ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto 2014
Helsingin rakennusvalvontaviraston energiansäästön toimintasuunnitelma Sisällysluettelo 1. Taustaa... 2 2. Nykytilanne... 3 2.1 Rakennusvalvontaviraston tehtävät ja toiminta 2.2 Rakennusvalvontaviraston toimitilojen ja toiminnan energiankulutus 3. Energiansäästötavoite... 5 4. Keskeiset toimenpiteet energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi... 6 4.1 Toimitilat, Siltasaarenkatu 13 4.2 Tietohallinto 4.3 Liikkuminen 4.4 Toiminnan kehittäminen 5. Tietolähteet... 10 6. Yhteistyö, seuranta ja jatkotoimenpiteet... 10 Liitteet... 11 1
Helsingin rakennusvalvontaviraston energiansäästön toimintasuunnitelma 1. Taustaa Helsingin kaupunki on sitoutunut vähentämään energiankulutustaan ja samalla myös kasvihuonepäästöjään. Kaupungin strategiaohjelmassa (2013-2016) tavoitteeksi on asetettu energiatehokas kaupunkirakenne ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä (vuoden 1990 tasosta). Vastuullisen energiapolitiikan tärkein työväline on energiansäästö. Energian säästämisellä on myös kaupungin toimintamenoja vähentävä vaikutus. Kaupungin ja valtion välisen energiatehokkuussopimuksen (KETS) päätavoite on 9 prosentin kiinteä energiansäästö vuoden 2016 loppuun mennessä (vertailuvuosi 2005). Vuotuisilla välitavoitteilla pyritään varmistamaan sopimuksen mukaisen energiansäästötavoitteen saavuttaminen. Helsingin kaupungin eri hallintokuntien tulee vuosittain määritellä energiansäästöä koskevat tavoitteensa siten, että kaupunkitasolla pysytään kasvihuonekaasupäästöjen ja energiansäästötavoitteiden päätetyillä vähenemisurilla. Helsingin kaupungin Energiansäästöneuvottelukunta ESNK on kirjeessään (8.2.2013) ilmoittanut, että eri hallintokuntien tulee laatia tai päivittää tarvittaessa sitovia energiansäästötavoitteita koskeva toimintasuunnitelma viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä. Suunnitelmat julkaistaan energiansäästöneuvottelukunnan nettisivuilla säästöideoiden ja -käytäntöjen jakamiseksi hallintokuntien kesken: www.hel.fi/hel2/esnk Viraston energiansäästön toimintasuunnitelmaan tulee sisällyttää kuvaus käyttäjien, ylläpitäjien ja kiinteistönhuollon välisestä yhteistyöstä pyrittäessä rakennusten oikeanlaisen energiatehokkuuden, ylläpidon ja käytön aikaansaamiseen. Hallintokunnat voivat saada apua oman toimintasuunnitelmansa laadintaan HKR-Rakennuttajalta, jonne myös valmiit suunnitelmat lähetetään sähköpostilla (sirpa.eskelinen@hel.fi). Tämä Helsingin rakennusvalvontaviraston energiansäästön toimintasuunnitelma on tarkoitettu vuoden 2014 talousarvion tueksi. Toimintasuunnitelman on laatinut Pirjo Pekkarinen-Kanerva ja se on hyväksytty viraston yhteistoimintaryhmän kokouksessa 16.9.2013. 2
