Y2071BEN 12256 rev./fi FEDERATION BANCAIRE DE L UNION EUROPEENNE BANKING FEDERATION OF THE EUROPEAN UNION Comité bancaire pour les Affaires sociales européennes Banking Committee for European Social Affairs Rue Montoyer 10 - B - 1000 Bruxelles - Téléphone 02/508.37.11 - Téléfax 02/502.79.66 / 511.23.28 GROUPEMENT EUROPEEN DES CAISSES D EPARGNE EUROPEAN SAVINGS BANKS GROUP EUROPÄISCHE SPARKASSENVEREINIGUNG Rue Marie-Thérèse, 11 - B -1000 Brussels - Telephone 02/211.11.11 - Fax 02/211.11.99 EUROPEAN ASSOCIATION OF COOPERATIVE BANKS GROUPEMENT EUROPÉEN DES BANQUES COOPÉRATIVES EUROPÄISCHE VEREINIGUNG DER GENOSSENSCHAFTSBANKEN Rue de la Science 23-25, Bte 9 - B-1040 Brussels - Tel. (02)230.11.24-230.14.19 - Fax (02) 230.06.49 UNI-EUROPA Rue de l'hôpital, 31/Box 9-1000 Brussels - Belgium Tel: (+322) 234 56 56 - Fax: (+322) 235 08 70 Email: uni-europa@union-network.org - Web: http://www.uni-europa.org
2 EU:n pankkialan työmarkkinaosapuolten yhteinen julistus: ELINIKÄINEN OPPIMINEN PANKKIALALLA Johdanto Kesäkuussa 2001 pidetyssä pankkialan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevassa kokouksessa sovittiin, että vuoden 2002 työohjelmaan sisällytettäisiin elinikäisen oppimisen aihe. Tätä varten perustettiin työryhmä, jonka työn tuloksena syntyi tämä yhteinen julistus. Pankkialan työmarkkinaosapuolet ovat vakuuttuneita siitä, että elinikäinen oppiminen on sekä yritysten kilpailukyvyn että työntekijöiden työllistettävyyden kannalta keskeistä. Ne pitävät ETUC:n, UNICE:n ja CEEP:n antamia ammattitaidon ja pätevyyden elinikäistä kehittämistä koskevia yhteisiä toimintapuitteita (jäljempänä ETUC:n, UNICE:n ja CEEP:n toimintapuitteet) 1 myönteisenä kehityksenä pankkialalla. Pankkialan työmarkkinaosapuolet ovat keränneet 18 maan työmarkkinaosapuolilta tietoja elinikäistä oppimista koskevista määritelmistä, lainsäädäntökehyksestä ja käytännöistä pankkialalla. Saadut tiedot on koottu elinikäistä oppimista koskevaan luetteloon (jäljempänä luettelo). Työmarkkinaosapuolten perustavoitteena on selvittää, minkä tekijöiden avulla voidaan rakentaa elinikäisen oppimisen kulttuuria. Tämän kulttuurin kannalta ratkaisevia ovat kaikki luettelosta ilmenneet neljä keskeistä aihetta: 1. Ammattitaidon ja perustason työpaikkoja koskevien vaatimusten määritteleminen 2. Ammattitaidon tunnustaminen ja vahvistaminen 3. Periaatteita, oikeuksia ja vastuuta koskevan tiedon ja tuen tarjoaminen 4. Työllisyys ja uudelleenkoulutus voimavaroja hyödyntämällä Pankkialan työmarkkinaosapuolet katsovat, että näitä neljää keskeistä aihetta voitaisiin tutkia tarkemmin ETUC:n, UNICE:n ja CEEP:n toimintapuitteissa tarkoitetuilla tasoilla. 1. Ammattitaidon ja perustason työpaikkoja koskevien vaatimusten määritteleminen Rahoituspalvelujen perustasoisia työpaikkoja koskevat pääsyvaatimukset vaihtelevat valtavasti sekä työ- että maakohtaisesti; pankkihenkilöstö tarvitsee paljon monipuolisemmat tiedot kuin vuosikymmen sitten. Tuote- ja palveluvalikoima, jota pankit voivat myydä, on alan yleisen vapauttamisen jälkeen paljon laajempi. Kaikkien työntekijöiden ja yritysten pääsyä elinikäiseen oppimiseen olisi edistettävä, jotta elinikäistä oppimista voitaisiin mukauttaa paremmin nykyisiin ja tuleviin pätevyysvaatimuksiin. Tämä on erityisen tärkeää nykyisellä yhä monimutkaisemmalla rahoitusalalla, jonka työntekijöillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen. 1 Toimintapuitteista sovittiin 28. helmikuuta 2002
