METSÄTEHO., 1 ':' '.. ;..1 II l, 3/199 KANTOKÄSITTELY KONEELLISESSA HAKKUUSSA Markku Mäkelä Timo Ari Kari Korhonen Katriina Lipponen Koneellisen kakkuun yhteydessä tehtävää kantokäsittelyä tutkittiin kesäkaudella 1993. Kuuden hakkuukoneen työmailla selvitettiin kantokäsittelyn tehokkuus ja levityksen peittävyys. Viidellä hakkuukoneella seurattiin kantokäsittelyn ajankäyttöä usean kuukauden ajan. Kantokäsittelyn peittävyys oli keskimäärin hyvä, eikä laipan tai suuttimen kautta levittävien laitteiden välillä ollut merkittäviä eroja. Peittävyyden konekohtaiset keskiarvot vaihtelivat 8 o/o:sta 97 o/o:iin. Torjunnan teho kantojen kaatopinnan kautta tulevaa juurikääpätartuntaa vastaan oli mainituilla peittävyystasoilla 87 %, kun torjuntaaineena käytettiin "Rotstop"harmaaorvakkavalmistetta. Valokuvat: Metsäteho Kantokäsittelystä aiheutunut lisäajanmenekki vaihteli melkoisesti. Laipan kautta levittävillä koneilla oli keskeytyksiä enemmän kuin suuttimen kautta levittävillä. Laitteiston korjaukset ja huolto lisäsivät koneiden pääkäyttöaikaa.3 7.3 % sekä t1juntaaineen sekoitus ja säiliön täyttö keskimäärin %. Levityksen lisäajanmenekistä ja laitekustannuksista aiheutuneet kustannukset olivat 1 mk 1 hakattu m3. Suutinkoneilla kustannukset olivat keskimäärin alhaisemmat kuin laippakoneilla. Torjuntaainekustannukset vaihtelivat, 7 markasta 1,3 markkaan hakattua puukuutiometriä kohti ja olivat suuttimen kautta levittävillä koneilla keskimäärin alhaisemmat kuin laippakoneilla. Kantokäsittelyn kokonaiskustannukset vaihtelivat hakkuutavan ja koneen sekä laitteiston käyttömäärän muhaan. Päätehahhuissa ne olivat heshimääräisolosuhteissa 2 3 ja harvennushahhuissa 3 mh / hahattu m3. Kustannuhset olivat selvästi alhaisemmat suutinhuin laippahoneilla. Kantohäsittelyn taloudellisuustarhastelussa pyrittiin arvioimaan käsittelyn kustannuksia ja tuottoa eteläsuomalaisessa kuusikassa kahden puusukupolven aikana. Merkittävä tuotto käsittelystä saadaan vasta toisessa puusukupolvessa. Ensimmäisessä puusukupolvessa käsittelyn suora tuotto näyttää vanhalla metsämaalla kasvavissa lwusilwissa yleensä vähäiseltä, mutta käsittelyllä on myös laajempaa merkitystä metsähygienian kannalta. METSÄTEOLLISUUS
puulaji. Myös kulotuksella voidaan juurikäävän tuhoja vähentää. JOHDANTO Juurikääpä Juurikääpä eli maannousemasieni on Suomen yleisin kasvavaa puustoa lahottava sieni. Kuusella se aiheuttaa tyvilahoa ja männyllä tyvitervasta. Juurikäävän levinneisyysalue käsittää Pohjanmaan rannikon, koko Etelä ja KeskiSuomen sekä osan ItäSuomea. Juurikääpä leviää itiöiden välityksellä, joita on ilmassa toukokuusta marraskuuhun. Jos puuta hakataan tänä aikana juurikäävän esiintymisalueilla, ilmassa olevia juurikääpäitiöitä pääsee laskeutumaan kannoille. Tartunnan saaneista kannoista sieni voi levitä ympärillä kasvavien terveiden puiden juuriin ja runkoihin. Juurilevinnästä johtuu sekä kuusen tyvilahon että männyn tyvitervaksen laikuttainen esiintyminen metsiköissä. Erityisen nopeasti juurikääpä leviää puusta puuhun metsitetyillä pelloilla. Lehtipuiden mukanaolo puolestaan hidastaa jonkin verran sienen leviämistä