2. Nykytilanne 2.1 Rakennusvalvontaviraston tehtävät ja toiminta Helsingin rakennusvalvontavirasto on viranomaistehtäviä hoitava, noin 120 henkilön virasto, jonka toimintaa säätelevät pääasiassa maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus, Suomen rakentamismääräyskokoelma sekä Helsingin kaupungin rakennusjärjestys ja kaavoituksessa asetetut tavoitteet. Keskeisinä tehtävinä ovat rakentamisen ja korjaamisen lupakäsittely ja niihin liittyvä neuvonta, suunnittelun ohjaus ja työmaavalvonta. Rakennusvalvontaviraston toimintasuunnitelman painopistealueet ovat vuosina 2010-2013 olleet kestävä rakentaminen, ammatillinen osaaminen, prosessitalkoot ja sähköinen asiointi. Kestävä rakentaminen on painottunut erityisesti energiatehokkuuteen. Suomessa toteutetaan EU:n energiatehokkuusdirektiiviä siten, että vuonna 2013 tulevat voimaan sekä uusi laki energiatodistuksista että luvanvaraista korjausrakentamista koskevat energiamääräykset. Uudisrakentamisen energiatehokkuutta koskevissa määräyksissä otettiin kesällä 2012 käyttöön ns. kokonaisenergiatarkastelu, jossa myös energiamuoto otetaan laskennallisesti huomioon. Tavoitteena on lisätä kaukolämmön ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä ja vähentää sähkön käyttöä. EU:n linjausten mukaan kaikkien uusien rakennusten tulee vuoden 2021 alusta lähtien olla lähes nollaenergiarakennuksia. Valtakunnallisen Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelman (ERA17) tavoitteena on nostaa Suomi energiaosaamisen kärkimaaksi vuoteen 2017 mennessä. Vuonna 2011 kuuden kaupungin, Helsingin, Vantaan, Espoon, Oulun, Tampereen ja Turun kaupunginjohtajien ilmastoverkosto vastasi ERA17-haasteeseen ja nosti esiin tärkeitä tavoitteita, jotka liittyvät myös rakennusvalvonnan toimintaan. Verkoston ilmastoaloite 2, rakentamisen ohjauksen kehittäminen, on otettu rakennusvalvonnassa huomioon parantamalla asiakaspalvelua ja -ohjeita, kouluttamalla omaa henkilökuntaa ja järjestämällä tietoiskuja rakentajille ja korjaajille. Rakennusvalvonta on osallistunut myös asukaslähtöistä ilmastotyötä tukeviin hankkeisiin (ilmastoaloite 3). Rakennusvalvonnan tehtäviin kuuluu rakennusten energiatehokkuuteen liittyvien säädösten toteutumisen valvonta ja neuvonta. Helsingissä vuonna 2012 rakennusluvan saaneista uusista asuintalokohteista noin 67 prosenttia on parasta A- energiatehokkuusluokkaa vuoden 2007 energiatodistuslain mukaisella luokittelulla (A 2007 G 2007 ). Uusien asuinrakennusten energiatehokkuus on viime vuosina parantunut selvästi, sillä vuonna 2009 A-luokan kohteita oli vain 21 prosenttia. 3
Helsingissä vuosina 2009-2012 myönnettyjen rakennuslupien mukaiset uusien asuintalohankkeiden energiatehokkuusluokat (A 2007 - G 2007 ) 2.2 Rakennusvalvontaviraston toimitilojen ja toimintojen energiankulutus Rakennusvalvontavirasto toimii vuokratiloissa Helsingin Toimitilat Kiinteistö Oy:n hallinnoimassa toimistorakennuksessa osoitteessa Siltasaarenkatu 13, Helsinki 53 (Kallion toimistotalot). Samassa kiinteistössä toimii myös Helsingin kaupungin varhaiskasvatusvirasto ja lasten päiväkoti Kaleva. Rakennus on valmistunut vuonna 1981 ja sen tilavuus on 27408 m 3, bruttoala 9022 m 2, kerrosala 7460 m 2 ja huoneistoala 6537 m 2. Rakennusvalvontavirastolla on omassa käytössään 3368 huoneisto-m 2 eli 51,5 prosenttia koko rakennuksen tiloista. Virastolla ei ole omaa kulutusseurantaa, vaan energiankäyttöä seurataan kiinteistökohtaisesti. Vedestä ja lämmityksestä maksetaan tilavuokran yhteydessä. Siltasaarenkatu 13:lle vuoden 2011 kulutustietojen pohjalta laaditun energiatodistuksen mukaan rakennus on energiatehokkuusluokkaa D 2007 ja energiankulutus 157 kwh/brm 2 /vuosi (ks. liite 1). Alla olevissa kaavioissa on vertailtu kiinteistön sähkön ja lämmön vuosien 1997-2011 ominaiskulutusta vastaavaan toimistorakennukseen. Sähkö (kwh/m 3 ) Lämpö (kwh/m 3 ) 4
