Katsaus täydennyskoulutustarjontaan Suomessa

Katsaus täydennyskoulutustarjontaan Suomessa Opetus- ja kulttuuriministeriö, 25.6.2015 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Korkeakouluharjoittelija Markus Markkanen

Sisällysluettelo Taulukot ja kaaviot... 3 1. Johdanto ja tiivistelmä... 5 1.1 Johdanto... 5 1.2 Päähavainnot selvityksestä... 6 2. Henkilöstökoulutuksen hankinta ja järjestäminen työnantajien näkökulmasta vuonna 2010... 9 2.1 Yritysten panostus henkilöstökoulutukseen säilynyt jokseenkin ennallaan vuosien 2005 2010 välillä10 2.2 Henkilöstömäärät ja toimiala vaikuttavat kurssikoulutuksen tarjontaan, koulutukseen osallistumiseen ja koulutustuntien määrään... 13 2.3 Koulutus jakautui tasaisesti ulkoiseen ja sisäiseen koulutukseen... 14 2.4 Ulkoisen koulutuksen hankinnassa eroja yrityskoon ja toimialan mukaan... 15 2.5 Koulupalveluiden osto yksityisiltä yrityksiltä kasvanut vuosien 1999 2010 aikana... 18 2.6 Koulutuksen sisältö painottui niin toimialakohtaisen erityisosaamisen kuin toimialariippumattoman asiakas- ja johtamistaitojen kehittämiseen... 19 2.7 Sisällöltään koulutus toimialariippuvaista... 20 2.8 Henkilöstökoulutukseen osallistumiseen liittyvät erot kaventuneet EU-maiden välillä... 23 2.9 Kustannukset eroavat EU-maiden kesken eikä kustannuskehityksen osalta ole selkeää jakolinjaa uusien ja vanhojen euromaiden välillä... 25 3. Täydennyskoulutuksen kilpailutilanne yliopistojen näkökulmasta... 29 3.1 Yliopistot kokevat kilpailua täydennyskoulutuksessa muilta korkeakouluilta ja oppilaitoksilta ennen yksityistä sektoria... 29 3.2 Yrityksiä erityisesti liikkeenjohtoon, markkinointiin ja viestintään liittyvässä koulutuksessa... 31 3.3 Merkittävimmät yksityiset kilpailijat painottuvat liikkeenjohdon ja organisaation koulutukseen... 32 4. Katsaus täydennyskoulutusta tarjoaviin yrityksiin koulutusalan mukaan... 35 4.1 ICT... 36 4.2 Liikkeenjohto ja organisaatio... 38 4.3 Ammatilliset erikoisoppilaitokset ja HAUS Kehittämiskeskus... 47 4.4 Elinkeinoelämän ja työnantajajärjestöjen toiminta... 51 4.5 Työvoima- ja rekrytointikoulutus... 52 4.6 Viestintä ja markkinointi... 53 4.7 Kouluttajien ja koulutusjärjestelmän kehittäminen... 54 4.8 Projektijohtaminen... 55 4.9 Kansainväliset kauppakorkeakoulut... 55 5. Yritysten taloustiedot... 58 1

5.1 Liikevaihdossa suuria eroja yritysten välillä... 59 5.2 Viidenneksellä yrityksistä liikevaihto kasvoi... 63 5.3 Liiketoiminnan tulos suurimmalla osalla positiivinen... 67 5.4 Tulos nousussa puolella yrityksistä... 72 5.5 Henkilöstömääriltään yritykset pieniä tai keskisuuria... 77 5.6 Henkilöstömäärät pysyneet vakaina viime vuodet... 78 6. Tilastokeskuksen aineiston perusteella tehty yleiskatsaus yrityksiin päätoimialaluokassa koulutus... 80 6.1 Koulutus toimialana pieni kansantaloudellisesti... 81 6.2 Erilaisia kursseja järjestävät yritykset kattavat suurimman osan toimialaluokan yrityksistä... 82 6.3 Keskiasteen ammatillista koulutusta antavat oppilaitokset suurimpia yhteenlasketun liikevaihtonsa perusteella... 84 6.4 Keskiasteen ammatilliset oppilaitokset suurimpia koulutusalan työllistäjiä... 86 6.5 Suurin osa toimialan palkoista maksetaan erilaisten kurssien järjestäjien, kuljettajakoulutuksien ja keskiasteen ammatillisen koulutuksen toimesta... 88 6.6 Koulutusalan yritykset suuruusluokittain... 90 6.6.1 Liikevaihto... 90 6.6.2 Henkilöstön lukumäärä... 92 Lähdeluettelo... 93 Liitetaulukot... 95 2

Taulukot ja kaaviot Neljä toimialaa, missä panostettiin eniten koulutukseen koko henkilöstö kohden vuonna 2010, olivat:... 11 Neljä toimialaa, missä panostettiin vähiten koulutukseen koko henkilöstö kohden vuonna 2010, olivat:... 11 Taulukko 1. Koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista sekä kustannukset työntekijää, osallistujaa ja tuntia kohden vuonna 2010... 12 Taulukko 2. Kurssikoulutuksen tarjonta, koulutukseen osallistuneet ja koulutustuntien määrä toimialan, sektorin ja henkilöstömäärän mukaan vuonna 2010... 14 Taulukko 3. Koulutustuntien jakautuminen sisäiseen ja ulkoisen koulutukseen yrityksen päätoimialan ja kokoluokan mukaan vuonna 2010... 15 Taulukko 4. Ulkoisen koulutuksen järjestäjät osuuksina kurssikoulutustunneista vuonna 2010... 17 Taulukko 5. Koulutuspäivien osuus järjestäjän mukaan vuosina 1999, 2005 ja 2010... 18 Taulukko 6. Kurssikoulutuspäivien osuus koulutuksen sisällön mukaan vuonna 2010... 20 Kaavio 1. Kurssikoulutuksen sisältö päätoimialan mukaan vuonna 2010... 21 Taulukko 7. Koulutuksen sisältö osuuksina kurssikoulutustunneista vuonna 2010... 22 Kaavio 2. Kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen osallistuneiden osuus vuosina 2005 ja 2010, EU 15 - maat... 23 Kaavio 3. Kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen osallistuneiden osuus vuosina 2005 ja 2010, muut EUmaat... 24 Kaavio 4. Henkilöstökoulutukseen osallistuminen ja koulutuksen määrä EU-maissa vuonna 2010... 25 Kaavio 5. Kurssikoulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista vuosina 2005 ja 2010, EU 15 -maat. 26 Kaavio 6. Kurssikoulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista vuosina 2005 ja 2010, muut EU-maat... 26 Taulukko 8. Kurssikoulutuskustannukset vuosina 2005 ja 2010 EU-jäsenmaissa, Norjassa ja Kroatiassa... 28 Taulukko 9. Eri koulutuksen järjestäjien maininnat kategorioissa 1-5 (1= kilpailee eniten yliopiston oman täydennyskoulutuksen kanssa)... 31 Taulukko 10. Yliopistojen yrityslistaus merkittävistä kilpailijoista koulutussisällön mukaan (yritysten lukumäärä)... 32 Taulukko 11. Eri yliopistojen listoilla mainitut toimijat (mainintojen lukumäärä)... 33 Taulukko 12. Yliopistojen yrityslistaus merkittävistä kilpailijoista päätoimipaikan mukaan (yritysten lukumäärä)... 33 Taulukko 13. Täydennyskoulutusta tarjoavat yritykset koulutussisällön mukaan (yrityksien lukumäärä)... 35 Taulukko 14. Osittain valtiorahoitteisten toimijoiden saama rahoitus vuonna 2014 ja sen osuus liikevaihdosta sekä rahoitus vuonna 2015... 36 Taulukko 15. Yritykset tilinpäätösvuoden mukaan... 58 Taulukko 16. Yritykset jaoteltuna liikevaihdon mukaan... 60 Kaavio 7. Yritysten liikevaihdon osuus koko otoksesta... 61 Kaavio 8. Yritysten liikevaihto (yli 2 000 000 )... 62 Kaavio 9. Yritysten liikevaihto (alle 2 000 000 )... 63 Kaavio 10. Yrityslistauksessa kolmen suurimman yrityksen liikevaihdon kehitys vuosien 2009 2014 välillä 65 Kaavio 11. Liikevaihdon kehitys vuosien 2009 2014 välillä... 66 Kaavio 12. Pienempien yritysten liikevaihdon kehitys vuosien 2009 2014 välillä... 67 Taulukko 17. Liiketoiminnan tulokset... 68 Kaavio 13. Yritysten liiketoiminnan tuloksien osuudet koko otoksesta... 69 Kaavio 14. Yritysten liiketoiminnan tulos (yli 100 000 )... 70 Kaavio 15. Yritysten liiketoiminnan tulos (alle 100 000 )... 71 3

Kaavio 16. Negatiivisen tuloksen tehneet yritykset... 72 Kaavio 17. Liiketoiminnan tuloksen trendit vuosien 2009 2014 välillä... 74 Kaavio 18. Tuloksen kehitys pienempien yritysten osalta vuosien 2009 2014 välillä... 75 Kaavio 19. Tuloskehitys tappiollisten yritysten osalta vuosien 2009 2014 välillä... 77 Kaavio 20. Yritysten henkilöstömäärät... 78 Kaavio 21. Henkilöstömäärien kehitys vuosien 2009/10 2013/14 välillä... 79 Taulukko 18. Yritykset toimialoittain vuonna 2013 (TOL 2008)... 81 Taulukko 19. Yritykset Suomessa toimialoittain vuonna 2013... 82 Kaavio 22. Yritysten jakautuminen toimialaluokassa koulutus... 83 Kaavio 23. Yrityksien tarkempi toimialaluokka jako toimialaluokassa koulutus... 84 Kaavio 24. Liikevaihdon jakautuminen toimialaluokassa koulutus... 85 Kaavio 25. Liikevaihdon tarkempi toimialaluokka jako toimialaluokassa koulutus... 86 Kaavio 26. Henkilöstön jakautuminen toimialaluokassa koulutus... 87 Kaavio 27. Henkilöstömäärien tarkempi toimiala jako toimialaluokassa koulutus... 88 Kaavio 28. Palkkasummien jakaantuminen toimialaluokassa koulutus... 89 Kaavio 29. Palkkasummien tarkempi jako toimialaluokassa koulutus... 90 Taulukko 20. Koulutusalan yritykset liikevaihdollisesti... 91 Taulukko 21. Koulutusalan yritykset henkilöstökoon mukaan... 92 Liitetaulukko 1. Mitkä osaamisalueet yritys arvioi tärkeiksi yrityksen kehityksen kannalta lähivuosien aikana... 95 Liitetaulukko 2. Kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen osallistuneiden osuus vuosina 2005 ja 2010 EU:n jäsenvaltioissa sekä Norjassa ja Kroatiassa 1)... 96 Liitetaulukko 3. Kurssikoulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista vuosina 2005 ja 2010 EU:n jäsenvaltioissa sekä Norjassa ja Kroatiassa 1)... 97 Liitetaulukko 4. Muihin koulutusmuotoihin (pl. kurssimuotoinen koulutus) osallistuneiden osuus vuosina 2005 ja 2010... 98 Liitetaulukko 5. Yritysten taloustiedot, päätoimipaikka ja valtion rahoitus kansallisen toimialaluokituksen mukaan... 99 Liitetaulukko 6. Määritelmät päätoimialaluokasta koulutus... 104 4

1. Johdanto ja tiivistelmä 1.1 Johdanto Tämän selvityksen on laatinut Markus Markkanen ollessaan korkeakouluharjoittelijana opetus- ja kulttuuriministeriössä, aikuiskoulutuspolitiikan yksikössä. Tehty selvitys luo katsauksen Suomen kilpailutilanteeseen ja tarjontaan täydennyskoulutuksen osalta. Selvityksen tavoitteena on tukea korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavan erikoistumiskoulutuksen kehittämistä. Selvitys on laadittu osittain (a) olemassa olevaan aineistoon perustuen käyttäen hyväksi aiempia selvityksiä ja kartoituksia sekä eri sivustojen keräämiä yritystietoja ja osittain (b) itsenäisen tiedon keruun avulla. Selvityksessä käytettyihin aiempiin tutkimuksiin kuuluivat työnantajien kustantamaa henkilöstökoulutusta selvittävä Tilastokeskuksen CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus -tutkimus 2010 ja työelämän päättäjien arvioihin perustuva eri alojen merkittäviä toimijoita kartoittava Talouselämän TEP - tutkimus vuodelta 2014. Tietoja kerättiin myös internetlähteistä. Käytettyihin sivustoihin kuuluivat yritys- ja luottotietoyhtiö Suomen Asiakastieto Oy, pohjoismaiden merkittävimpiä eri alanyrityksiä listaava largestcompanies.fi -sivusto, Tilastokeskus ja yritysten omat kotisivut. Itsenäinen tiedonkeruu koostui yliopistojen täydennyskoulutusyksiköille suunnatusta kyselystä, minkä avulla selvitettiin yliopistojen näkemyksiä täydennyskoulutuksen kilpailutilanteesta. Täydennyskoulutusta on selvityksen aikana tarkasteltu kolmesta eri näkökulmasta: (1) työnantajien näkökulmasta, (2) yliopistojen näkökulmasta ja (3) kuvaamalla koulutusta tarjoavia yrityksiä ja niiden taloustietoja. Työnantajien näkökulma pohjautuu Tilastokeskuksen tekemään henkilöstökoulutus - tutkimukseen, missä tarkasteltiin henkilöstökoulutuksen hankintaa ja järjestämistä yritysten näkökulmasta. Yliopistojen näkökulma perustuu yliopistojen täydennyskoulutusyksiköille suunnattuun kyselyyn. Täydennyskoulutusta tarjoavista yrityksistä on kartoitettu tietoa eri lähteitä (Tilastokeskus, Suomen Asiakastieto Oy, Largescompanies.fi, Talouselämän TEP -tutkimus ja yritysten omat kotisivut) hyväksi käyttäen. Selvitykseen on myös sisällytetty katsaus yrityksistä, jotka toimivat Tilastokeskuksen rakenne- ja tilinpäätöstilastojen perusteella toimialaluokassa koulutus. Selvitys rakentuu seuraavanlaisesti: Aluksi luvussa 2 täydennyskoulutusta käsitellään työnantajien näkökulmasta katsomalla, kuinka yritykset järjestivät ja hankkivat henkilöstökoulutuksensa Suomessa vuonna 2010, sekä vertaamme saatuja tuloksia aiempien vuosien tilanteeseen. Lisäksi tarkastelemme lyhyesti tilannetta koko Euroopan tasolla. Luvussa 3 tarkastelemme täydennyskoulutuksen kilpailutilannetta yliopistojen näkökulmasta. Luvun aikana selvitetään yliopistojen näkemyksiä siitä, mitkä toimijat kilpailevat yliopistojen oman täydennyskoulutuksen kanssa kaikkein vahvimmin, ja missä koulutusaloilla on eniten yksityistä tarjontaa, sekä missä koulutusalalla yliopistot kokevat yksityisen sektorin kilpailevan eniten heidän oman tarjontansa kanssa. Lukuun 4 on tehty lyhyitä kuvauksia täydennyskoulutusta tarjoavista yrityksistä ja niiden koulutustarjonnasta. Luvussa 5 näiden yritysten taloustietoihin on paneuduttu Suomessa tapahtuneen liiketoiminnan osalta hieman tarkemmin. Luku käy läpi yritysten liikevaihdon, liiketoiminnan tuloksen ja henkilöstömäärien suuntauksia lähivuosien osalta. Luku 6 tekee yleiskatsauksen kansalliseen toimialaluokitukseen pohjautuen, missä tähän jaotteluun perustuen tarkastellaan toimialaluokkaa koulutus. Luvun aikana Tilastokeskuksen keräämien rakenne- ja 5

tilinpäätöstilastojen avulla tarkastellaan toimialaluokassa koulutus toimivia yrityksiä, niiden kokoluokkia, koko toimialan kokoa kansantaloudellisesti ja eri koulutusalojen jakautumista toimialaluokan sisällä. 1.2 Päähavainnot selvityksestä CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus -tutkimus 2010 (1) Henkilöstökoulutuksen volyymi säilyi aiempien vuosien tasolla. Henkilöstökoulutustutkimuksen pohjalta voidaan todeta, ettei mitään dramaattista ole tapahtunut henkilöstökoulutukseen käytettyjen menojen suhteen vuosien 2005 2010 aikana. Vuonna 2010 yritysten koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista oli 1,4 prosenttia, missä oli vuoteen 2005 verrattuna laskua 0,1 prosenttia. Yritykset käyttivät kurssikoulutukseen koko henkilöstöä kohden 573 euroa ja koulutukseen osallistunutta työntekijää kohden 1425 euroa. Kurssikoulutuksen kustannusrakenne säilyi likimain entisellään. Koulutusajan palkat (47,6 %) ja palkkiot kurssijärjestäjille (36,3 %) olivat suurimmat kustannuserät. Yrityksen kokoluokka ei vaikuttanut panostukseen koulutukseen osallistunutta kohden. Sen sijaan osallistumisaktiivisuuden nousu yrityskoon mukana näkyi kustannuksien samanaikaisena nousuna koko henkilöstöä kohden, kun yrityskoot kasvoivat. (2) Henkilöstömäärät ja toimiala vaikuttivat kurssikoulutuksen tarjontaan, koulutukseen osallistumiseen ja koulutustuntien määrään. Mitä suurempi yritys sitä todennäköisempää oli, että henkilöstölle tarjottiin koulutusta ja siihen myös osallistuttiin. Keskimäärin 66,5 prosenttia yrityksistä järjesti koulutusta henkilöstölleen ja 40,2 prosenttia henkilöstöstä puolestaan osallistui kurssikoulutukseen. Koulutukseen käytetty työaika säilyi lähes ennallaan noin 9 tunnissa. Tilastokeskus epäilee, että yksi syy saattaa liittyä sykleittäin tapahtuviin koulutusinvestointeihin, jolloin yhden jakson aktiivisempaa koulutuspanostusta seuraa maltillisempi kouluttautumisjakso. (3) Koulutus jakautui tasaisesti sisäisen, yrityksen itsensä järjestämän, ja ulkopuoliselta organisaatiolta ostetun koulutuksen kesken. Sisäisen koulutuksen osuus oli 50,6 prosenttia ja ulkoisen koulutuksen osuus oli 49,4 prosenttia vuonna 2010. Yrityksen sisäisen koulutuksen osuus nousee johdonmukaisesti yrityksen kokoluokan mukana, sillä pienillä yrityksillä ei ole lainkaan tai on vain vähän omaa koulutushenkilöstöä. Eri toimialojen välillä ei tässä suhteessa ollut mitään selkeästi erottuvaa jakolinjaa, ja myös teollisuudessa ja palvelualoilla jako sisäiseen ja ulkoiseen koulutukseen oli jokseenkin yhtenevä. (4) Koulupalveluiden osto yksityisiltä yrityksiltä on kasvanut vuosien 1999 2010 aikana. Yksityisten yritysten osuus on kasvanut selvästi koko 2000-luvun; vuonna 1999 noin kolmannes kurssikoulutuksesta oli yksityisten koulutusyritysten järjestämää, kun vuonna 2010 jo yli puolet kurssikoulutuksesta ostettiin yksityisiltä yrityksiltä. (5) Ulkoisen koulutuksen hankinnassa oli eroja yrityskoon ja toimialan mukaan. Pienet yritykset käyttivät koulujärjestelmän oppilaitoksia sekä muita koulutuksen tarjoajia (ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ja erikoisoppilaitokset, kansan- ja kansalaisopistot, opintokeskukset ja 6

