoite on kotona asuvan ikääntyneen hyvän arjen mahdollistaminen hänen omista lähtökohdistaan käsin. Kehittämisohjelmassa tarkastellaan ikääntyneen henkilön kotiin tuotettavien palveluiden kokonaisuutta ennakoivasti, hyvinvoinnin ja osallisuuden näkökulmaa korostaen. Tämä päätavoite toteutuu, kun kotiin saatavia palveluja ja kotia mietitään tulevaisuuden aikaikkunan kautta. Minkälaisia ovat tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut? Tulevaisuuden kotihoidon ja kotona asumista tukevien palvelujen sisältöä kehitetään kolmen teeman kautta: 1. Palvelutarpeen arviointi ja hyvinvoinnin edistäminen 2. Kotihoidon sisällön ja työprosessien kehittäminen: toiminnanohjaus, prosessit, palveluketjut, sisältöosaamisen ja johtamisen kehittäminen 3. Muistisairaiden palvelujen kehittäminen (integroituu kohtaan 2) Koko kehittämistyötä läpäisyperiaatteella kannattelevat tulevaisuusorientaatio, asiakkaan osallisuus, palveluohjausosaaminen ja hyvinvointiteknologia. Orientaatio on kehittää tarvelähtöisesti tulevaisuuden kotiin tuotettavia palveluja. Kehittämisohjelma toteutuu Etelä-Suomen alueella ja koostuu neljästä alueellisesta osakokonaisuudesta, joita ovat Länsi- ja Keski-Uusimaa, Kouvola, Etelä- Kymenlaakso ja Eksote. Kuntia näiltä alueilta on mukana yhteensä 22 kpl. Hyvinkää toimii hallinnoijana vastaten Kotona kokonainen elämä hankekokonaisuuden kehittämisestä, koordinaatiosta, johtamisesta ja hallinnoinnista. Kehittämisohjelman henkilöstöön kuuluvat Hyvinkäältä hankejohtaja Katariina Välikangas ja hankekoordinaattori Marjut Tikkanen. Eksoten osakokonaisuutta koordinoi projektikoordinaattori Tarja Viitikko Eksotelta, Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuutta koordinoi kehittämiskoordinaattori Sara Haimi-Liikkanen Kotkasta, Länsi- ja Keski- Uudenmaan osakokonaisuutta koordinoi kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Sosiaalitaito Oy:ltä ja Kouvolan osakokonaisuutta koordinoi projektipäällikkö Sirkku Kallio yhdessä projektikehittäjä Kaisa Tuurin kanssa Kouvolasta. 1.2 Raportoinnin toteuttaminen Tässä pääraportoinnissa on kuvattu teematasolla kokonaishankkeessa tehtävää työtä suhteessa hankesuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin. Tämän raportin liitteinä ovat alueellisten osakokonaisuuksien tuottamat tarkemmat raportit, joissa on kuvattu alueellisten osakokonaisuuksien tilannekatsaukset, tehdyn työn toteutuminen suhteessa hankesuunnitelman tavoitteisiin ja arvioinnin toteuttaminen sekä selvitys järjestetyistä tilaisuuksista ja koulutuksista. Lisäksi tämän raportin liitteenä on tiedot hankkeen suunnitellusta budjetista ja toteutuneista kustannuksista.