Siltasaaren katu 13 koko kiinteistön lämmön, sähkön ja veden vuositason kulutus on esitetty alla olevassa taulukossa. Koska hallintokuntakohtaista mittausta ei ole, on rakennusvalvonnan osuus arvioitu viraston hallinnassa olevan neliömäärän perusteella. Kuva: Rakennusvalvontaviraston ja Siltasaarenkatu 13 koko kiinteistön (suluissa) energian ja veden kulutus 2005-2012 / ominaiskulutus: vesi l/ m 3, muut kwh/m 3 (lähde: WebKulu-sivusto, http://hkrkulu.vtt.fi/ekokulu.asp) Rakennusvalvontaviraston toimintaan liittyvästä energiankäytöstä osa muodostuu tyypillisestä toimistotyöstä. Toimistokäytössä kului vuonna 2005 kopiopaperia noin 1440 riisiä. Vuonna 2012 paperia kului 1000 riisiä eli kulutus on vähentynyt yli 30 prosenttia. Laite- ja tarvikehankinnoissa on käytetty mahdollisuuksien mukaan energiaa säästäviä ja ympäristömerkittyjä tuotteita. Rakennus- ja korjaushankkeiden seurantaan ja työmaavalvontaan tehdyistä ajoista maksettiin henkilökunnalle vuonna 2005 korvauksia 104 977 kilometristä. Vuonna 2012 vastaavat korvaukset oman auton käytöstä vastasivat 65 044 kilometriä eli vähennystä tapahtui näiden 7 vuoden aikana 38 prosenttia. Koska Helsingissä on hyvä joukkoliikenne, osa työhön liittyvästä liikkumisesta tehdään julkisilla liikennevälineillä. Vuonna 2012 Helsingin yhteistariffilipuilla tehtyihin työmaaliikenteen matkoihin käytettiin 10 914 euroa (vuonna 2005 noin 8 872 euroa). 3. Energiansäästötavoite Helsingin kaupungin Energiansäästöneuvottelukunta (ESNK) on esittänyt vuoden 2014 hallintokuntakohtaiseksi sitovaksi energiansäästötavoitteeksi 6 prosenttia vuoden 2010 kokonaisenergiankulutuksesta mukaan lukien aiempien vuosien säästötavoitteet. Kokonaisenergiankulutus luetaan sähkön ja kaukolämmön päämittareilta. Kaukolämmön kokonaisenergiankulutuksessa huomioidaan mitatun kulutuksen lisäksi myös sääkorjattu energiankulutus. 5
Jotta kokonaisenergiankulutuksen vähentäminen olisi mahdollista, kaupungin rakennuksissa tyypillisesti vaikuttavien käyttäjien, ylläpitäjien ja kiinteistönhuollon välinen yhteistyö rakennusten oikeanlaisen ylläpidon ja käytön aikaansaamiseksi on erittäin tärkeää. Asetetut energiatehokkuus- ja säästötavoitteet syntyvät vain eri toimijoiden yhteistyön seurauksena. Rakennusvalvontavirasto on melko pieni, noin 120 työntekijän hallintokunta ja sillä on varsin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa oman toimipisteensä energiankulutukseen. Viraston keskeisin kaupungin energiatavoitteita tukeva toiminta liittyy uudis- ja korjausrakentamishankkeiden energiatehokkuuden ohjaamiseen ja seurantaan. EU:n ja Suomen tavoitteena on saavuttaa uudisrakentamisessa lähes nollaenergiataso vuonna 2020. 