Alaraaja-amputoitujen kuntoutuksessa lisähuomiota tarvitsevat asiat Partner of Clinical Services Network
1. Alaraaja-amputaatio 2. Kompressiohoito 3. Asentohoito 4. Venyttely 5. Lihaskuntoharjoittelu 6. Proteesikävely Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 2
Alaraaja-amputaatio 1. Alaraaja-amputaatio voi olla ihmisen hengen pelastava toimenpide, jolle ei ole ollut muuta vaihtoehtoa. Etenemällä suunnitelmallisesti voidaan auttaa potilasta kuntoutumaan ja palaamaan aikaisempaan elinympäristöönsä ja harrastustensa pariin. Alaraaja-amputoidun fyysiseen kuntoutukseen kuuluu eri vaiheita. Näitä ovat leikkausta edeltävä vaihe, leikkaus, leikkauksen jälkeinen vaihe sekä proteesin valmistus ja proteesin käytön opetteleminen. Alaraaja-amputoidun kuntoutuksessa eri ammattiryhmien yhteistyö on tärkeää. (Kruus- Niemelä ym. 2008). Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 3
Lähtökohta 1. Verisuonisairaudet ja diabetes ovat keski-ikäisten ja vanhusten amputaatioiden pääasiallinen syy. Muita amputaatioon johtavia syitä ovat pahanlaatuiset kasvaimet, vaikeat vammat, krooniset vaikeat tulehdukset, paleltumat, palovammat sekä synnynnäiset epämuodostumat (Handolin ja Tukiainen 2012). 2. Suomessa tehtävistä alaraaja-amputaatioista 90 prosenttia johtuu hapenpuutteen aiheuttamista kudosvaurioista (Hurskainen ym. 2010) 3. Miehille tehtävistä alaraaja-amputaatioista 60 prosenttia johtuu traumasta ja naisille traumasta johtuvien alaraaja-amputaatioiden määrä on 40 prosenttia (Kröger ym. 2010) Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 4
Nykyhetki ja lähitulevaisuus 1. Alaraaja-amputaatioita tehdään tällä hetkellä yli 400 vuodessa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011) 2. On arvioitu, että alaraaja-amputaatioiden määrä kasvaa kaksinkertaiseksi seuraavan 20-30 vuoden kuluessa väestön ikääntyessä ja amputaation ollessa edelleen yleinen kirurginen toimenpide (Juutilainen ja Lepäntalo 2010) Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 5
Kuntoutus 1. Varhain aloitettu kuntoutus nopeuttaa alaraaja-amputoidun kuntoutumista ja parantaa hänen liikuntakykyään. Varhaiseen kuntoutukseen tulee kuulua ohjatut kestävyys- ja voimaharjoitukset (Piitulainen ym. 2010). 2. Alaraaja-amputoidun huono fyysinen kunto vaikeuttaa proteesikävelyä, siksi kestävyysharjoittelu on tärkeä osa proteesipotilaan kuntoutusta (Piitulainen ym. 2010). 1. Kun verrataan amputoidun kävelyn energiankulutusta normaaliin kävelyyn, niin sääriamputoitujen energiankulutus kasvaa 10-40 % ja reisiamputoitujen 50-60 %. Kun liikutaan kainalosauvojen avulla energiankulutus kasvaa 60%. Tämän luonnollisena seurauksena sääriamputoiduista 70 % pystyy kävelemään kahdella jalalla, kun reisiamputoiduista vain 10-30 % kykenee kävelemään omin jaloin. Protetisoiduista lähes 80 % kykenee kävelemään ainakin sisätiloissa (Juutilainen ja Lepäntalo 2010). Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 6
Yhteiset toimintatavat KSSHP:n Proteesiasiakkaille Kompressiohoito Asentohoito Kävelykoulu Ottobock 7
Kompressiohoito Kompressiohoidon tavoitteena 1. Turvotuksen vähentäminen a) vähentää tyngän turvotusta lisäämällä kudoksen nestekiertoa b) edistää haavan paranemista ja estää arven liikakasvua c) vähentää kipua ja nopeuttaa kuntoutumista d) muokata tynkää protetisoinnille sopivaksi 2. Miten a) Silikonituppihoito b) Kompressiotynkäsukka c) Tyngän sitominen Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 8
Silikonituppihoito Keski-Suomen sairaanhoitopiirin käytössä jo vuodesta 2002 https://www.youtube.com/watch?v=yq-61p7kwbo Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 9
Kompressiotynkäsukka Sääri Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 10
Kompressiotynkäsukka Reisi Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 11
Asentohoito Presentation Title Name Surname, Unit DD Month YYYY 12