metsiköissä. Tutkimus juurikäävän torjunnasta ja sen kustannuksista Kantokäsittelyn tehoa, käytettävissä olevien hakkuukoneisiin liitettyjen levityslaitteiden toimintaa ja levitystyön kustannuksia tutkittiin käsittelykaudella 1993 yhteistutkimuksessa. Metsätehon osuutena oli kantokäsittelyä tekevien hakkuukoneiden seuranta ja levityskustannusten selvittäminen. Metsäntutkimuslaitos selvitti käsittelyn biologisen tehon ja teki laskelmat kantokäsittelyn taloudellisuudesta. Metsähallituksen kehittämisyksikkö mittasi levityksen peittävyyden. Tutkimuksen kenttätyövaihe toteutettiiin EnsoGutzeit Oy:n ja Tehdaspuu Oy:n sekä heidän urakoitsijoidensa myötävaikutukpella Etelä ja ItäSuomessa. Tässä tutkimusraportissa esitetään kaikkien osien tulokset. Metsäntutkimuslaitos julkaisee omassa sarjassaan kantokäsittelystä laajemman tutkim usraportin. Juurikäävän torjunta TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Juurikäävän leviämistä voidaan ennakolta ehkäistä käsittelemällä kannot välittömästi hakkuun jälkeen juurikäävän kasvua estävillä aineilla. Suomessa virallisesti hyväksyttyjä aineita ovat "Rotstop"harmaaorvakkasienivalmiste (Phlebiopsis gigantea) sekä 3pr_o senttinen urealiuos, jota myydään valmiina liuoksena "Ureakantokate"nimellä. Kesäkautena 1993 Suomessa käytettiin lähes yksinomaan harmaaorvakkavalmistetta. Harmaaorvakka on kannoissa hyvin kasvava, mutta kasvaville puille vaaraton lahottajasieni. Jos harmaaorvakka pääsee ensimmäisenä valtaamaan kaadetun puun kannon, juurikääpä ei enää pysty tunkeutumaan siihen. Juurikäävän torjuntatyö on helpointa tehdä hakkuukoneella kaatosahauksen yhteydessä. Kantokäsittelyn teho Kantokäsittelyn kannattavuudesta ei tiedetä vielä riittävästi. Kantokäsittelyä kuitenkin suositellaan juurikäävän levinneisyysalueella toukomarraskuussa tehtävissä hakkuissa sekä kuusikoissa että männiköissä. Kuusikoiden päätehakkuussa kantoja ei tarvitse käsitellä, jos puulaji vaihdetaan. Lehtipuita ei kohteilla tarvitse käsitellä. Juurikäävän saastutettua metsikön tulevia puusukupolvia voidaan yrittää varjella vaihtamalla 2 e Käsittelyaineena käytettiin Kemiran valmistamaa Rotstopharmaaorvakkavalmistetta sen käyttöohjeen mukaisesti. Kantokäsittelyn tehoa ja koneellalevityksen peittävyyttä verrattiin viidessä kuusikossa, jotka hakattiin heinäkuun alun ja elokuun alun välisenä aikana 1993. Osa kannoista jätettiin käsittelemättä juurikääpätartunnan määrän selvittämiseksi. Noin kolme kuukautta hakkuun jälkeen koemetsiköistä tutkittiin 3 käsiteltyä ja 3 käsittelemätöntä kantoa. Jokaisesta kannosta sahattiin kiekko, josta mitattiin juurikäävän peittämän pintaalan osuus. Juurikäävän kantotartunnan määrä eri metsiköissä vaihtelee paljon säätilan ja lähimetsien saastuneisuuden mukaan. Tehokkuustuloksia laskettaessa mukaan hyväksyttiin vain ne neljä koetta, joissa juurikääpä oli tartuttanut vähintään o/o käsittelemättömistä kontrollikannoista. Levityksen onnistuminen Torjuntaaineen levityksen onnistuminen selvitettiin kantokohtaisin mittauksin, joissa tutkit e
