Vesihuoltotietojärjestelmä. Esiselvitys / Toiminnan kehittämisehdotus

Vesihuoltotietojärjestelmä Esiselvitys / Toiminnan kehittämisehdotus 2012

Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 1 TERMIT JA LYHENTEET... 4 2 JOHDANTO... 7 3 NYKYTILAN KARTOITUS JA KUVAUS... 9 3.1 Toimintaympäristö ja palvelurakenne (toiminta-arkkitehtuuri)... 9 3.1.1 Tarkkailu ja valvonta... 11 3.1.2 Raportoinnit... 13 3.1.3 Vesilaitosyhdistyksen jäsenilleen tarjoamat palvelut... 15 3.1.4 Vesienhoito... 15 3.2 Tiedot ja tietoryhmät (tietoarkkitehtuuri)... 16 3.3 Tietojenkäsittelyn nykykäytäntö (tietojärjestelmäarkkitehtuuri)... 18 3.3.1 Vesihuoltolaitokset ja laboratoriot... 18 3.3.2 Suomen Vesilaitosyhdistys ry (VVY)... 19 3.3.3 ELY-keskukset ja Suomen ympäristökeskus... 19 3.3.4 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala... 20 3.3.5 Tilastokeskus... 21 3.4 Teknologia-arkkitehtuuri... 22 3.5 Nykytilan analysointi sekä ongelmien ja kehityskohteiden tunnistaminen... 22 3.5.1 Liitynnät muihin hankkeisiin... 22 3.5.2 Ongelmat... 23 3.5.3 Kehittämistarpeet... 27 3.5.4 Taloudelliset tunnusluvut... 29 4 TAVOITETILA... 32 4.1 Arkkitehtuuriperiaatteet... 32 4.2 Toimintamallit ja prosessit... 33 4.3 Palvelut ja palveluratkaisut... 35 4.3.1 Tiedon toimittamiseen liittyvät palvelut... 35 4.3.2 Kansainväliset raportoinnit... 36 4.4 Arkkitehtuurit... 37 4.4.1 Tietoarkkitehtuuri... 37 4.4.2 Tietojärjestelmäarkkitehtuuri... 37 4.5 Hyödyt... 38 5 SUOSITUS RATKAISUKSI... 44 5.1 Ratkaisuvaihtoehdot ja niiden vertailu... 44 5.2 Ratkaisuehdotus (ehdotus toimintaympäristön kehittämiseksi)... 46 5.2.1 Osaaminen ja toteutettavuus... 46 5.2.2 Yhteentoimivuus... 47 5.2.3 Tietoturvallisuus... 47 5.3 Ratkaisuehdotuksen mukaisen palvelun vastuutahot... 47 5.4 Kustannustehokkuus ja tuottavuusvaikutukset... 47 5.5 Riskit ja niiden vaikuttavuudet... 49 5.6 Ehdotukset jatkotoimenpiteiksi... 51 5.7 Alustava suunnitelma ja vaiheistus jatkotoimenpiteille... 52 Liitteet 2

Tiivistelmä 3

1 TERMIT JA LYHENTEET Tässä kappaleessa on kuvattu tässä dokumentissa käytettyjä termejä ja niiden määritelmiä. HERTTA Ympäristötiedonhallintajärjestelmä eli tietojärjestelmäkokonaisuus, johon kootaan ympäristöhallinnon keräämää ja tuottamaa tietoa ympäristöstä. Tässä dokumentissa viitatuista järjestelmistä HERTTAn osajärjestelmiä ovat HYDRO, PIVET, POVET ja VEMU. Myös Tyvi, VAHTI ja VEL- VET ovat osa ympäristöhallinnon tiedonhallintakokonaisuutta, mutta ne on toteutettu HERTTAn ulkopuolella. HYDRO Hydrologian ja vesien käytön tietojärjestelmä, johon kootaan ympäristöhallinnon keräämää ja tuottamaa hydrologista sekä vesivarojen käyttöön liittyvää tietoa. PIVET Ympäristöhallinnon Pintavesien tilan tietojärjestelmä vedenlaadun osajärjestelmä sisältää vesiviranomaisten ja julkisen valvonnan alaisten vesitutkimuslaitosten vedenlaadun tarkkailuissa analysoimia fysikaalis-kemiallisia määritystuloksia järvistä, joista ja rannikkovesistä. POVET Ympäristöhallinnon Pohjavesitietojärjestelmä (POVET) kattaa ympäristöhallinnon luokittelemilta pohjavesialueilta (n. 6 350 kpl) ja ympäristöhallinnon pohjavesiasemilta (53 kpl) saatavat tiedot. Lisäksi järjestelmään tallennetaan tietoja näiden alueiden ulkopuolella sijaitsevista yksittäisistä kaivoista ja lähteistä. TIVA2 Ympäristöhallinnon ympäristötietovarantojen käytön kehittäminen, vaihe 2. Tyvi Tietovirrat yritysten ja viranomaisten välillä. Järjestelmä tarjoaa yhdenmukaisen tavan ilmoittaa tietoja sähköisesti viranomaisille ja viranomaistehtäviä hoitaville tahoille. Asiakas tallentaa tiedot selaimen kautta saatavalle lomakkeelle, josta tiedot siirtyvät suoraan ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin (mm. VAHTI, VELVET). VAHTI Ympäristöhallinnon ympäristönsuojelun tietojärjestelmä, johon tallennetaan tietoja mm. ympäristölupavelvollisten laitosten päästöistä vesiin ja ilmaan sekä jätteistä. Järjestelmä on osa ympäristönsuojelulain (4.2.2000/86) 27 mukaista ympäristönsuojelulain tietojärjestelmää. VELVET Ympäristöhallinnon vesihuoltolaitostietojärjestelmä, johon kerätään tietoja vedenhankinnasta ja viemäröinnistä. Järjestelmässä on tietoa vesi- ja viemäriverkostojen materiaaleista ja määristä, verkostoon liittyneiden ja liittymättömien asukkaiden määristä, taloudellisista tunnusluvuista mm. taksoista, vedenhankintaan otetuista ja toimitetuista vesimääristä ja vesihuoltolaitosten toimintamuodoista. VEMU Ympäristöhallinnon Vesienhoito -tietojärjestelmä, johon tallennetaan vesienhoidon suunnitteluun ja toteutukseen liittyvää tietoa. Vesienhoidossa tarkasteluyksikkönä toimii vesimuodostuma. Tässä järjestelmässä pidetään yllä pintavesimuodostumiin liittyvää sekä yleistä vesienhoidon EU -raportointia palvelevaa tietoa. 4

Webropol Datan analysointi- ja kyselytyökalu http://w3.webropol.com/finland/. YHTI Sosiaali- ja terveysministeriön ympäristöterveydenhuollon yhteinen kohdetietojärjestelmä YKR Ympäristöhallinnon yhdyskuntarakenteen seurannan tietojärjestelmä EEA European Environment Agency, Euroopan ympäristökeskus EioNet European Environment Information and Observation Network, Euroopan ympäristötiedon ja seurannan yhteistyöverkosto Eurostat The Statistical Office of the European Communities OECD Organisation for Economic Co-operation and Development MMM Maa- ja metsätalousministeriö. Maa- ja metsätalousministeriö johtaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön politiikkaa. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa vesivarojen käytön, riista- ja porotalouden, maanmittauksen, maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen, metsätalouden, eläinlääkintähuollon, eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan ja kalatalouden. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia sekä Suomen ympäristökeskusta vesivarojen käytön ja hoidon tehtävissä. TIKE Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike kehittää ja ylläpitää asiakkaidensa tarvitsemaa tieto- ja viestintätekniikan ympäristöä ja hallitsee siitä muodostuvaa kokonaisuutta. Tike tuottaa tilastoja Suomen maataloudesta ja elintarvikeketjusta. Tilastoja koskeva tieto- ja esittelyaineisto on koottu Matilda -maataloustilastopalveluun. STM Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa sosiaali- ja terveyspolitiikan suunnittelusta, ohjauksesta ja toimeenpanosta. YM Ympäristöministeriö. Ympäristöministeriötä johtavat ympäristöministeri ja asunto- ja viestintäministeri. Ympäristöministeri vastaa ympäristön- ja luonnonsuojeluasioista sekä ministeriön toimialan muista asioista lukuun ottamatta asumista, rakentamista ja kaavoitusta. Ympäristöministeriö ohjaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia vesiensuojelun tehtävissä. THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva tutkimus- ja kehittämislaitos. THL palvelee valtion ja kuntien päättäjiä, alan toimijoita, järjestöjä, tutkimusmaailmaa ja kansalaisia. Tavoitteena on vaikuttaa suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin puolesta. 5

Valvira Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto, jonka tehtävänä on valvoa sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon ja ympäristöterveydenhuollon toiminnan asianmukaisuutta sekä hoitaa niihin liittyvää lupahallintoa ja ohjausta. SYKE Suomen Ympäristökeskus. Suomen ympäristökeskus (SYKE) on ympäristöministeriön alainen tutkimus- ja asiantuntijalaitos. ELY Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia (ELY-keskus) on 15 ja niihin on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosaston sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä. AVI Aluehallintoviranomainen. Manner-Suomessa toimii kuusi aluehallintovirastoa (AVI). Virastot edistävät perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. AHTI Aluehallinnon tietohallintopalveluyksikön tehtävänä on hoitaa kaikkien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja aluehallintovirastojen sekä työ- ja elinkeinotoimistojen ja maistraattien tietohallintopalvelut.. Tässä dokumentissa viitatuista järjestelmistä AHTIn ylläpitämiä järjestelmiä ovat VAHTI ja VELVET. VVY Suomen Vesilaitosyhdistys ry. Vesihuoltolaitosten yhteisjärjestö, jonka tehtävänä on edistää vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä. TsL Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763 VHL Vesihuoltolaki 2.9.2001/119 VL Vesilaki 19.5.1961/264 YSL Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 6

2 JOHDANTO Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmä katsoi loppuraportissaan (Työryhmämuistio MMM 2010:6), että nykyinen lainsäädäntö ei riitä takaamaan, että vesihuoltolaitosten talous olisi läpinäkyvää. Vesihuoltolaitosten toimintamuodot vaihtelevat kunnan teknisen organisaation osana toimivista laskennallisesti eriytetyistä yksiköistä ja taseyksiköistä liikelaitoksiin ja osakeyhtiöihin. Näiden lisäksi Suomessa toimii lukuisia osuuskuntamuotoisia vesihuoltolaitoksia. Toimintamuodosta riippuen vesihuoltolaitosten talouteen ja kirjanpitoon kohdistuu lainsäädännössä erilaisia vaatimuksia. Vesihuoltolain perusteella pääsääntönä on, että vesihuoltolaitoksen kustannukset, uus- ja korjausinvestoinnit mukaan luettuina, katetaan asiakkailta perittävillä maksuilla. Maksujen tulisi vastata vesihuollon todellisia kustannuksia, ja niihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Kustannusten kattamisen periaatteen toteutumisen seuraaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä nykyinen lainsäädäntö ja vesihuoltolaitosten toiminnan ja talouden tiedonhallinta ei ole riittävä takaamaan, että laitosten taloudenpito olisi läpinäkyvää. Vesihuoltolaitosten taloustiedot eivät ole helposti saatavilla eikä eri laitosten taloutta voi myöskään helposti vertailla keskenään. Kustannusten kattamisen periaate on myös otettava huomioon vesienhoitolain ja -asetuksen edellyttämässä vedenkäytön taloudellisessa selvityksessä. Kunta voi tukea alueensa pieniä vesihuoltolaitoksia tai saada mittavia tuloutuksia suurelta vesihuoltolaitokselta. Subventiot tai tuloutukset eivät kuitenkaan käy helposti selville. Toiminnan ja talouden läpinäkyvyyden parantaminen edistäisi laitosten pitkäjänteistä taloudenpitoa, omistajaohjausta ja julkisuusvalvontaa. Se antaisi myös mahdollisuuden vähentää vesihuollon tukemista ja kohdentaa tuet mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Se parantaisi myös osaltaan edellytyksiä laitosten yhdistämiselle nykyistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja edistäisi tällä tavoin niiden tuottavuuden parantamista. Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmä esitti loppuraportissaan, että vesihuoltolaitosten talouden läpinäkyvyyden parantamiseksi vesihuoltolaissa asetettaisiin velvoite vesihuoltoa koskevan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimiseen kaikille vesihuoltolaitoksille sekä niille vettä toimittaville tai laitosten jätevesiä käsitteleville laitoksille. Työryhmä esitti myös vesihuollon tietohuollon kehittämistä. Vesihuoltoa koskevia tietotarpeita on vesihuoltolaitoksilla itsellään, valtion ja kuntien viranomaisilla, laitokset omistavilla kunnilla ja niiden yhtymillä sekä vesihuoltolaitosten asiakkailla. Vesihuollon tietohuollossa ongelmia aiheuttavat useat eriaikaiset ja osin päällekkäiset kyselyt vesihuoltolaitoksille, tietojärjestelmien hajanaisuus ja päällekkäisyys, yhtenäisten tunnuslukujen ja kriteerien puuttuminen sekä se, että laitokset eivät koe hyötyvänsä tietojen toimittamisesta. Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän näkemyksen mukaan vesihuollon tietohuollon ongelmat päällekkäisyyksien ja tietojen toimituksen suhteen ratkeaisivat yhteiskäyttöisen tietojärjestelmän käyttöön ottamisella. Työryhmä ehdotti vesihuoltolakiin lisättäväksi uutta säännöstä, jossa säädettäisiin vesihuollon tietojärjestelmästä ja siihen toimitettavista tiedoista. Se katsoi myös, että tietojärjestelmän tietojen tulisi olla helposti siirrettävissä vesihuoltolaitosten tilinpäätös- ja toimintakertomuksiin. Myös ympäristöministeriön asettama Vesihuollon tietohuollon kehittämistyöryhmä esitti mietinnössään 27.2.2009, että tiedon keräämisessä vesihuoltolaitoksilta otetaan käyttöön "yhden luukun periaate", jolloin tarvittava vesihuoltotieto kerätään laitoksista ja kunnista vain kertaalleen yhden yhteisen sähköisen keräysjärjestelmän kautta vesihuollon eri tietojärjestelmiin. Työryhmä katsoi, että näin vältyttäisiin monien erillisten ja osittain päällekkäistenkin kyselyjen järjestämiseltä. Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti keväällä 2011 selvitystyön yhteistyössä vesihuollon tietojärjestelmiä ylläpitävien tahojen kanssa (YM, STM, SYKE, Tilastokeskus, Kuntaliitto, VVY ja HSY-Vesi). Tarkoituksena on edistää vesihuoltolaitosten toiminnan ja talouden valvontaa laatimalla 7