kesäopistot) kurssikoulutuksessaan jonkin verran suuria yrityksiä enemmän. Varsinkin suurimmissa yrityksissä koulutuspalvelujen osto kohdistui yksityisiin koulutusyrityksiin. Teollisuusyritykset ja palvelualojen yritykset käyttivät ulkoisen koulutuksen järjestämisessä erilaisia koulutustahoja lähes yhteneväisellä tavalla. Eri toimialojen välillä oli huomattaviakin eroja ulkoisen koulutuksen hankinnassa. (6) Koulutuksessa painottuu niin toimialakohtainen erityisosaaminen kuin toimialariippumattoman asiakas- ja johtamistaitojen kehittäminen. Työ- ja tehtäväkohtaisen osaamisen sekä yleisluontoisten taitojen kehittäminen kattoivat yhdessä kaksi kolmasosaa koulutuksen sisällöstä. Sisällöltään koulutus riippuu enemmän toimialasta kuin yrityskoosta. (7) Henkilöstökoulutukseen osallistumiseen liittyvät erot ovat kaventuneet EU-maiden välillä. Kehitys kuvastaa erityisesti Itä-Euroopan maiden yritysten lisääntyvää panostusta henkilöstökoulutukseen. Koko Euroopan tasolla työnantajien kustantamaan henkilöstökoulutukseen osallistuminen oli vuonna 2010 36 prosenttia, missä kasvua vuoteen 2005 kertyi 4 prosenttia. Koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista ei ollut muuttunut EUmaissa ja oli 1,6 prosenttia vuonna 2010. Koulutukseen käytetty työaika oli noin 10 tuntia EU:ssa. Näin ollen Suomi on henkilöstökoulutuksen mittareilla Euroopan keskitasoa. Yliopistojen täydennyskoulutusyksiköille suunnattu kysely (1) Yliopistojen oma täydennyskoulutusmyynti kohtaa kilpailua ensisijaisesti muilta korkeakouluilta ja oppilaitoksilta ennen yksityistä sektoria. (2) Yliopistojen vastauksien mukaan yrityksiä on erityisesti liikkeenjohtoon, markkinointiin ja viestintään liittyvässä koulutuksessa. Yksityisen tarjonnan koettiin kilpailevan oman täydennyskoulutustarjonnan kanssa eniten johtamis- ja esimieskoulutuksessa. Täydennyskoulutusyritysten taloustiedot (1) Taloustietojen perusteella yritysten kokoerot olivat huomattavia niin liikevaihdoltaan, tulokseltaan kuin henkilöstömääriltäänkin. Suuremmilla yrityksillä liikevaihto oli keskimäärin yli 11 kertaa isompaa kuin liikevaihdoltaan pienempien yritysten. Liiketoiminnan tulokset vaihtelivat noin puolestatoista miljoonan molemmin puolin. Eniten henkilöstöä työllistäneessä yrityksessä oli työntekijöitä enemmän kuin kahdessatoista vähiten työllistäneessä yrityksessä työntekijöitä oli yhteensä. (2) Liikevaihdon, tuloksen tai henkilöstömäärien perusteella ei ole havaittavissa yleisempää trendiä. Liikevaihto kasvoi noin viidenneksellä yrityksistä edelliseen tilastovuoteen 1 verrattuna. Tulos koheni puolella yrityksistä. Tulos oli positiivinen kolmella neljästä yrityksestä. Yleisesti ottaen yritysten henkilöstömäärissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia liikevaihdon ja/tai tuloksen heilahteluista huolimatta. Syy trendien puuttumiselle voi olla toimialassa itsessään, sillä a) koulutustarve ei 1 Viimeisimmät tilastovuodet eivät ole kaikilla yrityksillä samoja, joten verratessa edelliseen tilastovuoteen puhutaan yrityksestä riippuen joko vuodesta 2012 tai 2013. Katso taulukko 15. 7

varsinaisesti katoa suhdanteiden mukana, ja b) matalasuhdanne voi myös toimia koulutuskysyntää lisäävänä tekijä taloudellisen epävarmuuden ja muuttuvien olosuhteiden lisätessä kouluttautumisen tarvetta niin kotitalouksien kuin yritystenkin osalta. Nämä tekijät voivat mm. edes auttaa koulutuskysynnän säilymistä suhteellisen vakaana suhdannevaihteluista huolimatta, mistä trendien puuttuminen ja yritysten taloudelliset luvut saattavat olla viitteitä. Tilastokeskuksen aineiston perusteella tehty yleiskatsaus yrityksiin päätoimialaluokassa koulutus (1) Tilastokeskuksen yrityksiltä keräämien rakenne- ja tilinpäätöstietojen perusteella koulutus toimialana oli vuonna 2013 verrattain pieni kansantaloudellisesti yritysten ja henkilöstön lukumäärällä sekä liikevaihdolla mitattuna. Toimialan 3323 yrityksestä 40 prosenttia oli erilaisia atk-, valmennus- yms. kursseja järjestäviä yrityksiä. Keskiasteen ammatillista koulutusta antavat oppilaitokset kattoivat reilun neljänneksen yritysten yhteenlasketusta 869 miljoonan euron liikevaihdosta ja toimialalla palkatuista 9137 työntekijästä. Palkkoja toimialalla maksettiin yhteensä 300 miljoonaa euroa, tästä kolme neljäsosaa maksettiin erilaisten kurssijärjestäjien, kuljettajakoulutuksien ja keskiasteen ammatillisen koulutuksen toimesta. (2) Yritysten kokoerot olivat huomattavia aineiston perusteella. Isommat yritykset olivat liikevaihdollisesti noin 7 kertaa suurempia ja käyttivät noin 17 kertaa enemmän rahaa palkkamenoihin kuin pienemmät yritykset. Suurimmassa osassa yrityksistä työntekijöitä oli enintään neljä. Kaikki yritykset luokitellaan liikevaihtonsa puolesta pieniksi tai keskisuuriksi yrityksiksi. 8

2. Henkilöstökoulutuksen hankinta ja järjestäminen työnantajien näkökulmasta vuonna 2010 Luvussa tehdään katsaus Tilastokeskuksen toteuttamaan vuotta 2010 koskevaan yritysten henkilöstökoulutustutkimukseen. 2 Henkilöstökoulutustutkimus toteutetaan viiden vuoden välein kaikissa Euroopan Unionin maissa. Tutkimus kattaa yksityisen sektorin vähintään 10 työntekijän yritykset vuonna 2010 pois lukien maa- ja metsätalousala, koulutusala sekä sosiaali- ja terveysala. Suomen vastausaineistossa on 1 560 yritystä, jotka edustavat kaikkiaan 16 380 yritystä ja niiden 1 150 000 työntekijää. Luvun tarkoituksena on luoda kuvaa täydennyskoulutuksen kilpailutilanteesta koulutusta hankkivien yritysten näkökulmasta. Henkilöstökoulutustutkimuksen avulla luodaan kuva työnantajan kustantamasta henkilöstökoulutuksesta ja samalla selvitetään: (1) koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia, (2) kurssikoulutukseen osallistuneiden ja henkilöstökoulutuksena saatujen koulutuspäivien määrää ja kehitystä, (3) koulutuksen jakautumista sisäiseen ja ulkoiseen koulutukseen, 3 (4) hankitun koulutuksen sisältöä ja järjestäjiä, (5) mitä sisältöalueita työnantajat itse korostavat ja pitävät tärkeinä henkilöstökoulutuksessa, sekä lopuksi (6) katsomme tilannetta koko Euroopan tasolla. Yleiset havainnot henkilöstökoulutustutkimuksesta: (1) Yritysten koulutusmenot pysyivät likimain ennallaan vuosien 2005 2010 aikana. Vuonna 2010 yritykset käyttivät kurssikoulutukseen koko henkilöstöä kohden 573 euroa ja koulutukseen osallistunutta työntekijää kohden 1425 euroa. Koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista säilyi aiempien vuosien tasolla 1,4 prosentissa. Kurssikoulutuksen kustannusrakenne pysyi jokseenkin ennallaan. Koulutusajan palkat ja palkkiot kurssijärjestäjille kattoivat yhdessä yli 80 prosenttia kustannuksista. Yritysten panostus koulutukseen osallistunutta kohti vaihtelee yrityksen koon mukaan melko vähän. Sen sijaan kustannukset koko henkilöstöä kohden kasvavat yrityksen kokoluokan mukana. Teollisuuden ja palvelusektorin välillä ei ollut suurta eroa koulutuspanostuksen suhteen. Eri toimialojen kohdalla oli kuitenkin nähtävissä suurta vaihtelua sen mukaan, kuinka paljon koulutukseen panostettiin osallistujaa kohden. (2) Kurssikoulutusta henkilöstölleen tarjonneiden yritysten osuus laski hieman vuosien 2005 2010 aikana. Toisaalta koulutukseen osallistuneiden osuus kasvoi samaan aikaan. Vuonna 2010 40,2 prosenttia henkilöstöstä osallistui kurssikoulutukseen ja 66,5 prosenttia yrityksistä järjesti koulutusta henkilöstölleen. Koulutukseen käytetty työaika pysyi suunnilleen 9 tunnissa. Palvelualojen yritykset järjestävät koulutusta jonkin verran teollisuutta enemmän. Näiden kahden sektorin välillä ei kuitenkaan ollut suurta eroa osallistuneiden lukumäärän tai käytetyn työajan suhteen. Erot eri toimialojen välillä saattoivat sen sijaan olla suuriakin. 2 http://www.stat.fi/til/cvts/2010/03/cvts_2010_03_2013-10-03_fi.pdf http://tilastokeskus.fi/til/cvts/2010/cvts_2010_2012-11-28_fi.pdf http://tilastokeskus.fi/til/cvts/2010/02/cvts_2010_02_2013-04-17_fi.pdf 3 Sisäisellä koulutuksella viitataan yrityksen itsensä järjestämään koulutukseen. Ulkoisella koulutuksella puolestaan viitataan ulkopuoliselta organisaatiolta hankittavaan koulutukseen. 9

(3) Koulutus jakaantui tasaisesti sisäisen, yrityksen itsensä järjestämän, ja ulkopuoliselta organisaatiolta ostetun koulutuksen kesken, eikä tämän suhteen ollut havaittavissa suuria muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Eri toimialojen välillä jakauma sisäiseen ja ulkoiseen koulutukseen oli myös yhtenevä. Ulkoisen koulutuksen osuus oli kuitenkin pienemmissä yrityksissä suurempi isompiin yrityksiin verrattuna; 10 19 hengen yrityksissä ulkoisen koulutuksen osuus oli 68 prosenttia, kun vastaavasti yli 1000 työntekijän yrityksissä ulkoisen koulutuksen osuus oli 33,7 prosenttia. (4) Koulutuspalveluiden osto yksityisiltä yrityksiltä on lisääntynyt huomattavasti koko 2000-luvun ja vuonna 2010 yli puolet kurssikoulutuksesta ostettiin yksityisiltä yrityksiltä. Varsinkin suurimmissa yrityksissä koulutuspalvelujen osto kohdistui yksityisiin koulutusyrityksiin. Pienemmät yritykset sen sijaan käyttivät koulujärjestelmän oppilaitoksia sekä muita koulutuksen tarjoajia kurssikoulutuksessaan jonkin verran suuria yrityksiä enemmän. (5) Koulutuksen sisältö painottuu niin toimialakohtaisen erityisosaamisen kuin toimialariippumattoman asiakas- ja johtamistaitojen kehittämiseen. Nämä aihe-alueet kattoivat kaksi kolmasosaa koulutuksen sisällöstä. Sisällöltään koulutus on toimialariippuvaista. Yrityskoolla ei sen sijaan ollut vaikutusta kurssikoulutuksen sisältöön. (6) Koko Euroopan tasolla työnantajien kustantamaan henkilöstökoulutukseen osallistuminen lisääntyi 4 prosentilla vuodesta 2005 ollen 36 prosenttia vuonna 2010. Suuntaus heijastaa erityisesti Itä- Euroopan maissa toimivien yritysten kasvavaa koulutuspanostusta. Ruotsin osallistumisaste oli 47 prosenttia. 4 Koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista ei ollut muuttunut EU-maissa ja oli 1,6 prosenttia vuonna 2010. Kustannustasot eroavat maiden välillä, eikä selkeää jakolinjaa kehityskehityksen osalta ei ollut havaittavissa uusien ja vanhojen EU-maiden välillä. Suomi on henkilöstökoulutus panostuksen suhteen Euroopan keskitasoa. 2.1 Yritysten panostus henkilöstökoulutukseen säilynyt jokseenkin ennallaan vuosien 2005 2010 välillä Henkilöstökoulutukseen käytetyt menot säilyivät aiempien vuosien tasolla vuosina 2005 2010. 5 Yritysten kurssikoulutukseen käyttämät menot vuonna 2010 olivat 573 euroa työntekijää kohden. Kasvua vuoteen 2005 nähden tuli 10 prosenttia, mutta kustannustason muutokset huomioituna yritysten koulutuspanostus työntekijää kohden laski reaalisesti jonkin verran. 6 Yritysten koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista oli 1,4 prosenttia vuonna 2010. Vuoteen 2005 verrattuna laskua kertyi 0,1 prosenttia. Kurssikoulutuksen kustannusrakenne pysyi likimain samana vuosien 2005 2010 välillä. Suurin kustannuserä muodostui työntekijöiden koulutusajan palkkakustannuksista. Koulutuksen järjestäjälle 4 Muista pohjoismaista (Norjasta ja Tanskasta) ei ole saatavilla tietoja vuoden 2010 osalta. Vuonna 2005 Norjassa osallistumisaste oli 29 % ja Tanskassa 35 %. 5 Toisaalta on muistettava talouden vaikeuksien alkaneen Euroopassa osittain vuoden 2010 jälkeen, ja jonkin mielenkiintoista seurata millaisia vaikutuksia tällä pitkittyneellä matalasuhdanteella on yrityksien innokkuuteen investoida koulutukseen. 6 Elinkustannusindeksi nousi vuodesta 2005 vuoteen 2010 yhteensä 9,8 %, mutta työvoimakustannukset nousivat vastaavana aikana ansiotasoindeksin mukaan 19,1 %. 10

maksettavat palkkiot olivat Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan vuonna 2010 selkeästi toiseksi suurin kustannus. Koulutusajan palkat käsittivät vuonna 2010 47,6 prosenttia kurssikoulutuksen kustannuksista, missä kasvua vuoteen 2005 nähden oli 0,9 prosenttia. Palkkiot kurssijärjestäjille kattoivat 36,3 prosenttia kustannuksista, minkä osalta kasvua puolestaan kertyi 0,1 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Vuoden 1999 tilanteeseen nähden palkkioiden osuus kokonaiskustannuksista oli noussut muutaman prosenttiyksikön verran. Kustannukset koko henkilöstöä kohden kasvavat yrityksen kokoluokan mukaan. Tämä selittyy osittain sillä, että samanaikaisesti myös osallistumisaktiivisuus nousee yrityskoon mukana (Katso luku 2.2). Sen sijaan panostus koulutukseen osallistunutta kohti vaihtelee yrityksen koon mukaan melko vähän. Toisin sanoen koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista ja koulutuskustannukset osallistujaa kohden sekä koulutuskustannukset per koulutustunti, ovat jokseenkin yhteneväisiä eri koko-luokissa, eikä selkeää kehityssuuntaa yrityskoon mukaan ole havaittavissa. Yritysten panostus koulutukseen osallistunutta kohden vuonna 2010 oli 1425 euroa. Teollisuus ja palvelualojen yritysten välillä ei ole suurta eroa koulutuspanoksen mukaan. Eri toimialojen kohdalla oli kuitenkin vuonna 2010 nähtävissä varsin suurta vaihtelua sen mukaan, kuinka paljon koulutukseen panostettiin osallistujaa kohden. Majoitus- ja ravitsemusalalla tämä summa oli 630 euroa, kun taas rahoitus- ja vakuutusalalla 2 400 euroa. Tilastokeskuksen mukaan tämä voi johtua osin toimialojen ammatti- ja henkilöstörakenteen erilaisuudesta, mikä tarkoittaa, että yritysten koulutustarve vaihtelee sekä määrältään että laadultaan. Neljä toimialaa, missä panostettiin eniten koulutukseen koko henkilöstö kohden vuonna 2010, olivat: 1) Massan, paperituotteiden valmistus (1296 ) 2) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (1293 ) 3) Informaatio ja viestintä (1182 ) 4) Energia-, vesi- ja jätehuolto (1146 ) Neljä toimialaa, missä panostettiin vähiten koulutukseen koko henkilöstö kohden vuonna 2010, olivat: 1) Tekstiilien ja vaatteiden valmistus (93 ) 2) Majoitus- ja ravitsemustoiminta (239 ) 3) Kulkuneuvojen valmistus (260 ) 4) Rakentaminen (275 ) 11

Taulukko 1. Koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista sekä kustannukset työntekijää, osallistujaa ja tuntia kohden vuonna 2010 *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 12

2.2 Henkilöstömäärät ja toimiala vaikuttavat kurssikoulutuksen tarjontaan, koulutukseen osallistumiseen ja koulutustuntien määrään Kurssikoulutusta henkilöstölleen tarjonneiden yritysten osuus laski hieman vuosien 2005 2010 aikana. Samaan aikaan kuitenkin koulutukseen osallistuneiden osuus kasvoi yhden prosenttiyksikön. Koulutukseen käytetty työaika sen sijaan vähentyi hiukan vuodesta 2005 ollen vuonna 2010 9,1 tuntia. Kaikista yksityisen sektorin vähintään yli 10 työntekijän yrityksistä 40,2 prosenttia henkilöstöstä osallistui kurssikoulutukseen ja 66,5 prosenttia yrityksistä järjesti koulutusta henkilöstölleen vuonna 2010. Palvelualojen yritykset järjestivät koulutusta jonkin verran teollisuutta enemmän. Näiden kahden sektorin välillä ei kuitenkaan ollut suurta eroa osallistuneiden lukumäärän tai käytetyn työajan suhteen. Erot eri toimialojen välillä saattoivat sen sijaan olla suuriakin. Esimerkiksi rahoitus ja vakuutus toiminnassa yli puolet (53,9 %) osallistui koulutukseen, kun vastaavasti elintarviketeollisuudessa ainoastaan neljäsosa (24 %) osallistui koulutukseen. Rahoitus- ja vakuutusalalla järjestettiin kaikkein aktiivisimmin kurssikoulutusta (86 %). Vastaavasti rakennusalalla hieman alle puolet (47,2 %) yrityksistä järjesti kurssimuotoista koulutusta henkilöstölleen. Rahoitus- ja vakuutusalalla myös koulutukseen käytetty työaika oli selvästi suurinta (17,3 tuntia) ja aloilla käytettiinkin lähes tuplasti enemmän aikaa koulutukseen kuin toimialoilla keskimäärin. Vähiten aikaa koulutukseen käytettiin elintarviketeollisuudessa (4,8 tuntia). Toisin sanoen rahoitus ja vakuutus alalla koulutukseen käytettiin 3,5-kertaa enemmän aikaa kuin elintarvikealalla. Tilastokeskus epäilee, että yksi syy saattaa liittyä sykleittäin tapahtuviin koulutusinvestointeihin, jolloin yhden jakson aktiivisempaa koulutuspanostusta seuraa maltillisempi kouluttautumisjakso. Yrityksen kokoluokka vaikuttaa selvästi koulutuksen tarjoamiseen sekä koulutukseen osallistumiseen. Mitä suurempi yritys sitä todennäköisempää oli, että henkilöstölle tarjottiin koulutusta ja siihen myös osallistuttiin; yli 250 työntekijän yrityksistä 88,9 prosenttia järjesti koulutusta, kun vastaavasti 10 49 työntekijän yrityksistä 62 prosenttia järjesti koulutusta, ja yli 250 työntekijän yrityksistä 48 prosenttia osallistui koulutukseen, kun vastaavasti 10 49 työntekijän yrityksistä vastaava luku oli 32,2 prosenttia. 13