4. Keskeiset toimenpiteet energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi 4.1 Toimitilat, Siltasaarenkatu 13 Keväällä 2013 virastorakennuksessa tehtiin yleisluontoinen kuntotarkastus, joissa tutkittiin rakennuksen ulkovaippaa, betonirakenteita ja talotekniikkaa. Sisätilat ovat olleet ajoittain liian kuumia, joten rakennuksen yötuuletusta on lisätty. Rakennusautomatiikkaa päivitetään vuoden 2013 aikana. Virastorakennuksen energiankulutustietoja seurataan jatkuvasti (WebKulu, e3-portaali) ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan energiansäästötoimissa. Häiriötilanteista ilmoitetaan välittömästi tekniselle isännöitsijälle tai hälytyspalveluun. 6
Toimistolaitteiden sekä järjestelmien hankinnassa (esim. tietokoneet) noudatetaan kaupungin hankintaohjeita ja varmistetaan ohjeistuksella että laitteita myös käytetään oikein. Vältetään turhaa kopiointia ja paperin käyttöä. Tarvikehankinnoissa käytetään mahdollisuuksien mukaan ympäristömerkittyjä tuotteita. Henkilökunnalle on laadittu energiansäästöohje vuonna 2011 (ks. liite 2). Myös viraston omilla Helmi-sivuilla on energiankäyttöön liittyviä ohjeita. Ohjeita päivitetään tarvittaessa. 4.2 Tietohallinto Rakennusvalvonnan keskeisen työvälineen, sähköisen Facta-kuntarekisterin ja kaupungin Ahjo-asianhallintajärjestelmän integrointi on vielä kesken. Rakennuslautakunta saa hankkeiden esittelyaineiston käyttöönsä verkon kautta, mutta täysin sähköiseen kokousmenettelyyn siirtyminen on viivästynyt. Rakennusvalvonnan vuonna 2010 yleisölle avattu sähköinen piirustusarkisto Arska sisältää yli 2,5 miljoonaa piirustusta ja se täydentyy jatkuvasti uusilla dokumenteilla. Asiakkaat voivat tilata tarvitsemansa piirustukset omalta tietokoneeltaan ja maksaa ne verkkopankin kautta tai luottokortilla. Sähköinen palvelu on vähentänyt selvästi arkiston asiakaskäyntejä ja -liikennettä. Rakennusvalvontavirasto on mukana valtakunnallisessa sähköisen lupamenettelyn kehittämistyössä. Uudet sähköiset asiakaspalvelun mahdollisuudet vähentävät osittain liikkumistarvetta (yksityisautoilua), mutta eivät kokonaan poista tarvetta myös kasvokkain tapahtuviin neuvotteluihin. Viraston henkilökunta kokeilee sähköistä lupahakemuksiin liittyvien asiakirjojen ja piirustusten käsittelyä (mm. suuret näytöt työhuoneissa). Menettelyä laajennetaan saadun palautteen pohjalta. Tavoitteena on vähentää tulosteiden ja paperikopioiden tarvetta. Työmaakäyntejä varten virastoon hankitaan lisää kannettavia tietokoneita. 4.3 Liikkuminen Henkilökunnan tekemien työmaakäyntien, katselmusten ja tarkastusten lukumäärää ja ajokilometrejä seurataan jatkuvasti. Vuosina 2005-2012 työmaakäyntien lukumäärä on vähentynyt 13 prosenttia ja korvattujen ajokilometrien määrä vielä enemmän eli 38 prosenttia. Virasto sijaitsee Hakaniemessä aivan metroaseman tuntumassa, joten lyhemmät matkat pyritään hoitamaan julkisilla liikennevälineillä. Virastossa on asiointimatkoja varten käytössä myös kaksi polkupyörää. Rakennusvalvonnan henkilökuntaa varten on vuonna 2012 laadittu etätyöohje, joka noudattelee kaupungin ohjeistusta. Tavoitteena on lisätä henkilökunnan mahdollisuuksia esim. kotona työskentelyyn ja samalla vähentää matkustustarvetta. 7