yhtenäisin periaattein laskettavat vesihuoltolaitostoimintaa kuvaavat tunnusluvut sekä tehostaa tiedonkeruuta vesihuoltolaitoksilta siten, että vesihuoltolaitokset hyötyisivät myös itse toimittamistaan tiedoista. Tunnusluvut olisivat käytettävissä laitosten toimintakertomusten laadinnassa ja tunnuslukujen avulla vesihuoltolaitokset sekä niiden omistajat ja asiakkaat voisivat nykyistä paremmin vertailla laitoksia. Selvityksessä otetaan huomioon laissa vesihuoltolaitoksille säädetyt tiedoksianto- ja tarkkailuvelvoitteet sekä muut kansalliset ja kansainväliset tietotarpeet kuten EU:n direktiivien ja kansainvälisten sopimusten raportointivelvoitteet. Lähtökohtana on kehittää vesihuollon tiedonhallintaa noudattaen valtiovarainministeriön ehdottamia linjauksia julkisen hallinnon tietoarkkitehtuuriksi: päällekkäisestä tiedonkeruusta luovutaan ja tiedot tuotetaan yhteiseen käyttöön, yhteen paikkaan ja yhdenmukaisella rakenteella. Tämän selvityksen tavoitteena on kartoittaa nykyiset toimijat, palvelut, sidosryhmät, tiedot ja prosessit liittyen vesihuoltolaitosten talouden valvontaan ja vesihuollon tietohuoltoon. Selvityksen nykytilan kuvauksen perusteella on tarkasteltu esille nousseita eri vaihtoehtoja tavoitetilan tietohuollon kehittämiseksi. Sekä nyky- että tavoitetilan kuvaukset on tehty noudattaen julkisen hallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) hyväksymiä JHS-suosituksia. 8

3 NYKYTILAN KARTOITUS JA KUVAUS Vesihuoltolaitosten talouden valvonnan ja vesihuollon tietohuollon nykytilan kuvaus on jaettu kolmeen tarkastelunäkökulmaan: toiminta-, tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuuriin. Eri tietojärjestelmien teknologia-arkkitehtuuria ei ole tämän selvityksen yhteydessä kuvattu. Jatkossa tässä selvityksessä on vesihuoltolaitosten talouden valvonnan ja tietohuollon kehittämisestä käytetty nimityksiä Vesihuoltotieto -hanke tai Vesihuoltotieto -palvelu. Toimintaympäristön- ja palvelurakenteen kuvauksessa (toiminta-arkkitehtuuri) on kuvattu valvontaan ja tietohuoltoon liittyvät toiminnalliset rakenteet kuten sidosryhmät, palvelut ja prosessit. Tietoarkkitehtuurin kuvauksessa on käsitelty vesihuoltoon liittyvä tietopääomaa ja tietojärjestelmäarkkitehtuurikuvauksessa on käsitelty keskeiset tietojärjestelmät sekä niiden suhteet. 3.1 Toimintaympäristö ja palvelurakenne (toiminta-arkkitehtuuri) Suomessa on noin 1 500 vesihuoltolaitosta. Vaikka laitosten määrä on suuri, palvelee n. 400 suurinta laitosta (palvelevat yli 1 000 as.) n. 87 % väestöstä. 1 100 pienintä laitosta (palvelevat alle 1 000 as) ovat lähinnä maaseudulla ja haja-asutusalueilla toimivia asiakkaiden omistamia pienehköjä osuuskuntia tai yhtiöitä. Vesihuoltolaitosten jakamasta vedestä n. 60 % on pohjavettä ja tekopohjavettä. Pintavettä raakavesilähteenä käyttäviä laitoksia on kymmenkunta. Vuonna 2007 julkaistun selvityksen mukaan (Vesihuollon kehittämisen suuntaviivoja, Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen monistesarja Nro 20), vesihuoltotoiminta voidaan jakaa kahdeksaan perustoimintoon: asiakaspalvelu vedenhankinta veden käsittely veden jakelu jäteveden keräily ja johtaminen jäteveden käsittely lietteen käsittely huleveden keräily ja johtaminen Vesihuoltolaitokseen ja sen toimintaan liittyviä tietoja tarvitaan useaan eri tarkoitukseen. Vesihuoltolaitoksia koskevia tietotarpeita on laitoksilla itsellään, valtion viranomaisilla, maakuntien liitoilla, kunnilla, tutkimuslaitoksilla, laitosten asiakkailla sekä kuntien asukkailla. Tiedon tarve kohdistuu niin laitosten tekniikkaan, jakaman veden määrään ja laatuun kuin talouteen ja palveluista perittäviin maksuihin. Merkittävä osuus tiedon tarpeesta liittyy kansainväliseen, erityisesti EU:n eri tavoin velvoittamaan raportointiin. Koska vesihuoltolaitosten tuottamaa tietoa käytetään niin moninaisiin tarpeisiin, joutuvat vesihuoltolaitokset toimittamaan tietoa moneen eri paikkaan. Vuosittain tietoa toimitetaan mm. kuntiin, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin, Tilastokeskukseen ja Suomen Vesilaitosyhdistys ry:lle (VVY). Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset kysyvät vesihuoltolaitosten toimintaan liittyviä tietoja, kuten pohjaveden käyttöä, veden ominaiskulutusta, laitosten liittyjämääriä ja verkostopituuksia sekä vesihuollon maksujen ja investointien määrää osoittavia tietoja. Tilastokeskus kysyy esimerkiksi vesihuoltolaitosten tilinpäätös-, investointi- ja kustannustietoja. Tilastokeskus ei kysy jokaiseen tilastolain mukaiseen tilastointiin tietoja kaikilta vesihuoltolaitoksilta, vaan tiedonkeruun laajuus määrittyy mm. vesihuoltolaitoksen toimintamuodon mukaan. Kuntien terveydensuojeluviranomaiset keräävät vesihuoltolaitoksilta tietoa toimitetun talousveden laadusta. VVY kysyy jäsenlaitoksiltaan (295 kpl) vuosittain helmikuun alun vesihuoltomaksuja sekä tarjoaa vesihuoltolaitok- 9

sille mahdollisuuden liittyä palveluun, jossa vesihuoltolaitoksilta kerätään toiminnastaan tarkempaa tietoa ja vesihuoltolaitokset voivat tarkastella syöttämiään tietoja jalostetussa muodossa. Vesihuoltoon liittyvät kansalliset sidosryhmät on esitetty kuvassa 1 ja sidosryhmien vaatimukset ja tavoitteet on kuvattu tarkemmin liitteessä 1 välilehdillä "Sidosryhmät" ja "Sidosryhmien vaatimukset ja tavoitteet". Kuva 1Vesihuoltotieto -hankkeen kansalliset sidosryhmät Kuvassa 2 on esitetty vesihuollon toimintaympäristön palvelukartta. Vesihuoltoon liittyvät palvelut on kuvattu tarkemmin liitteessä 1 välilehdellä "Palvelut". 10

Kuva 2 Vesihuollon palvelukartta Toimintaympäristön prosessit voidaan karkeasti jaotella lainsäädännön mukaiseen tarkkailuun ja valvontaan, raportointiin sekä Vesilaitosyhdistyksen ja vesienhoidon prosesseihin. Vesihuoltoon liittyvät prosessit on lueteltu liitteessä 2 välilehdellä "Prosessit". Prosessien toiminta- ja prosessikaaviot löytyvät liitteistä 5 17. 3.1.1 Tarkkailu ja valvonta Vesihuoltolaitoksen tulee huolehtia siitä, että laitoksen toimittama talousvesi täyttää terveydensuojelulaissa säädetyt laatuvaatimukset (VHL 14 ). Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on säännöllisesti valvottava talousvettä toimittavan laitoksen jakaman veden laatua terveydensuojelulain nojalla (TSL, 763/1994 20 ). Valvonnasta on säädetty tarkemmin STM:n talousvesiasetuksessa 461/2000 (talousvettä vähintään 10 m 3 päivässä tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin toimittavat vesihuoltolaitokset) ja asetuksessa 401/2001 (pienet yksiköt). Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on toimitettava vähintään 1 000 m 3 päivässä talousvettä toimittavien laitosten valvontatutkimusten tulokset AVI:lle (talousvesiasetuksen 16 ). Terveydensuojelulain mukaiset prosessit on kuvattu tarkemmin liitteessä 7 Prosessikuvaus_TervSjluLaki.ppt Kuva 3 Terveydensuojelulain mukaiset prosessit 11

Vesihuoltolaitokset tarkkailevat itse raakaveden laatua ja määrää vesihuoltolain (VHL, 119/2001) 15 :n nojalla. Vesihuoltolaitokset lähettävät tavallisesti raakaveden tarkkailun tulokset alueensa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus) tiedoksi ilman erillistä pyyntöä. Vesihuoltolaissa ei vesihuoltolaitoksille ole suoraan asetettu muita tarkkailuvelvoitteita tai tietojen toimittamisvelvoitteita viranomaisille. ELY-keskus voi lain määräämänä valvontaviranomaisena kuitenkin edellyttää tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavien tietojen toimittamista. Lisäksi vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (VHJL, 1299/2004) 11.4 :ssä säädetään, että julkisia palveluja tarjoavien laitosten on annettava maksutta ELY-keskukselle hallussaan olevia tietoja vesienhoitosuunnitelman laatimiseksi. Käytännössä ELY-keskuksilla on ollut vaikeuksia saada kerättyä vesihuoltolaitoksilta pyytämiään tietoja. VHL 20 :n mukaan kunnallisen vesihuoltolaitoksen kirjanpito tulee eriyttää kunnan kirjanpidosta. Lisäksi lain 16 :ssä velvoitetaan vesihuoltolaitos tiedottamaan riittävästi siitä, miten vesihuollosta perittävät maksut muodostuvat. Muiden kuin kunnallisten vesihuoltolaitosten osalta kirjanpitoa koskevat laitoksen organisaatiomuodosta riippuen muun muassa kirjanpitolain, kuntalain, verolakien, osakeyhtiölain ja osuuskuntalain säännökset. Nykytilassa vesihuoltolaitosten talouden valvonta ei varsinaisesti kuulu millekään viranomaiselle. Vesihuoltolain mukaiset prosessit on kuvattu liitteessä 10 Prosessikuvaus_VesiHuoltolaki.ppt. Kuva 4 Vesihuoltolain mukaiset prosessit Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset valvovat vesilain (264/1961) mukaisia lupia ja siten vesihuoltolaitosten vedenottoa, erityisesti otettavan raakaveden määrää. Vesilain mukaiset prosessit on kuvattu tarkemmin liitteessä 11 Prosessikuvaus_Vesilaki.ppt. Kuva 5 Vesilain mukaiset prosessit 12

ELY-keskukset valvovat vesihuoltolaitosten aiheuttaman ympäristökuormituksen suuruutta, jos ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) mukaisissa luvissa on asetettu tarkkailuvelvoitteita. Ympäristönsuojelulain mukaiset prosessit on esitetty liitteessä 14 Prosessikuvaus_YmpSjluLaki.ppt. Taulukossa 1 on esitetty vesihuoltolaitosten lakisääteiset valvontavelvoitteet. Taulukko 1 Lakisääteiset valvontavelvoitteet vesihuollon kannalta Laki Mitä valvotaan Valvoja Vesilaki Vedenottomäärä, raakaveden määrä ja joidenkin laitosten osalta myös raakaveden laatu Vesihuoltolaki Raakaveden laatu ja määrä, talousveden laadusta huolehtiminen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesihuoltolaitos (ELY-keskus) Vesihuoltolaki Talouden valvonta (tilinpäätös) Ei valvontaviranomaista Terveydensuojelulaki Talousveden laatu Kunta, AVI, STM Ympäristönsuojelulaki Jäteveden laatu ja määrä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taulukossa 2 on esitetty vesihuoltoon liittyvän tarkkailun oikeudellinen sääntely. Taulukko 2 Vesihuoltoon liittyvän tarkkailun oikeudellinen sääntely Vesien tilan viranomaistarkkailu Laki ympäristöhallinnosta (55/1995) Laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004, VHJL) Asetus vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006, VHJA) Talousveden ottamiseen liittyvä raakaveden tarkkailu Vesihuoltolaki (9.2.2001/119, VHL) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000, talousvesiasetus) Valtioneuvoston päätös juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden laatuvaatimuksista ja tarkkailusta (366/1994, pintaveden tarkkailupäätös) Vesilaki (264/1961, VL) Ympäristönsuojelulaki (86/2000, YSL) Toimitettavan käyttöveden tarkkailu (Vesihuoltolaki, 9.2.2001/119, VHL) Terveydensuojelulaki (763/1994, TSL) Terveydensuojeluasetus (1280/1994, TSA) Talousvesiasetus (461/2000) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001, pienyksikköasetus) Vesihuoltolaitosten talouden hoito Vesihuoltolaki (9.2.2001/119, VHL) Laki vesienhoidon järjestämisestä, vesipalveluiden kustannusten kattaminen (1299/2004, VHJL) Kirjanpitolaki Verolaki Kuntalaki Osakeyhtiölaki Osuuskuntalaki 3.1.2 Raportoinnit Raportointeihin liittyvät tietotarpeet ovat usein lakisääteisiä, esim. erilaiset Euroopan unionin (EU) direktiivien raportointivelvoitteet tai Tilastokeskuksen kyselyt, joissa tiedonantovelvollisuus perustuu lakiin. Sen lisäksi vesihuoltoon liittyy useita kansallisiin ja kansainvälisiin sopimuksiin perustu- 13