4 2. Suomen paras kotihoito 2.1. Kestävän hyvinvoinnin tuottaminen Arvon tuottaminen asiakkaalle ja kestävä hyvinvointi edellyttää uudenlaista ymmärrystä hyvinvoinnin tuottamisen ympäristöistä. Strategisen johtamisen kentällä käytetään termiä Resilience kuvaamaan organisaatiokestävyyttä. Tämä organisaatiokestävyys pitää sisällään strategista viisautta tutkia tulevaisuutta, hyödyntää innovatiivisuutta sekä luoda muutosta, jolla varmistetaan menestys myös tulevaisuudessa. Resilience terminä on osuva kuvaamaan myös hyvinvointia tuottavien ympäristöjen kehittämisen haasteita. Termi täytyy kuitenkin kääntää kuvaamaan hyvinvoinnin tuottamisen kestävyyttä elämänympäristöjen kautta. Resilienssi tuo näkyväksi, miten hyvinvoinnin tuottamisen viitekehyksessä asuminen, hyvinvointi, yhteisöllisyys, osallisuus, monitoimijaisuus sekä palvelut toteutuvat niin, että kestävä hyvinvointi on mahdollista nyt ja tulevaisuudessa. Tässä viitekehyksessä resilienssi kuvaa siis päätösten ja valintojen kokonaisvaltaista onnistuneisuutta pitkällä aikavälillä. Kestävää hyvinvointia voidaan tarkastella Kuvassa 1. esitetyn janan kautta, jonka toista päätä edustaa omatoimisuus ja toista pysyvä avuntarve. Hyvinvoinnin tuottamisen ympäristöissä kansalaisyhteiskunta ja palveluyhteiskunta limittyvät palveluyhteiskunnan luodessa väyliä kansalaisyhteiskunnalle toimia. Tavoitteena on, että julkisen palvelutuotannon pääosuus kaventuu lähelle janan pysyvän avuntarpeen päätä. Janalla aikaisemmin toteutettava julkisen palvelutuotannon toimet keskittyvät pääasiassa palveluohjaukseen ja neuvontaan. Janan alapuolella olevat toimijat edustavat niitä tahoja, jotka suunnitelmallisesti tuottavat kestävää hyvinvointia. Kuva 1. Kestävän hyvinvoinnin tuottaminen Tässä kehittämisohjelmassa kestävän hyvinvoinnin tuottamisen kokonaisuutta lähdetään avaamaan määrittelemällä ensin, mitä tässä toimintaympäristössä julkinen hoiva ja hoito pitävät sisällään. Tavoitteena on määritellä Suomen paras kotihoito.
5 2.2... ja se Suomen paras kotihoito Etelä-Suomen ikääntyneiden palvelujen kehittämisohjelmassa Kotona kokonainen elämä kotiin saatavia palveluja ja kotia mietitään tulevaisuuden aikaikkunan kautta. Lähtökohtaisesti mietinnässä on, mitä kotona asumista tukevat palvelut ovat, miten ne voidaan organisoida ja miten suunnittelu toteutetaan niin, että ikääntyneen ihmisen persoona, dialogisuus ja tarvelähtöinen, oikea-aikainen palvelusuunnittelu toteutuvat. Mietinnässä on myös se, minkälainen on 20 vuoden päästä 1 koti, johon näitä palveluja tuotetaan. Suomen paras kotihoito tulee määritellä kestävän hyvinvoinnin tuottamisen viitekehyksessä. Tavoitteena on luoda kuvaa tulevaisuuden kotiin tuotettavista palveluista kehittämällä nykyistä ja tuottamalla uutta ymmärrystä. Suomen paras kotihoito näyttäytyy tässä vaiheessa viitekehyksenä, joka tarjoaa puitteet kotiin tuotettavien palveluiden hallitulle kehittämiselle, järjestämiselle ja vaikuttavuuden parantumiselle. Se tuo laajemman, näyttöön perustuvan näkökulman kotihoidon kehittämiseen. Kotona kokonainen elämä hanketiimi 2 on luonut kuvaa siitä, mistä aineksista tulevaisuuden tarvelähtöinen, asiakkaalle arvoa tuottava ja tehokas Suomen paras kotihoito rakentuu. 2. Suomen parhaan kotihoidon kehittämisen tilannekatsaus. 1 Koti voidaan määritellä ihmisen kotiin liittyvien odotusten kautta. Koti on riittävän turvallinen paikka, siellä on läsnä ihmisen historia ja oma yhteisö ja siellä asiat ovat omassa hallinnassa. Tulevaisuudessa meillä tulee olemaan pelkkää asumista. Toki ryhmäkotiasumistakin on runsaasti tarjolla, mutta se on toteutettu osaksi asumista niin, että sitä tuotetaan tarpeiden mukaan. Tämän mahdollistaa rakennustekninen muuntojousto ja tilasuunnittelu. 2 Hankejohtaja, hankekoordinaattori ja alueelliset koordinaattorit