4.4 Toiminnan kehittäminen Henkilökunnan osaamisen lisääminen Rakennusvalvonta tukee toiminnallaan rakennusten energiatehokkuutta koskevan lainsäädännön ja määräysten toteumista. Rakentamisen energiamääräysten ja laatuvaatimusten jatkuva kehittyminen edellyttää panostusta myös rakennusvalvonnan henkilökunnan ammatilliseen osaamiseen. Pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen koko henkilökunnalle suunnattu energia- ja ympäristökoulutus toteutetaan vuosien 2012-2013 aikana. Tämän lisäksi viraston henkilökunnalle järjestetään jatkuvasti omia tietoiskuja ammattiryhmittäin ja teemoittain. Henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan myös muiden järjestämiin rakentamisen energiatehokkuuteen liittyviin koulutustilaisuuksiin ja täydennysopintoihin. Vuoden 2013 alusta lähtien virastossa on toiminut moniammatillinen energiateemaryhmä, jonka tavoitteena on koota energiatehokkaaseen rakentamiseen liittyvää tietoa ja jalkauttaa se sekä päätöksentekoon että henkilökunnan toimintaan. Rakennusvalvontaan vuonna 2009 palkatun energia-arkkitehdin tehtäviin kuuluu mm. koulutusten ja tiedotteiden suunnittelu sekä kaupungin hallintokuntien yhteisiin energiahankkeisiin osallistuminen. Myös viraston ekotukitoiminnan puitteissa opastetaan henkilökuntaa energiansäästöön ja tiedotetaan ajankohtaisista tapahtumista. Energianeuvonnan ja sähköisen asiakaspalvelun parantaminen Rakennusvalvonta painottaa toiminnassaan ennakoivaa lupakäsittelyä. Asiakaspalvelun tehostamiseksi virastoon on puhelinneuvonnan lisäksi avattu vuonna 2012 uusi Tellinki - palvelupiste, jossa on henkilökohtaista neuvontaa ja itsepalveluperiaatteella toimiva tietotori. Tellingissä järjestetään infotilaisuuksia sekä omalle henkilökunnalle että erilaisille asiakasryhmille kuten esimerkiksi kaupungin pientalotonttien saajille. Viimeisimmät Tellingissä järjestetyt pientaloillat on tallennettu videoina myös viraston nettisivuille, joten tietoa löytävät myös ne asiakkaat, jotka eivät itse pääse tilaisuuksiin. Asiakaspalvelua parannetaan myös yhteistyönä eri tahojen kanssa. Virasto on tehnyt Tellingin tietopalvelua koskevan yhteistyösopimuksen Rakennustieto Oy:n kanssa ja sopinut tämän lisäksi asiantuntijayhteistyöstä pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten rakennusvalvontojen kanssa. PKS -rakennusvalvonnat ylläpitävät kaupunkien yhtenäisiä käytäntöjä esittelevän pksrava.fi -verkkosivua, jossa on esim. rakennusten ilmanpitävyyttä ja energiatehokkuuden osoittamista koskevia ohjeita. Kesällä 2013 sivuilla julkaistiin mm. uusiin korjausrakentamisen energiamääräyksiin liittyviä ohjeita ja tulkintoja. 8
Helsingin rakennusvalvonta on aloittanut Tellinki-asiakaspalvelun neuvontaa tukevien tietotuotteiden suunnittelun ja sähköisten asiakaskirjeiden julkaisemisen. Rakennusvalvontaviraston piirustus- ja asiakirja-arkistoa on digitoitu jo vuosien ajan ja vuonna 2012 sähköisten asiointien lukumäärä Arska -arkistossa oli jo noin 18 200. Asiakaskäynnit Hakaniemessä sijaitsevassa arkistossa vähentyivät vuosien 2005-2012 välisenä aikana lähes kolmannekseen, 14 200:sta 5000:een. Kaupungin sisällä