via raportointeja. Näiden lisäksi on joukko säännöllisiä vapaaehtoisia kyselyjä sekä kertaluonteisia, usein tutkimuslaitoksilta ja muilta tutkimustahoilta tulevia kyselyjä. Yhdyskuntajätevesidirektiivin, vesipolitiikan puitedirektiivin ja muiden EU-direktiivien mukainen raportointi EU:lle on valtion velvollisuus, joka kattaa myös raportointiin tarvittavien tietojen hankkimisen. Direktiiveissä ei aseteta suoraan velvoitteita vesihuoltolaitoksille tietojen toimittamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksessa edellytetään, että vesihuoltolaitokset toimittavat tietyt EU-raportoinneissa tarvittavat tiedot, mutta kaikkien raportointitietojen toimittamisesta ympäristöhallinnolle ei ole Suomessa säädetty. Euroopan tilastoviraston ja muiden EU-elimien sekä YK-elimien (ECE, WHO) tarvitsemien tietojen toimittaminen ei ole pakollista. Tietojen toimittaminen voidaan kuitenkin katsoa Suomen kansainvälisten sopimusten edellyttämäksi toiminnaksi. Suoraa velvoitetta vesihuoltolaitoksille toimittaa kaivattuja tietoja ei ole olemassa. Taulukossa 3 on esitetty vesihuoltoon liittyvät raportoinnit. Taulukko 3 Vesihuoltoon liittyvät raportoinnit, vastuutahot sekä ohjaava lainsäädäntö Raportointi Vastuutaho Lainsäädäntö Vesihuollon kehittämissuunnitelma, Kunta, vesihuoltolaitos VHL 9.2.2001/119 päätös toiminta-alueesta, tilinpäätöstiedot, tiedonantovelvollisuus liittyen vesihuollon hoitamiseen ja maksujen muodostumiseen Vesipolitiikan puitedirektiivin ELYt, SYKE, YM 2000/60/EY raportointi Yhdyskuntajätevesidirektiivin ELYt, SYKE, YM 91/271/EEC raportointi valtioneuvoston asetus (888/2006) Juomavesidirektiivin raportointi Kunnat, AVIt, STM, 461/2000, talousvesiasetus THL Raakavesidirektiivin raportointi ELYt, SYKE (kumoutunut 2007) Lietedirektiivin raportointi ELYt, SYKE 86/278/ETY 75/440/ETY kumottu säädöksellä 888/2006 Vesiterveysprotokolla Vesihuollon tilastointi kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastossa Tilastokeskuksen muut kyselyt vesihuoltolaitoksille: teollisuuden toimipaikkatiedustelu, yritysten tilinpäätöstiedustelu, myyntitiedustelu ja teollisuustuotannon volyymi-indeksitiedustelu OECD:n ja Eurostat:n yhteiskysely "Inland waters" WHO International Water Association Raportoivaa tahoa ei ole vielä päätetty Kunnat Tilastokeskus SYKE, Tilastokeskus SYKE (STM, MMM) Vesilaitosyhdistys VVY Vesivaroja ja terveyttä koskeva pöytäkirja 4.8.2005 Tilastolaki Tilastolaki Kansainvälisissä raportoinneissa on puutteita erityisesti vedenottoon liittyvien tietojen suhteen, sillä valtakunnallisesti kattavaa ja luotettavaa tietoa ei ole käytettävissä huolimatta siitä, että vesilain mukaan vedenottotiedot olisi toimitettava ELY-keskuksiin. Useisiin raportointeihin on vielä viime vuosinakin jouduttu käyttämään vedenoton osalta vuoden 1999 tietoja. Raportointiin liittyviä prosesseja on kuvattu tarkemmin seuraavissa liitteissä: 14

Liite 5 Prosessikuvaus_LieteDir.ppt Liite 6 Prosessikuvaus_OECD_Eurostat.ppt Liite 7 Prosessikuvaus_TervSjluLaki.ppt Liite 8 Prosessikuvaus_Tilastolaki.ppt Liite 9 Prosessikuvaus_UWWT.ppt Liite 10 Prosessikuvaus_VesiHuoltolaki.ppt Liite 14 Prosessikuvaus_YmpSjluLaki.ppt Liite 15 Prosessikuvaus_IWA JA EUREAU nykytila.ppt Liite 16 Prosessikuvaus_Vesienhoito.ppt Liite 17 Prosessikuvaus_VelvetMuutTiedot.ppt Vesipolitiikan puitedirektiivin raportoinnin palvelukuvaus on esitetty liitteessä 21 Palvelukuvaus_VPD_Raportointi.doc. 3.1.3 Vesilaitosyhdistyksen jäsenilleen tarjoamat palvelut Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä on Vesilaitosyhdistyksen varsinaisille jäsenille tarkoitettu internet-pohjainen vertailujärjestelmä, joka otettiin käyttöön syksyllä 2006. Palvelun asiakkaita ovat tunnuslukujärjestelmään liittyneet Vesilaitosyhdistyksen jäsenet. Vesilaitosyhdistys tuottaa vuosittain julkisen Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportin sekä pdf-tiedostona että julkaisuna. Raportti toimitetaan kaikille tunnuslukujärjestelmään liittyneille laitoksille sekä vesihuollosta vastaaville viranomaisille. Palvelusta on tarkempi kuvaus liitteessä 20 Palvelukuvaus_VVY_tunnuslukujarjestelma.doc. Vesilaitosyhdistys tekee vuosittain taksakyselyn ja kyselyn perusteella saatujen tietojen perusteella taksajulkaisun, joka toimitetaan kaikille Vesilaitosyhdistyksen jäsenlaitoksille sekä vesihuollosta vastaaville viranomaisille. Taksakysely on toteutettu webropol-kyselynä (http://w3.webropol.com/finland) ja tietoja käsitellään Excel-ohjelmassa. Taksakyselyn palvelukuvaus on esitetty liitteessä 19 Palvelukuvaus_VVY_taksakysely.doc. Vesilaitosyhdistyksen prosessit on esitetty kuvassa 6 ja kuvattu tarkemmin liitteessä 13 Prosessikuvaus_VVY.ppt. Kuva 6 Vesilaitosyhdistyksen prosessit 3.1.4 Vesienhoito Vesienhoidon perustana on EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi (VPD), jonka tavoitteena koko EU:ssa on saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Samalla hy- 15

välaatuisten vesien tila ei saa heiketä. Joissakin tapauksissa ympäristötavoitteiden saavuttamista on pidennetty vuoteen 2021 tai 2027. Valtioneuvosto on hyväksynyt (2009) vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat seitsemälle vesienhoitoalueelle. Suunnitelmissa ja toimenpideohjelmissa esitetään tietoa vesien tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä tarvittavista toimista, joilla vesien hyvä tila aiotaan saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen vesienhoidon valtakunnallisesta toteutusohjelmasta vuosille 2010-2015. Ohjelma mm. tarkentaa, mitä toimia vesien hyvän tilan saavuttaminen tarvitsee valtakunnallisella tasolla. Vesienhoidossa tarvitaan tietoa vedenotosta, kun arvioidaan vesimuodostumiin kohdistuvia tilaa heikentäviä tekijöitä. Lisäksi tarvitaan tietoa siitä, käytetäänkö vesimuodostuman vettä juomavedeksi, sillä silloin vesimuodostumia pidetään ns. erityisalueina. Vesien tilaan liittyvän arvioinnin lisäksi vesienhoitosuunnitelmien osana laadittavassa vedenkäytön taloudellisessa selvityksessä on vesipalveluiden osalta otettava huomioon kustannusten kattamisen periaate, mikä edellyttää vesihuollon kustannusten tarkastelua suunnitelmien yhteydessä. Toimenpideohjelmissa esitetään toimenpiteitä, jotka kohdistuvat vesihuoltoon. EU edellyttää esitettyjen toimenpiteiden seurantaa ja seurannassa tarvitaan tietoja tehdyistä vesihuollon toimenpiteistä, esim. viemäröinnin laajentamisesta kaava-alueille. Kuvassa 7 on esitetty vesienhoidon ja vesipolitiikan puitedirektiiviin liittyvät prosessit. Vesienhoitoon ja vesipolitiikan puitedirektiiviin liittyvät prosessit on kuvattu tarkemmin liitteessä 16 Prosessikuvaus_Vesienhoito.ppt. Kuva 7 Toimintokaavio: Vesienhoidon ja vesipolitiikan puitedirektiiviin liittyvät prosessit 3.2 Tiedot ja tietoryhmät (tietoarkkitehtuuri) Vesihuoltoon liittyvät tiedot voidaan karkeasti jakaa viiteen osaan: vedenotto, jätevesi, liete, verkosto sekä talous ja toiminnot (kuva 8). Tietoja on kuvattu tarkemmin liitteessä 2 välilehdellä "Informaatiosalkku". Tietoarkkitehtuurin kuvaukset perustuvat 2011 tehtyyn selvitykseen, liite 4 Tiedonkeruun nykytila.xlsx. Kuva 8 Vesihuollon tietoarkkitehtuuri karkealla tasolla 16

Siitä huolimatta, että vesihuoltoon liittyvää tietoa tarvitaan monessa eri yhteydessä, tiedon lähteenä on lähes poikkeuksetta aina vesihuoltolaitos. Vesihuoltolaitokset toimittavat tietoja eri organisaatioille, joilla kullakin on omat tietovarantonsa. Tietovarastot on kuvattu liitteen 1 välilehdillä "Loogiset tietovarannot" ja "Fyysiset tietovarannot". Eri organisaatioiden tietovarannoilla ei ole mitään yhteyksiä toisiinsa yli organisaatiorajojen, mutta esimerkiksi ympäristöhallinnon tietovarastot ovat yhteydessä toisiinsa ja ne sijaitsevat samalla palvelimella samalla tietokantaohjelmistolla toteutettuna. Kuvassa 9 on esitetty tietojen toimittamisen ja raportoinnin nykytila. Kuva 9 Tietojen toimittaminen ja raportointi, nykytila (YHTI ei huomioitu) Eri organisaatioiden tietovarannoissa on osittain päällekkäisiä tietoja riippuen siitä mitä vesihuoltotietoja mikin organisaatio tarvitsee. Eri organisaatioiden, eli toimijoiden ja tietojen väliset yhteydet on kuvattu matriisin muodossa liitteen 2 välilehdellä "TOIMIJAT-TIEDOT". Vesihuoltoon liittyviä tietoja käytetään useissa eri prosesseista, joista osa on lakisääteisiä tai perustuvat johonkin Euroopan unionin direktiiviin. Osa prosesseista on vapaaehtoisuuteen perustuvia, kuten esim. Vesilaitosyhdistyksen ylläpitämän Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän käyttö. Tärkeimmät prosessit ja niiden suhde tietoihin on kuvattu matriisin muodossa liitteen 2 välilehdellä "PROSESSIT-TIEDOT". 17

3.3 Tietojenkäsittelyn nykykäytäntö (tietojärjestelmäarkkitehtuuri) Vesihuoltolaitosten tuottamia tietoja tallennetaan ja käsitellään useassa eri tietojärjestelmässä eri muodoissa ja eri tarkoituksia varten. Kaikilla toimijoilla on omat järjestelmänsä ja lisäksi joillain toimijoilla on useita eri järjestelmiä eri tietoja varten. Kuvassa 10 on esitetty vesihuollon järjestelmäkartta. Kuva 10 Vesihuollon tietojärjestelmäkartta, nykytila Vesihuoltolaitoksien tietojärjestelmäarkkitehtuuri vaihtelee hyvin paljon. Joillain vesihuoltolaitoksilla on käytössään useita eri tietojärjestelmiä, mutta pienimmillä vesihuoltolaitoksilla ei välttämättä ole käytössään edes tietokonetta. Tietoja on paljon vain paperilla mapeissa. Kuvassa 11 on esimerkkinä järjestelmäkartta erään vesihuoltolaitoksen tietojärjestelmistä. Kuva 11 Vesihuoltolaitoksen järjestelmäkartta, nykytila Tietojärjestelmät on kuvattu tarkemmin liitteessä 2 välilehdellä "Tietojärjestelmäsalkku". Tietojärjestelmien suhde tietoihin on kuvattu saman liitteen välilehdellä "JÄRJESTELMÄT-TIEDOT" sekä tietojärjestelmien suhde prosesseihin on kuvattu välilehdellä "PROSESSIT-JÄRJESTELMÄT". 3.3.1 Vesihuoltolaitokset ja laboratoriot Vesihuoltolaitoksilla itsellään on käytössä usein lukuisia eri tietojärjestelmiä. Esimerkiksi eräällä vesihuoltolaitoksella on käytössään seuraavat tietojärjestelmät: asiakastietojärjestelmä, 18