6 3. Tavoitteellinen kehittämistyö 3.1. Kehittämisrakenteella kohti asetettuja tavoitteita Kehittämisohjelman suunnittelussa tavoitteena on ollut edistyksellinen kehittämistyö. Laajan kokonaisuuden organisoiminen toimimaan yhtenä, toinen toisiltaan oppivana kokonaisuutena on edellyttänyt kehittämisrakenteen 3 suunnittelua. Kehittämisrakenteen elementtejä ovat: 1. Kaikille suunnatut yhteiset teemaseminaarit 2. Täsmäkehittämiseen suunnatut työpajat a) Vuorovaikutteinen vertaisoppiminen ohjelman sisällä b) Vuorovaikutteinen vertaisoppiminen muusta kehittämistyöstä c) Alueelliset koulutukset ja työpajat 3. Mentorointitoiminta 4. Ohjelman sisäinen työskentely. Tavoitteena on tuottaa käytännössä todennettuja hyviä käytäntöjä, parhainta tietoa ja kumuloituvaa osaamista sekä mielekästä yhteiskehittämistä toinen toisiltaan oppien koko ohjelma-alueelle 4. Samoin kehittämistyö juurrutetaan osaksi perustyötä toteuttamalla hanketyö organisaatioiden työntekijöiden kautta, ei hankehenkilökunnalla. Kehittämisrakennetta on suunniteltu toteuttamalla ensin ohjelma-alueella Wepropolkysely, jossa on pyydetty hanketoimijoiden vastauksia liittyen sisällöllisiin kysymyksiin, kehittämiseen, arviointiin sekä yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi on hyödynnetty osallistujien laajaa hankeosaamista. 3.2. Arviointi ja tavoitteiden toteutuminen Tässä arvioinnilla tarkoitetaan tehtävien toimenpiteiden arviointia suhteessa hankehakemuksessa olleeseen tavoitteeseen. Kehittämisohjelmalle on jo rahoitusvaiheessa asetettu tietyt mittarit: osa mittareista on osoitettu koko hankkeelle, osa alueellisille osakokonaisuuksille. Tavoitteena on hankearvioinnin käyttö ohjelman sisäisenä työkaluna. Näin toteutettuna arviointi osoittaa suuntaa, tarvittaessa korjaa sitä ja tuo tulokset näkyviksi. Alla olevassa kuvassa 3. on esitetty hankkeen arviointimalli. 3 Kehittämisrakenteen ylläpito ja toiminnallisuus on hallinnoijan vastuulla. 4 Kehittämisrakenne tuottaa kehittämisohjelmassa syntyvän osaamisen jakamista, Kaste-ohjelmien välisen yhteisen osaamisen jakamista ja muun kansallisen tason osaamisen hyödyntämistä sekä osaamisen vaihtoa ja yhdessä kehittämistä kansainvälisten hyvien käytäntöjen osaajien kanssa.
7 Kotona kokonainen elämä 2013-2015 Pysyvät organisaatiot KKE koordinaatio KKE koordinaatio KKE osakokonaisuudet Vaikuttavuus Organisointi Yhteistyö Tavoitteen asettelu Tavoitteiden toteutuminen Tuotokset, tulokset, vaikutukset Juurruttaminen, levittäminen Avaintoimija- ja sidosryhmäyhteistyö Hankehenkilöstökyselyt Tähän alkaa rakentua toimintoja PROSESSI-ITSEARVIOINTI KOKO AJAN Väliarviointi? Loppuraportti Kuva 3. Kotona kokonainen elämä hankkeen arviointimalli. Kokonaisarviointia koko hankkeen ajan toteutetaan usealla eri tavalla. Tavoitteena on tuottaa monipuolista ja eri tahoilta kerättyä arviointimateriaalia. Samoin hankkeen edetessä arvioinnin teemat ja kohteet vaihtuvat. Alla on estetty suunnitellut arviointitavat, joilla arviointimalli tullaan toteuttamaan. 1. Wepropol kyselyt: koordinaattoreille, johtaville virkamiehille ja sovitusti muille tahoille lähetetään noin puolivuosittain kysely, jonka tarkoituksena on tuottaa arviointitietoa. Raportointijaksolla ensimmäinen Wepropol -kysely on toteutettu elokuussa ja sen tuottamaa tietoa on hyödynnetty suunnittelutyössä. 2. Itsearviointia toteutetaan eri teemojen kautta suunnitelmallisesti koko hankkeen ajan. Itsearviointityöpajoja järjestetään jokaisessa alueellisessa osiossa hankkeen toimijoille puolivuosittain. Raportointijaksolla Eksotessa on järjestetty arviointityöpaja ja Etelä-Kymenlaaksoon sovittu itsearviointipaja toteutettavaksi marraskuussa. 3. Työkokouksissa (hanketiimi) arviointi on jokaisen työkokouksen esityslistalla. Lisäksi puolivuosittain järjestetään arvioinnin teemalla oma työkokous. Ensimmäinen työkokous, jossa aiheena on arviointi on työkokoukous IV 4.10.2013. 4. Ohjaava arviointi: hankkeessa tullaan hyödyntämään ohjausryhmän, aluejohtoryhmän, THL:n organisoiman tukiryhmän ja mahdollisesti myös muiden tahojen arviointipalautetta koko hankkeen ajan. 5. Asiakasarviointi: hankkeen aikana kerätään asiakasarviointia 6. Ulkoinen arviointi niin erikseen päätettäessä. 3.3. Viestintä Viestintäsuunnitelma on työn alla. Viestintäsuunnitelmassa huomioidaan ainakin seuraavat ulottuvuudet ja niille laaditaan omat toimintamallit. Ulkoinen viestintä: 1. Valtakunnalliset kehittämistoimijat ja sidosryhmät, 2. Kuntien poliittiset ja virkamiespäättäjät, 3. Palvelutuottajat julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla, 4.