toimii maksuton Virka-Arska -palvelu, joka sekin vähentää liikkumistarvetta. Hankkeiden energiatehokkuuden ohjaaminen ja seuranta Rakennuksen energiatehokkuus päätetään jo suunnittelun alkuvaiheessa, joten rakennusvalvonnan ennakoiva lupakäsittely on keskeisessä asemassa myös kohteen energiatavoitteiden määrittelyssä. Rakennusvalvonta tarjoaa mahdollisuutta erilliseen energia-aiheiseen ennakkoneuvotteluun, joka on tarkoitettu varsinkin pienten asuinrakennushankkeiden tueksi. Tämän lisäksi rakennusvalvonta tukee ja helpottaa energiatehokkuuden huomioon ottamista mm. maksualennuksen ja lupahelpotusten avulla. Helsingin rakennusvalvonnan palvelumaksut vahvistetaan vuosittain. Parin viime vuoden ajan rakennuslupamaksusta on ollut mahdollista saada 20-30 prosentin alennus, mikäli kohde toteutetaan matalaenergiatalona. Vuonna 2010 hyväksytty Helsingin rakennusjärjestys vapautti mm. aurinkoenergiajärjestelmät toimenpideluvan hakemisesta. Helsingin rakennusvalvonta on seurannut viime vuosien ajan lupakäsittelyssä olevien uudisrakennusten energiatehokkuuden parantumista myös tilastollisesti. Tiedot hankkeiden energiatehokkuusluokista on tallennettu Facta-kuntarekisteriin muiden hanketta koskevien tietojen tapaan. Uusi energiatodistuslaki tuli voimaan 1.6.2013, minkä jälkeen rakennushankkeiden energiatehokkuusluokat eivät ole enää vertailukelpoisia aiempiin, vuoden 2007 lain mukaisiin luokkiin. Facta-kuntarekisteriin tallennetaan jatkossa rakennuksen energiatehokkuusluokan (A-G) lisäksi myös kokonaisenergiankulutusta kuvaava E-luku (kwh E /m 2 ). Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (D3) uudisrakennuksille määriteltiin jo kesällä 2012 energiankulutustasot, joihin niiden tulee päästä saadakseen rakennusluvan. Uusien säädösten mukainen uudisrakennus on yleensä vähintään C-energiatehokkuusluokkaa. A- luokkaan pääsevät hankkeet ovat lähes nollaenergiatasoa. Suomessa tavoitteena on, että kaikki uudet rakennukset ovat erittäin energiatehokkaita eli lähes nollaenergiataloja vuoden 2021 alusta. Tähän tähtäävät kansalliset, rakentamista ohjaavat energiamääräykset tulevat siis kehittymään edelleen lähivuosina. 9
5. Tietolähteet Energiaseurannan työkalut: WebKulu (http://hkrkulu.vtt.fi/ekokulu.asp) e 3 Portaali (http://e3portal.vtt.fi) Energiansäästöneuvottelukunta: www.hel.fi/esnk Rakennusvalvonta: www.rakvv.hel.fi, www.pksrava.fi Lainsäädäntö: www.ym.fi Kuntien energiatehokkuussopimus: www.motiva.fi Ekotukitoiminta: www.eco-support.net Energialaskureita: www.rakentajanekolaskuri.fi, www.pientalonlaatu.fi 6. Yhteistyö, seuranta ja jatkotoimenpiteet Rakennusvalvontavirasto seuraa energiansäästötavoitteiden toteutumista vuosittain ja päivittää tarvittaessa toimintasuunnitelmaa. Viraston eri osastojen edustajista koostuva energiateemaryhmä seuraa energiansäästön toimenpiteitä ja niiden tuloksia sekä antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita. Energiateemaryhmä esittelee toimintaohjelman ja siihen mahdollisesti myöhemmin tehtävät tarkennukset viraston yhteistoimintaryhmän hyväksyttäväksi. Helsinkiin toteutettavien uudisrakennusten energiatehokkuuden kehittymistä seurataan Facta-kuntarekisteristä saatavien tietojen pohjalta. Rakennusvalvontavirasto laatii koosteen kunkin vuoden aikana tehdyistä toimenpiteistä myös kaupungin ympäristö- ja energiaraportoinnin yhteydessä. 10