kirjanpito-ohjelmisto, ostolaskujen käsittelyjärjestelmä, jätevedenpuhdistamon raportointiohjelmisto, verkostotietojärjestelmä, jätevedenpumppaamoiden ohjaus- ja valvontajärjestelmä, vesijohtoverkoston ohjaus- ja valvontajärjestelmä sekä kaupungin päätöksenteko- ja asianhallintajärjestelmä. Sen lisäksi, että yhdellä vesihuoltolaitoksella voi olla käytössään monia eri tietojärjestelmiä, käyttävät vesihuoltolaitokset eri järjestelmiä samaan tarkoitukseen. Vesihuoltolaitokset ovat pääsääntöisesti itse vastanneet tietojärjestelmähankinnoista, yhteishankintoja eri vesihuoltolaitosten kesken ei juuri ole tehty. Vesihuoltolaitokset teettävät raakaveden, talousveden sekä jäteveden analyysit useimmiten jollain laboratoriolla. Tällöin tiedon syntylähde on laboratorio. Joidenkin kunnallisten vesihuoltolaitosten osalta on tiedonsiirto laboratoriosta joko vesihuoltolaitosten tai kuntien tietojärjestelmiin saatu automatisoitua. Jos raakavesitiedot toimitetaan ELY-keskuksiin siirtotiedostoina, niin tällöin tiedonsiirto on suoraan laboratoriosta ELY-keskukseen. Jos tiedot toimitetaan paperilla tai esim. pdftiedostona, niin tieto siirtyy vesihuoltolaitokselta ELY-keskukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön asetusten 461/2000 ja 401/2001 mukaiset talousvesitutkimukset tulee tehdä Eviran terveydensuojelulain (763/1994) nojalla hyväksymässä laboratoriossa, hyväksynnän piiriin kuuluvilla lainsäädännön mukaisilla menetelmillä. Tällä hetkellä hyväksyttyjä laboratorioita on 41. Noin 70 % talousvettä analysoivista laboratorioista tekee analyysejä myös raakavedestä. Raakavesiä analysoivia laboratorioita on yli kaksinkertainen määrä talousvettä analysoiviin laboratorioihin verrattuna. 3.3.2 Suomen Vesilaitosyhdistys ry (VVY) Vesilaitosyhdistyksen ylläpitämä Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä on selaimella toimiva tietojärjestelmä, johon vesihuoltolaitos voi syöttää tietojaan ja sen jälkeen vertailla tietoja ja niistä laskettuja tunnuslukuja lukuisien eri raporttien avulla. Tunnuslukujärjestelmän toteutus ja tekninen ylläpito on ulkoistettu, mutta vesilaitosyhdistyksen pääkäyttäjällä on mahdollisuus laajentaa järjestelmän tietosisältöä sekä muodostaa uusia laskettavia tunnuslukuja. Tunnuslukujärjestelmää on siis mahdollisuus kehittää monipuolisesti myös pääkäyttäjän toimesta. Vesilaitosyhdistyksen tekemään ns. taksajulkaisuun tarvittavien tietojen kerääminen vesihuoltolaitoksilta on toteutettu Webropol -työkalulla. Tietojen jalostaminen tehdään Excel -taulukkolaskentaohjelmalla. 3.3.3 ELY-keskukset ja Suomen ympäristökeskus ELY-keskuksissa ja Suomen ympäristökeskuksessa tallennetaan vesihuoltolaitoksilta tulevaa tietoa neljään eri järjestelmään, jotka on kaikki toteutettu ympäristöhallinnon omin sovelluskehitysresurssein. Ympäristön kuormitukseen liittyvät tiedot tallennetaan Ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (Vahti), talousvedenottoon sekä sen käsittelyyn liittyvät tiedot Vesihuoltolaitostietojärjestelmään (Velvet), raakaveden tarkkailuun liittyvät tiedot joko Pohjavesitietojärjestelmään (Povet) tai Pintavesien tila -tietojärjestelmään (Pivet). Pintavesien osalta raakaveden tarkkailutuloksia on hyvin vähän tallennettuna tietojärjestelmässä, sillä vesilain mukaisissa luvissa ei pääsääntöisesti ole velvoitteita liittyen vedenlaatuun. Ns. omien järjestelmien lisäksi ympäristöhallinnossa on käytössä Itellan ylläpitämä Tyvi -palvelu, jonka kautta vesihuoltolaitokset toimittavat vesihuoltolain toimeenpanoon ja valvontaan sekä vesi- 19

huoltopalvelujen kehittämiseen liittyviä tietoja Velvetiin, sekä vesistökuormituksiin liittyviä jätevesitietoja Vahtiin. Raakaveden tarkkailutiedot ja pohjaveden määrälliset tarkkailutiedot olisi tarkoituksenmukaista toimittaa Povetiin ja Pivetiin ns. siirtotiedostoina, jotka voitaisiin siirtää tietojärjestelmiin ilman tietojen tallentamista käsin uudelleen. Kaikilla vesihuoltolaitoksilla ei tällä hetkellä ole valitettavasti valmiuksia toimittaa tietoja siirtotiedostoina, vaan laitokset toimittavat tiedot joko paperilla tai erimuotoisina Excel -tiedostoina. Jos tiedot toimitetaan siirtotiedostoina, niin tietojen toimittajana on suoraan tiedot analysoinut laboratorio. Tästä palvelusta on silloin sovittu vesihuoltolaitoksen ja laboratorioiden kesken. Velvetiin tallennettua vedenottamo- ja vedenottotietoa sekä Vahtiin tallennettuja vesistökuormittajia hyödynnetään Pohjavesitietojärjestelmässä (Povet) ja Vesienhoito, Pintavedet -tietojärjestelmässä (Vemu). Velvet -järjestelmässä olevat vedenottamot linkitetään pohjavesi- ja pintavesimuodostumiin suorilla tietokantaviittauksilla. Povetiin ja Vemuun on toteutettu useita raportteja ja tulosteita, joissa vedenottotietoja hyödynnetään joko suoraan tai tietoa jalostamalla. Kaikki ympäristöhallinnon ylläpitämät tietojärjestelmät (Vahti, Velvet, Povet, Pivet) on toteutettu samoilla tekniikoilla ja esimerkiksi tietokantaohjelmisto on sama ja tietokannat sijaitsevat samassa ympäristössä. Tämän ansiosta tietojen yhteiskäyttöön ei ole teknisiä esteitä, mutta näissä järjestelmissä olevien tietojen uudelleenjärjestämisellä ei toisaalta pystytä saavuttamaan suuria hyötyjä nykytilaan nähden. Povet -järjestelmän palvelukuvaus on esitetty liitteessä 18 Palvelukuvaus_Povet.doc. Vedenlaatutietojen osalta Pivet ja Povet käyttävät samoja vedenlaadun määritysmenetelmiä tuloksia ilmoitettaessa. Vahtissa on käytössään omat määrityksensä jätevesiin liittyen. Ympäristöhallinnon ylläpitämät järjestelmät ovat käytettävissä seuraavissa organisaatioissa: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristövastuualueet Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Ympäristöministeriö (YM) Maa- ja metsätalousministeriön vesitalousyksikkö Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet Näiden ns. sisäisten käyttäjien lisäksi järjestelmistä on olemassa hieman rajatumpi versio internetissä Oiva-palvelussa http://www.ymparisto.fi/oiva. Oiva-palvelu on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. 3.3.4 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala Nykytilassa talousveden laatutiedot kerätään Excel -muodossa kuntien terveydensuojeluviranomaisilta aluehallintovirastojen kautta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Valvontatietojen (ja valvontatutkimustulosten) raportointi tulee toimimaan terveydensuojelu-, kemikaali-, tuoteturvallisuusja tupakkavalvonnan yhteisen tietojärjestelmän YHTIn kautta v. 2014 (v. 2013 tiedot). YHTIn määrittelyt ovat jo niin pitkällä, että sitä käsitellään tässä vesihuollon esiselvityksessä nykytilana, koska muutoksien saaminen tavoitetilaan ei enää helposti ole mahdollista. YHTI -hankkeen edellä ja esimerkkinä on toiminut Eviran vastuulla oleva elintarvikevalvonnan KUTI -tietojärjestelmähanke. Yhdessä YHTI ja KUTI muodostavat ympäristöterveydenhuollon tiedonkeruu-hankkeen. YHTI -projekti on jaettu kahteen osaan: YHTI 1: Terveydensuojelu-, tupakka-, kemikaali- ja kuluttajaturvallisuuslain kohteiden toimintaan, toimipaikkaan ja toimijaan liittyvää määrittely ja toteutus 20

YHTI 2:Valvontatietojen määrittely ja toteutus: suunnitellut valvontatoimet, suoritetut valvontatoimet, valvontatutkimustulokset ja muut tarpeelliset valvontatiedot YHTI 1-projektissa on määritelty valvontakohteet (esim. vesihuoltolaitokset) ja niiden luokittelu. Vesihuoltolaitosten yksilöivänä tietona on käytetty Y-tunnusta. Vedenottamot eivät kuulu YHTIn tietosisältöön. YHTI 1 määrittely valmistui 2009 lopussa ja toteutus on aloitettu 02/2011. YHTI 2-määrittelyprojektissa on määritelty ne ympäristöterveydenhuollon valvontatiedot (esim. talousveden laatutiedot), jotka STM ja Valvira tarvitsevat valvonnan kehittämistä, ohjaamista ja raportointia varten. YHTI 2 b määrittely talousvesi-, uimarantavesi- ja allasvesitulosten osalta valmistui kesäkuussa 2011. YHTI 2 toteutus alkanee vuoden 2012 alussa. YHTIin tulevat tiedot on tarkoitus siirtää suoraan kuntien terveydensuojeluviranomaisten järjestelmistä. Järjestelmien toimittajia on kolme. Lisäksi vaatimus tiedon toimittamisesta viranomaisen haluamassa muodossa on kirjattu mm. terveydensuojelulakiin. Tiedon toimittajana YHTIin tulee olemaan kunta, ei vesihuoltolaitos. Kunnan tulee toimittaa tiedot YHTIin niiden vesihuoltolaitosten osalta, jotka toimittavat talousvettä vähintään 1 000 m 3 päivässä, pienempien laitosten osalta tiedon toimittamisvelvoitetta ei ole. Vaikka YHTIin tallennettavat tiedot syntyvät vesihuoltolaitoksilla, eivät ne ole virallisia ennen kuin kunnan terveydensuojeluviranomainen on ne tarkastanut. Esimerkiksi talousveden analyysituloksia ei voida toimittaa suoraan analysoivalta laboratoriolta YHTIin vaan tiedot on ensin toimitettava kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Kunnan terveydensuojeluviranomainen tarkastaa tietoja ja raja-arvojen ylittyessä määrää uusia näytteitä otettavaksi sekä sopii (tarvittaessa määrää) jatkotoimenpiteistä talousvettä toimittavan laitoksen kanssa (esim. veden käsittelyn tehostaminen / desinfioimisen aloittaminen, ja/tai keittokehotuksen antaminen). Vasta lopulliset kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksymät tulokset siirretään YHTIin. YHTI-hanke toteutetaan yhteistyössä MMM-Tiken kanssa. Toteuttajana toimii Tike sekä kuntajärjestelmätoimittajat (3 kpl). YHTI tulee valmistuttuaan olemaan aluehallintovirastojen ympäristöterveydenhuollon ylitarkastajien, Valviran ja THL:n käytössä. Jatkossa, jos muilla hallinnonaloilla on tarpeita hyödyntää YHTIn tietoja, voidaan käyttöoikeuksia laajentaa. 3.3.5 Tilastokeskus Tilastolakiin perustuen tilastokeskus kerää vuosittain tietoja vesihuoltolaitoksilta, tiedonkeruun laajuus määrittyy vesihuoltolaitosten toimintamuodosta riippuen. Tietoja tarvitaan mm. kuntien ja kuntayhtymien taloustilastoon teollisuuden alue- ja toimialatilastoon (teollisuuden toimipaikkatiedustelu) teollisuuden tilinpäätöstilastoon (yritysten tilinpäätöstiedustelu) teollisuuden myyntitiedusteluun teollisuustuotannon volyymi-indeksitiedusteluun. Kuntien taloustilastoon tiedot kerätään kaikilta kuntien omistamilta vesihuoltolaitoksilta sisältäen liikelaitokset. Kysely menee kerran vuodessa kunnille, jotka hoitavat kyselyyn vastaamisen. Teollisuuden toimipaikkatiedustelun piiriin kuuluvat pääsääntöisesti kaikki vähintään 20 hengen monitoimipaikkaisten yritysten toimipaikat. Kyselyssä on yhteensä 2 000 toimipaikkaa, joista 73 on vesihuoltolaitoksia. Teollisuuden tilinpäätöstilaston tiedustelun piiriin kuuluvat kaikki yli 50 hengen yritykset ja kaikki kuntien liikelaitokset. Tiedustelun piirissä on 5 500 yritystä, joista 76 on vesihuoltolaitoksia. Teollisuuden alue- ja toimialatilastoon sekä tilinpäätöstilastoon liittyvät kyselyt lähetetään kerran vuodessa. 21

Teollisuuden myyntitiedustelu ja volyymi-indeksitiedustelut laaditaan kuukausittain. Myyntitiedustelun piirissä on 11 vesihuoltolaitosta, kyselyn kokonaislaajuus on 2 000 yritystä. Volyymiindeksitiedustelun piirissä on 4 vesihuoltolaitosta, kyselyn kokonaislaajuus on 1 300 toimipaikkaa/yritystä. Tilastokeskus lähettää tietopyynnöt kuntiin tai vesihuoltolaitoksiin, jotka vastaavat kyselystä riippuen paperilomakkeella, sähköisesti tai sähköisen vastauspalvelun kautta. Käytettäessä sähköistä vastauspalvelua tiedot tallentuvat Tilastokeskuksen ylläpitämiin tietokantoihin. Jos tiedot on toimitettu paperilla tai sähköisesti (tiedostona), siirretään tiedot manuaalisesti Tilastokeskuksen tietokantaan. Tilastolakiin perustuvien kyselyiden lisäksi Tilastokeskus on koordinoinut OECD:n ja Eurostatin yhteiskyselyyn "Inland waters" vastaamisen. Kysely tulee Tilastokeskukselle joka toinen vuosi ja Suomen ympäristökeskus kokoaa tarvittavat tiedot nykyisistä tietojärjestelmistä sekä asiantuntijoilta. Kyselyyn on vastattu viimeksi vuonna 2005. 3.4 Teknologia-arkkitehtuuri Eri järjestelmissä käytössä olevat teknologiat käyvät ilmi liitteen 2 välilehdellä "Tietojärjestelmäsalkku". Tarkemmin eri järjestelmien teknologia-arkkitehtuuria ei tässä selvityksessä ole kuvattu. 3.5 Nykytilan analysointi sekä ongelmien ja kehityskohteiden tunnistaminen 3.5.1 Liitynnät muihin hankkeisiin Vesihuollon tiedonhallintahankkeella on liityntöjä seuraaviin käynnissä oleviin hankkeisiin: Vesihuoltolain tarkistaminen Vahti-tietojärjestelmän kehittäminen Ympäristöterveydenhuollon kohdetietojärjestelmä YHTI Vesienhoidon tiedonhallinta Ympäristötietovarantojen käytön kehittäminen, vaihe 2 (TIVA2) Vesihuoltolakia ollaan tarkistamassa maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Maa- ja metsätalousministeriö asetti 17.9.2008 työryhmän selvittämään vesihuoltolain ja siihen liittyvän lainsäädännön tarkistamistarpeet sekä valmistelemaan tarvittavat ehdotukset säädösmuutoksiksi. Loppuraportissaan (MMM 2010:6) tarkistamistyöryhmä esitti vesihuoltolakiin lisättäväksi säännökset, joissa säädettäisiin vesihuollon tietojärjestelmästä ja siihen toimitettavista tiedoista. Työryhmä esitti myös, että laissa asetettaisiin velvoite vesihuoltoa koskevan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimiseen kaikille vesihuoltolaitoksille sekä niille vettä toimittaville tai laitosten jätevesiä käsitteleville laitoksille. Vesihuoltolain tarkistamisen jatkovalmistelu tapahtuu tarkistamistyöryhmän loppuraportin ja siitä saadun lausuntopalautteen pohjalta virkatyönä maa- ja metsätalousministeriössä. Jatkovalmistelussa määritetään vesihuoltolaitostoimintaa kuvaavan sähköisen toimintakertomuksen malli sekä siihen sisällytettävät tiedot ja tunnusluvut vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän loppuraportissa ehdotetulla tavalla. Terveydensuojelu-, kemikaali-, tuoteturvallisuus- ja tupakkavalvonnan YHTI -hanke etenee jo siinä vaiheessa, että sen määrittelyihin on vaikea enää tässä vaiheessa vaikuttaa. YHTI 1 -hankkeessa on kohdetietojen osalta päällekkäistä tietosisältöä vesienhuollon tiedonhallintahankkeen kanssa. Vali- 22