8 Muut kaste-hankkeet ja vastaavat kehittämistoimet, 5. Ikäihmiset ja suuri yleisö, 6. Media Sisäinen viestintä: 1. Aluejohtoryhmä ja Kaste-organisaatio, 2. Ohjausryhmä, 3. Tukiryhmä, 4. Hanketiimi (hankejohtaja, hankekoordinaattori ja alueelliset koordinaattorit), 5. Hankkeessa mukana olevat johtajat ja työntekijät Raportointiajanjaksolla Etelä-Suomen Kaste-tiedottajaa on tavattu ja mietitty viestintää. Viestinnällisesti tärkeinä hankkeelle on luotu yhteinen ilme, logo, käyntikortit ja roll-up. Hankkeen yhteinen esite on työn alla. Ulkoista ja sisäistä viestintää on lähdetty toteuttamaan internet-sivujen avulla, joissa on sekä avoin että salasanan takana oleva suljettu työskentelytila. Internet-sivujen kävijämäärä oli heinä-syyskuun aikana 393 kävijää. Yhteistyökumppanit ja kehittämisohjelman toimijat ovat kiitettävästi linkittäneet Kotona kokonainen elämä kehittämisohjelman internetsivuja omille sivustoilleen. Ulkoisen viestinnän osiota on lähdetty toteuttamaan tekemällä sekä hankkeesta että jokaisesta hankkeen suuremmasta tilaisuudesta lehdistötiedotteet ja kuntien poliittisten ja virkamiespäättäjien tavoittamiseksi on sovittu aihetta käsittelevä työkokous. Muihin Kaste-hankkeisiin ollaan oltu aktiivisesti yhteydessä sekä verkostoitumisen että toinen toisiltaan oppimisen merkeissä. Hanke-esittelyjä on pidetty useita kotihoidon työntekijöille, kotihoidon lähiesimiehille, kuntien johtaville virkamiehille, vanhusneuvostossa, Hyvinkään kaupungin seniorimessuilla ja esimerkiksi sosiaalisenioreiden valtakunnallisen verkoston tapaamisessa. Lehtikirjoituksia hankkeesta sekä asiantuntija-artikkeleita, joissa hanketta tuodaan esiin, on kirjoitettu 3 kpl ja yksi on julkaisuvaiheessa 5. Sisäinen viestintä on jäsentynyt suhteessa Kaste-organisaatioon ohjelmapäällikön kautta sekä verkostoitumalla. Hanketiimin sisäinen viestintä on käynnistynyt jatkuvalla yhteydenpidolla infokirjeiden, sähköpostien, internetsivujen ja jatkuvien sekä verkko- että kasvokkain tapahtuvien tapaamisten välityksellä. Alueelliset koordinaattorit vastaavat viestinnästä alueillaan hankejohtajan tukiessa tarvittaessa. 4. Tulevaisuuden kotihoito ja eteenpäin viedyt teemat 4.1. Raportointijaksolla toteutunut yhteiskehittäminen Kehittämisrakenteen toiminnallisuus näyttäytyy raportointijaksona seuraavasti: 1. Kaikille suunnatut yhteiset teemaseminaarit: - Aloitusseminaarit: Hyvinkää 6.9. ja Kouvola 12.9. Puhujina Pirjo Laitinen- Parkkonen (Hyvinkää), Arja Kumpu (Kouvola), Päivi Topo (Ikäinstituutti) ja Sirpa Andersson (THL) sekä Katariina Välikangas (Kotona kokonainen elämä) Osallistujia yhteensä noin 200 henkilöä. - Asiakkaan osallisuus -seminaarisuunnittelu, toteutuu joulukuussa 2013 ja helmikuussa 2014 yhdessä Risto-hankkeen kanssa - Verkostojohtamisen koulutussuunnittelu, toteutuu helmikuussa 2014 yhteistyössä RAY:n kanssa 5 Yle.fi 11.3.2013, Terveys- ja talous; Terveysalan ammattilehti 4/2013, Noste 27.9.2013 ja Vanhustyö 6/2013.