Taulukko 2. Kurssikoulutuksen tarjonta, koulutukseen osallistuneet ja koulutustuntien määrä toimialan, sektorin ja henkilöstömäärän mukaan vuonna 2010 *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 2.3 Koulutus jakautui tasaisesti ulkoiseen ja sisäiseen koulutukseen Vuonna 2010 koulutus jakaantui melko tasan sisäiseen, yrityksen itsensä järjestämään, ja ulkopuoliselta organisaatiolta ostettuun koulutukseen. Tässä suhteessa ei ollut havaittavissa selkeätä muutossuuntaa. Ulkoisen koulutuksen osuus nousi muutaman prosentin vuosien 2005 2010 aikana. Vuonna 1999 ulkoisen koulutuksen osuus oli 53 prosenttia, mistä osuus oli vuoteen 2005 mennessä laskenut 47 prosenttiin. Tästä kuitenkin ulkoisen koulutuksen osuus nousi 49 prosenttiin vuoteen 2010 tultaessa. Ulkoisen koulutuksen osuus on siis säilynyt jokseenkin ennallaan jo vuosikymmenen ajan ja näistä lähtökohdista ajatellen voidaan olettaa, että kysyntää ulkoiselle koulutukselle löytyy myös jatkossa. Yrityksen sisäisen koulutuksen osuus nousee johdonmukaisesti yrityksen kokoluokan mukaan, sillä pienillä yrityksillä ei ole lainkaan tai on vain vähän omaa koulutushenkilöstöä. Toisaalta suuremmat yritykset myös 14

käyttävät yksityisten koulutusalan tarjoamia palveluita pieniä enemmän. Alle 50 työntekijän yrityksissä lähes kolme neljästä koulutuksesta ostettiin ulkopuolisilta koulutuksen järjestäjiltä suurimmissa yrityksissä vain kolmasosa. Eri toimialojen välillä ei tässä suhteessa ollut mitään selkeästi erottuvaa jakolinjaa ja myös päätoimialoittain (teollisuus vs. palvelut) jako sisäiseen ja ulkoiseen koulutukseen oli jokseenkin yhtenevä. Taulukko 3. Koulutustuntien jakautuminen sisäiseen ja ulkoisen koulutukseen yrityksen päätoimialan ja kokoluokan mukaan vuonna 2010 *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 2.4 Ulkoisen koulutuksen hankinnassa eroja yrityskoon ja toimialan mukaan Tilastokeskus on käyttänyt seuraavanlaista jaottelua koulutuksen järjestäjistä: 1) Koulujärjestelmän oppilaitokset (koulut, ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut, yliopistot ja korkeakoulut), 2) Muut koulutuslaitokset (ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ja erikoisoppilaitokset, kansan- ja kansalaisopistot, opintokeskukset ja kesäopistot), 3) yksityiset koulutusyritykset, 4) työnantaja- ja toimialajärjestöt, 5) ammattiliitot ja 6) muut koulutuksen tarjoajat. Henkilöstökoulutus -tutkimuksen perusteella pienet yritykset käyttivät koulujärjestelmän oppilaitoksia sekä muita koulutuksen tarjoajia kurssikoulutuksessaan jonkin verran suuria yrityksiä enemmän; 10 19 työntekijän yrityksistä 10,7 prosenttia käytti oppilaitoksia, 15,2 prosenttia muita koulutuksen tarjoajia ja 39,1 prosenttia koulutusyrityksiä ulkoisessa koulutuksessaan. Varsinkin suurimmissa yrityksissä koulutuspalvelujen osto kohdistui yksityisiin koulutusyrityksiin; yli 1000 työntekijän yrityksissä vain 7,1 prosenttia käytti oppilaitoksia, 13,3 prosenttia muita koulutuksen tarjoajia ja 63,5 prosenttia koulutusyrityksiä ulkoisessa koulutuksessaan. 15

Teollisuusyritykset ja palvelualojen yritykset käyttivät ulkoisen koulutuksen järjestämisessä erilaisia koulutustahoja lähes yhteneväisellä tavalla. Teollisuusalojen yritykset käyttivät hieman enemmän ammattiliittoja ulkoisessa koulutuksessaan. Palvelualojen yritykset sen sijaan käyttivät muita koulutuksen järjestäjiä hieman teollisuutta enemmän. Eri toimialojen välillä oli kuitenkin huomattavia eroja. Yksityisiä koulutusyrityksiä käytettiin selvästi muita enemmän informaatio ja viestintä alalla, missä 74,8 prosenttia ulkoisesta koulutuksesta ostettiin koulutusyrityksiltä. Muita toimialoja, joissa käytettiin paljon koulutusyrityksiä, muihin ulkoisen koulutuksen tarjoajiin nähden olivat: koneiden ja laitteiden valmistus (69,3 %), rahoitus- ja vakuutustoiminta (60 %) sekä tekstiilien ja vaatteiden valmistus (54,4 %). Toimialat kuten mineraalien kaivu (35,8 %), rakentaminen (27 %) ja kulkuneuvojen valmistus (23,8 %) käyttivät muita aloja enemmän muita koulutuslaitoksia, joihin luetaan ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ja erikoisoppilaitokset, kansan- ja kansalaisopistot, opintokeskukset ja kesäopistot. 16

Taulukko 4. Ulkoisen koulutuksen järjestäjät osuuksina kurssikoulutustunneista vuonna 2010 *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 17

2.5 Koulupalveluiden osto yksityisiltä yrityksiltä kasvanut vuosien 1999 2010 aikana Koulutuspalveluiden osto yksityisiltä yrityksiltä on lisääntynyt huomattavasti koko 2000-luvun ajan. Vielä vuonna 1999 noin kolmannes kurssikoulutuksesta oli yksityisten koulutusyritysten järjestämää, kun kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 2010 jo yli puolet kurssikoulutuksesta ostettiin yksityisiltä yrityksiltä. Kaiken kaikkiaan ulkoisesta koulutuksesta suurin osa noin kaksi kolmasosaa (yksityiset koulutusyritykset ja muut yritykset) oli yksityisen sektorin järjestämää koulutusta vuonna 2010. Vastaavasti vuosien 1999 2010 välillä koulujärjestelmän oppilaitokset ja muut koulutuslaitokset ovat menettäneet osuuksiaan koulutuksen tarjoajina. Vuonna 1999 koulujärjestelmän oppilaitosten ja muiden koulutuslaitosten yhteinen osuus ylitti reilusti kolmanneksen koko tarjonnasta, kun vastaavasti vuonna 2010 niiden osuus oli tippunut viidennekseen. Viimeisellä tarkastelujaksolla tosin osuuksien vähentyminen oli kuitenkin pysähtynyt ja kääntynyt jopa hienoiseen nousuun. Ammattiliittojen osuus on hieman laskenut, mutta pysynyt kuitenkin vakaana viimeisen tarkastelujakson aikana. Toisaalta taas työnantajan- tai toimialajärjestöjen osuus on kasvanut tarkastelujakson aikana. Tosin senkin osuus laski vuosien 2005 2010 välillä. Muutokset koulutuspäivien osuuksissa ovat kaiken kaikkiaan olleet suurempia vuosien 1999 2005 aikana, minkä jälkeen kehitys on ollut huomattavasti maltillisempaa. Taulukko 5. Koulutuspäivien osuus järjestäjän mukaan vuosina 1999, 2005 ja 2010 *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 18

2.6 Koulutuksen sisältö painottui niin toimialakohtaisen erityisosaamisen kuin toimialariippumattoman asiakas- ja johtamistaitojen kehittämiseen Kurssikoulutus painottui vuonna 2010 selvästi kolmeen eri sisältöalueeseen: 1) teknisiin, käytännöllisiin tai tehtäväkohtaisiin taitoihin (38,3 %), 2) asiakastyöhön liittyviin taitoihin (14 %), ja 3) johtamistaitoihin (13,4 %). Yhdessä nämä kolme sisältöaluetta kattoivat kurssikoulutuksen sisällöstä kaksi kolmasosaa. Työnantajilta kysyttiin samalla, kuinka merkittävinä he pitävät eri sisältöalueita omassa kurssikoulutuksessaan ja saadut vastaukset heijastelivat melko tarkkaan eri sisältöalueiden todellisia osuuksia kurssikoulutuksesta. Toimialan ammatteihin tai työtehtäviin liittyvän erityisosaamisen korostuminen henkilöstökoulutuksessa on tietysti luonnollista. Toimiala- ja työkohtaisia taitoja pidettiin myös työnantajien puolesta selvästi tärkeimpinä koulutuksen aihepiireinä. Koulutuspalveluita tarjoavat yritykset myös tiedostavat tämän ja monet tarjoavatkin yrityksen tarpeisiin räätälöityjä ratkaisuita. 7 Tilastokeskus selvitti myös työnantajien näkemyksiä tulevaisuuden koulutustarpeita ajatellen ja tämän kyselyn perusteella näyttäisi siltä, että edellä mainitut aihe-alueet säilyvät relevantteina ja tulevat olemaan henkilöstökoulutuksen keskiössä myös jatkossa (Liitetaulukko 1). Seuraavaksi tulivat toimialariippumattomat asiakastyötaidot ja johtamistaidot. Näiden kahden osuudet olivat melko lailla samat ja ne myös nähtiin lähes yhtä tärkeinä koulutuksessa. Näiden kolmen jälkeen osuudet laskivat samoin kuin maininnat tärkeimpinä koulutuksen aihe-alueina. Näyttää siis siltä, että yritykset pyrkivät keskittämään käytettävissä olevat resurssit koulutuksen osalta sekä tarkoin määriteltyihin että yleisen liiketoiminnan kannalta tärkeisiin aihepiireihin, mikä on myös oletettua. Työnantajat näyttävät luottavan työntekijöiden yleisten teknisten taitojen riittävyyteen ja vieraitten kielten osaamiseen. Yritykset kenties myös näkevät, että ongelmanratkaisutaitoja tarvittaessa nämä palvelut ostetaan ulkopuolisilta konsulteilta, tai vastaavasti suullisen ja kirjallisen viestinnän taitoja tarvitsevilla on jo tätä vastaava osaaminen ja koulutus ja tätä kautta tarvittavat taidot, eikä koulutukseen olla valmiita tästä syystä panostamaan. Kenties yllättäen myöskään tiimityötaitojen kehittämistä ei pidetty kovin tärkeänä, eikä sen osuus näin ollen noussut kovin suureksi. Tämä siitäkin huolimatta, että tiimityöskentely on entisestään korostunut työpaikoilla. 7 Katso luvun 4 yrityskuvaukset. 19

Taulukko 6. Kurssikoulutuspäivien osuus koulutuksen sisällön mukaan vuonna 2010 *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 2.7 Sisällöltään koulutus toimialariippuvaista Sisällöltään koulutus oli toimialariippuvaista, kuten voidaan olettaakin. Eniten vaihtelua oli asiakastyöhön liittyvän koulutuksen osuuksissa, mihin odotetusti palvelualojen yritykset panostivat teollisuutta enemmän. Vaihtelua oli myös ammattiosaamiseen liittyvässä koulutuksessa, joka oli merkittävämpää teollisuuden aloilla. Muita merkittäviä eroja on havaittavissa IT-osaamisen ja johtamistaitojen osalta. Palvelualoilla koulutuksessa painottuivat asiakaspalveluosaaminen sekä IT-ammattilaisten erityiskoulutus teollisuutta enemmän. Teollisuustoimialoilla pakollisten kurssien osuus koulutustunneista oli selvästi palvelualoja suurempi. Tämä johtuu Tilastokeskuksen mukaan siitä, että pakolliset kurssit eivät aina luokitu luontevasti tarjottuihin sisältövaihtoehtoihin, minkä vuoksi Muu osaamisalue -luokka on teollisuusalalla huomattavasti korkeampi kuin palvelualoilla ja muutoinkin varsin suurta. Vaikka tietotekniset perustaidot ovatkin nykyään työpaikoilla varsin korkealla tasolla, tietotekniikkaan liittyvän koulutuksen osuus kasvoi kuitenkin vielä reilun prosenttiyksikön vuosien 2005 2010 aikana. Tämä kehitys voi johtua yhteiskuntien ns. tietokoneistumisesta, mikä tarkoittaa mm. tietotekniikan hyödyntämisen laajentumista eri toimialoille ja ammatteihin, jolloin yhä useampi toiminto tullaan jatkossa suorittamaan tietotekniikan avulla. Tämän lisäksi uudet ja alati päivittyvät apuvälineet ja sovellukset edellyttävät jatkuvaa kouluttautumista ohjelmistoihin ja laitteisiin, mikä osaltaan ylläpitää IT-koulutuksen kysyntää. 20

Kielikoulutuksen osuus sen sijaan laski prosenttiyksikön verran vuodesta 2005 siitäkin huolimatta, että työelämä on kansainvälistynyt vauhdilla viime vuosikymmenien aikana ja kansainvälistä osaamista korostetaan myös työpaikoilla paljon. Tämä voi olla seurausta siitä, että kaikilla aloilla kielitaitoa ei katsota välttämättömäksi ammattiosaamisen kannalta. Toisaalta taas vieraiden kielten osaamisen taso on uusilla, työmarkkinoille tulleilla ikäluokilla selvästi aikaisempia sukupolvia korkeampi ja näin ollen kielitaitokoulutuksen lisäämisen tarve ei ehkä olekaan entisen kaltainen. Tästä näkökulmasta on mielenkiintoista seurata kielitaitokoulutuksen kysynnän kehitystä lähitulevaisuudessa englanninkielen aseman korostuessa entisestään niin työelämässä kuin arjessa. Näin ollen myös työnantajat saattavat olettaa yhä vahvemmin tulevaisuudessa, että uudet työntekijät omaavat korkean kielitaidon jo työmarkkinoille tullessaan tai hankkivat kielitaidon omaehtoisena koulutuksena vapaa-ajalla. Yritykset hyötyvätkin globalisaation mukana kasvavasta kielitaidosta ja yritykset voivat entistä vahvemmin ulkoistaa kielikoulutustaan työntekijöille julkisen koulutuksen sekä omatoimisen opiskelun kautta. Kaavio 1. Kurssikoulutuksen sisältö päätoimialan mukaan vuonna 2010 *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 Kurssikoulutuksen sisältö vaihteli varsin vähän yrityksen kokoluokan mukaan. 21

Pelkästään sisäistä kurssikoulutusta järjestäneissä yrityksissä koulutus painottui sisällöltään johtamistaitoihin ja asiakastyöhön selvästi enemmän kuin ulkoista koulutusta tarjonneissa yrityksissä. Yhdessä nämä kattoivat kolme neljäsosaa vain sisäistä koulutusta järjestäneiden yrityksien koulutuksesta. Ulkopuolisilta järjestäjiltä ostettu kurssikoulutus puolestaan kohdistui toimialakohtaisiin teknisiin, käytännöllisiin tai tehtäväkohtaisiin taitoihin. Käytännölliset ja tehtäväkohtaiset taidot kattoivat lähes puolet ainoastaan ulkoista koulutusta järjestäneiden yritysten koulutussisällöstä. Asiakastyöhön liittyvän koulutuksen korostuminen ainoastaan sisäistä koulutusta järjestäneissä yrityksissä saattaa viitata siihen, että yritykset kokevat tuntevansa oman asiakasryhmänsä ulkopuolisia paremmin tai vastaavasti johtamistaitojen osalta kyse saattaa olla siitä, että yrityksen oma organisaatiorakenne tai - kulttuuri vaatii koulutuksen räätälöimistä vastaamaan yrityksen omaa toimintaympäristöä. Voi siis olla, että yritykset haluavat keskittää käytettävissä olevat resurssinsa niin ulkoisen kuin sisäisenkin koulutuksen osalta nimenomaan yritystä suoraan palvelevaan (toimialakohtaiseen) koulutukseen. Ja toisaalta taas minimoida yleisluontoisen muita yrityksiä ja toimialoja hyödynnettävän koulutuksen osuuden henkilöstökoulutuksessaan, muokkaamalla esimerkiksi toimialariippumatonta koulutusta omiin tarpeisiinsa. Taulukko 7. Koulutuksen sisältö osuuksina kurssikoulutustunneista vuonna 2010 *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 22

2.8 Henkilöstökoulutukseen osallistumiseen liittyvät erot kaventuneet EUmaiden välillä Yleisesti ottaen yritysten kustantamaan henkilöstökoulutukseen osallistuminen oli lisääntynyt Euroopan Unionin jäsenmaissa vuosien 2005 2010 aikana. Kasvua kertyi 4 prosenttia ja vuonna 2010 36 prosenttia henkilöstöstä osallistui koulutukseen. Erityisesti tämä kehitys johtui uusien, vuoden 1995 jälkeen liittyneiden, EU-maiden osallistumisasteen noususta. Tästä johtuen myös erot eri EU-maiden välillä ovat kaventuneet, kun aiemmin alhaisen osallistumisasteen maat kurovat eroa kiinni korkean osallistumisasteen maihin nähden. Jäsenvaltion välillä on kuitenkin eroavaisuuksia koulutukseen liittyvissä trendeissä. Vanhojen jäsenvaltioin (EU 15) osalta kehitys on ollut vaihtelevaa osalla osallistumisaste on selvästi noussut ja osalla taas pysynyt jokseenkin ennallaan. Mailla kuten Espanja, Belgia, Portugali, Saksa, Italia ja Alankomaat osallistumisaste oli selvästi noussut vuoteen 2005 nähden. Espanjan osallistumisaktiivisuus (48 %) nousi peräti 15 prosenttia. Belgian osallistumisaktiivisuus (52 %) nousi vastaavasti 12 prosenttia. Näiden maiden osallistumisaste onkin jo paljon Suomea (40 %) ja EU-maiden keskiarvoa (36 %) korkeampi. Toisaalta taas maissa kuten Luxemburg, Ruotsi, Suomi, Itävalta, Ranska ja Iso-Britannia taso säilyi likimain samana. 8 Pohjoismaisessa vertailussa Ruotsilla oli ainoastaan korkeampi osallistumisaste kuin Suomella. Ruotsissa kurssimuotoiseen koulutukseen osallistui 47 prosenttia (+1 %) henkilöstöstä. Tanskan tai Norjan osalta tietoja ei ole saatavilla vuodelta 2010, mutta vuonna 2005 Tanskassa 35 prosenttia ja Norjassa 29 prosenttia osallistui henkilöstökoulutukseen, joten kummatkin olivat Suomen vuoden 2005 lukujen (39 %) alapuolella. Tanska oli kuitenkin vuoden 2005 EU-keskiarvon (32 %) yläpuolella. Kaavio 2. Kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen osallistuneiden osuus vuosina 2005 ja 2010, EU 15 -maat *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 8 Tarkemmat tiedot katso liitetaulukko 2. 23

Uusien, vuoden 1995 jälkeen liittyneiden, maiden osallistumisaktiivisuus on ollut sen sijaan selvästi nousujohteinen. Ainoa poikkeavuus oli Slovenia, missä osallistumisaktiivisuus (43 %) laski 7 prosenttia, mutta maa oli kuitenkin edelleen EU-keskiarvon yläpuolella. Muita EU-keskiarvoa korkeammalla olleita maita olivat Tšekki 61 prosenttia (+2 %), Slovakia 44 prosenttia (+6 %) ja Kypros 37 prosenttia (+7 %). Kaavio 3. Kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen osallistuneiden osuus vuosina 2005 ja 2010, muut EU-maat *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 Seuraava pistekuvio antaa hyvän yleiskuvan EU-maiden henkilöstökoulutuksesta. Pistekuvio osoittaa selkeän positiivisen korrelaation osallistumisasteen ja koulutustuntien määrän kanssa. Toisin sanoen, mitä isompi koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden osuus, sitä isompi oli koulutustuntien määrä työntekijää kohden. Suomi oli osallistumisasteella mitattuna jonkin verran EU-maiden keskiarvon (36 %) yläpuolella ja tuntien määrällä mitattuna hiukan EU-maiden keskiarvon (10 tuntia) alapuolella. Ruotsi oli puolestaan osallistumisasteella mitattuna selvästi EU-keskiarvon yläpuolella ja tuntimäärällä mitattuna jonkin verran EU-keskiarvon korkeammalla. Viro sen sijaan jäi vuonna 2010 näillä mittareilla EU-keskiarvoa matalamme tasolle. 24

Kaavio 4. Henkilöstökoulutukseen osallistuminen ja koulutuksen määrä EU-maissa vuonna 2010 *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 2.9 Kustannukset eroavat EU-maiden kesken eikä kustannuskehityksen osalta ole selkeää jakolinjaa uusien ja vanhojen euromaiden välillä EU-maissa koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista oli vuonna 2010 keskimäärin 1,6 prosenttia, minkä suhteen ei ollut tapahtunut muutosta vuoteen 2005 nähden. Yleisesti ottaen vanhoissa EU-maissa panostus henkilöstökoulutukseen kustannuksilla mitattuna oli jonkin verran kasvanut. Koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista oli seuraavanlainen mm. seuraavissa maissa: Ranska 2,5 prosenttia (+0,2 %), Alankomaat 2,2 prosenttia (+0,2 %), Saksa 1,5 prosenttia (+0,2 %), Espanja 1,6 prosenttia (+0,4 %), Belgia 2,4 prosenttia (+0,8 %) ja Portugali 1,9 prosenttia (+0,8 %). 9 Pohjoismaista Suomessa ja Ruotsissa panostus henkilöstökoulutukseen oli jonkin verran laskenut. Suomessa laskua tuli 0,1 prosenttia ja Ruotsissa 0,4 prosenttia. Ruotsissa henkilöstökoulutuksen osuus (1,7 prosenttia) työvoimakustannuksista oli tosin Suomea ja samalla EU-keskiarvoa korkeammalla tasolla vuonna 2010. Suomen prosenttiosuus oli kummallakin mittauskerralla EU-maiden keskiarvon alapuolella. Tanskan ja Norjan osalta tietoja ei ole saatavilla vuodelta 2010, mutta vuonna 2005 kurssikoulutuksen osuus työvoimakustannuksista oli Tanskassa selvästi EU-maiden korkein 2,7 prosentilla. Norjassa vuonna 2005 vastaava luku oli 1,3 prosenttia. 9 Tarkemmat tiedot katso liitetaulukko 3. 25