tiin kuinka suuren osan kannasta torj untaaine peitti. 'futkimus tehtiin viidestä hakkuukoneesta kolmesta Ponssesta ja kahdesta Valmetista. P onssella levitys tapahtui sahan terälevyn kautta, Valmetissa aine ruiskutettiin katkaisusahan alla olevan suuttimen kautta. TAULUKKO 1. Levityksen peittävyys ja torjuntateho sekä juurikääpätartunnan määrä neljässä tutkimuskuusikassa Mittaukset tehtiin heti kantokäsittelyn jälkeen. Kantokäsittelylaitetta kohti mitattiin runsaat sata kantoa. Suurin osa mittauksista tehtiin järeän puutavaran hakkuusta. Hakkuukoneittainen keskimääräinen kantolä pimitta vaihteli 223 cm. Valmet D Harvennus Kantokäsittelyn ajanmenekki ja kustannukset Koska kantokäsittelyn aiheuttamia hakkuutyön keskeytyksiä sattui h arvoin, ajanmenekkiaineist o kerättiin konekoh taisella ajankäytön seurannalla. Seurantaan otettiin seitsemän h akkuukonetta: neljä Ponssea, kaksi Valmetia ja yksi FMG. Näistä viisi oli mukana tutkimuksen muissa osissa. Seurantaaineistoa ei saatu yhdeltä P onsselta eikä ainoalta käytössä olleelta FMGkoneelta. Muiden koneiden aineiston määrä vaihteli 2:stä 88:een työtuntiin ja hakkuu määrät 3 35:stä 1 :aan m3:iin. Yhteensä aineisto käsitti 2 58 työtuntia, joiden aikana hakattiin 3 m3 sekä pääte että harvennushakkuista. Levitysku stannukset laskettiin levityslaitteistosta aiheutuneen lisäajanmenekin ja torj untaaineen tekoon kuluneen ajan sekä laitteistojen hankinnasta, korjauksista ja huolloista aiheutuneiden kustannusten perusteella. Kone Hakkuutapa Peittä Teho, olo vyys,% Tartuntoja, % 97 13,3 Valmet E Päätehakkuu 8 91 2, Ponsse C Päätehakkuu 85 87 87,9 Ponsse*) Päätehakkuu 28 7 12,9 *) Koneesta ei seurantaaineistoa Tämän työn aineisto on kantokäsittelyn teh okk uuden selvittämistä ajatellen su ppea, mutta sen t ulokset (taulukko 1) tukevat aikaisemmin saatuja t uloksia eli Rotstopkäsittely on tehokas, jos levityksen peittävyys on hyvä. Tavoitteena on vähintään 85prosenttinen peittävyys kannon pinnalla. Tällöin saavutetaan n. 9prosenttinen torjunta teho. Kantokäsittelyn peittävyys Kantokäsittelyn peittävyys konehakku ussa oli yleisesti ottaen hyvä. Se vaihteli konekohtaisina keskiarvoina 8 o/o :n ja 97 o/o:n välillä kannon poikkileikkau spintaalasta (kuva 1). Konekohtaisesti tarkastelt una peittävyysprosentti ylitti. kaikilla tavoitteena olevan 85 o/o:n. Kannon läpimitalla ei ollut merkitystä peittävyysprosenttiin. Valmetilla (suutin) oli enemmän TULOKSET Kantokäsittelyn teho LEIKKAUSPINNAN PEITTÅVYYS % Käsillä olevan tutkimuksen kokeet muodostavat osan laajemmasta Metsäntutkimu slaitoksen koesarjasta, jossa tutkitaan urealiuoksen ja Rotstopvalmisteen tehoa kuusen ja männyn kannoissa. Vuosina 19993 on perustettu ja pääosin jo tarkastettu nelisenkymmentä tällaista koetta. Käsin tehdyissä kokeissa, joissa peittävyys on likimain %, Rotstopvalmisteella on saavutettu sekä kuusen että männyn kannoissa keskimäärin 95prosenttinen torjuntateho. Urealiuoksen teho on ollut hiukan huonompi, n. 9 %. Kokeissa, joissa levitys on tehty hakkuukoneella, ovat tulokset olleet lähes yhtä hyviä kuin käsin levityksessä. 9 8 7 'jl. :E :. eo 5 3 2 Keskiarvo Kone Kuva 1. Konekohtaiset peittävyyden keskiarvoluvut 3