tettavasti YHTI 1 tietosisältö ei tule tarkkuustasoltaan olemaan vesienhuollon tiedonhallintahankkeen vaatimusten mukaista. Tämä tulee johtamaan siihen, että vesihuoltolaitokset joutuvat jatkossakin toimittamaan kohdetietoja sekä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle että uuteen palveluun. Vesihuollon kehittämishanke liittyy Vahti-tietojärjestelmän kehittämishankkeeseen vain vesihuoltolaitosten jätevesitietojen osalta. Jätevesitietojen toimittaminen tietojärjestelmiin on suunniteltava yhteistyössä näiden kahden hankkeen kesken, jotta päällekkäiseltä tallennustyöltä vältyttäisiin. Yhteistyötä helpottaa se, että molemmat järjestelmät tulevat olemaan ympäristöhallinnon käytössä. Vesienhoidon tiedonhallintahankkeella ei ole päällekkäisiä tietoja vesihuollon tiedonhallintahankkeen kanssa. Vesienhoidon tiedonhallintahanke tulee jatkossa hyötymään vesihuoltotieto -hankkeen toteuttamasta uudesta palvelusta ja sen tarjoamista tiedoista, mikä vähentää vesihuoltolaitoksille kohdistuvia päällekkäisiä kyselyjä. Ympäristötietovarantojen käytön kehittäminen, vaihe 2 (TIVA2) -hankkeessa kehitetään edelleen ympäristöhallinnon keräämän ja tuottaman tiedon yhteiskäyttöä ja muuta hyödynnettävyyttä kuten tiedonhallintaa, raportointia sekä karttapalveluita. Hankkeen myötä kehitettävät palvelut ovat jatkossa uusien erillishankkeiden hyödynnettävissä. Käynnissä olevan vaiheen 2 suunnitelma kattaa vuodet 2007-2012. 3.5.2 Ongelmat Vesihuoltolaitokset saavat paljon erilaisia osittain tietosisällöltään päällekkäisiä tietopyyntöjä. Vuosittain toistuvien tietopyyntöjen lisäksi vesihuoltolaitokset saavat myös muita epäsäännöllisiä tai tiettyä hanketta varten tehtäviä kyselyjä viranomaisilta, asiakkailta ja tutkijoilta. Vesihuoltolaitoksilta kuluu paljon resursseja eri tekniikalla toteutettuihin kyselyihin vastaamiseen sen sijaan, että ne toimittaisivat tiedot vain kertaalleen yhteen paikkaan, josta tiedon tarvitsijat voisivat tietoja hyödyntää. Liitteessä 4 (Tiedonkeruun nykytila.xlsx) on kartoitettu mitä tietoja vesihuoltolaitoksilta kerätään, kuka niitä kerää ja mihin tarkoituksiin. Suomella on lakisääteinen velvoite raportoida EU:lle useiden direktiivien vaatimia tietoja, joita vesihuoltolaitokset eivät kuitenkaan ole velvollisia luovuttamaan viranomaisille. Vesihuoltolaitokset eivät myöskään koe hyötyvänsä tietojen toimittamisesta, mikä saattaa heikentää osaltaan tuotetun tiedon kattavuutta ja laatua. Puutteellinen lainsäädäntö sekä tietojen saannin hankaluus ovat aiheuttaneet merkittäviä ongelmia mm. kansainvälisessä raportoinnissa. Toimintamuodostaan riippuen vesihuoltolaitokset tuottavat taloudestaan ja maksujen määräytymisperusteista erilaista tietoa, jota viranomaisten ja kuluttajien on vaikea vertailla. Nykyinen lainsäädäntö ei ole riittävä takaamaan, että laitosten talous olisi läpinäkyvää tai että kuntien laitokselle asettamia tuloutusvaatimuksia voitaisiin luotettavasti selvittää ja vertailla. Kaikille vesihuoltolaitoksille toimintamuodostaan riippumatta laissa asetettu velvoite toimittaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen edellyttämät tiedot edistäisi laitosten talouden avoimuutta ja vertailtavuutta. Talouden läpinäkyvyyden ja valvonnan puute Kuten edellä on tullut ilmi, ei vesihuoltolaitosten talous ole nykyisin läpinäkyvää, eikä talouden valvonta kuulu millekään viranomaiselle. Toimintamuodosta riippuen vesihuoltolaitokset tuottavat taloudestaan erilaista tietoa. VHL 20 :ssä asetettu vaatimus kunnallisen vesihuoltolaitoksen kirjanpidon eriyttämisestä ja muu nykyinen lainsäädäntö eivät takaa riittävää läpinäkyvyyttä tai sitä, että laitosten taloudenpitoa ja kuntien laitoksille asettamia tuottovaatimuksia voitaisiin luotettavasti vertailla ja selvittää. Vesihuollon talouden läpinäkyvyyttä tulisi lisätä siten, että vesihuollon asiakkaat ja muut tarpeelliset tahot saisivat riittävästi tietoja kunkin vesihuoltolaitoksen ja vesihuollon tuotantoketjun muiden 23

osien taloudesta. Läpinäkyvyys varmistaisi osaltaan, että vesihuoltolaitokset sekä tukku- ja jätevesiyhtiöt noudattaisivat taloudenpidossaan vesihuoltolain säännöksiä. Talouden ja toiminnan läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden edistämisen avulla voitaisiin parantaa mahdollisuuksia arvioida julkisesti vesihuollon liiketoiminnan asianmukaisuutta. Se mahdollistaisi myös tarvittaessa nykyistä paremmin kanteiden nostamisen vesihuollon maksuista. Vesihuoltolaitosten näkökulmasta olennaista olisi se, että eri laitosten toimintaa ja taloutta kuvaavia tietoja voitaisiin verrata keskenään. Talouden läpinäkyvyyden edellytyksenä on vesihuollon tietohuollon kehittäminen. Talouden vertailtavuuden edistämiseksi tulisi vesihuoltolaissa säätää kaikkien vesihuoltolaitosten yhtenäisistä raportointi- ja tiedonantovelvoitteista sekä toimintakertomuksista laitosten toimintamuodosta riippumatta. Taloudellisten tunnuslukujen tulisi olla ymmärrettäviä niin viranomaisille kuin vesihuoltolaitosten asiakkaille sekä vesihuoltolaitosten keskinäistä vertailtavuutta edistäviä. Vesihuollon tietojärjestelmästä tulisi muodostaa sillä tavoin yhtenäinen, että kaikki tarvittavat tiedot olisivat saatavilla esimerkiksi toimintakertomusta varten. Vesihuoltolaitosten talouden valvonnan kehittämiseksi on esitettävissä kolme perusmallia: 1. Uusia valvontamekanismeja ei luoda, mutta vesihuollon talouden läpinäkyvyyttä tehostetaan talouden tunnuslukujen vertailuilla ja määrittelemällä laitosten tiedonantovelvoitteita nykyistä tarkemmin; 2. Valvontaelimeksi perustetaan lautakunnan tyyppinen uusi elin, joka toimii vapaaehtoisena valitusasteena käräjäoikeuden rinnalla ja antaa suosituksia vesihuollon maksuista kuluttajariitalautakuntaa laajemmin; ja 3. Perustetaan uusi valvontaviranomainen Energiamarkkinaviraston tapaan ja mahdollisesti sen yhteyteen. Jokainen näistä valvontamalleista tai niiden yhdistelmistä edellyttää taustalleen vesihuollon tietojärjestelmän kehittämistä. Vesihuoltolaitostiedon käsitteistö Vesihuoltolaitosten toimintaan liittyvästä käsitteistöstä ei ole sovittu yhteisesti eri toimijoiden välillä. Samaa tietoa voidaan kutsua eri nimillä eri järjestelmissä ja kyselyissä. Myös tiedon yksikkökohtaiset määrittelyt saattavat vaihdella. Tämä aiheuttaa turhaa lisätyötä vesihuoltolaitoksille ja heikentää tiedon laatua. Vesilaitosyhdistyksen kesällä 2011 tekemässä webropol-kyselyssä kysyttiin vesihuoltolaitoksilta heidän mielipidettään eri tahoilta tulevien tietopyyntöjen tietojen määrittelystä. 14 % vastaajista on ollut sitä mieltä, että pyydetyt tiedot on määritelty epämääräisesti. 78 % on ollut sitä mieltä, että tiedot on määritelty likimain selkeästi ja vain 8 % on ollut sitä mieltä, että tiedot on määritelty selkeästi. Toiminnan kehittämisen edellytyksenä on yhteisen käsitteistön luominen ja yhteisen käsitteistön käyttöönotto kaikilla tahoilla ja kaikissa tietojärjestelmissä. Käsitteistöä kehittämässä pitää olla edustajat kaikilta tahoilta. Päällekkäiset ja työllistävät kyselyt Nykytilassa vesihuoltolaitokset joutuvat vastaamaan usealta eri taholta tulevaan kyselyyn. Kyselyt ovat tietosisällöltään osittain päällekkäisiä ja joissain kyselyissä kysytään tietoja, joita ei käytetä mihinkään. Vastausten laatu ja kattavuus päällekkäisissä kyselyissä on usein vaihtelevaa tai puutteellista sillä kyselyt eivät aina päädy oikeille henkilöille tai kyselyjen sisältö ja määritteet jäävät vastaajalle epäselväksi. Kysyttäviin tietoihin liittyen tehtiin selvitystyötä kesällä 2011. Selvitystyön tulokset löytyvät liitteestä 4 (Tiedonkeruun nykytila.xlsx). 24

Täysin päällekkäisiä samassa muodossa kysyttäviä tietoja ovat: Toimintamuoto Talousveden myynti ja osto Lietemäärät Lietteen elohopea-, kadmium- ja lyijypitoisuus Vedenottomäärät Jätevesi: tuleva, lähtevä, muualle johdettu jätevesimäärä Luvan raja-arvojen lukumäärä Valvontanäytteiden lukumäärä Saavutettujen raja-arvojen lukumäärä Raja-arvot täyttävien valvontanäytteiden lukumäärä TOC -määritysten lukumäärä Samansisältöistä, mutta eri muodossa kysyttyjä tietoja: Liittyjämäärät (asukkaat/kiinteistöt) Laskutettu vesi Toimitettu vesimäärä raakavesiluokittain/raakavesilähde Vedenkäsittelymenetelmät Verkostojen johtopituudet Taksat Käyttö- ja kunnossapitokustannukset Osa taloustiedoista Tiedot, joille ei ole tiedossa käyttöä: Laskutettu jätevesimäärä Energian käyttö (sähkö) Ostettu energia, Myyty energia Energia käyttö (lämpö) Ostettu energia, Myyty energia Kemikaalien määrät Toiselta laitokselta vastaanotettu jätevesi Vesihuoltolaitosten investoinnit kohteittain Vesihuoltolaitoksen käyttö- ja kunnossapitokustannukset Ympäristöministeriön asettaman vesihuollon tietohuollon kehittämisryhmän alatyöryhmän loppuraportissa ("Tilastokeskus vesihuoltotilastojen laatijana?" 27.8.2008) eräs vesihuoltolaitos laati arvion, jonka mukaan kyselyihin vastaamiseen tarvittava aika on vuosittain 190 työtuntia ja neljän henkilön voimin. Tämä laitos vastasi Tilastokeskuksen kyselyihin. Suurin rasite vesihuoltolaitoksille Tilastokeskuksen kyselyistä muodostuu epäselvyydestä liittyen kyselyjen käsitteistöön. Käsitteistön epäselvyys aiheutuu pääosin siitä, että tilastokeskuksen kyselyissä vesihuolto luokitellaan yritystoiminnaksi. Kuitenkin muusta yritystoiminnasta vesihuolto eroaa toimintana merkittävästi. Tilastokeskuksen kyselyissä vesihuoltolaitosten osuus on myös häviävän pieni, joten kyselyn räätälöinti laitoksille ei ole tarkoituksenmukaista. Tilastokeskuksen kyselyissä vesihuoltolaitosten osuus kaikista kyselyjen piirissä olevista on n. 0,5...1 %. Tässä selvityksessä tietokyselyiden vastaamiseen tarvittavaa aikaa selvitettiin soittamalla muutamalle vesihuoltolaitokselle. Keskisuuren laitosten (15 000 42 000 liittyjää) työaika-arviot olivat välillä 1,5-3 viikkoa. Erään pienen (noin 2 000 liittyjää) vesihuoltolaitoksen arvio oli, että työaikaa kuluu noin 3 henkilötyöpäivää. Kaikki kyselyyn vastaajat arvioivat, että työaikaa säästyisi noin 60-70 prosenttia, jos kyselyiden päällekkäisyydet saataisiin poistettua ja tiedot voisi toimittaa vain kertaalleen. 25