Kaavio 5. Kurssikoulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista vuosina 2005 ja 2010, EU 15 -maat *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 Koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista ei näyttänyt aivan yhtä selkeätä kehityssuuntaa kuin koulutukseen osallistuminen uusien EU-maiden kohdalla. Koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista laski selvästi Tšekissä 1,2 prosenttia (-0,7 %), Sloveniassa 1,5 prosenttia (-0,5 %) ja Virossa 1,1 prosenttia (-0,5 %). Vastaavasti Kyproksella 2,0 prosenttia (+0,7 %), Romanialla 1,6 prosenttia (+0,5 %) ja Maltalla 2,3 prosenttia (+0,5 %) koulukustannusten osuus nousi selvästi. Kaavio 6. Kurssikoulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista vuosina 2005 ja 2010, muut EU-maat *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 26

Kurssikoulutuskustannuksia lähemmin tarkasteltaessa huomataan, kuinka kustannukset eroavat maittain. Kustannuskehityksen osalta on vaikea vetää jako linjaa uusien ja vanhojen euromaiden välille, sillä kustannuskehitys on ollut varsin vaihtelevaa näissä kahdessa ryhmässä. Kustannukset koko henkilöstöä kohden olivat korkeimmat Belgiassa, missä kustannukset per työntekijä kasvoivat vuosien 2005 2010 välillä 681 eurosta aina 1084 euroon saakka, eli noin 60 prosentilla. Samoin Kyproksellakin kustannustaso on noussut huomattavasti (yli 100 prosentilla) 325 eurosta 677 euroon. Ranskassa ja Alankomaissa kustannukset koko henkilöstöä kohden olivat muihin nähden korkealla 935 euroa Ranskassa ja 830 euroa Alankomaissa. Pohjoismaista 10 Ruotsilla kustannukset koko henkilöstöä kohden olivat korkeammat kuin Suomella. Ruotsissa kustannustaso hieman laski 697 euroon (-8,6 %), kun taas Suomessa kustannukset vastaavasti aavistuksen verran nousivat 464 euroon (+3,6 %). Tanskassa kustannukset koko henkilöstöä kohden olivat vuonna 2005 koko EU-alueen korkeimmat 1011 euroa. Norjassa vuonna vastaavat kustannukset olivat alle puolet tästä (447 ). Vuonna 2010 kustannukset osallistujaa kohden olivat kaikkein korkeimmat Alankomaissa, missä kustannukset osallistujaa kohden olivat 2150 euroa (+3,2 %). Ranskassa niin ikään kustannukset osallistujaa kohden olivat yli 2000 euron 2057 eurossa (+11,2 %). Belgian, Portugalin, Kyproksen ja Itävallan kustannukset osallistujaa kohden nousivat huomattavasti 2005 2010 aikana. Belgian kustannukset osallistujaa kohden nousivatkin toiseksi korkeimmiksi vuonna 2010, kun maan kustannukset nousivat 2094 euroon (+23 %). Portugalissa kustannukset työntekijää kohden nousivat 849 eurosta aina 1196 euroon asti (+40 %). Kyproksella kustannukset nousivat 1840 euroon (+72 %). Itävallalla vastaavasti kustannukset nousivat 1916 euroon (+21,5 %). Ruotsissa kustannukset osallistujaa kohden olivat selkeästi korkeammalla kuin Suomessa, vaikka Ruotsin kustannukset laskivat ja Suomen vastaavasti nousivat. Vuonna 2010 kustannukset osallistujaa kohden olivat Ruotsissa 1465 euroa (-11,4 %) ja Suomessa 1154 euroa (+1 %). Tanskan osalta tiedot rajoittuvat vuoteen 2005, jolloin maan kustannukset osallistujaa kohden (2724 ) olivat EU-maiden korkeimmat. Samoin Norjan kohdalla tietoja ei ole vuodelta 2010, vuonna 2005 kustannukset työntekijää kohden olivat Norjassa 1544 euroa. Kustannukset per koulutustunti olivat korkeimmat Ranskassa 73 euroa (+10,6 %) vuonna 2010. Saksassakin kustannukset tuntia kohden olivat jokseenkin muihin maihin nähden korkealla 66 eurossa (+20 %). Kyproksen kustannukset nousivat selvästi aina 69 euroon (40,8 %). Vastaavasti Tšekin kustannukset koulutustuntia kohden laskivat 35 euroon (-34 %). Ruotsissa kustannukset olivat korkeammat per koulutustunti kuin Suomessa. Ruotsissa myös kustannukset kasvoivat Suomea nopeampaa tahtia vuosien 2005 2010 aikana. Ruotsissa kustannukset koulutustunnilta olivat 62 euroa (+26,5 %), kun Suomessa vastaavasti koulutustunti maksoi 51 euroa (+10,9 %). Tanskan kustannustaso per koulutustunti oli maista kaikkein korkein 93 euroa vuonna 2005, ja Norjalla sen sijaan koulutustunti kustansi 48 euroa vuonna 2005. 10 Tanskan ja Norjan osalta vuodelta 2010 ei ole tietoa saatavilla. 27

Taulukko 8. Kurssikoulutuskustannukset vuosina 2005 ja 2010 EU-jäsenmaissa, Norjassa ja Kroatiassa *Lähde: Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutustutkimus 2010 28

3. Täydennyskoulutuksen kilpailutilanne yliopistojen näkökulmasta Täydennyskoulutuksen kilpailutilannetta kartoitettiin yliopistojen täydennyskoulutuksesta vastaaville yksiköille suunnatulla kyselyllä. Luvussa tarkastellaan kyselyn vastauksia. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää yliopistojen näkemyksiä täydennyskoulutuksen kilpailutilanteesta; (1) keiden toimijoiden kanssa yliopiston oma täydennyskoulutustarjonta eniten kilpailee, (2) millä koulutusaloilla on eniten yksityistä tarjontaa ja kilpailua, ja (3) ketkä puolestaan ovat merkittäviä kilpailijoita yksityisen sektorin puolelta. Kyselyn pohjalta esiin nousseita päähuomiota olivat: (1) Yliopistot kokevat pääsääntöisesti kilpailua täydennyskoulutuksessa ensisijaisesti muilta korkeakouluilta ja koulutusjärjestelmän oppilaitoksilta, minkä jälkeen vasta yksityiseltä sektorilta. Työnantajien omaa sisäistä koulutusta tai ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen järjestämää koulutusta ei sen sijaan koettu yhtä merkittävänä kilpailijana yliopistojen oman täydennyskoulutuksen kanssa. (2) Yksityinen täydennyskoulutustarjonta painottuu liikkeenjohdon, markkinoinnin ja viestinnän koulutukseen. Erityisesti johtamis- ja esimieskoulutuksessa yksityistä tarjontaa näyttäisi vastauksien perusteella olevan paljon. (3) Laajasti (koko organisaatiolle) koulutusta antavia yrityksiä oli yliopistojen yrityslistauksessa runsaasti. Osa yrityksistä on osakeyhtiömuotoisia, jotka järjestävät koulutusta maksullisena palvelutoimintana, mutta saavat samalla valtion rahoitusta koulutuksen järjestämiseen. Listauksesta löytyy myös ulkomaalaisia kauppakorkeakouluja, joten myös ulkomaalaiset palveluntarjoajat koetaan kilpailua lisäävinä toimijoina. 3.1 Yliopistot kokevat kilpailua täydennyskoulutuksessa muilta korkeakouluilta ja oppilaitoksilta ennen yksityistä sektoria Vastausten perusteella yliopistot kokevat pääsääntöisesti kilpailua täydennyskoulutuksessa ensisijaisesti muilta korkeakouluilta ja koulutusjärjestelmän oppilaitoksilta (ammatilliset koulutuksen järjestäjät, erikoisoppilaitokset, vapaa sivistystyö), jonka jälkeen vasta yksityiseltä sektorilta. Tämä siitäkin huolimatta, että koulutusjärjestelmän oppilaitosten ja muiden koulutuslaitosten osuus yritysten koulutuspalveluiden ostosta on tippunut viime vuosikymmenen aikana, kun taas vastaavasti yksityisten yritysten osuus on kasvanut ja kattoi vuonna 2010 jo yli puolet ulkopuolisilta organisaatioilta ostetuista kurssikoulutuksista (Taulukko 5). Mielenkiintoista onkin nähdä, mikäli kehitys jatkuu nähdyn kaltaisena ja mikäli yhteistyö tulevaisuudessa toimijoiden välillä tiivistyy, miten tilanne kehittyy tulevaisuudessa. Yliopistojen vastausten perusteella toimijoiden limittyminen on toisaalta luontevaa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen näkökulmasta ja toisaalta herättää myös kysymyksiä. Täydennyskoulutuksen markkinoilla toimii paljon muitakin toimijoita, joiden tarjonta tulee hyvin lähelle yliopistollisten toimijoita ja jotka 29

käyttävät yliopiston asiantuntemusta ja asiantuntijoita. Muut toimijat voivat olla näkökulmasta riippuen yhteistyökumppaneita tai kilpailijoita. Huolta herättää se, toimivatko julkista rahoitusta saavat oppilaitokset kilpailussa samalta pohjalta ja vaikuttaako niiden rahoituspohja hinnoitteluun. Työnantajien omaa sisäistä koulutusta tai ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen järjestämää koulutusta ei sen sijaan koettu yhtä merkittävänä kilpailijana yliopistojen oman täydennyskoulutuksen kanssa. Tätä väitettä tukee myös se, että työnantaja- ja toimialajärjestöjen sekä ammattiliittojen osuus kurssikoulutuksesta on laskenut vuoden 1999 tasosta ja oli vuonna 2010 kummankin osalta alle 5 prosenttia (Taulukko 5). Alla olevaan taulukkoon on merkitty eri koulutuksen järjestäjien maininnat kategorioissa 1-5 (1=kilpailee eniten) sen mukaan, miten yliopistot kokivat niiden tarjonnan kilpailevan heidän oman täydennyskoulutuksensa kanssa. Taulukosta näemme, että yliopistot kokevat lähes yksimielisesti muiden korkeakoulujen kilpailevan eniten oman täydennyskoulutustarjonnan kanssa. Ainoastaan yhdessä vastauksessa muiden koulutusjärjestelmän oppilaitosten sanottiin kilpailevan eniten yliopiston oman tarjonnan kanssa. Taulukosta on siis erotettavissa hienoisia näkemyseroja kilpailutilanteen suhteen, ja esimerkiksi lähes jokainen koulutuksen järjestäjä on mainittu kategoria 3 kerran. Nämä erot selittyvät osin sillä, että kilpailu määräytyy usein tuotekohtaisesti, alueellisesti ja osittain asiakaskohtaisesti, jolloin yliopistojen vastaukset voivat vaihdella tarkastelussa olevan koulutussisällön ja yliopiston oman sijainnin mukaan. Tästä huolimatta vastauksien perusteella on nähtävissä selkeä yleinen tärkeysjärjestys, missä yliopistot kokevat muut korkeakoulut ja koulutusjärjestelmän oppilaitokset vahvimpina kilpailijoinaan. Korkeakoulujen järjestämästä koulutuksesta kilpailijoina pidettiin sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen tarjontaa, niin täydennyskoulutuskeskusten kuin tiedekuntienkin järjestämää koulutusta. Kilpailevana tarjontana pidettiin sekä täydennyskoulutuksena järjestettävää maksullista koulutusta että myös avoimen yliopisto-opetuksen tarjontaa, maisteriohjelmia, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta sekä ammattikorkeakoulujen ammatillisia erikoistumisopintoja. Yliopistojen vastauksissa mainittiin kilpailijoina myös muita julkisia toimijoita ja virastoja, kuten esimerkiksi Opetushallitus, Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus, aluehallintovirasto ja Kirkon koulutuskeskus. Myös EU-rahoitteisten ohjelmien (ESR-rahoitteiset ohjelmat) koettiin kilpailevan koulutustarjonnan kanssa. Muina (ei yrityksinä) toimivista koulutuksen järjestäjistä mainittiin esimerkiksi Kuntaliitto ja kauppakamari. Vuotta 2014 koskevien toimintokohtaisen tuloslaskelmatietojen mukaan yliopistojen liiketoiminnan tuotot koulutustoiminnan osalta olivat yhteensä noin 21,8 miljoonaa euroa. Luku kuvaa liikevaihtoa, ei tulosta. Luvuissa ei ole yliopistojen yhtiöitettyä koulutustoimintaa. Yliopistojen liiketoiminnan tuotot kaiken toiminnan suhteen vuonna 2014 olivat noin 119 miljoonaa euroa. 30

Taulukko 9. Eri koulutuksen järjestäjien maininnat kategorioissa 1-5 (1= kilpailee eniten yliopiston oman täydennyskoulutuksen kanssa) Koulutuksen järjestäjä Kategoriat ja maininnat niissä 1 2 3 4 5 Yksityisten yritysten järjestämä koulutus xx x x Muiden korkeakoulujen järjestämä koulutus xxx x Muut koulutusjärjestelmän oppilaitokset 1) x xx x Ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen järjestämä koulutus x x xx Työnantajien itse järjestämä ja toteuttama koulutus x xx x 1) ammatillisen koulutuksen järjestäjät, erikoisoppilaitokset, vapaa sivistystyö 3.2 Yrityksiä erityisesti liikkeenjohtoon, markkinointiin ja viestintään liittyvässä koulutuksessa Yliopistojen vastauksien perusteella yksityinen täydennyskoulutustarjonta painottuu liikkeenjohdon, markkinoinnin ja viestinnän koulutukseen. Yksityisen sektorin koettiin kilpailevan yliopistojen oman täydennyskoulutuksen kanssa erityisesti johtamisja esimieskoulutuksessa. Tämä sisältöalue nousikin jokaisessa vastauksessa esille yhtenä paljon kilpailtuna koulutusalana. Johtamistaidot tosin kattoivat vuonna 2010 vasta kolmanneksi suurimman osuuden yrityksien kurssikoulutuksesta. Tämä voi johtua siitä, että johtamis- ja esimieskoulutus on toimialariippumatonta koulutusta, jollaista kenties yliopistojen tarjoama koulutus myös usein on, mistä syystä tälle koulutusalalla syntyy enemmän kilpailua yliopistojen ja yritysten välille, toisin kuin toimialakohtaisessa koulutuksessa, joka vaatii asiakkaan tarpeisiin kohdennettua koulutusta. (Taulukko 6) Tämän jälkeen johtamis- ja esimieskoulutuksessa tärkeimpinä kilpailijoina tulivat muiden korkeakoulujen ja koulutusjärjestelmän oppilaitosten sekä ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen järjestämä koulutus. Yrityksien itsensä järjestämä ja toteuttama sisäinen koulutus koettiin vähiten kilpailupainetta luovaksi, vaikka yritykset pyrkivätkin sisäisessä koulutuksessaan painottamaan nimenomaan johtamistaitoihin liittyvää koulutusta (Taulukko 7). Muita esiin nousseita koulutusaloja, joista yliopistojen mukaan löytyy paljon yksityistä tarjontaa, olivat laatu-, kasvatus-, opetus-, sosiaali- ja terveysalan sekä projektihallinnan koulutus. Tekniikan ala mainittiin myös yhtenä koulutusalana, missä yksityinen sektori nähtiin vahvana kilpailijana muiden teknillisten korkeakoulujen kanssa. Vähiten kilpailua yksityisellä puolella nähdään olevan humanistisen- ja sosiaali-, tuotanto-, tuotekehityssekä terveysalan koulutuksessa. ICT- alalla kilpailutilanne ei ole täysin selkeä henkilöstökoulutus - tutkimuksen ja yliopisto kyselyn perusteella. Yhtäältä yliopistojen vastauksien perusteella asiantuntijoille suunnatussa tarkasti määriteltyä erikoisosaamista vaativassa ICT-koulutuksessa ei olisi paljoa yksityistä tarjontaa. Toisaalta taas informaatio ja viestintä aloilla ulkoisesta koulutuksesta kolme neljäsosaa oli yksityisten yritysten järjestämää (Taulukko 4). Yksityisten yritysten vähäisyys erikoisosaamista vaativassa ICT-alan koulutuksessa on kuitenkin linjassa Tilastokeskuksen suorittaman henkilöstökoulutus -tutkimuksen kanssa, jonka mukaan nimenomaan ammattimaisen IT-osaamisen osuus vuonna 2010 31

kurssikoulutuspäivistä oli ainoastaan 5,8 prosenttia. Tällöin on myös oletettua, etteivät monet yritykset myöskään keskity tällaisen koulutuksen tarjoamiseen (Taulukko 6). 3.3 Merkittävimmät yksityiset kilpailijat painottuvat liikkeenjohdon ja organisaation koulutukseen Pyysimme yliopistoja nimeämään heidän oman täydennyskoulutuksensa kanssa kilpailevia yrityksiä ja vastauksien perusteella on kerätty 36 koulutusalan toimijan kattava yrityslista. Yrityslistaus heijastelee hyvin yliopistojen vastauksia mm. siitä, missä heidän mukaansa on runsaasti yksityistä tarjontaa, sillä puolet yritystä on listattuna liikkeenjohdolle ja koko organisaatiolle koulutusta antaviksi yrityksiksi. Listalla on myös osakeyhtiömuotoisia yrityksiä, jotka toteuttavat koulutusta maksullisena palvelutoimintana, mutta jotka saavat samalla myös valtion rahoitusta koulutuksen järjestämiseen. Lisäksi yliopistot mainitsivat monia ulkomaalaisia korkeakouluja. Taulukko 10. Yliopistojen yrityslistaus merkittävistä kilpailijoista koulutussisällön mukaan (yritysten lukumäärä) Liikkeenjohto ja organisaatio (18) Työvoima ja rekrytointikoulutus (2) Aalto University Executive Education Oy Primetieto Oy Eduhouse Oy Saranen Consulting Oy FCG Koulutus Oy Grape People Finland Oy Viestintä ja markkinointi (1) Humap Oy AAC Global Oy Innotiimi Oy Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy Projektijohtaminen (1) Laatukeskus Excellence Finland Oy Suomen Projekti-Instituutti Oy Leaderment Oy Opinpaja Oy ICT (2) Perfecto Oy PLM Group Suomi Oy Ratekoulutus Oy Sovelto Oyj Romana Management Oy Spring House Oy Ammatilliset erikoisoppilaitokset (5) Suomen Toimitusjohtajakoulu Oy Rastor Oy Talentum Events Oy Pohto Oy Novetos Oy Management Institute of Finland MIF Oy Yrittäjien Koulutuskeskus Oy Markkinointi-instituutti HAUS kehittämiskeskus Oy Koulutuksen ja koulutusjärjestelmän kehittäminen (1) EduCluster Finland Oy Kansainväliset kauppakorkeakoulut (6) INSEAD IMD Henley Business School Standford University MIT 32

London Business School Yrityksistä yhdeksän nimettiin useamman eri yliopiston toimesta merkittäväksi kilpailijaksi heidän oman täydennyskoulutuksensa kanssa. Nämä yritykset olivat useimmiten joko laajalla alueella toimivia ja/tai sisällöltään monipuolista koulutusta tarjoavia yrityksiä. Useamman maininnan saivat mm. kaikki yliopistojen listaamat ammatilliset erikoisoppilaitokset. Taulukko 11. Eri yliopistojen listoilla mainitut toimijat (mainintojen lukumäärä) Management Institute of Finland MIF Oy (4) Aalto University Executive Education Oy (3) Markkinointi-instituutin Kannatusyhdistys ry (3) Talentum Events Oy (2) Humap Oy (2) Laatukeskus Excellence Finland Oy (2) Rastor Oy (2) Pohto Oy (2) Yrittäjien Koulutuskeskus Oy (2) Vastauksissa oli havaittavissa jonkinasteista alueellista painottamista yliopiston oman sijainnin mukaan, mikä on odotettua. Alueellisesti yritysten päätoimipaikat ovat painottuneet pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kaupunkeihin. Huomioitavaa on kuitenkin, että yritysten liiketoiminta voi kattaa useampia kaupunkeja ja paikkakuntia. Listalta löytyy myös kuusi kansainvälistä korkeakoulua. Taulukko 12. Yliopistojen yrityslistaus merkittävistä kilpailijoista päätoimipaikan mukaan (yritysten lukumäärä) Helsinki (16) Espoo (4) Aalto University Executive Education Oy Novetos Oy Eduhouse Oy Saranen Consulting Oy FCG Koulutus Oy Laatukeskus Excellence Finland Oy Grape People Finland Oy Suomen Projekti-Instituutti Oy HAUS kehittämiskeskus Oy Management Institute of Finland MIF Oy Turku (3) Markkinointi-instituutin Kannatusyhdistys ry PLM Group Suomi Oy Perfecto Oy Leaderment Oy Ratekoulutus Oy Romana Management Oy Talentum Events Oy Rastor Oy Jyväskylä (2) Primetieto Oy EduCluster Finland Oy AAC Global Oy Humap Oy Spring House Oy Yrittäjien Koulutuskeskus Oy Vantaa (1) Sovelto Oyj Innotiimi Oy 33