Torjuntaaineen kustannukset on laskettu vähittäismyyntihinnan mukaan valmistajalta saatuihin tietoihin perustuen. Käytännössä kustannuksia saadaan hieman alennettua tilaamalla torjuntaainetta ajoissa ja kerralla suurempia määriä. SUUTIN (Valmet) * 111 > 8 u 2...l:1 Pienemmästä, mutta kuitenkin teholtaan riittävästä torjuntaainemäärästä johtuen suuttimen kautta ainetta levittäneiden Valmethakkuukoneiden levitysainekustannukset olivat selvästi laipan kautta levittäneitä Ponsseja pienemmät. Q.. 2 3 5 Kannon läpimitta cm * 8...::>> 111 > "ii Q.. t=x* " l'o x" "><' Kantokäsittelyn ajanmenekki ja levityskustannukset x rx 2 2 3 5 Kannon läpimitta, cm Kuva 2. Peittävyyshavaintojen riippuvuus kannon läpimitasta Kantokäsittelylaitteen huoltojen ja korjausten määrissä oli varsin suuria konekohtaisia vaihteluita (taulukko 3). Suuria eroja selittää ainakin osittain se, että koneet B, C, D, E työskentelivät ensimmäistä kauttaan kantokäsittelyssä, koneen A käyttäjillä oli sen sijaan kokemusta jo edelliseltä vuodelta. Torjuntaaineen menekki ja kustannukset Eniten lisäaikaa kantokäsittelyyn kului koneella C. Siitä oli käytettävänä tosin pienin, vain kolmen työmaan aineisto. Ponsseilla eniten huoltotyötä aiheuttivat terälevyssä olleiden käsittelyaineaukkojen tukkeutuminen. Korjauksista k ului suunnilleen yhtä paljon aikaa terälevyn ja ruiskutuslaitteiston pumpu n korjamiseen tai vaihtoon. Valmeteilla suurin osa keskeytysajasta kului pumpun huoltoon tai korjaukseen. Torjuntaaineen menekki vaihteli runsaasti eri laitteiden välillä. Suutinlaitteilla päästiin pienempään kantokäsittelyaineen menekkiin kuin laipan kautta levittävillä laitteilla (taulukko 2). Kantokäsittelyaineen sekoitukseen ja säiliön täyttöön kului neljällä pisimpään seuratulla koneella noin neljä prosenttia käyttöajasta. Tämä oli 15 3 minuuttia täyttökertaa kohti. hajontaa kantojen peittävyyshavainnoissa Ponssella (levitys laipan kautta) (kuva 2 ). kuin Levityslaitetyyppien välillä ei ollut peittävyydessä paremmuuseroja. TAULUKKO 2. To rjuntaai neen me ne kki ja kustannukset Kone Ku lutus, Kulutus, Kustan Hakkuutapa gfm3 lfm2*) nukset, mkfm3 Ponsse A, 3, 1'17 Pääteha kku u Ponsse B,5, 5 1,33 Harvennus Ponsse C, 3,8 1'17 Päätehakkuu Valmet D,39 2,2 1, Ha rvennus Valmet E,28 1,5,7 Päätehakkuu *) Torjuntaaineen va lmistaja s uosittaa käytettäväksi liuosta 2, 11m2 TAULUKKO 3. Kantokäs ittelystä aiheutunut suhteell inen ajan menekin lisäys, % Koneme rkki Huolto Korjaus Yhtee nsä AineenH+K teko Ponsse A..9 1.5. Ponsse B 2.7 2.7 5..2 Ponsse C 5. 2.3 7.3.9 Valmet D.1.2.3 3.8 Valmet E 2.2.1 2.3 3. e
TAULUKKO. Kantokäsittelyaineen levityskustannukset, mkfm3 HARVENNUSHAKKUUPAINOTIEINEN (9 %) AVOHAKKUUPAINOTTEINEN (9 %) Ponsse Tuotos huonontuu 1 % kantokäsittelyssä Ponsse Tuotos ei muutu kantokäsittelyssä Lisäaika% 8 Käyttömäärä, tunteja vuodessa 8 2 2.7 2.87 2.98 3.8 1.79 1.89 2. 2. 1. 1.57 1.9 1.78 1.3 1. 1.51 1.1 1.2 1.3 1.1 1.52 12 1.1 1.2 1.35 1.5 8 Käyttömäärä, tunteja vuodessa 8 2 2.2 2.52 2.3 2.73 1. 1.55 1.5 1.7 1.12 1.22 1.33 1.3.95 1.5 1.1 1.27.85.9 1. 1.17 12.79.89 1. 