3 Siksi ammattipätevyyden kehittäminen on Euroopan pankkialan ensisijainen tavoite, kun otetaan huomioon haasteet: nuorille heidän uraohjauksessaan ja sopeutumisessaan työelämään työntekijöille, joilta puuttuu uusien työmenetelmien käyttöönoton edellyttämät taidot työntekijöille uransa hallinnassa ja heidän kyvyssään pysyä työssä sekä suhteessa sellaisten uusien työmenetelmien ja uusien tekniikoiden käyttöönottoon, jotka edellyttävät lisäkoulutusta. 2. Ammattitaidon tunnustaminen ja vahvistaminen Työmarkkinaosapuolet pitävät ammattitaidon tunnustamista ja vahvistamista olennaisena, jotta jokainen työntekijä tuntisi ammattitaitonsa ja saisi kimmokkeen sen kehittämiseen työelämänsä aikana jokaisella yrityksellä olisi välineet yrityksessä olevan ammattitaidon parempaan tunnistamiseen ja hallintaan. Tämän toteuttaminen tukee käynnissä olevaa ammattitaidon ja -pätevyyden avoimuutta ja tunnustamista koskevaa työtä. Taidot, joihin pankkihenkilöstöä koulutetaan ja jotka ovat työssä hyödyllisiä, olisi tunnistettava ja eriteltävä selvästi. Pankkialan työmarkkinaosapuolet myöntävät, että jokaiselle työntekijälle laadittavat ja säännöllisesti tarkistettavat koulutussuunnitelmat ovat hyödyllisiä. On tärkeää, että koulutussuunnitelmiin sisällytetään työntekijöiden omat käsitykset koulutustarpeistaan ja että työntekijöille on selvää, minkälaisiin tuloksiin tietty koulutustoiminta johtaa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Tällaisesta selkeästä organisaatioon kuuluvasta sitoutumisesta koulutukseen ja kehittämiseen sekä näiden kahden yhdistämisestä ovat esimerkkeinä hollantilaisten pankkien jokaiselle työntekijälleen laatimat henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat ja ruotsalaisen vakuutusyhtiö Skandian laatima ammattitaidon hankintaan tarkoitettu säästöohjelma (Competence Savings). Skandian ohjelma on esimerkki sellaisesta hyvästä käytännöstä, jossa rahoituslaitos voi hyötyä elinikäisen oppimisen kulttuurin rakentamisesta. Skandia on perustanut ammattitaidon hankintaan tarkoitetun säästöohjelmansa siihen luottamukseen, että ammattitaito on kilpailun kannalta keskeistä. Se katsoo, että jos ammattitaidon hankintaa pidetään kalliina, ammattitaidon puute vasta kalliiksi käykin. Tämä säästöohjelma täydentää Skandian henkilöstönsä koulutukseen varaamia määrärahoja, ja sillä pyritään kartuttamaan työntekijöiden yleistietoja ja siten parantamaan Skandian kannattavuutta. Ohjelman perustana on kolme keskeistä osaa: henkilökohtainen kehityssuunnitelma, ammattitaidon hankintaan tarkoitettu säästösuunnitelma ja ammattitaitoa koskevien tietojen www-pohjainen vaihtopalvelu. Henkilökohtainen kehityssuunnitelma laaditaan Skandian ja työntekijän välisissä neuvotteluissa. Kannattaa panna merkille, että ohjelman avulla henkilöstö voi hankkia sekä rahoitusalaa että muita aloja koskevaa tietoa ja koulutusta, joten koulutus ei välttämättä liity vain johonkin tiettyyn työhön.