Oulu (2) Tampere (1) Pohto Oy Opinpaja Oy Suomen Toimitusjohtajakoulu Oy Ranska/Singapore (1) Kuopio (1) INSEAD Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy Englanti/Helsinki (2) Sveitsi (1) Henley Business School IMD London Business School Yhdysvallat (2) MIT Standfort University 34

4. Katsaus täydennyskoulutusta tarjoaviin yrityksiin koulutusalan mukaan Luvussa tehdään katsaus täydennyskoulutusta tarjoaviin yrityksiin lyhyiden yrityskuvauksien kautta. Yrityskuvauksissa kerrotaan lyhyesti yrityksestä ja sen koulutustarjonnasta. Kuvaukset perustuvat yritysten kotisivujen kautta saatuihin tietoihin. Yritykset on pyritty jaottelemaan niiden tarjoaman koulutuksen sisällön mukaan seuraaviin luokkiin: 11 ICT, liikkeenjohto ja organisaatio, viestintä ja markkinointi, ammatilliset erikoisoppilaitokset, kansainväliset korkeakoulut, projektijohtaminen, työvoima- ja rekrytointikoulutus, elinkeinoelämän ja työnantajajärjestöjen toiminta sekä kouluttajien ja koulutusjärjestelmän kehittäminen. Mukaan on pyritty ottamaan tietoja mahdollisimman kattavasti. Tietojen saatavuus vaihteli kuitenkin yrityskohtaisesti, ja tästä johtuen yrityskuvaukset vaihtelevat laajuudeltaan. Mahdollisuuksien rajoissa myös koulutuksen hinnoista ja kestoista on kerätty tietoa kokonaisvaltaisemman kuvan aikaansaamiseksi. Tiedot koulutustarjonnan sisällöstä ja pituudesta on kuitenkin tulkittava suuntaa antaviksi ja yleisluontoisiksi ja poikkeamat annetuista tiedoissa ovat mahdollisia. Yrityslistalla on kaikkiaan 45 yritystä/toimijaa ja lista on kerätty pääasiassa (1) osana yliopistoille suunnattua kyselyä, jossa kartoitettiin täydennyskoulutuksen kilpailutilannetta ja tarjoajia, (2) käyttäen hyväksi Talouselämän TEP-tutkimusta vuodelta 2014, jossa työelämän päättäjät arvioivat merkittäviä suomalaisia koulutusalan yrityksiä ja (3) Largestcompanies.fi sivustolta, joka listaa pohjoismaiden merkittävimpiä eri alanyrityksiä. Taulukko 13. Täydennyskoulutusta tarjoavat yritykset koulutussisällön mukaan (yrityksien lukumäärä) ICT (4) Ammatilliset erikoisoppilaitokset (6) PLM Group Suomi Oy Rastor Oy Arrow ECS Finland Oy Markkinointi-instituutin Kannatusyhdistys ry Onsing Helsinki Oy POHTO Oy Sovelto Oyj HAUS kehittämiskeskus Oy AEL Oy Liikkeenjohto ja organisaatio (21) Management Institute of Finland MIF Oy Aalto University Executive Education Oy Eduhouse Oy Työvoima ja rekrytointikoulutus (2) FCG Koulutus Oy Primetieto Oy Grape People Finland Oy Saranen Consulting Oy Humap Oy Innotiimi Oy Viestintä ja markkinointi (2) Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy AAC Global Oy Laatukeskus Excellence Finland Oy Mercuri International Oy Leaderment Oy Novetos Oy Kouluttajien ja koulutusjärjestelmän kehittäminen (1) Opinpaja Oy EduCluster Finland Oy Perfecto Oy 11 Jaottelussa on myös eritelty kansainväliset toimijat omaksi ryhmäkseen. 35

Pohto Oy Ratekoulutus Oy Elinkeinoelämän ja työnantajajärjestöjen toiminta (2) Romana Management Oy Rakenneteollisuus RT ry Spring House Oy Kauppakamari Suomen Toimitusjohtajakoulu Oy Talent Vectia Oy Kansainväliset kauppakorkeakoulut (6) Talentum Events Oy INSEAD (Ranska/Singapore) Via Consulting YVG Oy IMD (Lausanne, Sveitsi) Yrittäjien Koulutuskeskus Oy Henley Business School (Helsinki/Englanti) London Business School/Englanti Projektijohtaminen (1) Standfort Univesity/USA Suomen Projekti-Instituutti Oy MIT/USA *Lähde: Suomen Asiakastieto Oy, Talouselämän TEP -tutkimus 2014 ja Largestcompanies.fi -sivusto Osa listalla olevista yrityksistä on osakeyhtiömuotoisia, jotka järjestävät koulutusta maksullisena palvelutoimintana, mutta saavat samalla valtion rahoitusta koulutuksen järjestämiseen. Osan kohdalla tätä rahoitusta voidaan pitää merkittävänä liikevaihtoon suhteutettuna. Alla olevaan listaan on merkitty toimijat, jotka saavat valtion rahoitusta. Taulukko 14. Osittain valtiorahoitteisten toimijoiden saama rahoitus vuonna 2014 ja sen osuus liikevaihdosta sekä rahoitus vuonna 2015 Valtiorahoitteiset toimijat Valtion rahoitus Osuus liikevaihdosta Valtion rahoitus Muutos 2014-2015 2014 % 2015 % Markkinointi-instituutin Kannatusyhdistys ry 8 642 958-8 295 201 AEL Oy 6 138 930 70,3 6 295 811 2,5 Rastor Oy 4 164 906 52,0 4 111 266-1,3 Rakennusteollisuus RT ry 803 718-803 718 0 Management Institute of Finland MIF Oy 699 811 14,2 483 842-30,9 POHTO Oy 450 582 14,3 419 236-7 HAUS kehittämiskeskus Oy 75 365 1,0 70 453-6,5 *Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Suomen Asiakastieto Oy 4.1 ICT Arrow ECS Finland Oy Arrow ECS Finland Oy on kansainvälinen IT-ratkaisujen maahantuontiyritys ja koulutuskeskus. 36

Arrow ECS Oy:n IT-koulutukset kattavat yrityksen koko IT-ympäristön infrastruktuurista datan hallintaan, kuten palvelimet, tallennuksen ja verkkoratkaisut sekä työaseman ja sovellusten virtuaalisoinnin, analytiikan, mobiliteetin sekä hallinta-, varmistus- ja tietoturvaratkaisut. Kurssitarjonta koostuu päämiestemme virallisista koulutuksista, jotka toteutetaan heidän koulutusmateriaalein. Tarjonta sisältää peruskursseja, edistyneemmille ammattilaisille soveltuvia jatkokursseja sekä yrityskohtaisia koulutuksia. Arrow ECS Oy toimii usean IT-alan yrityksen (Citrixin, EC-Councilin, IBM:n, Symantecin, VMwaren, Juniperin, F5:n, Check Pointin, RSA:n ja Blue Coatin) virallisena koulutuskeskuksena. Yritys on Suomen ainoana virallinen Citrixin, Symantecin ja Juniperin koulutuskeskus. Yritys tarjoaa lisäksi Palo Alton ja Ciscon ohjelmisto-koulututusta. Arrow ECS Finland Oy toimii Espoossa ja Leppävaarassa. Koulutukset järjestetään Arrow ECS Oy:n koulutuskeskuksissa (Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere) tai vaihtoehtoisesti verkkokursseina. Kestoltaan kurssit ovat yleensä muutamasta päivästä viikkoon ja maksavat noin 1000 3000 euroa. Onsight Helsinki Oy Onsight Helsinki Oy on Microsoft-ratkaisujen asiantuntijayritys, joka avustaa Microsoft-tuotteiden käyttöönotossa ja käytössä. Onsight tarjoaa koulutusta kurssimuotoisena, joka voi olla avoimesti järjestettyä tai sitten asiakkaan tarpeisiin räätälöityä asiakaskohtaista koulutusta. Koulutus järjestetään joko yhtiön omassa kurssi- ja testikeskuksessa tai tarpeen mukaan asiakkaan omissa tiloissa. Yritys tarjoaa myös mahdollisuuden koulutuspalveluiden hankintaan verkkokaupassa. Kurssitarjonta sisältää koulutusta ohjelmistotyövälineiden käytöstä (Word, Excel, PowerPoint), pilvipalveluista (Microsoft Azure ja Office 365), tietotyöstä (Office ja SharePoint) ja yleiseen ITinfrastruktuuriin liittyvistä ohjelmista (Windows Server ja Windows-työasema). Kurssit kestävät noin 1-5 päivää ja maksavat aina 500 eurosta yli 5000 euroon. PLM Group Suomi Oy PLM Group Suomi Oy on tietokoneohjelmistojen valmistukseen ja suunnitteluun keskittyvä yritys. Yritys tarjoaa koulutusta sekä ohjelmien perusteista että valikoiman erilaisia syventäviä kursseja eri toimialoille, kuten kone-, kuljetus-, elektroniikka ja lääkealalle. Yritys tarjoaa mahdollisuuden suorittaa SolidWorks -ohjelmistosertifikaatin erilaisin pätevyysvaihtoehdoin, kuten kumppani- ja ammattitaso, hitsatut rakenteet, pintamallinnus, FEA ja SolidWorks Expert. Avoimet kurssit ovat kestoltaan 1-4 päivää. Toimialakoulutukset kestävät 7-19 päivää. Koulutuspaikat ovat Turussa ja Tampereella. 37

Sovelto Oyj Sovelto Oyj on ICT-alan koulutus ja konsultointiyritys, jonka osaamisalueita ovat sovelluskehitys, infra, tietoliikenne ja sovellusten koulutus. Sovelto on valtuutettu Pearson VUE-, Prometric-, Certiport- ja Kryterion-testikeskus. Yrityksessä voi suorittaa testejä näiden kaikilta päämiehiltä, joita ovat mm. Microsoft, Citrix, Cisco, Linux, IBM, Oracle, Red Hat, Vmware, Adobe ja Amazon. Yritys tarjoaa kurssikoulutusta johtamis- ja esimiestyöhön, teknologiaan ja tietotyöhön liittyen. Osa kursseista on mahdollista suorittaa verkkomuotoisina. Kurssit voivat kestää päivästä viikkoon ja maksaa noin 500 8000 euroa kurssista riippuen. Sovelto tarjoaa myös erilaisia kursseja erityisesti organisaation tehokkuuden lisäämiseksi ja muutoksen aikaansaamiseksi eri osa-alueilla. Kurssi kestävät aina päivästä muutamaan viikkoon. Hinnat vaihtelevat 900 eurosta aina muutoksen tueksi rakennetun Sovelto Muutospuristamo paketin 28 750 euron hintaan. Sovelton Muutospuristamo kestää kaksi viikkoa ja sisältää neljä työpajaa. Työpajojen yhteydessä laaditaan esiselvitys, väliraportti ja loppuyhteenveto. Yritys myös järjestää erilaisia seminaareja, missä eri aihe-alueiden asiantuntijat pitävät mm. luentoja. Seminaarien kestot vaihtelevat muutamasta päivästä kausiluontoisiin (12kk) seminaareihin, joissa on 4-5 tapaamiskertaa per vuosi. Kausiluontoinen DevOps-klubi maksaa 1500 euroa. Vuonna 2015 järjestettävä muutaman päivän mittaisen Tech Conference 2015 (28-29.5) hinta on 840 euroa. Tarjonnasta löytyy myös erilaisia kesäleirejä, joiden pituus vaihtelee 2-5 päivän välillä. Hinnat vaihtelevat 900 3250 euron välillä. Aamiaisseminaarit ovat yrityksen tarjoamia ilmaisia yleensä puolipäivää kestäviä luentoja eri aiheista. Sovelto tarjoaa myös ns. Sovelto Channelia, joka verkossa toimiva yhteisöllinen oppimisympäristö. Sovelton osaamiskeskukset sijaitsevat Helsingissä ja Tampereella. 4.2 Liikkeenjohto ja organisaatio Aalto University Executive Education Oy Aalto University Executive Education Oy on johdon valmennusta, kehittämispalveluja ja koulutusta tarjoava yritys. 12 Aalto EE:llä on toimistot Helsingissä ja Singaporessa ja se tarjoaa koulutusohjelmia myös Puolassa, Etelä-Koreassa, Taiwanilla, Kiinassa, Indonesiassa, Ruotsissa, Baltiassa, Venäjällä ja Iranissa. 12 Aalto-yliopisto päätti syksyllä 2013 yhtiöittää koko liiketoimintamuotoisen täydennyskoulutuksensa 1.3.2014 alkaen. Yhtiöittäminen toteutettiin siten, että olemassa olevan osakeyhtiömuotoisen Aalto University Executive Education Oy:n (Aalto EE) toiminta laajenee kattamaan myös Aalto University Professional Developmentin (Aalto PRO) ja Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen liiketoimintana toteutettavat täydennyskoulutuspalvelut. Uuden yrityskokonaisuuden virallinen nimi on jatkossakin Aalto University Executive Education Oy. 38

Aalto EE tarjoaa Executive MBA -ohjelmia ja liikkeenjohdon koulutusohjelmia mm. strategiaan ja johtamiseen sekä kunta-alan johtamiseen liittyen, erityisesti ylemmän johdon näkökulmasta. Talouden perusasioiden oppimiseen järjestetään verkkokurssi. EMBA koulutusohjelma rakentuu neljän aihe-alueen ympärille: strategia, johtaminen, rahoitus ja markkinointi. Opetusta tarjotaan Suomen lisäksi Singaporessa, Puola, Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Kiinassa, Indonesiassa ja Iranissa. Ohjelman laajuus on 60 opintopistettä. 13 Ohjelma alkaa helmikuussa ja se voidaan suorittaa 20 kuukaudessa. Ohjelmalla on moduulinen rakenne ja se seuraa kuuden viikon oppimissyklejä: (1) itsenäisen opiskelun jakso (2-3 viikkoa), (2) intensiivinen lähiopetus ohjaajan ja muiden opiskelijoiden kanssa (3 päivää) ja (3) viimeinen jälkimoduulinen jakso, joka sisältää mm. esseen kirjoittamisen. Ohjelma on suunnattu jo korkeakoulututkinnon (kandidaatintutkinto) omaaville ja vähintään 5 vuotta työelämässä olleille henkilöille. Ohjelman hinta vuodelle 2016 2017 on 43 800 euroa + alv. Aalto EE järjestää myös ns. osa-aikaista MBA -ohjelmaa, joka on suunnattu niille, jotka tarvitsevat enemmän aikaa ja joustavuutta opiskeluun työelämän vaatimusten takia. Ohjelman kestoksi on suunniteltu 2 vuotta, jonka aikana suoritetaan 60 opintopistettä. Hakijoilta vaaditaan vähintään kandidaatintutkintoa ja kolmen vuoden työkokemusta. Ohjelma maksaa 32 000 euroa + alv. ja 3500 euroa (+ alv.) oppimateriaaliin. Aalto Executive Doctor of Business Administration (DBA) -ohjelma on vaatimuksiltaan ja tavoitteiltaan hyvin samanlainen kuin normaalit tohtorinopinnotkin. Erona on ohjelman mahdollistama joustavuus opintojen aikana. Ohjelma aikana suoritetaan 60 opintopistettä ja 10 räätälöityä tohtoritason kurssia. Ohjelma sisältää myös verkko-opiskelua. Hakijoilta vaaditaan maisterintutkintoa. Ohjelman kesto on 3-6 vuotta ja se maksaa 29 000-34 500 euroa (+ alv.) riippuen siitä, onko hakijalla omaa materiaalia tutkintoa varten vai ei. Aalto EE järjestää myös Aalto Ececutive Summit nimistä seminaaritapahtumaa. Tapahtuma järjestetään jossain Aalto EE:n seitsemässä yhteistyömaassa. (Suomi, Singapore, Etelä-Korea, Taiwan, Puola Indonesia ja Iran) Liikkeenjohdon koulutusohjelmia on tarjolla seuraavista aihe-alueista: johtaminen ja strategia, markkinointi ja viestintä, rahoitus sekä innovaatio ja tulevaisuus. Ohjelmat järjestetään joko englanniksi tai suomeksi. Näistä eri aihe-alueista on tarjolla useita eri vaihtoehtoja ohjelman sisällä. Aalto EE teettää myös räätälöityjä ratkaisuja yrityksen kehittämisen ja strategian tarpeisiin. Asiakaskohtaisia ratkaisuja on saatavilla seuraavista aihe-alueista: tulevaisuuden strategia, strategian uusiminen ja toteutus, johtamis- ja esimiestyön kehittäminen, itsensä kehittäminen, asiakkuuksien hallinta, operatiivinen johtaminen, yrittäjyys, kasvu ja tuottavuus sekä organisaatiokulttuuri. Aalto PRO puolestaan on asiantuntijoille ja yrityksille suunnattujen koulutusohjelmien tarjoaja, joka järjestää koulutuskokonaisuuksia mm. seuraavista aihealueista: rakennusala ja ympäristö, projektihallinta ja -johtaminen, toimitusketjut ja laatu sekä tuotekehitys ja kaupallistuminen. Ohjelmien kestot vaihteleva 1-28 päivän välillä ja kaikista muista paitsi tuotekehityksestä ja kaupallistumisesta on saatavilla myös asiakaskohtaisia ratkaisuja. Ohjelmien hinnat vaihtelevat PMI -sertifiointivalmennuksen 780 eurosta aina Teollinen internet (Industrial Internet) -koulutusohjelman 19 600 (+ alv.) euroon asti. 13 60 opintopistettä vastaa noin 1500 1800 tuntia opiskelua. Tämä tarkoittaa täysipäiväisesti opiskeltuna noin vuotta. 39

Aalto PRO tarjoaa myös asiakkaille ns. Lean Six Sigma -ohjelmaa, jossa yhdistyvät systemaattinen ongelmanratkaisumalli, kattava työkalupakki sekä tavoitehakuinen liiketoiminnan tarpeista lähtevä kehittäminen ja tiimien tekemät projektit. Vuonna 2013 Aalto PRO järjesti eniten täydennyskoulutuskursseja Aalto-yliopistosta. Yhdessä Pienyrityskeskuksen (PYK) ja Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmän kanssa se toteutti noin 550 kurssia, joihin osallistui noin 10 500 henkilöä. 14 Aalto PRO järjestää lisäksi rekrytointiin tähtääviä koulutusohjelmia. Ohjelman kesto on noin 7,5 kuukautta ja työntekijän toimenkuva määritellään aina yrityskohtaisesti yrityksen kanssa. Aalto PRO:n rekrytointiin tähtäävät koulutusohjelmat ovat yhteiskunnan tukemaa koulutusta. Kokonaiskustannukset yritykselle ovat 1 200 / kk + alv. Yrittäjien Koulutuskeskus Oy Yritysakatemia on liikkeenjohdon koulutusta tarjoava yritys. Yritys järjestää koulutusta talous- ja palkkahallinnosta, asiakaspalvelu- ja johtamistyöstä, vuorovaikutustaidoista ja työhyvinvoinnista. Näistä aihe-alueista on myös mahdollista saada yrityskohtaista koulutusta asiakkaan tarpeen mukaisesti. Koulutus voi pitää sisällään luento-opetuksen lisäksi mm. ryhmätöitä, keskusteluja, testejä ja arvioita. Kurssit kestävät 1-2 päivää ja maksavat muutamasta sadasta aina yli tuhanteen euroon. Koulutuksia järjestetään ympäri Suomen. Via Consulting YVG Oy Via Consulting YVG Oy on kansainvälinen liikkeenjohdon konsultointiyritys, jonka keskeisiä palveluita ovat johdon kehittäminen, johdon ja organisaation mittaus sekä yritysjärjestelyt. VIA Gourp:n järjestämä VIA Leadership Academy on Suomen suurin yksityinen johtamisen kehittämisinstituutti. Valtaosa tarjonnasta on vuoden kestäviä ohjelmia, joiden keskeisenä osana ovat osallistujan omat työtehtävät ja haasteet. VIA Leadership Academyn koulutus- ja kehitysohjelmat räätälöidään osallistujan tarpeiden ja mitattujen kehitysvaateiden ympärille. Koulutus kattaa kaikki esimiestasot. Muutaman päivän mittaisen alkuseminaarin eli Gasellijohtamisen jälkeen kukin osallistuja jatkaa omalla kehityspolullaan joko VIA Senior Leadership in Action (SLA), VIA Leadership in Action (LA) tai julkishallinnon johtajat VIA Public Administration Leadership in Action (PALS) -ohjelmissa. Osallistujat saavat pienryhmäohjauksen lisäksi henkilökohtaista valmennusta. Koulutusohjelmasta riippuen koulutus saattaa sisältää luentoja, harjoitustehtävistä ja case-harjoituksia. 14 Aalto-yliopiston vuosikertomus 2013: http://www.aalto.fi/fi/about/reports_and_statistics/aalto_yliopisto_vuosikertomus_2013.pdf 40