1.11 Kantokäsitelylaitteesta aiheutuneet kustannukset laskettiin seuraavin perustein: 8 2.55.7.93 5.12 Käyttömäärä, tunteja vuodessa 8 2.81 3.1 3.2 3.39 2.2 2.3 2.2 2.81 1.9 2.15 2.3 2.53 12 1.78 1.97 2.1 2.35 1. 1.85 2. 2.2 Käyttömäärä, tunteja vuodessa 8 12 Valmet Tuotos huonontuu 1 % kantokäsittelyssä Valmet Tuotos huonontuu 1 % kantokäsittelyssä Lisäaika% Lisäaika % levityslaitteiston hankintahinta: jälkeenpäin asennettuna 25 mk, uuteen koneeseen asennettuna Ponsse 2 mk ja Valmet 22 mk levityslaite kestää hakkuukoneen käyttöiän (n. 5 vuotta) korko on % kuljettajan palkka 5 mk/työtunti, palkan lisäkustannukset 7 % Ponssella ylimääräisiä terälevykustannuksia pfm3 muut tarvikekustannukset (Ponsse, Valmet) 2 pfm3 Valmetilla kaatosahausaika hidastuu n. 15 % (ruiskutus), Ponssella pienten puiden kaatosahaus (ylisahaus) hidastaa kaatoa 15 %. Lisäksi oletettiin käsittelykaudella hakattavan puumäärän olevan riippumaton siitä, suoritetaanko kantokäsittelyä vai ei. Koska kantokäsittelyn lisäajanmenekki, samoin kuin käsittelymääräkin vaihtelivat varsin runsaasti, ei katsottu olevan mahdollista laskea keskimääräisiä käsittelykustannuksia. Laskelmat tehtiin erilaisille vaihtoehdoille (taulukko ). Perusvaihtoehto tehtiin levityslaitteiston jälkiasennushintojen mukaan, koska suurimpaan osaan tutkituista koneista laitteisto oli asennettu jälkikäteen. Lisäaika% 8 2.15.3.53.72 2.1 2.1 2.8 2.99 1.8 2.3 2.22 2.1 1.5 1.75 1.9 2.13 1.38 1.57 1.7 1.95 1.2 1.5 1. 1.8 Päätehakkuussa kantokäsittelykustannukset olivat selvästi alhaisemmat kuin harvennushakkuissa. Hakkuukonemerkeittäin tarkasteltuna levityskustannukset olivat Valmetilla alhaisemmat kuin Ponssella. Mikäli keskeytysten, aineen sekoituksen ja säiliön täyttämisen ajanmenekkiosuudet olisivat olleet yhtäsuuret kaikilla koneilla, olisi levityskustannusten ero ollut,35, mkfm3. Ponssen käyttäminen kantokäsittelyssä olisi ollut päätehakkuissa 15 % (kantokäsittelyn osalta) ja harvennushakkuissa 3 % Valmetia kalliimpi. Suhteelliset erot olivat sitä suurempia, mitä enemmän työtunteja koneille käsittelykauden aikana kertyi. Kun levityskustannukset laskettiin koneiden omien keskeytysprosenttien mukaan aineiston keskimääräiskäyttötuntimäärälle ( h), muuttuivat Valmethakkuukoneet selvästi Ponsseja edullisemmiksi. Ponsset olivat tällöin kantokäsittelyn osalta päätehakkuissa 1 % ja harvennushakkuissa 3 % kalliimpia kuin Valmetit. Mikäli kantokäsittely toteutettaisiin hakkuukoneilla, joihin on jo valmistusvaiheessa asennettu kantokäsittelylaitteisto, olisivat levityskustannukset laitteen halvemmasta hinnasta johtuen olleet sekä pääte että harvennushakkuissa,5,25 mkfm3 eli 3 9 % alhaisemmat. Muutos on suurin levitettäessä pieniä määriä. Taulukkoon 5 on laskettu neljän eniten käytetyn koneen levitys ja ainekustannukset tunnin käyttömäärälle. 5