Asentohoito Oikean lepoasennon harjoittelu jo sairaalassa vähentää merkittävästi lihasten lyhenemistä ja nivelten jäykistymistä. Jäykistyminen saattaa haitata nivelten täysimittaista käyttöä. Monet potilaat olettavat, että mukavin ja kivuttomin asento on suositeltava lepoasento. Kokemusten mukaan tämä ei kuitenkaan pidä aina paikkaansa. Tynkää tulisi pitää mahdollisimman ojennettuna (kuva 1). Tynkää ei pidä missään tapauksessa pitää pitkiä aikoja taivutetussa asennossa esim. tyynyn päällä (Kuva 3), sillä muuten lonkkalihakset lyhenevät ja tyngän liikkuvuus heikkenee. Patjan on myös syytä olla melko kova, sillä se estää pakaroiden painumisen patjaan ja siten lonkan taittumisen selinmakuuasennossa (4). Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 13
Asentohoito Amputaatiotuki Presentation Title Name Surname, Unit DD Month YYYY 14
Venyttely Presentation Title Name Surname, Unit DD Month YYYY 15
Lonkan koukistajan venytys Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 16
Polven ojennus Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 17
Päinmakuu Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 18
Lihaskuntoharjoittelu Presentation Title Name Surname, Unit DD Month YYYY 19
Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 20
Terve raaja Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 21
Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 22
Loitonnus kylkimakuulta Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 23
Lantion nosto Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 24
Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 25
Tasapaino ja proprioseptiikkaharjoittelut Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 26
Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 27
Proteesikävely Presentation Title Name Surname, Unit DD Month YYYY 28
Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 29
Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 30
Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 31
Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 32
Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 33
Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 34
Proteesikävely Reisiamputoidun proteesikävelyn arviointilomake Tavoitteena maksimoida proteesiasiakkaan kävelykoulu Fysioterapian puolelta Proteesitekniikan kannalta Lomake seuraa asiakkaan kuntoutuksen edistymistä Lomake tuo esille kuntoutuksen mahdolliset hidasteet/esteet Yhteinen kommunikointiapuväline fysioterapeuttien ja apuvälineteknikkojen kesken Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 35
KSSHP - Hoidonporrastusohjeistus http://www.ksshp.fi/tules-kartta/ TULES HOITOKARTTA Hoitoketjut Alaraaja-amputoidun hoitoketju Presentation Title Name Surname, Unit DD Month YYYY Ottobock 36
Lähteet Handolin L, Tukiainen E. 2012. Amputaatiot. Teoksessa Kiviranta I, Järvinen M. (toim.) Ortopedia. Helsinki. Kandidaattikustannus. Hurskainen K, Hämäläinen M, Leppänen T, Maat T, Salminen-Peltola P, Salo N, Salo R, Sandström K, Sokoff P, Ventelä T, Vierimaa S. 2010. Alaraaja-Amputaatio ja Protetisointi Hoitoketju 2010. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Hyvinkään sairaanhoitoalue. Juutilainen V, Lepäntalo M. 2010. Amputaatiot. Teoksessa Roberts P, Alhava E, Höckerstedt K, Leppäniemi A. (toim.) Kirurgia. Helsinki. Kustannus Oy Duodecim. Kröger H, Aro H, Böstman O, Lassus J, Salo J. 2010. Traumatologia. Helsinki. Kandidaattikustannus Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2011. Somaattinen erikoissairaanhoito 2011. Saatavilla wwwmuodossa osoitteessa: http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tilastot/aiheittain/erikoissairaanhoito/somaattinen/liitetaulukot Avainasiakaspäällikkö Tomi Issakainen 1 syyskuu 2016 Ottobock 37
Kiitoksia mielenkiinnosta! Respecta Oy Tomi Issakainen tomi.issakainen@respecta.fi p. 040 3488 538