9 - Muita koko ohjelma-aluetta käsitteleviä tapahtumia ja koulutuksia työn alla, mm. Kotona kokonainen elämä-markkinat työntekijöille 2. Täsmäkehittäminen: a) Vuorovaikutteinen vertaisoppiminen ohjelman sisällä: - Eksoten alueella ja Etelä-Kymenlaaksossa työstetään yhdessä tulevaisuuden kotihoidon sisältöjä - Alueellisten osakokonaisuuksien koulutukset ovat kaikille avoimia ja osallistumista on tapahtunut aluerajojen yli - Etelä-Kymenlaakso ja Länsi- ja Keski-Uusimaa ovat lähteneet yhdessä pohtimaan toiminnanohjauksen kehittämisen sisältöjä ja siihen liittyviä yhteisiä kehittämisteemoja b) Vuorovaikutteinen vertaisoppiminen muusta kehittämistyöstä: - Etelä-Kymenlaaksosta ollaan käyty tutustumassa Lahden ja Järvenpään kotihoidon teknologisiin ratkaisuihin - Yhteistyö hyvinvointiteknologiaosaamisen hyödyntämiseksi jo olemassa olevilta hankkeilta ja tutustuminen olemassa oleviin järjestelmiin (mm. FastROI) - Hankejohtaja on tuottanut erilaisia sisältöjä hanketiimin (hankejohtaja, hankekoordinaattori ja alueelliset koordinaattorit) työkokouksiin ja näihin kokouksiin ollaan kutsumassa erilaisia asiantuntijoita tuottamaan tietoiskuja, mm. suunniteltu aihe: kuinka integroida poliittiset ja virkamiespäättäjät hanketyön taakse. - Tutustumista Innokylään ja muihin Kaste-hankkeisiin c) Alueelliset koulutukset ja työpajat 6 : Alueelliset kokonaisuudet ovat järjestäneet alueillaan 29 koulutustapahtumaa kuntiensa henkilöstölle. Osallistujia on ollut noin 459 kuntatyöntekijää. 3. Mentorointitoiminta: - Hallinnointiosaamisen lisääminen: tapaaminen Väli-Suomen Ikäkasteen projektipäällikkö Vuokko Lehtimäen kanssa - Hallintosopimusosaamisen jako: yhteistyö Risto-hankkeen kanssa - Arviointiosaamisen lisääminen: tapaaminen THL:n Sirpa Anderssonin ja Harriet Soveri-Finnen kanssa - Sisällöllisen osaamisen vahvistaminen: tapaamisia asiantuntijoiden kanssa (10 kpl) sekä osallistumisia eri tilaisuuksiin (8 kpl), joista raportointi koko hanketiimille (hankejohto ja alueelliset koordinaattorit) 4. Ohjelman sisäinen työskentely - Aluejohtoryhmäesittelyt 2 kpl - Ohjausryhmävalmistelu (ensimmäinen 25.10.2013) - THL:n organisoima tukiryhmä14.10. (ja muu THL:n aktiivinen tukitoiminta) - Innokylä-yhteistyön aloittaminen - Työkokouksia 6 kpl eri teemoilla (hankejohtaja, hankekoordinaattori ja alueelliset koordinaattorit) - Alueellisten osakokonaisuuksien omat työryhmät organisoituneet, osalla alueista myös lisäksi teemallisia työryhmiä - Kytkeytyminen muuhun hanke- ja kehittämistoimintaan, yhteistyörakenteiden luominen ja sidosryhmäyhteistyön käynnistäminen 6 Tarkemmat kuvaukset löytyvät alueellisten osakokonaisuuksien raportoinnista.