TAULUKKO 5. Kantokäsittelykustannukset (mkfm3) lemättömästä metsästä saatavan puutavaran myyntitulojen erotus. Päätehakkuut Kone Levitys Aine Yhteensä Ponsse A Valmet E 1,5 1,21 1 '17,7 2,71 1,95 1,33 1,,1 2,89 Harvennushakku ut Ponsse B Valmet D 2,77 1,85 KANTOKÄSITTELYN TALOUDELLISUUS Kantokäsittelyn taloudellisen kannattavuuden luotettavaa arviointia vaikeuttaa juurikäävän puutteellisesti tunnettu infektiobiologia sekä se, että käsittelyn vaikutukset tulevat näkyviin vasta kaukana tulevaisuudessa. Tässä esitetyissä laskelmissa infektiobiologian osalta tehdyt oletukset pohjautuvat t utkimusaineistoihin, mutta epävarmuustekijät ovat suuria. Tästä syystä laskelmat ovat alustavia ja tulokset vain su untaaantavia. Valtaosa kantoihin tulevasta juurikääpätartunnasta on pieniä rihmastopesäkkeitä, jotka häviävät kantojen lahotessa vahinkoa aiheuttamatta. Laskelmassa oletetaan, että vain joka kymmenes tartunnan saanut kanto saa niin vahvan tartunnan, että sieni voi levitä ympärillä kasvaviin puihin. Jokaisen tällaisen kannon oletetaan tartuttavan kaksi tervettä puuta. Lahon arvioidaan ehtivän sairastuneen puun runkoon kaatopinnan tasolle vuoden kuluttua harvennushakkuusta ja etenevän rungossa 2 cm vuodessa. Laskelmien lähtökohtana on tyypillinen nuori terve eteläsuomalainen kuusikko vanhalla metsämaalla. Kiertoajan kuluessa tehdään kolme harvennushakkuuta. Laskelmissa tarkastellaan vain kantojen kaatopintojen kautta tulevaa juurikääpätartuntaa, ei esimerkiksi ko:rjuuvaurioista alkavaa lahoa. Kasvutappioita tai muita lahoisuuden seurannaistuhoja ei oteta huomioon. Kantokäsittelyn torjuntateho on 9 %. Käsittelykustannuksille ei ole laskettu korkoa eikä myöskään otettu huomioon mahdollisen verovähennyksen tms. tuottamaa hyötyä metsänomistajalle. Lahon aiheuttamat tappiot on laskettu m enetettynä tukkipuuna puutavaralajisiirtymien perusteella nykyhintojen mukaan. Kantokäsittelyn tuotto on käsittelystä j a käsitte Kuvissa 3 ja esitetään ennusteet t uoreista kannoista alkavan lah oisuuden keh itykselle ensimmmsessä ja toisessa kuusisukupolvessa, jos kantokäsittelyä ei tehdä. Ennusteet on laskettu kolmelle juurikääpätartunnan tasolle: alimmalla tasolla 25 % kannoista saa tartunnan, keskimmäisenä 5 % ja ylimmällä 8 %. Ensin mainittu taso edustaa tämänhetkistä keskimääräistä tart untatasoa EteläSuomessa. Kesäaikaisten hakk uiden ja mahdollisen ilmaston lämpenemisen seurauksena juurikääpä todennäköisesti runsast uu, jolloin itiöiden määrä ilmassa lisääntyy j a tartuntataso nou see. Jo nyt on muutamissa metsiköissä todettu ylimmän tason, 8 %, ylittäviä tartuntoja. Kuvissa 5 ja esitetään arviot kantokäsittelyn k u stannuksista ja tuotoista ensimmäisessä j a toisessa kuusisukupolvessa. J os käsittely liit etään jokaiseen hakkuuseen, h u omattavaa tuottoa sijoitukselle syntyy vasta seuraavassa puusukupolvessa. Tällöin kolmannen harvennuksen ja päätehakkuun yhteydessä tehdyn käsittelyn hyöty siirtyy pääosin tai kokonaan seuraavaan puusuk u polveen. Jos käsittely tehdään vain kahden ensimmäisen harvennu shakkuun yhteydessä, käsittelyn kannattavu us ensimmäisessä puusukupolvessa paranee (kuva 7). Seuraavassa puu sukupolvessa tuotto vastaavasti alenee pysyen kuitenkin verrattain korkeana (kuva 8). Kantokäsittelyn kannattavuus paranee, jos kiertoajan kuluessa tehdään vain kaksi harvennusta. Metsitetyillä pelloilla käsittely on kannattavampaa kuin vanhoilla metsämailla. Alustavien laskelmien mukaan m änniköiden tulokset eivät olennaisesti poikkea