LIITE 1 Siltasaarenkatu 13, energiatodistus (2011) D-energiatehokkuusluokka, ET-luku 157 kwh/brm 2 /vuosi (lähde: http://e3portal.vtt.fi) 11
LIITE 2 Rakennusvalvontaviraston energiansäästöohjeet henkilökunnalle 2011 Energiaa säästyy kuin huomaamatta Rakennusvalvonnassa on sovittu helposti käyttöön otettavista energiansäästötoimista. Pyrimme näillä kantamaan kortemme kekoon kaikille hallintokunnille annetusta energiansäästövelvoitteesta. Jokaisen hallintokunnan on laadittava oma energiansäästön toimintasuunnitelma ja päivitettävä sitä vuosittain. Toimiin on hyvä ryhtyä jo nyt. Asetetaan välitavoitteita, saavutetaan ne ja pyritään yhä parempaan! Alla on yhteisesti sovittuja, virastopäällikön hyväksymiä energiansäästöperiaatteita, joita jokaisen virastolaisen tulisi noudattaa. Lisäksi on listattu hyviä keinoja energiansäästöön toimistoympäristössä näitäkin voi alkaa tekemään jo nyt. NOUDATETTAVIA ENERGIANSÄÄSTÖPERIAATTEITA RAKENNUSVALVONNASSA Valoja pidetään päällä vain kun niitä tarvitaan. Sammuta valot huoneestasi aina kun et ole siellä. Harkitse, onko valoja pakko käyttää huoneessa ollessasi vai riittäisikö ikkunoista tuleva valo. Käytävien valot sammutetaan ns. normaalin työajan jälkeen (eivät sammu automaattisesti, vaan kukin osaltaan huolehtii, etteivät valot pala käytävillä turhaan). WC:issä ei pidetä valoja päällä koko ajan, vaan vain silloin kun tiloja käytetään. Postihuoneissa ei pääsääntöisesti tarvitse pitää valoja päällä (jos siellä ei esim. pidetä kokousta). Jos näet, että jossain huoneessa on valot päällä vaikka siellä ei ole kukaan, sammuta valot. Ajokilometrejä pyritään karsimaan, taloudellista ajotapaa suosimaan. Käytetään julkista liikennettä oman auton sijaan aina kun se on mahdollista. City Car Club -yhteiskäyttöautoja käytetään mahdollisuuksien mukaan työmaakäynneillä kaupunginjohtaja Pajunen on kehottanut kaupungin virastoja käyttämään City Car Club -autoja, mukana kampanjassa on jo 17 yksikköä, mm. kaupunkisuunnitteluvirasto ja ympäristökeskus (lisätiedot: http://www.citycarclub.fi) Mieti ennen kuin tulostat. Tarvitsetko kyseisen asiakirjan paperisena, eikö sähköinen riittäisi? Tulosta ja kopioi papereille kaksipuoleisesti, jos ei jokin erityinen syy muuta vaadi. Tulosta kaksi sivua yhdelle arkille, jos mahdollista. HYVIÄ KEINOJA ENERGIANSÄÄSTÖÖN TOIMISTOYMPÄRISTÖSSÄ Sammuta työkoneesi näyttö/näytöt kun et käytä konetta Älä tuuleta kituliaasti tai liian usein. Hyvä tuuletus on lyhyt ja tehokas. Älä käytä hissiä turhaan, esimerkiksi viraston kerrosten välillä kulkemiseen. Vitosesta seiskaan tai seiskasta vitoseen kulkee portaita yhtä nopeasti. Haasta itsesi ja kävele myös poistuessasi ja saapuessasi virastosta/virastoon aivan ylhäältä alas ja alhaalta ylös! Palkitseminen aineettomaksi: lahjan sijaan lahjakortti palveluun? Toteutetaan paperittomia kokouksia ja otetaan käyttöön etäneuvottelutekniikkaa. 12