Ohjelmat toteutetaan tiiviissä yhteistyössä mm. Harvard Business Schoolin, IMD:n, INSEADin, London Business Schoolin, Whartonin ja Berkeleyn yliopistojen professorien kanssa. Tämän lisäksi yritys tarjoaa VIA Executive MBA koulutus, joka on tarkoitettu työelämässä toimiville henkilöille. Koulutusohjelma räätälöidään jokaiselle osallistujalle erikseen. Opetusosiot ovat vapaaehtoisia ja opiskelu on oman aikataulun mukaisesti etenevää. Koulutusohjelmat kestävät vuoden verran, joihin saattaa sisältyä noin 15 20 lähiopetuspäivää. Ohjelmien hinnat vaihtelevat noin 5 000 eurosta aina avia Senior Leadership in Action -ohjelman noin 30 000 euroon. Innotiimi Oy Innotiimi Oy on johtamiskonsultointiin keskittyvä yritys, joka järjestää erilaisia seminaareja ja työpajoja, joissa se tarjoaa konsultointi- valmennus- ja coachauspalveluja. Yritys palvelee pääasiassa seuraavilla aihealueilla: innovatiivisuus, tiimien kehittäminen, muutos johtamisen kehittäminen, palaverien kehittäminen, työhyvinvointi ja asiakaskohtaamiset. Palveluihin sisältyy organisaation kehittämistarpeisiin tarjottavat erilaiset IT-työkalut ja ohjelmat. Palveluita käyttävät pääasiassa yritykset eri toimialoilta ja ylipuolet Suomen 100 suurimmasta yrityksestä lukeutuu Innotiimin asiakkaiksi. Kurssit ja tapahtumat kestävät yleensä 1-2 päivää. Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy on koulutus- ja konsultointipalveluja tuottava yritys. Yrityksen järjestämät kehittämisohjelmat on pääasiassa suunnattu yrityksen johdolle ja muille avainhenkilöille, mutta kohteena voi olla myös koko organisaatio. Kehittämisohjelma toteutetaan yleensä niin, että kutakin ohjelmaa varten kootaan ryhmä yrityksiä samalta alueelta ja valmennus toteutetaan tämän jälkeen ryhmässä. Yrityskohtaisia ratkaisuja on myös mahdollista saada. Tällä hetkellä yritys on mukana järjestämässä kolmea valmennuskurssia: 1) kansainvälistyvän kasvuyrityksen avainhenkilöiden johtamisvalmennusta, joka on tarkoitettu kansainvälistyvälle tai jo kansainvälisesti toimivalle yritykselle ja sen avainhenkilöille (alue: Satakunta), 2) toimitusjohtajakurssi (alue: Vantaa) ja 3) esimiesvalmennus (alue: koko Suomi). Näiden tulevien kurssien osallistujamäärät vaihtelevat 5-20 välillä. Kurssien kesto puolestaan vaihtelee 9-16 päivän välillä. Hinnat liikkuvat noin 3000 4000 euron välissä. Yritys toteutti yhdessä Hollantilaisen Nyenrode Business Universiteit kanssa kansainvälisen AMBAsertifioidun MBA -ohjelman vuosien 2010 2013 välillä. Ohjelmassa oli kaksi ryhmää, toinen Pohjois-Savosta 41

ja toinen Satakunnasta. Kuopion ja Porin ELY-keskukset olivat yhteistyössä mukana, ja niiden kautta ohjelma sai tukea Euroopan sosiaalirahastosta. Leaderment Oy Leaderment Oy on konsultointiyritys, joka järjestää neuvontaa, valmennustilaisuuksia ja asiantuntijapuheenvuoroja. Yrityksen ydinosaamista on liikkeenjohdon koulutus. Koulutus tarjonta painottuu mm. seuraaville alueille: johtamisvalmennusta ryhmälle, suorituksen johtamista, kehityskeskusteluja ja muutosjohtamista. Kohderyhmänä toimivat mm. johtoryhmän jäsenet, esimiehet, johtajat ja projektipäälliköt. Koulutus voi olla jaksotettu tasaisin väliajoin tapahtuvaksi (esim. 3 kertaa 3kk välein) ja kestää noin 1-2 päivää kerrallaan. Suomen Toimitusjohtajakoulu Oy Suomen Toimitusjohtajakoulu Oy on erityisesti pk-yritysten liiketoiminnan ja johtamisen valmennus- ja asiantuntijaorganisaatio. Yritys tarjoaa sekä avoimia että yrityskohtaisia palveluita liiketoimintaan ja sen johtamiseen tai erikseen määritellylle liike-elämän osa-alueelle. Palvelut kattavat yritys strategian, markkinoinnin ja myynnin, talouden ja verotuksen, johtamisen ja esimiestyön, kansainvälistymisen ja yritysjärjestelyt. Koulutusohjelmat toteutetaan usein yhteistyössä alueen kehittämisorganisaatioiden kanssa. Esimerkiksi ELY-keskus ja oppisopimustoimisto tekevät usealla paikkakunnalla yhteistyötä yrityksen kanssa. Koulutuksen kestot vaihtelevat muutamasta päivästä muutamaan viikkoon ja voivat sisältää muutaman konsultointipäivän. Yrityksellä on Opetushallituksen myöntämät oikeudet yrittäjän ammattitutkinnon ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon sekä ulkomaankaupan erikoisammattitutkinnon järjestämiseen. Talentum Events Oy Talentum Events Oy on liikkeenjohdolle, esimiehille ja asiantuntijoille sekä IT- ja markkinointialan osaajille suunnattujen tapahtumien ja koulutusten palveluntuottaja ja B2B-media. Talentum Events tarjoaa koulutusta seuraavissa aihealueissa: juridiikka, taloushallinto, verotus, esimiestyö, ICT, HR, markkinointi, myynti ja asiakaspalvelu. Koulutusten kesto on yleensä 1-2 päivää. Koulutukset järjestetään useimmiten pääkaupunkiseudulla. 42

Salcom Group Oy Osana Salcom Groupi Oy:ta toimiva Salcom Learningin on henkilöstön osaamisen kehittämisen ja toimintatapojen muuttamisen asiantuntijaorganisaatio. Salcom Learnings tarjoaa ICT-koulutusta yritysten liiketoiminnan tueksi ja kehittämiseksi. Koulutus on suunnattu niin asiantuntijoiden kuin ohjelmistokäyttäjien tarpeisiin sekä johtamisen ja projektihallinnan tueksi. Salcom Learning järjestää niin avointa koulutusta kuin asiakaskohtaisesti räätälöityä ryhmäkoulutusta. Yritys tarjoaa myös koulutusta verkossa, jolloin opetus tapahtuu joko itsenäisesti tarjotun materiaalin avulla tai sitten etäopettajan avustuksella. Salcom Akatemiassa voi räätälöidä omiin tarpeisiinsa sopivan opintokokonaisuuden, jonka voi suorittaa työn tai opiskelun ohella. Koulutus kestää vuoden ja tähän sisältyy 10 lähiopetuspäivää. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto (datanomi) suoritetaan näyttötutkintona. Koulutus muodostuu lähiopetuspäivistä, harjoituksista sekä työssä oppimisesta. Yritys tarjoaa myös erilaisia webinaareja, jotka ovat verkossa toteutettavia päivän polttaviin teknisiin aihealueisiin paneutuvia 1-2 tunnin mittaisia web-seminaareja. Avoin koulutus kestää yleensä muutaman päivän. Kurssista riippuen koulutus maksaa noin 200 1500 euroa. Novetos Oy Novetos Oy on konsultointiyritys joka keskittyy erityisesti johtamisen, johtajuuden ja työyhteisöjen kehittämiseen. Yritys järjestää yksilö- ja ryhmäcoaching valmennusta eri alan johtajistolle, esimiehille, asiantuntijoille, valmentajille ja henkilöstölle. Yritys järjestää myös erilaisia seminaareja ja aamiaistilaisuuksia (maksuton), joissa keskustelaan liikkeenjohtoon liittyvistä teemoista Kurssit muodostuvat lähiopetuksesta, jota järjestetään noin 8-10 kertaa kurssista riippuen. Tämän lisäksi koulutusta täydennetään verkko-opetuksen avulla. Novetosin järjestämä avoin Vaikuttava valmentaja valmennuskurssi koostuu kahdesta 2 päivän lähiopetusjaksosta. Kurssi maksaa 3 800 euroa. Luova kutsumus ryhmäcoaching puolestaan koostuu 9 tapaamiskerrasta, noin kolmen viikon välein. Perfecto Oy Perfecto Oy on asiakkaiden uudistumista tukeva käytännönläheinen konsultointi- ja valmennustoimisto. Yrityksen palveluihin kuuluvat viestintä, strategia- ja muutoshankkeiden fasilitointi sekä johtamista ja vuorovaikutustaitoja kehittävät valmennukset. Tarjontaan sisältyy myös verkko-opetusta. 43

Grape People Finland Oy Grape People Finland Oy on erikoistunut organisaation kehittämistyöhön. Yrityksen tarjoamat valmennuskurssit keskittyvät strategiatyöhön, innovatiivisen kulttuurin luomiseen, tiimien ja johtajuuden kehittämiseen sekä muutoshankkeisiin. Kurssit ovat suunnattu mm. esimiehille, projektipäälliköille ja erilaisille asiantuntijoille. Kurssit voivat olla joko lähiopetusta tai verkkokursseja. Valmennusta järjestetään sekä yrityskohtaisena että kaikille avoimena koulutuksena. Kestoltaan kurssit ovat yleensä muutaman päivän. Kurssista riippuen osallistujamäärät vaihtelevat 5 30 välillä ja hinnat muutamasta sadasta eurosta noin tuhanteen euroon asti. Romana Management Oy Romana Management Oy on johtamisen, organisaatioiden ja inhimillisten resurssien kehittämiseen erikoistunut yritys. Esimerkiksi johtamisen ja esimiestyön kehittämispalveluihin kuuluu: henkilökohtainen 360 -analyysi, esimiestyön vahvuusanalyysi, esimiesvalmennus (johtamistyökalut, -tilanteet), esimiesten ja johdon yksilö- /ryhmäcoaching, johtoryhmätyön kehittäminen (toiminta, viestintä, luottamus), johdon konsultointi ja HRjohdon mentorointi. Spring House Oy Spring House Oy on suomalainen valmennustalo, jonka asiakkaina toimii niin yksityisen kuin julkisen sektorin toimijoita. Yritys tarjoaa sekä henkilöstövalmennusta että työvoimapalveluita koko organisaatiolle. Henkilöstövalmennukseen kuuluu: asiakaspalveluvalmennus, myyntivalmennus, tiimivalmennus, esimiestyön ja johtamisen valmennus, uudelleensijoitusvalmennus, yhteishankintakoulutukset. Työvoimavalmennukseen kuuluu: uravalmennus, työnhakuvalmennus, verkkoasioinnin ja urasuunnittelun ohjaus, maahanmuuttajakoulutus, ammatillinen työvoimakoulutus, osaamis- ja ammattitaitokartoitus ja työhönvalmennus. Talent Vectia Oy Talent Vectia Oy on kansainvälinen konsultointiin ja valmennukseen erikoistunut yritys. Yritys tarjoaa palveluita seuraavissa alueissa: strategia, asiakaskokemus, ratkaisuliiketoiminta ja myynti, operatiivinen tehokkuus sekä johtamisen kehittäminen. 44

Johtamiseen ja esimiestyöhön on tarjolla koulutusta mm. johtamiskulttuuriin, johtoryhmän työskentelyyn ja suorituksen johtamiseen. Laatukeskus Excellence Finland Laatukeskus Excellence Finland Oy on koulutukseen ja konsultointiin erikoistunut yritys, joka järjestää seminaareja, kursseja ja valmennusta. Laatukeskuksen järjestämän Excellence Finland -kilpailun ja yrityksen muiden ulkoisten arvioinnin palveluiden tarkoituksena on muodostaa kaikenkokoisille organisaatioille tarkoitetun liiketoiminnan kartoituksen, arvioinnin ja kehittämisen palvelukokonaisuus. Kursseja on mahdollista suorittaa sekä verkko- että lähiopetuksena mm. seuraavissa aihepiireissä: organisaation suorituskyky/efqm ja CAF arviointimallit, toimintajärjestelmät, prosessit, LEAN, toiminnan ja laadun kehittämisen työkalut. Kesto ja hintataso vaihtelevat kurssista riippuen. Kurssit voivat olla aina päivästä kuukausiin ja hinnat 500 10 000 euroa. Jotkut tapahtumista ovat myös ilmaisia. Tapahtumapaikat ovat Tampere, Espoo, Vantaa ja Riihimäki. Kurssit ovat pääosin suomenkielisiä, osa pidetään kuitenkin englanniksi. Ratekoulutus Oy Ratekoulutus Oy on suomalainen koulutusalan yritys, joka tarjoaa kursseja ja seminaareja kohdennettuihin tarpeisiin. Yritys tarjoaa koulutusta seuraavilla alueilla: johtaminen ja esimiestyö, esiintyminen, tuotannonohjaus, tuotekehitys, laadunvarmistus, asiakashallinta, myynti ja markkinointi, kehittäminen, viestintä- ja sosiaalinen media, ympäristö- ja turvallisuusasiat, ajankohtaiset laki- ja säännöskysymykset. Kurssit kestävät yleensä 1-2 päivää. Kurssien hinnat ovat noin 500 1300 euron välissä. Humap Oy Humap Oy on konsultointiyritys, joka on keskittynyt organisaation kehittämiseen. Yritys tarjoaa palveluita organisaation eri osa-aluille, kuten organisaation yleinen kehittäminen ja muutosprosessit, johtaminen ja tiimityöskentely, coaching, esimies- ja asiantuntijavalmennus. Yrityksen sivuilta on myös mahdollista ostaa tietokone-ohjelmistoja organisaation kehittämistarpeisiin. Opinpaja Oy Opinpaja Oy on koulutusalan yritys, jonka asiakkaita ovat niin yksityiset yritykset kuin julkisen sektorin organisaatiotkin (mm. oppilaitokset). 45

Yritys suunnittelee ja toteuttaa koulutusta ja erilaisia projekteja, konsultoi koulutukseen ja osaamiseen liittyvissä asioissa sekä tekee erilaisia osaamistarvekartoituksia, selvityksiä ja tutkimuksia. Palvelut ovat suunnatut koko organisaatiolle ja koulutusalan asiantuntijoille. Aihe-alueita on mm.: viestinnässä ja vuorovaikutustaidoissa, johtamisessa ja esimiestyössä ja työyhteisöjen kehittämisessä. Koulutus räätälöidään aina asiakkaan ja koulutuksen osanottajien tarpeiden ja toiveiden mukaan. Opettajien täydennyskoulutuksessa keskitytään mm. eri opetusmenetelmien soveltamiseen ja käyttöönottoon, yhteistoiminnallisiin oppimismuotoihin ja opetusviestintään. Valittavissa on seuraavanlaisia sisältökokonaisuuksia: (1) Toiminnalliset opetusmenetelmät, joiden tavoitteena on antaa koulutuksen osallistujille tietoa ja taitoja toiminnallisten opetusmenetelmien soveltamiseksi omaan opetukseen. (2) Yhteistoiminnallinen oppiminen, jonka tavoitteena on antaa koulutuksen osallistujille tietoa yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteista sekä valmiuksia yhteistoiminnallisten opetusmenetelmien soveltamiseksi omaan opetukseen. (3) Luovat ryhmätyöskentely menetelmät, joiden tavoitteena on antaa koulutuksen osallistujille ideoita ja kokemuksia erilaisista luovista menetelmistä ryhmätyöskentelyssä (kohderyhmänä ovat erityisesti esimiehet, henkilöstönkehittämistehtävissä työskentelevät sekä ryhmän- ja tiiminvetäjät). (4) Opetusviestintä, jonka tavoitteena on antaa osanottajille eväitä opetuksen monipuolistamiseen erilaisille oppijoille paremmin sopivaksi. (5) Digitaalinen tarinankerronta, joka on pedagoginen konsepti, jossa suullisen tarinankerronta liitetään uuteen digitaaliseen tekniikkaan. (6) Opettajan ammatin tulevaisuuden kuvat, jossa on tarkoitus auttaa opettajia visioimaan opettajantyön tulevaisuutta tulevaisuusverstas-menetelmän avulla. FCG Koulutus Oy FCG Koulutus Oy toimii osana FCG Finnish Consulting Group konsernia 15, joka on monialainen konsultointiyritys, jonka palvelut keskittyvät infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnitteluun, koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen sekä kansainväliseen kehityskonsultointiin. FCG Konsultoinnin liiketoiminta koostuu erityisesti julkishallinnon johdolle suunnatuista palveluista strategisen johtamisen, sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen, ICT-palveluiden ja toimintamallien konsultoinnin ja tutkimuspalveluiden muodossa. Koulutustarjontaan kuuluu eri ammattiryhmien perus- ja jatkokursseja, ajankohtaispäiviä, verkkokoulutusta, foorumeja ja seminaareja, joita järjestetään eri puolilla maata. Koulutuksesta riippuen kurssit kestävät päivistä aina kuukausiin ja maksavat sadoista eurosta aina useaan tuhanteen euroon asti. 15 FCG Koulutus eriytettiin omaksi liiketoiminnakseen vuonna 2013 (aikaisempi nimi FCG Koulutus ja konsultointi Oy). 46

Yritys tarjoaa myös valmennuspalveluita. Palvelut kattavat johtamis- ja esimiestyön sekä muutos- ja prosessijohtamisen. Tarjolla on myös Suomen Kuntaliiton myöntämiin kuntajohtamisen sertifikaatteihin johtavat valmennusohjelmat. Eduhouse Oy Eduhouse Oy on toimivan johdon omistama koulutus- ja valmennusyhtiö. Eduhousen yhteydessä toimiva Eduhouse Trainings-yksikkö tarjoaa koulutusta seuraavissa aihealueissa: esimiestyö, HR, IT, juridiikka, markkinointi, myynti, taloushallinto, työhyvinvointi, Venäjän kauppa, verotus ja viestintä. Eduhouse tarjoaa myös asiakaan tarpeisiin räätälöityä koulutusta. Kurssit kestävät normaalisti yhden päivän ja maksavat noin 400 500 euroa. Järjestämispaikkoina toimivat Helsinki, Tampere, Turku, Kuopio, Jyväskylä ja Oulu. 4.3 Ammatilliset erikoisoppilaitokset ja HAUS Kehittämiskeskus Markkinointi-instituutin Kannatusyhdistys ry Markkinointi-instituutti on suomalainen elinkeinoelämän jatko- ja täydennyskouluttaja, jonka omistaa Markkinointi-instituutin Kannatusyhdistys ry. Markkinointi-instituutti kouluttaa monipuolisesti liike-elämän eri aiheista järjestämällä työssäkäyville aikuisille kursseja ja tutkintoja. Lisäksi se tarjoaa yritysvalmennusta ja toimii organisaatioiden liiketoiminnan kehittämisen kumppanina. Markkinointi-instituutissa voi suorittaa tutkintoja tai muutaman kuukauden kestoisia kursseja avoimena yksilökoulutuksena. Kursseja on valikoimassa yli sata ja tutkintoja kolmisenkymmentä. Markkinointi-instituutti tarjoaa koulutusta mm. seuraavista aihepiireistä: sihteeri- ja assistenttityö, johtaminen ja esimiestyö, henkilöstöhallinto ja HR, kiinteistönvälitys ja isännöinti, markkinointi ja viestintä, myynti ja asiakaspalvelu, talous ja rahoitus, yrittäjyys ja ammatilliset näyttötutkinnot. Tutkintoja on puolestaan mahdollista suorittaa esimerkiksi seuraavissa aihepiireissä: Johtamisen erikoisammattitutkinto, Henkilöstöassistentin tutkinto, Henkilöstöpäällikön tutkinto, Henkilöstöjohtajan tutkinto, Luottotutkinto, Markkinointitutkinto, Talouspäällikön tutkinto, Talouden johtamisen tutkinto ja Tiedottajan tutkinto. Lisäksi Markkinointi-instituutti tarjoaa yritysvalmennusta ja toimii organisaatioiden kumppanina muutostilanteissa. Yritysvalmennusten kesto vaihtelee yhdestä koulutuspäivästä useita kuukausia kestäviin koulutuksiin yrityksen tarpeiden mukaisesti. 47