kuusikeiden tuloksista. PARANNUSMAHDOLLISUUKSIA KONEELLISEEN KANTOKÄSITTELYYN Levityslaitteet Levityslaitteiden toimintaperiaatteista suutin vaihtoehto vaikutti paremmalta kuin levitys laipan kautta. Syynä oli laipan tukkeutumisesta aiheutunut suurempi keskeytysten osuus ja erikoislaippojen korkeammasta hinnasta johtuvat lisäkustannukset. Lisäksi tutkimustulosten mukaan suutinta käytettäessä oli mahdollista pienentää käsittelyaineen määrää käsittelyn tehon tästä huonontumatta. Kantokäsittelyaineen säiliön rakenteen, koon ja sijoittelun tulee olla sellainen, että käsittelyain een sieniitiöt säilyvät hengissä levityksen kai
1. puusukupolvi KlNA. KlNA3. 2. puusukupolvi 5 5 o 3 tartunta 25% o tartunta 5% tartunta 8% 2 ' 2 3 o 5 7 BO 9 2 3 5 8 7 8 9 puuston Iki. v puuston lka,v Kuvat 3. Kannoista alkavan lahoisuuden kehitys ensimmäisessä ja toisessa puusukupolvessa, jos torjuntakäsittelyä ei tehdä. Harvennusajankohdat 35, ja 8 vuotta, kiertoaika 9 vuotta. Kannoista saa tartunnan 25 %, 5 % ja 8 % KlNA. 1. puusukupolvi KlNAS.... 9 9 kustannus 8 8 o tuotto, 7 7 tart.25%... 8 2. puusukupolvi 5 tuotto, tart.so%... <> tuotto, o 5 tart.bo% 3 3 2 2 35 8 35 9 1. puusukupolvi KWA7. 7 5 5 2 9 8 2. puusukupolvi KlNA8... 7 puuston lkl,v puuston lkl,v 3 2.2 3 2... 35 puuilon IU, v 35 8 puuston iki, Y Kuvat 5 8. Kantokäsittelyn summautuvai kustannukset ja tuotot ensimmäisessä ja toisessa kuusisukupolvessa, jos käsittely tehdään jokaisessa hakkuussa (kuvat 5 ja ) ja vain kahdessa ensimmäisessä harvennuksessa (kuva 7 ja 8). Harvennukset ja tartuntatasot kuten kuvissa 3 ja kissa vaiheissa. Nykynäkemyksen mukaan tämä on parhaiten toteutettavissa helposti puhdistettavaa, muovista säiliötä käytettäessä. Säiliön koon tulisi vastata vuorökautista käyttömäärää, sillä itiöt menettävät nopeasti tehoaan valmiina liuoksena. Säiliö tulisi sijoittaa siten, ettei hakkuukoneen lämpö pääse sitä lämmittämään. Lisäksi jonkinlainen säiliön lämpöeristäminen lienee myös paikallaan. siin jatkuvasti tai tarvittaessa seurata. Käsittelykaudella 1993 väri oli liian näkymätön. Punainen väri sekoittui lisäksi männyn kaarnasta kantoihin tulevaan väriin. Vastaisuudessa kantokäsittelyn valvonta ja toteaminen voivat edellyttää väriaineen säilymistä kannossa vähintään muutaman vuorokauden. KANTOKÄSITTELYN TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Levitettävä aine Käytetyn Rotstopkantokäsittelyaineen tulisi koneiden kuljettajien mukaan näkyä nykyistä paremmin, jotta laitteiston toimivuutta voitai Kantokäsittelyn käyttö tullee lähitulevaisuudessa laajentumaan. Ensisijaisia kohteita ovat metsäteollisuusyritysten omistamat metsät. Samalla kuitenkin kehittyvät valmius ja hakkuukoneka 7