Myös italialainen Enbicredito tarjoaa esimerkin merkittävästä käytännöstä, jossa uudelleenkoulutuksen tarkoituksena on pitää pankkihenkilöstö työssä. Enbicredito seuraa ammattikoulutustarpeita Italian rahoitusalalla ja opastaa rahoitusalan työntekijöitä koulutukseen ja uudelleensijoittautumiseen liittyvissä mahdollisuuksissa. 4
5 3. Periaatteita, oikeuksia ja vastuuta koskevan tiedon ja tuen tarjoaminen Pankkeja olisi autettava muuttumaan sellaisiksi oppimisorganisaatioiksi, joissa jokainen oppii ja kehittyy työn ohella itsensä, toistensa ja koko organisaation hyväksi. Jos elinikäistä oppimista kehitetään keskinäisen vastuun järjestelmässä, se johtaa sellaiseen kaikkia hyödyttävään tilanteeseen, jossa syntyy lisäarvoa sekä työnantajille että työntekijöille. Pankkialan työmarkkinaosapuolten olisi otettava huomioon seuraavat periaatteet, oikeudet ja vastuu: Kaikkien toimijoiden kansallisten ja eurooppalaisten viranomaisten, työnantajien ja työntekijöiden vastuulla on tehdä yhteistyötä elinikäisen oppimisen hyväksi ja tukea henkilöitä kantamaan vastuuta omasta koulutuksestaan. Työntekijöiden vastuuna ja velvollisuutena on olla halukkaita osallistumaan elinikäisen oppimisen prosessiin. Työmarkkinaosapuolten olisi yhdessä käytävä sosiaalista vuoropuhelua tarkoituksenmukaisilla tasoilla ja tarvittaessa pantava täytäntöön työpaikkakoulutusta koskevia sopimuksia. Työnantajien keskeisenä tehtävänä on huolehtia työntekijöidensä ammattitaidon kehittämisestä. Työmarkkinaosapuolet tukevat työntekijöitä näiden yleisen ammattipätevyyden ja -taidon parantamisessa. Jokaisella työntekijällä on oikeus saada koulutusta tekemänsä työn suorittamiseen. Oppimistoiminnan, jota työn suorittaminen edellyttää, olisi tapahduttava työaikana ja työnantajan kustantamana. Elinikäisen oppimisen yhteydessä voi tarjoutua tilaisuuksia opintovapaaseen. Kaikkien tasojen työmarkkinaosapuolten olisi pohdittava, miten oppimiseen ja kehittämiseen tehtyjä investointeja olisi kirjattava ja miten niistä olisi ilmoitettava. Mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen voi syntyä sekä työpaikalla että sen ulkopuolella. Tämän vuoksi työnantajat ja työntekijät ovat yhdessä vastuussa elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien tunnistamisesta ja niiden hyödyntämisestä. Tämä voi merkitä sitä, että työntekijä käyttää niihin omaa aikaansa tai että työnantaja antaa niihin vapaata. Työmarkkinaosapuolten olisi keskusteltava mahdollisista erityisjärjestelyistä tarkoituksenmukaisella tasolla. 4. Työllisyys ja uudelleenkoulutus voimavaroja hyödyntämällä Säännöllisiä koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyviä mahdollisuuksia olisi tarjottava yleisenä käytäntönä ja järjestelmällisesti kaikille työntekijöille heidän asemastaan tai heidän työsuhteensa luonteesta riippumatta. On vältettävä sellaista olettamusta, että tietyt työntekijäryhmät, kuten naiset tai ikääntyneet työntekijät, eivät ole kiinnostuneita kehittymisestä. Työmarkkinaosapuolet myöntävät, että työntekijöille on tarjottava yhtäläisiä mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen.
6 Olisi pidettävä tarkoin huolta siitä, että epätyypillisissä työsuhteissa olevia työntekijöitä, kuten osa-aikatyötä tai iltavuoroa tekeviä työntekijöitä, ei suljeta koulutusmahdollisuuksien ulkopuolelle heidän työaikansa perusteella. Yritysten ja koulutusta tarjoavien on siksi otettava huomioon osa-aikaisen henkilöstön erityisolot ja tarve järjestää koulutusajankohta ja -paikka siten, että ne sopivat osaaikatyötä tekevien työntekijöiden työaikajärjestelyihin. Elinikäinen oppiminen auttaa kehittämään siirtokelpoisia taitoja, jotka parantavat työntekijöiden työllistettävyyttä. *** Steen A RASMUSSEN Puheenjohtaja (Banking Committee for European Social Affairs) Giancarlo DURANTE Varapuheenjohtaja (Banking Committee for European Social Affairs) Laurie DUFAYS Varajohtaja European Savings Banks Group Jean-Pierre JACOB Puheenjohtaja, Social Affairs Committee European Association of Cooperative Banks Sandy BOYLE Toimitusjohtaja UNI-Europa Finance (Bank)