Kansainväliset raportoinnit Nykytilassa kansainväliset raportoinnit työllistävät paljon erityisesti Suomen ympäristökeskusta. Suurimpana ongelmana on se, että raportoinneissa tarvittavaa tietoa ei ole käytettävissä tai tieto on epäluotettavaa. Raportoinneissa tarvittavia tietoja joudutaan usein kokoamaan useista eri tietolähteistä ja paikkaamaan puuttuvia tietoja asiantuntija-arvioilla. Ainakin osittain kyse voi olla siitä, että otantamenettelyyn perustuvia tiedonkeruumenetelmiä ei ole kehitetty. Usein myös joudutaan raportoimaan erittäin vanhaa tietoa, kun uudempaa tietoa ei ole kattavasti ja luotettavasti saatavilla. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla on talousvesiasetuksella velvoitettu toimittamaan EU-raportoinneissa tarvittavat tiedot. Ympäristöhallinnon vastuulla olevien EU-raportointien osalta ei kaikkia tarvittavia tietoja ole lakisääteisesti velvoitettu toimittamaan nykyisin ylläpidettäviin tietojärjestelmiin, joten näiltä osin kansallinen lainsäädäntö on puutteellinen. Ongelmat ympäristöhallinnon ylläpitämien tietojärjestelmien toiminnassa ELY-keskukset valvovat ja ohjaavat vesihuolto- ja ympäristönsuojelulain toimeenpanoon ja valvontaan sekä vesihuoltopalvelujen kehittämiseen liittyvien tietojen toimittamista vesihuoltolaitostietojärjestelmään Velvet sekä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Vahti. Syksyllä 2011 ELYkeskuksille suunnatun kyselyn mukaan vesihuoltolaitostietojen ajantasaisuus vesihuoltolaitostietojärjestelmässä (Velvet) vaihtelee ELY-keskuksittain merkittävästi. Vain neljässä ELY-keskuksessa Velvetin vesihuoltolaitostiedot ovat ajan tasalla kaikkien alueen vesihuoltolaitosten osalta. Vesihuoltolaitokset toimittavat tiedot sekä Velvetiin että Vahtiin Itellan ylläpitämän Tyvi-palvelun kautta. ELY-keskuksille tehdyn kyselyn mukaan vesihuoltolaitostietojärjestelmän (Velvet) hakuehdot on koettu kankeaksi, tietosisällön kattavuudesta on ollut hankala saada käsitystä, ohjelman eri osien välillä liikkuminen on koettu vaikeaksi ja epäselväksi. Ohjeistusta ohjelman käyttöön tai tietojen täydennykseen ei ole helposti saatavilla ja terminologia on vaikeasti ymmärrettävää alaa osaavallekin. Ohjelmaa käytettäessä tulevien virhekoodien syy on epäselvä puuttuuko esimerkiksi tieto vai onko kyseessä pitkäaikainen tai hetkellinen ongelma järjestelmässä tms. Tietojen syöttäminen ItellaTyvi -palvelun kautta on hankalaa, hidasta ja koetaan vesihuoltolaitoksissa vastenmieliseksi. Riittävä ohjeistus puuttuu, tietoja kysytään muodossa jota vesihuoltolaitosten on hankalaa tuottaa, edellisten vuosien tuloksia ei näe riittävän pitkältä ajalta, eikä tietoja saa itselleen sähköisessä muodossa käyttöön. Tyvi-palvelussa on hankalaa/mahdotonta korjata tietoja huomattuaan syöttäneensä väärin ja on otettava yhteys ELY-keskukseen virheen korjaamiseksi. Kysyttyjen tietojen päällekkäisyys muiden kyselyiden kanssa sekä tietojen kysyminen hieman eri tavalla aiheuttavat turhauttavaa lisätyötä vesihuoltolaitoksille. Osaan kysymyksistä on mahdotonta vastata ja vesihuoltolaitokset joutuvat turvautumaan valistuneisiin arvauksiin. Kuntaliitosten tuomat organisaatiouudistukset tekevät tietojen syöttämisestä entistä haastavampaa: vanhat pohjat eivät toimi, tietoja kysellään edelleen useasta paikasta uuden yhdistyneen vesihuoltolaitoksen sijaan jne. Povet -tietojärjestelmään kerätään sekä pohjaveden pinta- että laatutietoja. Molempia voidaan manuaalisen syöttämisen lisäksi viedä järjestelmään siirtotiedostojen avulla. Vesipintatietojen osalta ongelma siirtotiedostojen käytössä on huomattavasti pienempi ja tietojen saaminen siirtotiedostomuotoon onnistuu. Laatutietojen osalta siirtotiedostojen käyttö on edelleen vähäistä. Vesihuoltolaitosten tulisi tilatessaan laboratorioilta analyysejä kysyä onko laboratoriolla valmius toimittaa analyysituloksia Povet -siirtotiedostomuodossa ja antaa laboratoriolle toimeksianto toimittaa analyysitulokset tässä muodossa suoraan ELY-keskuksen Povet -vastuuhenkilölle tietojen saamiseksi järjestelmään. Nykyään tiedot saadaan laboratoriosta vesihuoltolaitokselle ja sieltä (tai suoraan laboratoriosta) ELY-keskukseen pdf-tiedostona tai vesihuoltolaitoksen muokkaamana Excel -taulukkona, josta usein puuttuvat määritysmenetelmä- ja laboratoriotiedot. Saadut tiedot joudutaan ELY-keskuksessa syöttämään Povetiin käsityönä, jotta tiedot järjestelmään ylipäätään saataisiin. 26

Vaikka määritysmenetelmät pdf-tiedostossa olisivatkin, niin laboratorion käyttämien koodien ja Povetin määrityskoodien vastaavuuden varmistaminen vie paljon aikaa ja on lähes mahdotonta. Tietoja päätyy Povetiin siten väärillä määrityskoodeilla ja siirtotiedostoina tapahtuva tiedonsiirto auttaisi tähänkin laboratorion huolehtiessa koodien oikeellisuudesta. Tietojen tallentaminen käsin ELY-keskuksissa ja Suomen ympäristökeskuksessa Tiedon siirto eri toimijoiden ja ympäristöhallinnon tietojärjestelmien välillä tapahtuu tällä hetkellä usein melko manuaalisesti. Usein samaa tietoa tallennetaan moneen kertaan käsityönä eri tietojärjestelmiin sen sijaan, että tiedot siirrettäisiin sähköisessä muodossa järjestelmien välillä. Käsin tallentaminen on resursseja vievää. Lisäksi käsin tallentamisessa syntyy helposti virheitä, jolloin tiedon laatu heikkenee. Laatutietojen määritysmenetelmien osalta tulee käsin tallennettaessa helposti virheitä tai tietoisesti joudutaan valitsemaan epätarkempi määritysmenetelmä, kun laboratorion määritysmenetelmän vastaavuutta järjestelmän käyttämiin ei saada selvitettyä. Samankin aineen osalta laatutiedot voivat tulla laboratoriosta eri yksikössä (mg/l tai µg/l), jolloin käsin tallennettaessa saattaa tapahtua kertaluokkavirhe. Laatumuunnosten tekeminen (esimerkiksi nitraatti muunnetaan muotoon nitraattityppenä tai dh -kovuus yksiköiksi mmol/l) vaatii myös erityistä huolellisuutta. Käsin tallentamisessa vaaditaan suurta tarkkuutta ja ymmärrystä järkevistä pitoisuuksista, jotta virheiden määrä olisi mahdollisimman pieni. Jokin tieto voi myös helposti jäädä tallentamatta, jos rivi jää väliin ja tätä on hankala selvittää enää myöhemmin. On hyvä tarkastella tallennettuja tietoja taulukkona tai graafina käsin tallennettaessa tulleiden virheiden havaitsemiseksi ja tämä vie myös aikaa. Tallennettaessa käsin on lähtöedellytyksenä se, että tallennettava tieto tulee esimerkiksi ELYkeskukseen osaavan henkilön käsiin. Monesti tiedot toimitetaan ELY-keskuksiin vain yhdelle henkilölle paperilla/pdf-tiedostona. Jos tämä ei ole tallennusta suorittava henkilö, on suuri riski sille, että tiedot jäävät vain hänen tietoonsa, eivätkä koskaan päädy rekisteriin. Tallentaminen käsin vie aikaa ja siten tietojen ajantasaisuus rekistereissä kärsii. Sähköinen tiedonsiirto mahdollistaa nopeamman tiedonsiirron ja edistää tietojen oikeellisuuden lisäksi myös niiden ajantasaisuutta ja kattavuutta. 3.5.3 Kehittämistarpeet Liitteessä 1, välilehdillä "Kehittämisvaatimukset ja tavoitteet" ja "Sidosryhmien vaatimukset ja tavoitteet" on listattu eri toimijoiden kehittämisvaatimuksia ja tavoitteita. Taulukkoon 4 on kerätty esille tulleet kehittämistarpeet. Taulukko 4 Kehittämistarpeet Tunnus ja nimi Kuvaus Ketä tarve koskee Miten ja mihin vaikuttaa Tiedonantovelvoitteiden kehittäminen Yhteinen käsitteistö (ja sanastot) Ohjeistusta, osin lainsäädäntöä ja lupakäytäntöä tulee kehittää tiedonantovelvoitteiden osalta Eri toimijoiden käyttämät käsitteistöt on yhdenmukaistettava ja yhteisten käsitteiden Kaikki toimijat Kaikki toimijat 27 Lainsäädännön, lupakäytäntöjen ja ohjeistuksen kehittäminen tarvittavin osin. Käsitteistön perusteella tehdyt sanastot vaikuttavat kaikkiin olemassa oleviin palveluihin. Tarpeen ratkaisemisen hyödyt Kaikki tarvittavat tiedot saadaan uuteen palveluun. Kansainvälisten raportointien tekeminen helpottuu. Helpottaa vesihuoltolaitosten kyselyihin vastaamista, kun käsitteet on yhdenmukaises-

Tunnus ja nimi Kuvaus Ketä tarve koskee Miten ja mihin vaikuttaa käytöstä sovittava sekaannusten välttämiseksi. Tietokyselyiden Vesihuoltolaitokset keskittäminen uuteen palveluun Vesihuoltolaitosten toimittamien tietojen hyödyntäminen vesihuoltolaitoksissa Tietojen tallentaminen käsin vain yhteen kertaan Käyttöliittymien käytettävyys Tiedon siirto eri tietojärjestelmien välillä Kaikki vesihuoltolaitoksille suunnatut kyselyt pitäisi toteuttaa "yhden luukun" periaatteella, eli tarjota vesihuoltolaitoksille yksi palvelu, jonka kautta he voivat toimittaa tietoja kaikille tietoja tarvitseville. Vesihuoltolaitosten toimittamia tietoja jalostetaan ja tarjotaan vesihuoltolaitoksille käytettäväksi esim. toimintakertomuksen tekoon. Kaikki tiedot tulisi tallentaa vain yhteen kertaan käsin. Sen jälkeen tiedot siirretään sähköisessä muodossa järjestelmästä toiseen. Uutta palvelua suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota käytettävyyteen, joka on nykytilassa usean järjestelmän ongelma. Myös olemassa oleviin tietojärjestelmiin on pyrittävä tekemään parannuksia. Tiedon siirto eri järjestelmien välillä on toteutettava Vesihuoltolaitokset Laboratoriot Vesihuoltolaitokset Kunnat ELYt Kaikki toimijat Kaikki toimijat 28 Osa olemassa olevista palveluista (mm. Velvet, Tyvi) korvataan uudella palvelulla. Osaan olemassa olevista järjestelmistä on rakennettava toimiva rajapinta uuteen palveluun. Uuteen palveluun on toteutettava vesihuoltolaitoksille suunnattu raportointipalvelu. Tietojärjestelmien välisiin rajapintoihin. Olemassa olevien tietojärjestelmien käytettävyyttä parannettava. Uutta palvelua suunniteltaessa käytettävyys oltava yksi tärkeimmistä suunnittelukriteereistä. Uusia tiedonsiirtotapoja on kehitettävä ja nykyiset on Tarpeen ratkaisemisen hyödyt ti määritelty ja ymmärrettävissä. Vesihuoltolaitokset voivat toimittaa tietoja vain yhteen paikkaan ja yhteen kertaan, eli päällekkäiset kyselyt poistuvat. Vesihuoltolaitokset pääsevät hyödyntämään toimittamistaan tiedoista jalostettuja tietoja ja valmiita raportteja ja tämä lisää motivaatiota toimittaa tietoa uuteen palveluun. Vesihuoltolaitosten tekemät toimintakertomukset yhtenäistyvät. Säästetään runsaasti työaikaa, kun tietoja ei tarvitse tallentaa käsin useaan eri järjestelmään. Tietojärjestelmien käyttö helpottuu ja nopeutuu. Lisäksi käytettävyys lisää syötetyn tiedon laatua. Säästetään resursseja, kun tiedonsiirtoa automati-

Tunnus ja nimi Kuvaus Ketä tarve koskee Miten ja mihin vaikuttaa mahdollisimman uudistettava tehokkaammiksi. automaattisesti siten, että ihmistyön määrä on mahdollisimman pieni. Raportointiratkaisut Käyttäjien koulutus Yhtenäinen tietoarkkitehtuuri Vesihuoltolaitosten toimintakertomus Kansainvälisten raportointien vaatimat tiedot on löydyttävä tietovarastosta ja raporttien teko voidaan automatisoida Eri palveluiden käyttäjät on koulutettava hyvin tietojärjestelmien käyttöön. Kaikilla toimijoilla on yhtenäinen tietoarkkitehtuuri vesihuoltoon liittyvien tietojen osalta Vesihuoltolainsäädännön uudistamisen yhteydessä säädettävä toimintakertomus ja siihen sisällytettävät talouden tunnusluvut osaksi uutta palvelua. Kansainvälisiä raportointeja suorittavat toimijat Kaikki toimijat Kaikki toimijat Vesihuoltolaitokset ja niiden asiakkaat, sekä muut tunnusluvuista kiinnostuneet toimijat Vaikuttaa tietoarkkitehtuurin suunniteluun. Uuteen palveluun on lisäksi sisällytettävä kansainvälisten raportointien tekeminen. Vaikuttaa olemassa oleviin tietojärjestelmiin ja uuteen palveluun. Vaikuttaa uuden palveluun sisältöön. Tarpeen ratkaisemisen hyödyt soidaan ja käsintallennusta ei enää tarvita. Resursseja säästyy, kun kansainvälisiä raportointeja ei tarvitse tehdä manuaalisesti ja puuttuvia tietoja arvioimalla. Työaikaa säästyy, kun käyttäjät osaavat käyttää tietojärjestelmiä. Tietojen laatu paranee, kun syötetään oikeita tietoja oikeisiin paikkoihin. Osittain samaa tietoa ei ole, eikä tarvitse toimittaa. Tiedot toimitetaan pienimmässä tarvittavassa yksikössä ja muut tiedon muodot jalostetaan perustiedosta. Edistetään vesihuoltolaitoksen talouden läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. Vaikuttavuus lisääntyy, kun esim. vesihuoltolaitosten asiakkaat voivat vertailla omaa vesihuoltolaitostaan muihin. 3.5.4 Taloudelliset tunnusluvut Nykytilan kustannusanalyysi raportoinnin ja muiden tiedonantovelvoitteiden sekä tietojärjestelmien teknisen- ja tietosisällön ylläpidon osalta on laadittu työmääräarvioiden ja arvioitujen ylläpitokustannusten perusteella. 29