Kantokäsittelyssä käytettävä Rotstopvalmiste tehosi hyvin. Valmisteeseen tarvittavat muutokset ovat "kosmeettisia" ja voivat vaihdella jopa käyttäjän tarpeiden mukaan. pasiteetti yksityisten metsänomistajien metsien käsittelyyn. 'futkittujen kantokäsittelyaineen levityslaitteiden (Ponsse, Valmet) todettiin olevan toiminnoiltaan ja työjäljeltään käyttökelpoisia. Jatkokehittelyä kuitenkin tarvitaan käyttövarmuuden lisäämiseksi ja sitä kautta levityskustannusten alentamiseksi. Myös laitteiden mahdollinen tuleminen hakkuukoneen vakiovarusteeksi tulee vaikuttamaan niiden hintaan. Lähitulevaisuudessa voidaan edellyttää toimivia levityslaitteita kaikilta hakkuukonevalmistajilta. Kaiken kaikkiaan kantokäsittely on ilmeisesti tullut jäädäkseen. Kantokäsittelyn laajentumisen nopeus riippuu saatavissa olevasta kustannus ja hyötytietoudesta sekä metsänomistajien asenteista. Käsittelyaine ja levityslaitteisto eivät tulle rajoittamaan toiminnan suunnitelmallista laajentumista Asiasanat: Juurikääpä, kantokäsittely, hakkuukoneet Metsäteho Review 3 1199 STUMP TREATMENT IN MECHANIZED TIMBER HAAVESTING Stump treatment carried out in connection with mechanized timber harvesting was studied during the summer of 1993. The efficiency of stump treatment and the ceverage of the application were assessed on six mechanized logging sites. Five of the six harvesters operating on the sites were monitored for several months in order t o obtain time consumption data in regard to stump treatment. On average, the coverage of the stump treatment was good. The spraying devices (Ponsse saw bar, Valmet nozzle) did not significantly differ from one another. The devicespecific coverage means varied within the range 897 %. The effectiveness of the treatment in reducing root rot fungus infections through stump surfaces on these coverage levels varied within the 87 % when using "Rotstop" preparation (a spore suspension of Phlebiopsis gigantea). The extra time consumed by stump treatment varied considerably. Harvesters that applied Rotstop via the saw bar were subject to more interruptions than those equipped with nozzles. Repairs and maintenance added.3 7.3 % to the main operating time while mixing the repellent and topping up the reservoir contributed an average of %. The costs resulting from equip ment costs and extra time reguired for executing the treatment amounted to FIM 1 per m3 of cut timber. Nozzle machines 's costs were, on average, lower than those of bar machines. Repellent costs varied between FIM. 7 1.3 per m3 of cut timber; here, too, nozzle machines were cheaper. The overall costs of stump treatment varied according to manner of cutting and type of machine and the number of hours operated. In average condition in clearcut operations these costs amounted to FIM 2 3Jm3 and in thinning operations Fim 3 Jm3. When assessing the economics of stump treatment, the purpose was to estimate the costs of and returns from the treatment in a spruce stand in southern Finland over a period of two tree generations. Significant returns from the treatment can be expected only during the second generation. Generally speaking, direct returns during the first tree generation appear to be modest, but this treatment does possess wider significance from the point of view of forest hygiene. Key words: Heterobasidion annosum, stump treatment, harvesters METSÄTEHO Postios: Pl19, 131 HELSINKI ISSN 1235 83X Helsinki 199 Poinovolmiste Kotuos: Unioninkatu 17, 13 HELSINKI Toi"o: Juhani Ronkainen Foksi: (9) 59 22 Puhenn: (9) 132 521