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat suureksi osaksi valtion rahoittamia, mutta opiskelija maksaa itse omarahoitusosuuden sekä tutkintomaksun (58 ). Perustutkinnot ovat kokonaan valtion rahoittamia ja opiskelijalle tutkintomaksua lukuun ottamatta maksuttomia. Ammatillisia tutkintoja voi opiskella myös oppisopimuksella, jolloin opiskelu on maksutonta niin opiskelijalle kuin työnantajalle. Markkinointi-instituutin toimipisteet sijaitsevat Helsingissä ja Oulussa. Markkinointi-instituutin Kannatusyhdistys ry saa opetus- ja kulttuuriministerin myöntämää rahoitusta. Vuonna 2015 valtion osuus oli 8 295 201 euroa. Management Institute of Finland MIF Oy Management Institute of Finland MIF Oy tarjoaa koulutus- ja kehittämisratkaisuja julkiselle, yksityiselle ja kolmannelle sektorille. MIF tarjoaa koulutusta johtamiseen, viestintään, kansainväliseen liiketoimintaosaamiseen ja tietoteknologiaosaamiseen. Kohderyhmää ovat organisaatioiden ylin johto, johtoryhmät, esimiehet, assistentit ja asiantuntijat. Kurssista riippuen koulutus kestää 1-5 päivää ja maksaa 1500 6000 euroa. Opetuspaikkana toimivat Helsinki, Tampere, Lohja/Uusimaa Turku, Espoo, Oulu, Mikkeli, Seinäjoki, Suupohja, Vaasa, Kokkola, Kuopia, Lapua, Karkkila, Vantaa ja Jyväskylä. Verkkokurssit ovat myös mahdollisia. MIF tarjoaa mahdollisuuden erikoisammattitutkinnon suorittamiseen mm. seuraavissa tutkinnoissa: Johtamisen erikoisammattitutkinto, Ulkomaankaupan erikoisammattitutkinto, Yrittäjän ammattitutkinto ja Tuotekehitys. Oppisopimuskoulutuksena tutkinto voidaan suorittaa 58 euron hintaan. Koulutus kestää kahdesta kolmeen viikkoa. MIF saa opetus- ja kulttuuriministerin myöntämää rahoitusta. Vuonna 2015 valtion osuus oli 483 842 euroa. HAUS Kehittämiskeskus Oy HAUS kehittämiskeskus Oy on julkisen hallinnon ja palvelutoimintojen kouluttaja, kehittäjä ja valmentaja. HAUS tarjoaa koulutus- ja kehittämispalveluja pääasiassa valtionhallinnon muodostamalle sidosryhmäyhteisölle. Koulutustarjontaan kuuluu kursseja, seminaareja ja eripituisia koulutusohjelmia. Koulutusta on saatavilla laajasti eri osa-alueille, kuten asiakaspalveluun, EU-osaamiseen, hallintoon ja oikeuteen, johtamiseen, tiedon hallintaan ja viestintään. Johtamisen koulutusohjelmassa on esimerkiksi kolme vaihtoehtoa: Julkisen johtamisen strategia (n. 5kk ja 7000 ), Esimiesten valmennusohjelma (n. 3kk ja 3000 ) ja Johdon koulutusohjelma (n. 4kk ja 6000 ). 48

Avoimen koulutustarjonnan lisäksi yritys räätälöi koulutusta tilauksesta myös organisaatiokohtaisiin tarpeisiin. HAUS College järjestää myös tutkintotavoitteista ammatillista lisäopetusta oppisopimuksena. Tutkinnot ovat aikuisille soveltuvia näyttötutkintoja, joissa jokaiselle laaditaan oma henkilökohtainen suunnitelma tutkinnon suorittamiseen. Tarjontaan kuuluu tällä hetkellä: Johtamisen erikoisammattitutkinto (JET), Asiakirjahallinnon ja Arkistotoimen ammattitutkinto sekä Virastomestarin ammattitutkinto. Vuonna 2015 tulossa myös taloushallinnon erikoisammattitutkinto, jossa on jatkossa mahdollista suorittaa myös henkilöstöhallinnon osaamisala. Koulutus tapahtuu yrityksen toimitiloissa Helsingissä. HAUS on valtion inhouse-yhtiö ja vastaa suuresta osasta eri ministeriöihin henkilöstökoulutuksesta. HAUS saa opetus- ja kulttuuriministerin myöntämää rahoitusta. Vuonna 2015 valtion osuus oli 70 453 euroa. POHTO Oy POHTO Oy on suomalainen koulutusalan yritys, joka järjestää sekä kaikille avoimia että yrityskohtaisia koulutuksia lähinnä teollisuuden tarpeisiin. Yrityksen kurssitarjontaan kuuluu ammattilainen osaamiseen, energian-, metallin, ja metsäteollisuuden tuotanto, kunnossapito, liiketoiminnan johtaminen ja esimiestyö, projektihallinta, T&K ja erilaiset tutkinnot (Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, Vastaavan johtajan pätevöittävä säteilysuojelukoulutus ja Verkosto johtaminen). Kurssit kestävät päivästä aina puoleen vuoteen. Koulutuspaikkana voi toimia Oulu, Helsinki, Lappeenranta, Tampere, Tornio, Tuusula, Vaasa ja Ylivieska, tai vastaavasti yrityskohtainen paikka. POHTO saa opetus- ja kulttuuriministerin myöntämää rahoitusta. Vuonna 2015 valtion osuus oli 419 236 euroa. Rastor Oy Rastor Oy 16 on valtakunnallinen erikoisoppilaitos, joka järjestää aikuisten ammatillista lisäkoulutusta tekniikan alalla, rakennusalalla ja autoalalla koko Suomessa. Rastorissa eri koulutusohjelmia ja näyttötutkintoja voi suorittaa esimiestyöhön, johtamiseen, myyntiin ja asiakkuuksiin, tuotekehitykseen ja kasvuyrittäjyyteen sekä sihteerintyöhön liittyen. 16 Toukokuussa 2015 Rastor ja Markkinointi-instituutti yhdistyivät Markkinointi-instituutin kannatusyhdistyksen hankkiessa osakeenemmistön Rastor Oy:stä. Yritykset jatkavat toimintaansa omilla brändeillään ja koulutusohjelmillaan. 49

Koulutusohjelmasta riippuen koulutus kestää 6-24 kuukautta. Oppisopimuskoulutuksena toteutettu koulutus maksaa 58 euroa. Koulutus sisältää niin lähiopetusta (yleensä 10 15 kertaa), verkko-opetusta kuin työpaikalla oppimista. Tämän lisäksi yritys järjestää erilaisia valmennus- ja tehokoulutuksia. Päivän kestävät tehokoulutukset sisältävät aiheesta riippuen mm. luento-osuuksia, case-harjoituksia ja ryhmätöitä. Valmennuskoulutukset ovat myös tiiviitä ja lyhytkestoisia (2-6 pv.) kokonaisuuksia, jotka kehittävät erilaisia taitoja ja tarjoavat käytännönläheisiä ratkaisuja työelämän erilaisiin haasteisiin. Valmennukset ja tehokoulutukset maksavat noin 400 euroa. Rastor saa opetus- ja kulttuuriministerin myöntämää rahoitusta. Vuonna 2015 valtion osuus oli 4 111 266 euroa. AEL Oy AEL Oy on suomalainen tekniikan ammatillista koulutusta tarjoava yritys. Yritys kouluttaa teollisuuden ja teknisten palvelutoimialojen ammattilaisia, asiantuntijoita ja esimiehiä. Yritys tarjoaa yrityksille kehittämis- ja koulutuspalveluja sekä avoimia ja yrityskohtaisia koulutuksia. AEL:ssä järjestetään perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä niihin valmistavaa koulutusta. Valikoimassa on yli 60 valinnaista näyttötutkintoa. Koulutustarjontaa on seuraavissa aihepiireissä: teknologiateollisuuden koulutus, prosessiteollisuuden koulutus, muiden toimialojen koulutus (esim. autoala, sähköala) ja kaikille toimialoille soveltuva koulutus (esim. energia, media ja viestintä, yrittäjyys, liiketoiminta ja johtaminen). Tutkinnot kestävät n. 1,5 2,5 vuotta. Osasta tutkinnoista peritään ainoastaan tutkintomaksu 58 euroa. Osassa on lisäksi erillinen lisämaksu erikseen yksityishenkilöille ja yrityksille. Lähiopetuspäiviä on noin 10 20 päivää. AEL on sertifioitu koulutusyritys. Yrityksellä on ISO 9001 -laatusertifikaatti, ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä sekä OHSAS 18001 -sertifioitu työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä. Yrityksen päätoimipaikka on Helsingissä, muut toimipisteet sijaitsevat Oulussa, Tampereella ja Kouvolassa AEL saa opetus- ja kulttuuriministerin myöntämää rahoitusta. Vuonna 2015 valtion osuus oli 6 295 811 euroa. 50

4.4 Elinkeinoelämän ja työnantajajärjestöjen toiminta Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO tarjoaa rakennusalan aikuisopiskelijoille ajankohtaisia teemakoulutuksia, henkilösertifiointeihin ja pätevöitymisiin valmentavia koulutuksia rakentamisen laadunvarmistuksesta, suunnittelusta, kosteudenhallinnasta ja energiatehokkuudesta sekä järjestää ammatillisiin tutkintoihin valmistavaa koulutusta. RATEKO on rakennusalan ainoa ammatillinen erikoisoppilaitos. RATEKO järjestää koulutuksia myös yrityskohtaisina. RATEKON järjestää rakennusalan tuontantojohdon (RTJ) koulutusta, jonka tavoitteena on rakennusyritysten päällikkötehtävissä toimivien ja tuotannon johtotehtäviin valmentautuvien henkilöiden valmiuksien kehittäminen. Koulutus on sisällöltään ja painotuksiltaan tulevaisuuden esimiehen valmennusohjelma. Ohjelman suoritettua voi hakea Rakennusalan tuotantojohdon pätevyyslautakunnalta (FISE Oy:ltä) työpäällikön pätevyyttä. Rakennustuotannon ammattitutkinto (RAT) on puolestaan tarkoitettu henkilöille, jotka toimivat rakennusalan työnjohtotehtävissä. Tutkinnon tavoitteena on kehittää rakennusyritysten tuotantohenkilöstön valmiuksia toimia rakennusalan työnjohtotehtävissä. Tutkinto perustuu Opetushallituksen vahvistamiin Rakennustuotannon ammattitutkinnon perusteisiin. Rakennusalan työmaapäällikön erikoisammattitutkinto (RET) soveltuu vaativissa rakennusalan työnjohtotai projektinhallintatehtävissä toimiville, joilla on vähintään viiden vuoden kokemus projektihallinnan tehtävissä. Tutkinnon tavoitteena on kehittää rakennusyritysten työnjohto- ja projektinhallintatehtävissä toimivan henkilöstön valmiuksia toimia tuloksellisesti, kannattavasti ja laadukkaasti. RETissä on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: talonrakennus- ja infra-ala. RET-tutkinto muodostuu valmistavasta koulutuksesta, joka kestää noin vuoden. Siihen sisältyy 18 lähiopetuspäivää, näyttötehtäviä ja tenttejä henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaisesti. Tutkinto perustuu Opetushallituksen vahvistamiin Rakennusalan työmaapäällikön erikoisammattitutkinnon perusteisiin. RET-tutkinnon suoritettua voi hakea FISE Oy:ltä vastaavan työnjohtajan, työmaainsinöörin tai työpäällikön pätevyyttä. Muuntokoulutus TALONRAKENNUS -koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa kokeneista työntekijöistä työnjohtajia. Kolmevuotisen koulutuksen aikana suoritetaan Opetushallituksen vahvistamien tutkinnon perusteiden mukaan Rakennustuotannon ammattitutkinto (RAT). Opiskelija aloittaa monimuoto-opinnot työnjohtoharjoittelijana työnantajansa nimeämän mentorin ohjauksessa. Opiskelun päätyttyä työt jatkuvat itsenäisesti vanhemman työnjohtajan tehtävissä. Koulutusohjelman runko perustuu Opetushallituksen vahvistamiin Rakennustuotannon ammattitutkinnon perusteisiin. Koulutus on tarkoitettu talonrakennusalan ammattilaisille, joilla on pitkä työkokemus (suositeltavaa n. 10-15v). Ohjelma kestää 3 vuotta (6 lukukautta). Opiskelu suoritetaan monimuoto-opiskeluna. RATEKO järjestää lisäksi teemakoulutuksia ajankohtaisista aihealueista. Teemakoulutukset ovat 1-3 päivän kestoisia ja ne toteutetaan sekä avoimina että yrityskohtaisina. RATEKO tarjoaa myös koulutusta työturvallisuuteen liittyen mm. esimiehille suunnattua turvallisuusjohtamisesta. Työturvallisuuteen liittyen on mahdollista suorittaa työturvallisuuskortti, joka antaa perustiedot työturvallisuudesta. 51

RATEKOn pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Koulutuspaikkoina voi toimia Vantaa, Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Helsinki, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Seinäjoki, Tampere ja Turku. RATEKO saa opetus- ja kulttuuriministerin myöntämää rahoitusta. Vuonna 2015 valtion osuus oli 803 718 euroa. Kauppakamari Kauppakamarien tarkoituksena edistää yritystoimintaa ja talouden vapautta sekä toimia elinkeinoelämän edunvalvojina. Kauppakamarien tarjoamat palvelut kattavat lähes kaikki liike-elämän osa-alueet aina lainopillisesta neuvonnasta koulutusten järjestämiseen. Kauppakamarit ovatkin yksi Suomen suurimmista koulutusorganisaatioista. Keskuskauppakamari puolestaan järjestää valtakunnallisia tilaisuuksia ja koulutuksia edellä mainituista aihe-alueista. Tilaisuuksien kestot saattavat vaihdella päivästä useaan kuukauteen ja maksavat muutamasta sadasta eurosta aina pariin tuhanteen euroon asti sisällön ja pituuden mukaan. Kauppakamarien koulutustarjontaan kuluu mm. taloushallinto, kansainvälistyminen, myynti ja markkinointi sekä henkilöstöhallinto. Kauppakamareita on kaikkiin 19 Suomessa: Etelä-Karjalan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Etelä-Savon kauppakamari, Helsingin seudun kauppakamari, Hämeen kauppakamari, Keski-Suomen kauppakamari, Kuopion kauppakamari, Kymenlaakson kauppakamari, Lapin kauppakamari, Länsi- Uudenmaan kauppakamari, Oulun kauppakamari, Pohjanmaan kauppakamari, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Rauman kauppakamari, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, Satakunnan kauppakamari, Tampereen kauppakamari, Turun kauppakamari ja Ålands handelskammare. Kauppakamareihin kuuluu 19 000 suomalaista yritystä ja organisaatiota. 4.5 Työvoima- ja rekrytointikoulutus Saranen Consulting Oy Saranen Consulting Oy on resursoinnin asiantuntijaorganisaatio, jonka kohderyhmää ovat erityisesti ICTalan kasvuyritykset. Yritys tarjoaa palveluita resursointiin, sopeutustilanteisiin sekä tulokselliseen henkilöstöjohtamiseen. Yritys järjestää rekrytoinnin koulutusohjelmia, jotka keskittyvät pääsääntöisesti informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) yritysten ja asiantuntijoiden palvelemiseen. Yritys järjestää kuitenkin rekrytoivia koulutusohjelmia myös mm. vakuutuskäsittelijän, sähköisen taloushallinnon sekä valmistavan teollisuuden työtehtäviin. 52

Rekrytointiohjelman ajaksi solmitaan yrityksen kanssa noin 6 kuukauden mittainen koulutussopimus. Ohjelmat voidaan räätälöidä tarpeen mukaan yrityksen tarpeisiin. Koulutusohjelmia järjestetään eri puolella Suomea. Palveluihin kuuluu myös ICT-yritysten henkilöstön sopeuttamistilanteet sekä uravalmennukset. Yrityksen koulutuskumppaneina toimii ELY-keskukset ja TE-toimistot. Muita yhteistyökumppaneita ovat Sovelto Oy, Tieturi, Knowit, Salcom ja KPMG erityisesti ICT alan ohjelmissa. Sähköisen taloushallinnon koulutuskumppanimme ovat Eduhouse ja Lasmak. Primetieto Oy Primetieto Oy:n ydinliiketoiminto alueeseen kuuluu työvoimakoulutus, rekrytointipalvelut sekä työnantajille että työnhakijoille ja toimisto-ohjelmistokoulutus. Primetieto järjestää kehittämiskoulutusta (KEKO) alueellisen Elinkeino- Liikenne ja Ympäristökeskuksen (ELY-keskus) tai työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) toimeksiannosta. KEKO:n kesto on 5-9 kuukautta. Yrityksen valitsemalle opiskelijalle koulutuskokonaisuus sisältää koulutusteeman mukaista opetusta ja pitkän työjakson. Teemasta riippuen opetusta on 30-60 päivää. Työjaksot yrityksessä voivat olla 5-7 kuukautta Primetieto järjestää myös rekrytointikoulutusta, mikä tarkoittaa 1) henkilöhakua alueen työnhakijoista, 2) valitun henkilön täsmäkouluttamista ja 3) perehdyttämistä yrityksen tehtävään koulutusajalla. Primetieto hakee käynnistettävälle koulutukselle Työ- ja elinkeinohallinnolta julkisen tuen. Tuki voi olla jopa 70 prosenttia rekrytointikoulutuksen kustannuksista. Julkisen tuen vuoksi mukaan lähtevän yrityksen kustannukset ovat alhaiset, enintään kolmasosa normaalilla tavalla haettavan uuden toimihenkilön rekrytointi- ja palkkakustannuksista. Toimistokoulutus on kohdennettu yritysten henkilöstölle ryhmäkoulutuksena. Primetiedolla on myös suunnitellut valmiskurssit. Koulutusryhmän koko on tavallisesti 5-12 henkilöä (max 22). Kurssien kestot ovat 1-2 päivää. Koulutuspäivän hinta on noin 250 euroa. 4.6 Viestintä ja markkinointi Mercuri International Oy Mercuri International Oy on kansainvälinen myynnin edistämisstrategioihin keskittyvä yritys. Mercuri tarjoaa avointa valmennusta erityisesti myynnin näkökulmasta mm. johtamiseen, esimiestyöhön, myyntityöhön ja asiakaspalveluun liittyen. Valmennus voi tapahtua verkkokurssina tai erilaisissa seminaareissa ja tapahtumissa. Koulutusta voi lisäksi saada asiakaskohtaisesti. 53