10 - Alueellisten osakokonaisuuksien profiloituminen sekä alueiden että koordinaattoreiden vahvuuksien mukaan: -> Eksoten alueella on korostunut laaja hanketyö, josta syntynyttä osaamista jaetaan. -> Etelä-Kymenlaaksossa on vahvana kehittämistyötä juurruttava toimintamalli ja koordinaattori toimii koko ohjelman Innokylä -vastaavana. -> Länsi- ja Keski-Uusimaalla on vahvuutena kotihoidon ja lainsäädännön sisältöosaaminen -> Kouvola on vasta aloittanut ja mietintä on käynnissä. - Lisäksi Kaste/ohjelmapäällikkö on tukenut ja ohjannut alkanutta työtä kiitettävästi Seuraavaksi esitellään teematasolla alueellisten osakokonaisuuksien raportointijakson toimenpiteitä Suomen paras kotihoito mallin mukaisesti. Alueellisten osakokonaisuuksien omasta raportoinnista löytyvät tarkemmat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. 4.2. Palvelutarpeen arviointi Alla olevista aiheista on suunniteltu tai jo järjestetty koulutusta joko omana aiheenaan tai osana koulutuskokonaisuutta: Keskitetyn moniammatillisen palvelutarpeen arvioinnin prosessi Palvelutarpeen yhtenäisen arviointimallin työstäminen Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiosaamisen lisääminen sekä kriteerien mietintä Hoidon ohjauksen ja arvioinnin kehittäminen Yhtenevän palveluohjausosaamisen kehittäminen Vastuutyöntekijän työn avaaminen ja kehittäminen 4.3. Toiminnanohjaus Päivittäisen työn organisoimisen prosessi (toiminnan ohjauksen prosessi) ja työprosessien kehittäminen - Koulutuspäiviä, kehittämispäiviä ja työntekijöitä osallistavia tilaisuuksia on järjestetty. Koulutustilaisuuksissa on panostettu sekä sisällöllisen osaamisen kehittämiseen että kehittämismenetelmällisen osaamisen kehittämiseen. - Sisällöllisiä aiheita ovat olleet seuraavat: Toimintakulttuurin muutos Vastuuhoitajuus Aikakriittisten ja ei-aikakriittisten tehtävien purku Välittömän työajan lisääminen Työvuorosuunnittelun kehittäminen Työnjakomallien kehittäminen Yhteistyö kotihoidon toimijoiden kesken Tiedolla johtaminen Työhyvinvointi ja sen tukeminen Hyvinvointiteknologian käyttöönoton tuki Hyvinvointia edistävän toiminnan jäsentäminen Asiakaspalautejärjestelmän uudistaminen
11 - Menetelmällisesti kehittämisosaamista kuntaorganisaatioissa on tuettu panostamalla couch-mallisen työotteen aikaansaamiseksi Mikrosystems brakethrough mallilla. Samoin vertaisohjauksen ja yhteisöllisen oppimisen mallia tavoitteena juurruttaminen jo kehittämisen aikana on viety eteenpäin. - Lisäksi nykytila-analyysejä ja osaamiskartoitus on valmistumassa sekä hyvinvointiteknologian alueellista käyttöä ja kehittämistarpeita on selvitetty ja raportoitu. 4.4. Palveluketjujen kehittämiseen liittyvät prosessit - Asiakaslähtöisen hoitopalvelu- ja kuntoutumissuunnitelman kehittäminen ja toimintaprosessi on lähtenyt liikkeelle Äkillisen yleistilan laskun mallin, Varhaisen puuttumisen mallin sekä Kuntouttavan kotiutumisen, erityisesti Kotiikävä toimintamallin levittämisen käynnistämisellä. 