Syksyllä 2011 ELY-keskuksille suunnatun kyselyn mukaan Velvetin vesihuoltolaitostiedot ovat ajan tasalla vuoden 2010 osalta neljässä ELY-keskuksessa. Kyselyssä ELY-keskukset arvioivat käyttäneenä Velvetin tietosisällön ylläpitoon vesihuoltolaitosta kohden n. 0,5 htp. Tämän perusteella voidaan esittää arvio, että vuosittainen ELY-keskuksissa Velvetin tietosisällön ylläpitoon kuluva työmäärä olisi noin 750 htp eli noin 37 htkk. Tämän selvityksen yhteydessä tietokyselyiden vastaamiseen tarvittavaa aikaa vesihuoltolaitoksilla selvitettiin soittamalla muutamalle vesihuoltolaitokselle. Keskisuuren laitosten (15 000 42 000 liittyjää - palvelevat yli 20 000 as) työaika-arviot olivat välillä 1,5-3 viikkoa vuodessa. Erään pienen (noin 2 000 liittyjää - palvelee 1 000-5 000 as) vesihuoltolaitoksen arvio oli, että työaikaa tietojen toimittamiseen ja raportointiin kuluu noin 3 henkilötyöpäivää vuodessa. Toisaalta sama vastaaja kertoi valmistautuvansa koko kuluvan vuoden ajan kyselyyn vastaamiseen. Kaikki kyselyyn vastaajat arvioivat, että työaikaa säästyisi noin 60-70 prosenttia, jos kyselyiden päällekkäisyydet saataisiin poistettua ja tiedot voisi toimittaa vain kertaalleen Vesihuoltolaitosten lukumäärä tarkistettiin vuonna 2009 vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän pyynnöstä. Taulukossa 5 on esitetty vesihuoltolaitosten jakautuminen suuruusluokittain sekä arvioitu työmäärä mikä vesihuoltolaitoksilla kuluu vuosittain erilaisten raporttien vastaamiseen sekä tietojen toimittamiseen. Taulukko 5 Vesihuoltolaitoksilta raportointiin ja tietojen toimittamiseen kuluvan vuosittaisen työmäärän arvio Laitoksen kokoluokka Laitoksia Työmäärä (htp)/ YHTEENSÄ (htp/htkk) (kpl) laitos (arvio) Yli 20 000 as palvelevat 43 10 htp 430 htp/ 29 htkk laitokset 5 000-20 000 as palvelevat 120 7 htp (arvio) 840 htp/ 56 htkk laitokset 1 000-5 000 as palvelevat 219 5 htp (arvio) 1 095 htp/ 73 htkk laitokset Alle 1 000 as palvelevat 1 118 3 htp 3 354 htp/ 224 htkk laitokset YHTEENSÄ 1 500-5 719 htp/ 382 htkk Arviolta vesihuoltolaitoksilta kuluu vuosittain yhteensä n. 5 700 htp eli noin 382 htkk tietojen toimittamiseen ja raportointiin. Kustannusanalyysissä ei ole huomioitu YHTI-järjestelmän eikä Tilastokeskuksen järjestelmien kustannuksia sillä näihin järjestelmiin ei tavoitetilassa ole tulossa muutoksia. Taulukossa 6 on esitetty arvio vuosittaisista taloudellisista tunnusluvuista raportoinnin ja muiden tiedonantovelvoitteiden sekä tietojärjestelmien teknisen- ja tietosisällön ylläpidon osalta nykytilassa. Taloudelliset tunnusluvut perustuvat pääosin keskimääräiseen palkkakustannukseen sivukuluineen. Arvioinnissa ei ole huomioitu mahdollisia muita kustannuksia kuten työtila- ja pienhankintakustannuksia eikä nykytilan mahdollisia investointitarpeita eikä ylläpitokehitystä. Taloudellisten tunnuslukujen yksityiskohtainen laskelma nykytilan osalta on esitetty liitteessä 22 (Kustannusanalyysi JHS171_liite3.xls) välilehdillä 1. Perustiedot - 2.7 Nykytilan yhteenveto. 30

Taulukko 6 Nykytilan taloudelliset tunnusluvut Palvelu Työmäärä/vuosi Kustannus/vuosi ( ) Velvet tietosisällön ylläpito 555 htp / 37 htkk / ELY 190 000 (virkatyö) Vesihuoltolaitokset- raportointi 5 719 htp / 382 htkk 1 900 000 (virkatyö) Vahti ylläpito 12 htkk / Ahti 60 000 Velvet ylläpito 2 htkk / Ahti 11 000 Tyvi-palvelun ylläpito 3 htkk / Ahti 15 000 Tyvi-ylläpito Itella 6 000 Povet-ylläpito 4 htkk / SYKE 21 000 (virkatyö) Povet-tietosisällön ylläpito 13 htkk / ELY 65 000 (virkatyö) Ympäristöhallinnon ylläpitämien järjestelmien 2 htkk 9 600 tekninen ylläpito VVY:n Tunnuslukujärjestelmän tekninen 5 htp / Infobuild 6 000 ylläpito VVY:n Tunnuslukujärjestelmän lisenssi- ja 12 000 palvelinmaksut VVY:n Tunnuslukujärjestelmän muut kulut, 25 000 esim. pääkäyttäjä VVY:n Tunnuslukujärjestelmän tulot (käyttömaksut) 26 000 UWWTD -raportointi 6 htkk / SYKE joka toinen 15 000 (virkatyö) vuosi Vesipolitiikan puitedirektiivin raportointi n. 2,5 htkk / SYKE noin 12 000 (virkatyö) 3 vuoden välein Lietedirektiivin raportointi n. 2,5 htkk / SYKE, raportoidaan 12 000 (virkatyö) joka kolmas vuosi OECD ja Eurostat yhteiskyselyyn vastaami- n. 10 htp / SYKE ja Ti- 3 000 (virkatyö) nen IWA- ja EUREAU kyselyihin vastaaminen lastokeskus n. 5 htp / VVY ja Vesiyhdistys 1 200 (virkatyö) Virkatyö ja virkatyökustannukset yhteensä Tietojärjestelmien ylläpitokustannukset yhteensä n. 465 htkk 2 228 800 109 000 31

4 TAVOITETILA 4.1 Arkkitehtuuriperiaatteet Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on nostettu esille julkisin varoin tuotettujen tietovarantojen avaaminen kansalaisten ja yritysten käyttöön. Hallitusohjelman tavoitteena on julkisen sektorin hallinnoimien digitaalisten tietoaineistojen saattaminen helposti uudelleenkäytettävässä muodossa tietoverkkojen kautta kansalaisten, yritysten, yhteisöjen, viranomaisten, tutkimuksen ja koulutuksen hyödynnettäväksi. Valtiovarainministeriö ehdotti luonnoksessaan julkisen tietoarkkitehtuurin kehittämiseksi, että kunta-valtio -tietovirtojen kehittämisessä tulee pyrkiä siihen, että yhteinen perustieto tallennetaan kansallisiin tietojärjestelmiin vain yhden kerran yhteen paikkaan, josta se on mahdollisimman nopeasti maksutta saatavissa, vertailtavissa ja muiden tiedon toimittajien ja tietoa tarvitsevien käytössä sekä yhdistettävissä tehokkaasti toiminnassa tarvittaviin organisaatiokohtaisiin tietoihin. Valtionhallinnon arkkitehtuuriperiaatteissa (luonnos 4.4.2011) on esitetty periaatteita joiden tulisi ohjata valtionhallinnon tietojärjestelmien kehittämistä ja ylläpitoa. Tiedonhallinnan kehittämisessä tulisi noudattaa mm. seuraavia periaatteita: Toiminnan ja kehittämisen on oltava läpinäkyvää, läpinäkyvyyden edistäminen edesauttaa yhdenmukaisten toimintatapojen ja tietojärjestelmien käyttöä Maksimoi yhteiskunnan kokonaisetu eliminoimalla turhaa ja päällekkäistä toimintaa Toimintatapojen tulee olla yhdenmukaiset Kehitä toimintamallia asiakaslähtöisesti Tieto on yhteiskäyttöistä pääomaa Kehitä tai hanki tietojärjestelmiä toimintalähtöisesti Vältä päällekkäisiä ratkaisuja Varmista yhteen toimivuus Tietojärjestelmien tulee olla käyttäjäystävällisiä Taulukossa 7 on kuvattu esille tulleita periaatteita vesihuollon tietohuollon tavoitetilan kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseksi. Tärkeimpänä tavoitteena on, että tietojärjestelmät palvelisivat laissa vesihuoltolaitoksille säädettyjä tiedoksianto- ja tarkkailuvelvoitteita, omistajaohjausta ja taloudellista valvontaa. Päällekkäisen tiedonkeruun vähentämiseksi ovat vesihuoltolain tarkistamistyöryhmä sekä ympäristöministeriön asettama vesihuollon tietohuollon kehittämistyöryhmä esittäneet, että tiedon tuottaja (vesihuoltolaitos) toimittaisi tiedot yhteen palveluun, josta tiedot ovat siirrettävissä sähköisesti muihin tietojärjestelmiin. Olemassa olevien järjestelmien palvelutasoa ei saa kuitenkaan heikentää joten olemassa olevien ja kehitettävien järjestelmien välisiin rajapintoihin, tiedonsiirtoon ja käyttöön liittyvät asiat pitää olla yhteisesti sovittu. Tavoitteena on vesihuoltolaitoksia palveleva helppokäyttöinen käyttöliittymä. Se mahdollistaisi mm. laitosten omaehtoisen tarkkailun ja työkalun toiminnan kehittämiseen (esim. saneerausten ja investointien suunnittelu) sekä vertailuun (benchmarking). Vesihuoltolaitosten toimittamasta tiedosta järjestelmä tuottaisi vesihuoltolaitosten toimintaa kuvaavia, valtakunnallisesti yhtenäisin periaattein laskettavia tunnuslukuja, jotka olisivat käytettävissä laitosten toimintakertomusten laadinnassa sekä kansalaiset voisivat tunnuslukujen avulla nykyistä paremmin vertailla laitoksia keskenään. Laitosten toimintakertomusten laatimisen apuna järjestelmän osana olisi, lain mukaiset, vähimmäistiedot sisältävä toimintakertomuspohja. 32

Taulukko 7 Tavoiteltavat arkkitehtuuriperiaatteet Nimi Kuvaus Perustelu Seuraukset Vesihuoltolaitos täyttää laissa säädetyt tiedoksiantovelvoitteet. Lainsäädännöllä pyritään varmistamaan tietojen toimittaminen "Yksi luukku" Edistetään sähköistä tiedonsiirtoa Palvelutason säilyttäminen Yhteinen tietoarkkitehtuuri ja käsitteistö Tiedon tuottaja (vesihuoltolaitos) toimittaa kaikki tiedot yhteen palveluun. Luovutaan manuaalisesta tiedon syöttämisestä sekä tietojen syöttämisestä tietosisällöltään päällekkäisiin tietokantoihin. Olemassa olevien tietojärjestelmien palvelutasoa ei saa heikentää. Tietoarkkitehtuuri on sovittava eri toimijoiden kesken yhtenäiseksi. Kaikki viranomaisvalvonnassa ja raportoinnissa tarvittavat tiedot ovat saatavissa. Vähennetään päällekkäistä tiedonkeruuta. Manuaalinen tiedonsyöttö vie resursseja sekä tiedon virhemahdollisuudet kumuloituvat. Tavoitteena kerätä tietojen syöttö yhteen palveluun, josta tiedot ovat siirrettävissä sähköisesti muihin tietojärjestelmiin. Jos olemassa olevien tietojärjestelmien palvelutaso laskee, uuden palvelun käyttöönoton jälkeen ei saavutettavia hyötyjä ole maksimoitu. Tietojärjestelmien ja eri toimijoiden välinen yhteistyö helpottuu. Tietojärjestelmät palvelevat laissa vesihuoltolaitoksille säädettyjä tiedoksianto- ja tarkkailuvelvoitteita. Sovitaan tiedon tuottajien ja hyödyntäjien kanssa tietosisällöstä, yhtenäistetään päällekkäinen tietotarve. Olemassa oleviin tietojärjestelmiin ja toimintatapoihin on tehtävä muutoksia. Uuden palvelun yhteys olemassa oleviin tietojärjestelmiin on oltava toimiva. Eri toimijoiden nykyisiä tietoarkkitehtuureja on muutettava ainakin joiltain osin. Edistetään vesihuoltolaitosten talouden läpinäkyvyyttä Asetetaan vesihuoltolaissa vesihuoltolaitoksille tiedonantovelvoite sekä velvoite laatia tilinpäätös ja toimintakertomus Vesihuoltolaitosten talouden ja toiminnan tunnusluvut ovat julkisesti vesihuoltolaitosten sekä asiakkaiden saatavissa. Lain täytäntöön pano edellyttää, että tietotekninen alusta on valmis. 4.2 Toimintamallit ja prosessit Päätavoitteena toimintamallien kehittämisessä on, että vesihuoltolaitokset voisivat toimittaa tietonsa vain yhteen paikkaan. Tätä periaatetta on kutsuttu ns. "Yhden luukun periaatteeksi". Tavoitteena on vähentää päällekkäisiä tietokyselyitä, luopua päällekkäisten tietojärjestelmien ylläpidosta sekä helpottaa vesihuoltolaitosten toimintaa mahdollistamalla kaiken tarvittavan tiedon raportointi ainoastaan yhden järjestelmän kautta. Kehitystyössä on kuitenkin tarpeen ottaa huomioon, että osa tieto- 33