Johtamiseen ja esimiestyöhön liittyen koulutusta on saatavilla myynnin johtamiseen, esimiestaitoihin ja johtamiseen. Koulutus sisältää niin henkilökohtaisia tehtäviä, ryhmätöitä, tilanneharjoituksia kuin keskusteluharjoituksia kurssista riippuen. Koulutuksen kesto vaihtelee päivistä kuukausiin ja hinnat ovat noin 2500 4000 euron välillä. Tarjolla on myös muutaman tunnin kestoisia maksuttomia tapahtumia. AAC Global Oy AAC Global Oy on Pohjoismaiden johtava kansainvälistymispalvelujen tarjoaja, joka tukee asiakkaitaan osaamisen ja viestinnän haasteissa monikielisessä ja -kulttuurisessa liiketoimintaympäristössä. AAC Global on osa Sanoma-konsernia yli 20 maassa toimivaa eurooppalaista viestintäkonsernia. Yrityksen palvelutarjonta sisältää koulutuksia ja valmennuksia aina kielistä ja viestinnästä johtamistaitoihin, käännös- ja lokalisointipalveluja sekä termienhallintaa, dokumentointia ja digitaalisia viestintäratkaisuja. Koulutus voi olla avointa (3-8 henk.) tai yrityskohtaisesti suunniteltua ryhmäopetusta, henkilökohtaista valmennusta tai konsultointia. Koulutusta on myös tarjolla verkkokursseina. Avoimeen opetukseen kuuluu noin 20 lähiopetus kertaa. Koulutus tapahtuu joko Helsingissä, Kouvolassa, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Vaasassa tai Oulussa. Hinta on noin 400 euroa. 4.7 Kouluttajien ja koulutusjärjestelmän kehittäminen EduCluster Finland Oy EduCluster Finland Oy on kansainvälinen asiantuntijapalveluita tarjoava yritys, joka on Jyväskylän yliopiston konsortio. Yritys toimii eri koulutuksen kehittämisen alueilla: koulutusjärjestelmäreformeissa, koulutuksen ja opetuksen laadun arvioinnissa ja kehittämisessä, ammatillisen kehittämisen ja opettajankoulutuksen kentällä sekä työllisyyden tukemisessa ammatillisen ja korkeakoulutuksen kautta. Palveluihin Suomessa kuuluu INKA-arviointijärjestelmä, joka on työväline opetuksen laadun arviointiin ja kehittämiseen, sekä Minussa on Talenttia! valmennuskokonaisuus, jonka on tarkoitus perehdyttää ja valmistaa henkilöstöä kansainväliseen liiketoimintaan ja ympäristöön. Yritys tarjoaa myös lyhytkestoisia asiantuntijaprosesseja erilaisille ryhmille, jotka ovat kiinnostuneita esimerkiksi suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. 54

4.8 Projektijohtaminen Suomen Projekti-Instituutti Oy Suomen Projekti-Instituutti Oy on kansainvälinen projektijohtamisen koulutus- ja konsultointiyritys. Avoimet projektijohtamisen valmennuskurssit on suunnattu niin kokeneille kuin aloitteleville projektipäälliköille. Tarjonta vaihtelee projektityön perusteista aina erilaisten projektijohtamisen sertifikaattien suorittamiseen. Avoimet kurssit kestävät aina päivästä noin puoleen vuoteen ja maksavat noin 600 6400 euroa. Kurssit pidetään joko Vantaalla, Espoossa tai Tampereella. Tarjolla on myös yrityskohtaista valmennusta, jonka kesto vaihtelee muutamasta päivästä pariin viikkoon. Yritys tarjoaa myös kokonaisvaltaista projektien hallintaa ja läpiviemistä tukevia ohjelmistoratkaisuja, kuten P6 EPPM-ohjelmisto, joka on suunniteltu investointien, valmistavan teollisuuden, asiakastoimitusten ja rakentamisen projektijohtamiseen. 4.9 Kansainväliset kauppakorkeakoulut Institut Européen d'administration des Affaires (INSEAD) INSEAD on kansainvälinen kauppakorkeakoulu, joka tarjoaa vuoden mittaista täysipäiväistä Master of Business Administration (MBA) -koulutusta, executive MBA -ohjelman, tohtorinkoulutusta ja laajoja kursseja yritysjohdolle. Kansainväliset liikkeenjohdon koulutusohjelmat keskittyvät mm. Aasian markkinoihin (International Management in Asia Pacific), kestävään kehitykseen (Leading the Business of Sustainability), kansainväliseen johtamiseen (Management Skills for International Business) ja kansainvälisiin johtoryhmiin (International Directors Programme). Lähiopetus tapahtuu joko Euroopan (Ranska), Aasian (Singapore) tai Lähi-idän (Abu Dhabi) kampuksella. Ohjelmien hinnat ovat 65 800 euroa. International Institute for Management Development (IMD) IMD on kansainvälinen kauppakorkeakoulu, joka tarjontaan kuuluu MBA ja EMBA koulutusohjelmia, liikkeenjohdon koulutusohjelmia. MBA-ohjelmat kestävät vuoden. Ohjelmassa keskitytään yleiseen johtamiseen ja johtajuuteen, minkä takia useimmat työllistyvät teollisuuden alalle. Sisään otetaan 90 oppilasta, joiden tulee omata vähintään kandidaatin tutkinto ja kolme vuotta työkokemusta. 55

EMBA-ohjelmien kohderyhmänä ovat jo kokeneet yritysjohtajat (vähintään 15 vuotta työkokemusta). Ohjelma on yli vuoden mittainen. Koulutuksessa keskitytään käytännön asioihin, johtajuustaitoihin ja erilaisiin yritysmaailman teemoihin. Stanfordin yliopisto Stanfordin yliopisto on yhdysvaltalainen yliopisto Stanfordin kaupungissa Kaliforniassa, lähellä San Franciscoa. Stanfordin koulutusohjelmiin kuuluu maantieteet, luonnontieteet, yhteiskuntatieteet, talous, koulutus, laki ja lääketiede. Stanfordissa oli syksyllä 2012 vajaat 16 000 opiskelijaa, joista jatko-opiskelijoita on noin 8 800. Henkilökuntaa yliopistossa on noin 2 000. Stanfordin yliopistoa pidetään yhtenä maailman arvostetuimmista yliopistoista. London Business School London Business School on kauppakorkeakoulu, joka toimii osana Lontoon yliopistoa. Kauppakorkeakoulu sijaitsee Lontoossa. Koululla on monia eri koulutusohjelmia, kuten MBA ja EMBA, rahoituksesta, johtamisesta ihmisille, joilla on vähintäänkin kahden vuoden työkokemus, sekä tohtorintutkintoon johtavia koulutusohjelmia. Liikkeenjohdon koulutusohjelmia on saatavilla rahoituksesta, markkinoinnista, strategiasta, HR:sta, muutosjohtamisesta ja johtamisesta. Koulutus maksaa muutamasta tuhannesta useaan kymmeneen tuhanteen euroon. Henley Business School Osana Reading yliopistoa toimiva Henley Business School on kansainvälinen kauppakorkeakoulu, joka keskittyy johtamista ja liike-elämää palveleviin koulutusohjelmiin. Kauppakorkeakoulu järjestää Suomessa Flexible Executive MBA -ohjelmaa (Flexible Executive MBA), joka on suunnattu työelämässä toimiville yritysjohtajille. EMBA-ohjelmassa opinnot jakautuvat kolmeen vaiheeseen: organisaatioiden johtaminen, strateginen johtaminen ja muutosjohtaminen & erikoistumisopinnot. Ohjelmaan sisältyy niin verkkoluentoja kuin yksilö- ja ryhmätyöskentelyä. Flexible Executive MBA -ohjelma alkaa kaksi kertaa vuodessa ja siihen voi hakea ympäri vuoden. Suurin osa lähipäivistä pidetään Helsingissä, missä Henleyn Suomen toimisto sijaitsee. Osa luennoista voidaan kuitenkin järjestää Henleyn kampuksella Englannissa. Ohjelman kestoksi on arvioitu kaksi vuotta. Ohjelman hinta on 36 000 euroa + matkakulut. 56

Kauppakorkeakoulu tarjoaa lisäksi ns. Henley Business School Executive Education liikkeenjohdon kehittämisohjelmia, joissa on mahdollista saada myös yrityskohtaisia ja räätälöityjä johtamisohjelmia. Henley Business School järjestää myös avoimia liikkeenjohdon ohjelmia. Ohjelmat toteutetaan kauppakorkeakoulun omalla kampuksella Englannissa tai asiakkaan omissa tiloissa. Avoimien johdon koulutusten pääkategorioita ovat mm. johtajuus, strateginen johtaminen, HR-johtaminen, coaching ja yrittäjyys. Avoimien ohjelmien kesto on 3-7 päivää. Hinnat ovat 5520 9660 euroa (hinnat perustuvat elokuussa vaihtuviin uusiin hintoihin). Coaching-palvelut Henley Centre for Coaching- ja Behavioural Change -ohjelmat tarjoavat useita avoimia ja räätälöityjä ohjelmia asiantuntijoille, managereille ja yritysjohtajille. Ohjelmat perustuvat kokemusperäiseen oppimiseen, pienryhmätyöskentelyyn ja reflektoivaan työskentelyyn. Ohjelmien kestot vaihtelevat 6-30 kuukauden välillä. Hinnat vaihtelevat ohjelman ja asiakkaan lähtötason mukaan 4133 26213 euron välillä. Massachusetts Institute of Technology (MIT) MIT on teknillinen korkeakoulu Cambridgen kaupungissa Massachusettsissa Yhdysvalloissa. MIT tunnetaan ennen kaikkea luonnontieteiden ja tekniikan opetuksesta sekä tutkimuksesta, mutta yliopistossa opetetaan myös johtamista, taloustieteitä, kieliä, poliittista historiaa ja filosofiaa. MIT Executive MBA on 20 kuukautta kestävä keskiliikkeen johdolle tarkoitettu koulutusohjelma. Hintaa ohjelmalla on yhteensä 136 000 euroa. MIT Sloan Fellows on kokopäiväinen MBA ohjelma, joka kestää 12 kuukautta ja on suunnattu keskijohdolle. Koulutusohjelma maksaa 116 000 euroa. MIT Sloan Executive Education on ei-tutkintoon tähtäävä koulutusohjelma, josta löytyy yli 40 kurssia, jotka kestävät parista päivästä viikkoon. Hinnat vaihtelevat muutamasta tuhannesta useisiin kymmeniin tuhansiin. Ohjelmia on mahdollista valita yksilön tai organisaation tarpeisiin räätälöitynä. MIT pidetään yhtenä maailman parhaista yliopistoista. 57

5. Yritysten taloustiedot Suomen Asiakastieto Oy:n yritystietokannan avulla tehtiin katsaus eri täydennyskoulutusta tarjoavien yritysten tilinpäätöstietoihin. Tarkastelu kohdistui Suomessa tapahtuneeseen liiketoimintaan viime vuosien liikevaihdon, liiketoiminnan tuloksen ja henkilöstömäärien osalta. Luvun aikana näihin taloustietoihin perehdytään tarkemmin. Tilinpäätöstiedot ovat päivitetty 10.6.2015, minkä jälkeen tehdyt muutokset tai päivitykset taloustiedoissa eivät ole enää mukana tässä tarkastelussa. Tietojen kattavuus vaihteli yrityksen mukaan. Pääsääntöisesti kaikilta yrityksiltä oli kuitenkin saatavilla samat talouteen liittyvät perustiedot yhtä kattavasti. Yrityksien viimeisimmät tilinpäätöstiedot ovat joko vuodelta 2013 tai 2014. Luvun aikana yrityksen perässä on ilmoitettuna viimeisin tilinpäätösvuosi, jolta yrityksen tiedot ovat peräisin. Seuraavassa taulukossa yritykset on listattuna sen mukaan, miltä vuodelta yrityksen tilinpäätöstiedot ovat tarkastelussa. Otoksessa on kaikkiaan 36 yritystä. 17 Seuraavat yritykset puuttuvat: IMD, Markkinointiinstituutin Kannatusyhdistys RY, Educore, Saranen Consulting Oy, Rakennusteollisuus RT ry, Kauppakamari, Stanfordin yliopisto, MIT, London Business School ja INSEAD. Taulukko 15. Yritykset tilinpäätösvuoden mukaan Tilinpäätösvuosi 2014 Tilinpäätösvuosi 2013 AAC Global Oy EduCluster Finland Oy Aalto University Executive Education Oy Grape People Finland Oy AEL Oy Mercuri International Oy Arrow ECS Finland Oy Spring House Oy Eduhouse Oy Yrittäjien Koulutuskeskus Oy FCG Koulutus Oy HAUS Kehittämiskeskus Oy Henley Business School Humap Oy Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy Oy Laatukeskus Excellence Finland Leaderment Oy Management Institute of Finland MIF Oy Novetos Oy Onsight Helsinki Oy Opinpaja Oy Perfecto Oy PLM Group Suomi Oy POHTO Oy Primetieto Oy Rastor Oy Ratekoulutus Oy 17 Luvun aikana mainittu otos viittaa tähän 36 yrityksen joukkoon. 58

Romana Management Oy Salcom Group Oy Sovelto Oyj Suomen Projekti-Instituutti Oy Suomen Toimitusjohtajakoulu Oy Talent Vectia Oy Talentum Events Oy Via Consulting YVG Oy Innotiimi Oy *Puuttuu IMD, Markkinointi-instituutin Kannatusyhdistys RY, Educore, Saranen Consulting Oy, INSEAD ja Rakennusteollisuus RT ry *Lähde: Suomen Asiakastieto Oy Päähavainnot luvun aikana läpi käytävistä taloustiedoista: (1) Yrityskoot vaihtelevat otoksessa olevien yritysten kesken suuresti niin liikevaihdon, tuloksen kuin henkilöstömäärienkin suhteen; (a) isoimpien yrityksen liikevaihto oli keskimäärin yli 11 kertaa suurempaa kuin liikevaihdoltaan pienempien yritysten; (b) liiketoiminnan tulokset vaihtelivat noin puolestatoista miljoonan molemmin puolin; (c) henkilöstömäärältään suurimman yrityksen palveluksessa työskenteli enemmän henkilöstöä kuin kahdessatoista vähiten työllistäneessä yrityksessä yhteensä. (2) Liikevaihdon, tuloksen tai henkilöstömäärien perusteella ei ole havaittavissa yleisempää trendiä, esimerkiksi suhdanteiden mukaan, ja tilinpäätöstiedot vaihtelivatkin varsin epäsäännöllisesti eri vuosien välillä; (a) reilulla viidenneksellä yrityksistä liikevaihto kasvoi edelliseen tilastovuoteen 18 verrattuna; (b) puolella yrityksistä tulos parani ja kolmella neljästä tulos oli positiivinen; (c) yritysten henkilöstömäärät ovat pysyneet vakaina viime vuodet liikevaihdon ja tuloksen heilahteluista huolimatta. Voi siis olla, että koulutus toimialana ei ole aivan niin suhdanneherkkä kuin moni muu toimiala, ja koska koulutustarve ei varsinaisesti katoa suhdanteiden mukana ja taloudellinen epävarmuus voi myös lisätä kouluttautumisen tarvetta, minkä vuoksi koulutuskysyntä saattaa olla melko vakaata taloudellisesta tilanteesta riippumatta. On mahdollista, että trendien puuttuminen ja talousluvut viittaavat tähän. 5.1 Liikevaihdossa suuria eroja yritysten välillä Liikevaihto vaihtelee suuresti otoksessa olevien yrityksien kesken. Isoimpien yrityksen liikevaihto (yli 2 milj.) oli keskimäärin yli 11 kertaa suurempaa kuin liikevaihdoltaan pienempien yritysten (liikevaihto alle 2 milj.). 18 Joko vuosi 2012 tai 2013. Katso taulukko 15. 59

Yhtä yritystä lukuun ottamatta kaikki mukana olevat yritykset luokitellaan pieniksi tai keskisuuriksi liikevaihtonsa puolesta. 19 Liikevaihdoltaan yli 2 miljoonan euron yrityksiä oli yhteensä 20 ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 173 miljoonaa euroa, mikä kattaa 93 prosenttia koko otoksen liikevaihdosta. Yrityksiä, joiden liikevaihto oli alle 2 miljoonaa euroa, oli yhteensä 16 ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 12,7 miljoonaa euroa, mikä kattaa 7 prosenttia koko otoksen liikevaihdosta. Isompien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli näin ollen noin 13 kertaa suurempaa kuin pienempien yritysten. Liikevaihdoltaan alle 2 miljoonan euron yritykset löytyvät kaaviosta 7 kohdasta muut yritykset. Kummassakin koko luokassa yrityskokojen vaihtelut suurimman ja pienimmän yrityksen välillä olivat huomattavia. Suurimman ja pienimmän yrityksen ero oli 23-kertainen liikevaihdoltaan yli 2 miljoona euroa olevien välillä, kun taas liikevaihdoltaan alle 2 miljoonan euron yritysten kesken ero oli peräti 285- kertainen. Huomioin arvoista on vielä se, että kolmanneksella yrityksistä liikevaihto jäi alle 1 miljoonaan euron. Tämän lisäksi on hyvä muistaa luvun aikana, että Arrow ECS:n liiketoimintaan kuuluu myös paljon muuta toimintaa koulutuksen lisäksi mm.: analytiikan ja tiedonhallinnan ratkaisut, uuden sukupolven palvelin-, tallennus- ja verkkoteknologia, työasema- ja sovellusvirtualisointia sekä pilviratkaisuja. Samoin AAC Globalin liiketoiminta pitää sisällään myös muutakin kuin koulutusta: käännöstoiminta, sovellusten ja verkkosivujen lokalisointi, dokumentointi, ynnä muita lisäpalveluita. Taulukko 16. Yritykset jaoteltuna liikevaihdon mukaan Yritykset Liikevaihto Muutos Yritykset Liikevaihto Muutos Yli 2 milj. % Alle 2 milj. % Arrow ECS Finland Oy (2014) 50 449 000 21 Romana Management Oy (2014) 1 708 000-4 Aalto University Executive Education Oy (2014) 15 872 108 38 Humap Oy (2014) 1 462 000-9 AAC Global (2014) 13 026 000-7 Suomen Projekti-Instituutti Oy (2014) 1 367 000-19 AEL Oy (2014) 8 721 448 1 Laatukeskus Excellence Finland (2014) 1 141 000-8 Talent Vectia Oy (2014) 8 267 934-16 Yrittäjien Koulutuskeskus Oy (2013) 1 138 456-15 Rastor Oy (2014) 8 012 023-7 Onsight Helsinki Oy (2014) 967 000 40 Sovelto Oyj (2014) 7 272 684-16 Ratekoulutus Oy (2014) 942 000-38 Talentum Events Oy (2014) 7 236 000-10 Via Consulting YVG Oy (2014) 915 000-40 Mercuri International Oy (2013) 7 061 000-25 Suomen Toimitusjohtajakoulu Oy (2014) 841000-2 FCG Koulutus Oy (2014) 6 978 000-9 Grape People Finland Oy (2013) 640 000-13 HAUS Kehittämiskeskus Oy (2014) 5 704 996 11 Perfecto Oy (2014) 600 000-31 Spring House Oy (2013) 5 672 687 33 Primetieto Oy (2014) 553 221 26 Management Institute of Finland MIF Oy (2014) 4 925 339 8 Novetos Oy (2014) 180 000-11 PLM Group Suomi Oy (2014) 4 904 000-5 Leaderment Oy (2014) 140 000-62 Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy Opinpaja Oy (2014) (2014) 4 180 725-6 70000.. Salcom Group Oy (2014) 3 660 898-29 Henley Business School (2014) 6000-54 POHTO Oy (2014) 3 146 981-1 Yhteensä 12 670 677 Innotiimi Oy (2014) 2 829 000-31 Keskiarvo 791 917 EduCluster Finland Oy (2014) 2 809 000-9 Eduhouse Oy (2014) 2 200 007-14 Yhteensä 172 929 830 Keskiarvo 8 646 492 *Opinpajan kohdalla taloustietoja saatavilla ainoastaan vuodelta 2014. *Lähde: Suomen Asiakastieto Oy 19 Vuosiliikevaihto enintään 50 miljoonaa. http://www.stat.fi/meta/kas/pk_yritys.html 60

Kaavio 7. Yritysten liikevaihdon osuus koko otoksesta Arrow ECS Finland Oy (2014) Aalto University Executive Education Oy (2014) AAC Global (2014) AEL Oy (2014) Talent Vectia Oy (2014) Rastor Oy (2014) 2 % 2 % 2 % 3 % 2 % 3 % 3 % 3 % 2 % 1 % 7 % 27 % 9 % Sovelto Oyj (2014) Talentum Events Oy (2014) Mercuri International Oy (2013) FCG Koulutus Oy (2014) HAUS Kehittämiskeskus Oy (2014) Spring House Oy (2013) 4 % 4 % 4 % 4 % 4 % 4 % 5 % 7 % Management Institute of Finland MIF Oy (2014) PLM Group Suomi Oy (2014) Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy (2014) Salcom Group Oy (2014) POHTO Oy (2014) Innotiimi Oy (2014) EduCluster Finland Oy (2014) Eduhouse Oy (2014) Muut *Lähde: Suomen Asiakastieto Oy Maailman suurimpiin IT-alan tukkureihin lukeutuva Arrow ECS oli liikevaihdoltaan selvästi suurin yritys. Yrityksen liikevaihto 50,4 miljoonaa euroa kattoi yli neljänneksen (27 %) koko otoksen yhteenlasketusta liikevaihdosta. Arrow ECS:n liikevaihto oli suurempaa kuin neljän seuraavaksi suurimman yrityksen (Aalto 61