4.5. Osaamiseen liittyvät prosessit ja johtamiseen liittyvät prosessit Osaamiseen liittyvät prosessit ja johtamiseen liittyvät prosessit ovat tukiprosesseja. Ne ovat osittain jo sisällä kohdassa 2. Toiminnan ohjaus ja kohdassa 3. Palveluketjujen kehittämiseen liittyvät prosessit. Tällä raportointikaudella on kuitenkin hyvä nostaa esiin seuraavat osaamisen prosessit, joilla erityisesti kotiin annettavien palvelujen kehittymistä edistetään. - Vastuuhoitajamallin juurruttaminen - Substanssiosaaminen, mm. ensihoito, mielenterveys- ja päihdeosaaminen.. - Suuren avun tiimi (muistisairaat) - Hyvinvointia edistävä toiminta (linkittyy palveluohjaukseen) - Asiakasosallisuuden kehittäminen Johtamiseen liittyvien prosessien osalta raportointikauden tavoitteena on ollut kuntien toimijoiden sitouttaminen sekä osallistaminen kehittämistyöhön. 4.6. Toimenpiteiden arvioinnin näkökulma Kotona kokonainen elämä hankkeen hankesuunnitelmassa on laajat arviointikriteerit koko hankkeelle ja jokaisella alueellisella osakokonaisuudella on oma arviointisuunnitelmansa. Tässä vaiheessa hankkeesta ei vielä ole varsinaista arviointitietoa. Mutta kokonaisuuden tarkastelussa voidaan sanoa, että kehittämisohjelma on lähtenyt käyntiin tavoitteidensa mukaisesti. Etelä-Kymenlaakso on alueellisista kokonaisuuksista parhaiten aikataulussa ja tavoitteiden mukainen työ etenee. Eksotessa alueellinen osakokonaisuus on myös käynnistynyt vauhdikkaasti, samoin Länsi- ja Keski-Uusimaalla, vaikka koordinaattori saatiin rekrytoitua vasta elokuussa. Kouvolassa alueellista osakokonaisuutta vei eteenpäin kehittämiskoordinaattori syyskuun alusta ja projektipäällikkö saatiin rekrytoitua tämän raportointijakson lopussa. Kotona kokonainen elämä -kokonaisuuden kehittämisestä, koordinoinnista, johtamisesta ja hallinnosta vastaava hankejohtaja aloitti toukokuun alussa ja hankekoordinaattori kesäkuussa.
12 5. Poikkeamat, positiiviset yllätykset ja jatkotyö Haastetta raportointikaudelle on tuottanut kehittämisohjelman hidas käynnistyminen, mutta rekrytoidut alueellisten osakokonaisuuksien koordinaattorit ovat aloittaneet työnsä napakasti. Suurin riski hankkeen tavoitteiden saavuttamiselle on, että kehittämisohjelma-alueen kuntien poliittinen ja virkamiesjohto ei tue hankkeen onnistumista ja näin ollen hankeen tuottamaa muutosta ei saada toteutettua. Riskinä tuodaan esiin myös se, että uudet toimintamallit eivät juurru pysyväksi arjen toiminnaksi, vaikka henkilöstö saa kattavan perehdytyksen, koulutuksen ja valmennuksen. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan asenne- ja toimintakulttuurin muutosta asiakaslähtöiseksi suoritekeskeisyyden sijaan. Tämän vuoksi panostaminen tulevaisuuden näkyyn ja Suomen parhaaseen kotihoitoon on tärkeää erityisesti yhdessä kotihoidon työntekijöiden kanssa. Positiivisina yllätyksinä moniammatillinen yhteistyö ja asiantuntijoiden konsultointi ovat lisääntyneet. Kuntien työntekijät ovat innoissaan kehittämässä tulevaisuuden työtään. Jatkossa hankkeessa tullaan kehittämään kestävän hyvinvoinnin tuottamisen viitekehyksen mukaisesti Suomen parasta kotihoito eteenpäin. Koko hankealuetta koskevat isot koulutukset ja yhteisseminaarit jatkuvat, mm. Asiakkaan osallisuus seminaari toteutuu jo joulukuussa yhteistyössä Risto-hankkeen kanssa. Vuorovaikutteinen vertaiskehittäminen alueiden sisällä tiivistyy ja THL:stä saadaan mentorointiapua arvioinnin kehittämiseen. Lisäksi panostetaan myös järjestöjen, vapaaehtoistyön ja yksityisen sektorin mukaanottoon. Pilotointi verkostojohtamisen osalta käynnistyy vuodenvaihteen jälkeen yhteistyössä RAY:n kanssa. Hyvinkää 29.10.2013 Pirjo Laitinen-Parkkonen va. sosiaali- ja terveysjohtaja