tarpeisiin liittyvistä järjestelmistä on jo valmiina tai juuri valmistumassa kattaen näiden tietojen käyttäjien asettamat vaatimukset. Nykytilassa kaikkea tiedonantovelvoitteiden mukaista tietoa ei tallenneta olemassa oleviin tietojärjestelmiin vaan kerättyä tietoa säilytetään, ylläpidetään ja toimitetaan eteenpäin myös paperiversioina tai eri toimijoiden itse kehittäminä sähköisinä tiedostoina. Tavoitetilassa kaikki tiedonantovelvoitteiden mukainen tieto pyritään keräämään yhteiskäyttöisiin tietojärjestelmiin. Tavoitteena on korvata esimerkiksi ELY-keskuksissa ylläpidettävät omat paperiset ja sähköiset arkistot. Nykyisin Suomella on lukuisia kansainvälisiä raportointivelvoitteita liittyen sellaiseen vesihuoltolaitosten tuottamaan tietoon, mitä mikään kansallinen lainsäädäntö ei velvoita vesihuoltolaitosta toimittamaan raportointivelvolliselle viranomaiselle. Tavoitetilassa tiedon toimittamisen tulisi olla lainsäädännön velvoittamaa ainakin tärkeimpien tietojen osalta. Uuden palvelun kehittämisessä on kiinnitettävä suurta huomiota käyttäjäystävällisyyteen, joka on ollut ongelmana erityisesti tämänhetkisessä Tyvi-palvelussa. Vesihuoltolaitosten motivaatiota toimittaa tietoja pyritään lisäämään myös tarjoamalla vesihuoltolaitoksille palveluja toimittamastaan tiedosta. Tavoitetilassa tarjotaan palveluja myös vesihuoltolaitosten asiakkaille. Tavoitteena on, että vesihuoltolaitosten asiakkaat saisivat palvelusta vesilaitoskohtaista tietoa helposti ymmärrettävässä ja laitosten välistä vertailtavuutta edistävässä muodossa. Tavoitetilan palvelun tavoitteita ja vaatimuksia on listattu liitteessä 1 välilehdellä "Kehittämisvaatimukset ja tavoitteet" sekä "Sidosryhmien vaatimukset ja tavoitteet". Tavoitetilan prosesseja mietittäessä on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, missä tieto syntyy. Esim. vedenlaatuanalyysien osalta laboratorioilla on erittäin suuri rooli. Tiedonsiirto suoraan laboratorioista uuteen palveluun on saatava mahdollisimman toimivaksi. 34

Kuva 12 Tietojen toimittaminen ja raportointi, tavoitetila 4.3 Palvelut ja palveluratkaisut 4.3.1 Tiedon toimittamiseen liittyvät palvelut Vesihuoltolain tarkistamisen yhteydessä on tavoitteena säätää uudesta vesihuoltotieto -palvelusta ja siihen toimitettavista tiedoista. Tiedonantovelvoitteita määritettäessä otetaan huomioon muun lainsäädännön edellyttämät tarpeet kerätä tietoa vesihuoltolaitostoiminnasta. Vesihuoltolain tarkistamisen tavoitteena on myös edistää vesihuoltolaitosten talouden valvontaa. Tavoitteena on, että vesihuoltolaissa säädetään kaikkien vesihuoltolaitosten yhtenäisistä raportointi- ja tiedonantovelvoitteista sekä toimintakertomuksesta laitosten toimintamuodosta riippumatta. Tavoitetilassa vesilain-, vesihuoltolain- ja ympäristönsuojelulain mukaisten tiedonantovelvoitteiden edellyttämät tiedot toimitetaan sähköisesti "yhden luukun periaatteella". Tavoitteena on, että vesihuoltolaitoksilta kerätään pääsääntöisesti tietoa, jota hyödynnetään viranomaisvalvonnassa ja raportoinnissa. Vesihuoltolaitosten toimittamasta perustiedosta vesihuoltotieto -palvelu tuottaa vesihuoltolaitosten toimintaa kuvaavia tunnuslukuja, jotka ovat käytettävissä laitosten toimintakertomusten laadinnassa sekä talouden valvonnassa. Laitosten toimintakertomusten laatimisen apuna järjestelmän osana on, lain mukaiset, vähimmäistiedot sisältävä toimintakertomuspohja. Liitteissä 23-25 on 35

esitetty vesilain, vesihuoltolain ja ympäristönsuojelulain mukaisten prosessien tavoitetilan kuvaukset. Nykytilassa käytössä oleva Tyvi -palvelu korvataan uudella palvelulla. Lisäksi uuteen palveluun toteutetaan mahdollisuus toimittaa raakaveden tarkkailutietoja, jotka nykytilassa on toimitettu Pohjavesitietojärjestelmään sekä Pintavesien tilan vedenlaadun tietojärjestelmään. Nykytilassa vesilain-, vesihuoltolain- ja ympäristönsuojelulain perusteella toimitettavien tietojen määrittelyä tarkennetaan siten, että ne kattavat valvonnassa tarvittavien tietojen lisäksi myös kansainvälisen raportoinnin tarpeet (mm. vesipolitiikan puitedirektiivin sekä liete- ja yhdyskuntajätevesidirektiivien mukaisten raportointivelvoitteiden tarpeet). Vahti-kehittämishankkeen kanssa yhteisiä tietoja (esim. jätevesi) tullaan jatkossa tarvitsemaan sekä Vahti-tietojärjestelmässä että uudessa palvelussa. Hankkeissa tietosisältö sovitaan siten, että se kattaa molempien järjestelmien tarpeet. Vesihuoltolaitoksille tarjottava palvelu tietojen toimittamiseen voidaan toteuttaa kummassa hankkeessa tahansa, kunhan tämä palvelu kytketään osaksi uutta Vesihuoltotieto -palvelua siten, että vesihuoltolaitosten työmäärä ei lisäänny. Tavoitetilassa kuntien terveydensuojeluviranomaiset voivat hyödyntää vesihuoltotieto -palvelun vesilaitoskohtaista tietoa terveydensuojelulain edellyttämän talousveden laadun valvonnassa sekä valvontaohjelmien laadinnassa. Talousveden laadunvalvonnan prosessiin ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista tehdä muutoksia. Liitteessä 7 (Prosessikuvaus_TervSjluLaki.ppt) on esitetty terveydensuojelulain mukaisen prosessin kuvaus. Nykytilassa Vesilaitosyhdistyksen ylläpitämään Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmään siirrettävät tiedot tullaan jatkossa toimittamaan uuden vesihuoltotieto -palvelun kautta. Tietosisältöä joudutaan joiltakin osin muuttamaan, jotta se palvelisi myös muita tiedon tarvitsijoita. Uudesta palvelusta tiedot tullaan siirtämään sähköisesti Vesilaitosyhdistyksen ylläpitämään Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmään, joka jatkossakin tarjoaa Vesilaitosyhdistyksen jäsenille nykytilan kaltaisia palveluita. Uuteen vesihuoltotieto -palveluun ei tulla toteuttamaan Vesilaitosyhdistyksen ylläpitämän Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän kanssa kilpailevia ilmaisia palveluita. Vesilaitosyhdistyksen ns. taksakyselyssä olevat tiedot tullaan keräämään uudessa vesihuoltotietohankkeessa toteutettavassa palvelussa. Vesilaitosyhdistys saa uudesta palvelusta tarvittavat tiedot ja voi julkaista niiden perusteella nykytilaa vastaavasti julkaisun "Vesihuoltomaksut 1.2.201X, jäsenlaitokset". Liitteessä 26 on esitetty Vesilaitosyhdistyksen tunnuslukujärjestelmän tavoitetilan prosessikuvaus (Prosessikuvaus_VVY_tavoitetila.ppt). Tilastokeskuksen tekemät tilastolakiin perustuvat kyselyt koskevat vain muutamia vesihuoltolaitoksia, mutta niiden aiheuttama vastausrasite on melko suuri. Alkuvaiheessa vesihuoltolaitoksille tullaan tarjoamaan Tilastokeskuksen kyselyihin vastaamista helpottavia raporttipalveluja, joihin kerätään Tilastokeskuksen kyselyissä tarvittavat tiedot ja selvitetään käsitteistö. Pidemmällä tähtäimellä voidaan pyrkiä siihen, että Teollisuuden toimipaikkatiedustelu ja Yritysten tilinpäätöstiedustelu -kyselyiden tiedot tullaan siirtämään sähköisesti uudesta vesihuoltotieto -palvelusta Tilastokeskuksen järjestelmiin Tilastokeskuksen määrittelemässä XML-muodossa. Liitteessä 27 on esitetty Tilastokeskuksen kyselyiden tavoitetilan prosessikuvaukset (Prosessikuvaus_Tilastolaki_tavoitetila.ppt). Vaikka tässä hankkeessa ollaankin varsinaisesti tekemässä uutta palvelua vesihuoltolaitoksille, on huomioitava se, että analyysituloksiin liittyvät tiedot syntyvät laboratorioissa. Analyysituloksia liittyy raaka-, talous- sekä jäteveteen. Tavoitetilassa analyysitulokset on saatava siirtymään laboratorioilta suoraan uuteen vesihuoltohankkeessa toteutettavaan palveluun esimerkiksi XML-muodossa. Kaikkien analyysitulosten osalta sovitaan yhteisestä tietorakenteesta, joka sopii raaka-, talous- ja jätevedelle. 4.3.2 Kansainväliset raportoinnit 36

Tavoitetilassa tulee kansainvälisiin raportointeihin liittyvät palvelut uudistaa osana vesihuoltotiedon kehittämishanketta. Tarvittavaa käsityöhön ja asiantuntija-arvioihin menevää aikaa on pyrittävä vähentämään. Tietojen laatu perustietovarannoissa on saatava niin hyväksi, että tietoja ei enää raportointivaiheessa tarvitse tarkistaa. Perustietovarantojen tietosisältö on saatava vastaamaan raportoinneissa vaadittuja tietoja. Kansainvälisissä raportoinneissa ei tietojen reaaliaikaisuus ole tärkeää, joten tietovarastoratkaisuja voidaan hyödyntää. Liitteissä 28-31 on esitetty raportoinnin prosessien tavoitetilan kuvaukset. Kansainvälisten raportointien suorittajat eivät muutu, mutta tavoitetilassa raportoinnissa tarvittavat tiedot saadaan vesihuoltotieto -palvelun tietovarastosta raportoinneissa tarvittavassa muodossa. Suuri osa Euroopan Unionin raportoinneista on siirtynyt käyttämään XML-muotoisia tiedostoja. Tavoitetilassa nämä raportoinneissa tarvittavat XML-tiedostot saadaan suoraan vesihuoltotieto -palvelusta. 4.4 Arkkitehtuurit 4.4.1 Tietoarkkitehtuuri Tavoitetilassa vesihuollon tietoarkkitehtuurin tulisi olla yhteinen kaikille toimijoille. Ympäristöterveydenhuollon kohdetietojärjestelmän YHTIn tekninen toteutus alkanee kuitenkin jo vuoden 2012 alussa, joten ainakin kohdetietojen osalta ympäristöterveydenhuollolla ja muilla toimijoilla tulee olemaan osin eri tietoarkkitehtuurit, kunnes yhteinen tietoarkkitehtuuri on näiltä osin määritetty. Lisäksi, jos muilla hallinnonaloilla on tarpeita hyödyntää YHTIn tietoja, voidaan YHTIn käyttöoikeuksia laajentaa. Yhteinen tietoarkkitehtuuri tavoitetilassa suunnitellaan aluksi seuraaville toimijoille ja heidän vesihuoltoa koskeville tietojärjestelmille ottamalla huomioon olemassa olevat tietoarkkitehtuurit: Maa- ja metsätalousministeriö Ympäristöministeriö Suomen Ympäristökeskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Tilastokeskus (sovelletusti) Vesilaitosyhdistys Eri toimijoiden yhteisen tietoarkkitehtuurin suunnitteleminen ja käyttöönotto johtaa ainakin seuraaviin tietojärjestelmämuutoksiin: Ympäristöhallinnon Vahti-tietojärjestelmän tietosisältöä on hieman tarkennettava, esimerkiksi lupaehtojen osalta. Vesilaitosyhdistyksen ylläpitämän Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän tietosisältöä on muutettava uuden tietoarkkitehtuurin mukaiseksi. 4.4.2 Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Nykytilan tietojärjestelmistä tavoitetilassa luovutaan vesihuoltolaitostietojärjestelmästä (Velvet) sekä vesihuoltolaitoksille suunnatusta Tyvi -palvelusta. Myös vesilaitosyhdistyksen taksakysely voidaan korvata. Muista tietojärjestelmistä ei luovuta, mutta niihin on osin tehtävä muutoksia, jotta tässä vesihuoltotietohankkeessa toteutettava uusi palvelu voidaan ottaa käyttöön. Tietojärjestelmien rajapinnat toteutetaan siten, että jo käytössä olevien tietojärjestelmien palvelutaso ei laske. 37

Tilastokeskuksen ja Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan järjestelmät pysyvät ennallaan. Ainoastaan rajapinnat ja tiedonsiirto niiden sekä hankkeessa toteutettavan vesihuoltotietojärjestelmäpalvelun välillä on toteutettava. Rajapintojen toteutuksessa noudatetaan Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) -työryhmän suosituksia. Kuvassa 13 on esitetty vesihuollon tavoitetilan tietojärjestelmäkartta. Kuva 13 Vesihuollon tietojärjestelmäkartta, tavoitetila 4.5 Hyödyt Kehitettävän vesihuoltotietopalvelun tärkeimpänä hyötytavoitteena on, että kaikki tiedonantovelvoitteiden mukainen vesihuoltolaitostieto olisi saatavissa. Muita keskeisiä hyötytavoitteita on edistää vesihuoltolaitoksilta kerättävien tietojen yhteiskäyttöä sekä tehostaa vesihuoltolaitosten tiedonantovelvoitteiden mukaisten tietojen toimittamista sekä viranomaistoiminnan tehostuminen. Tavoitteena on myös edistää vesihuoltolaitosten talouden valvontaa. Taulukossa 8 on esitetty vesihuollon tiedonhallintaa tehostamalla tavoiteltavat keskeiset hyödyt, tulokset sekä mittarit vesihuoltolaitosten, vesihuoltolaitosten asiakkaiden ja tietoa hyödyntävien viranomaisten näkökulmasta. 38