30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 702 453 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen 2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain 13 :n 3 momentin mukaisille muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin 3) enintään 2 386 000 euroa avustuksina yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin 4) enintään 6 000 000 euroa joustavan perusopetuksen käyttökustannuksiin 5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 :n mukaisten avustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille 6) enintään 150 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin 7) enintään 5 575 000 euroa yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan 8) enintään 3 700 000 euroa varhaiskasvatuksen kehittämiseen 9) enintään 7 645 000 euroa avustuksina esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen 10) enintään 10 540 000 euroa koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin 11) enintään 842 000 euroa avustuksina kielikylpytoiminnan laajentamiseen 12) enintään 2 865 000 euroa avustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen 13) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen 14) enintään 11 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 :n mukaisten avustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä - opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen 15) opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 :n mukaisten avustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen 16) enintään 120 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 :ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1
17) rahoituslain 45 :n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen 18) Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla 19) Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -hankkeen toteutukseen liittyvien koulupudokkuutta ehkäisevien yleissivistävän koulutuksen menojen ja avustusten maksamiseen. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009), kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) ja perusopetuslain (628/1998) muuttamisesta. Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa) 1) Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) 621 138 000 kunnallinen lukiokoulutus (88 200 * 6 071,83 ) 535 534 000 yksityinen lukiokoulutus (9 800 * 6 399,43, sis. alv.) 62 716 000 kunnallinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus (5 400 * 3 381,79 ) 18 262 000 yksityinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus (1 300 * 3 558,41, sis. alv.) 4 626 000 Kuntien rahoitusosuus -448 521 000 Perusopetus, vaikeimmin kehitysvammaiset 45 818 000 Perusopetus, muut vammaisoppilaat 202 655 000 Maahanmuuttajien valmistava opetus 50 588 000 Lisäopetus 17 068 000 Muiden kuin oppivelvollisten esi- ja perusopetus 14 905 000 Sisäoppilaitoslisä 1 672 000 Koulukotikorotus 1 078 000 Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus 50 240 000 Opetustuntikohtainen taiteen perusopetuksen valtionosuus 78 807 000 Ulkomailla toimivien koulujen valtionosuus 3 384 000 Yksityisen opetuksen järjestäjän alkavan ja laajenevan toiminnan rahoitus 3 358 000 2) Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus (enintään) 3 800 000 3) Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin (enintään) 2 386 000 4) Joustavan perusopetuksen lisä (enintään) 6 000 000 5) Avustukset opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille (enintään) 1 300 000 6) Avustukset muille kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille (enintään) 150 000 7) Yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittä- 5 575 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2
miseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan (enintään) 8) Varhaiskasvatuksen kehittämiseen (enintään) 3 700 000 9) Esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen (enintään) 7 645 000 10) Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin (enintään) 10 540 000 11) Kielikylpytoiminnan laajentaminen (enintään) 842 000 12) Kerhotoiminnan tukeminen (enintään) 2 865 000 13) Ulkomaanopetuksen menot 190 000 14) Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukeminen (enintään) 11 975 000 15) Rahoituslain 45 :n mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen 75 000 16) Saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään) 120 000 17) Rahoituslain 45 :n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen 2 200 000 18) Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen tuki 500 000 19) Osaaminen ja koulutus: Nuorisotakuusta yhteiskuntatakuun suuntaan 400 000 Yhteensä 702 453 000 Varhaiskasvatuspalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta. Määrärahan mitoituksessa käytetyt arviot (ei sis. alv) Kotikuntakorvauksen perusosa 6 732,39 euroa/asukas Lukiokoulutus 6 060,06 euroa/opisk. Taiteen perusopetus opetustuntikohtainen yksikköhinta 76,16 euroa/opetustunti Aamu- ja iltapäivätoiminta 26,00 euroa/ohjaustunti Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 9 107 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kertaluontoisten erien nettomuutos valtionavustuksista -9 950 Lukiokoulutukseen valmistava koulutus 1 000 Lukiokoulutuksen opiskelijamääräarvion alentaminen -9 183 Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilasmääräarvion lisäys 4 110 Osaaminen ja koulutus: Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan 400 Perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämisen avustuksista luopuminen -30 000 Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistus, lukiokoulutus ja taiteen perusopetus 1 767 Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistus, perusopetus 24 397 Varhaiskasvatuksen kehittäminen 3 700 Yleissivistävän koulutuksen laadun parantamiseen myönnetyt avustukset -15 000 Yhteensä -28 759 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3
2016 talousarvio 702 453 000 2015 I lisätalousarvio 6 050 000 2015 talousarvio 731 212 000 2014 tilinpäätös 829 537 328 Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015) Momentille myönnetään 720 220 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 9) enintään 7 645 000 euroa avustuksina esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen, siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja opetusryhmäkoon pienentämiseen 19) enintään 400 000 euroa nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -hankkeen toteutukseen liittyvien koulupudokkuutta ehkäisevien yleissivistävän koulutuksen menojen ja avustusten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohdat 9) ja 19) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdat 9) ja 19). Muutos talousarvioesityksen 702 453 000 euroon nähden on 17 767 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 25 000 000 euroa maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilasmääräarvion kasvusta ja 1 767 000 euroa lukiokoulutuksen tarkentuneesta yksikköhinnasta sekä vähennyksenä 9 000 000 euroa tarkentuneista perusopetuksen rahoituksen määräytymisperusteista. Hallitus antaa eduskunnalle täydentävään talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamiseksi siten, että perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitus mahdollistettaisiin eräissä tilanteissa, joissa oppilas ei ole kirjoilla koulussa tilastointipäivänä. 2016 talousarvio 720 220 000 2015 I lisätalousarvio 6 050 000 2015 talousarvio 731 212 000 2014 tilinpäätös 829 537 328 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015) Varhaiskasvatus. Subjektiivinen päivähoito-oikeus muuttuu 1.8.2016 lukien siten, että lapsella on oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen silloin, kun vanhemmat työskentelevät tai opiskelevat kokoaikaisesti. Muutoin lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa esiopetukseen asti. Mahdollisissa tilapäisissä ja yllättävissä tilanteissa varhaiskasvatusta voidaan kuitenkin tarjota tapauskohtaisesti ja joustavasti yli päätöksen mukaisen tuntimäärän. (SiVM 11/2015 vp HE 80/2015 vp). Valtioneuvosto on myös hyväksynyt 1.8.2016 voimaantulevan asetusmuutoksen, jolla muutetaan päiväkodeissa kolme vuotta täyttäneiden lasten ja hoito- ja kasvatustehtävissä olevien henkilöiden välistä mitoitusta. Nykyisen seitsemän lapsen sijasta päiväkodissa tulee olla yksi hoito- ja kasvatustehtävissä oleva henkilö kahdeksaa lasta kohden. Yli 3-vuotiaiden ryhmässä saa jatkossa olla 21 lapsen sijasta 24 lasta. Jos päiväkotiryhmässä on osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa olevia lapsia, ryhmäkoko voi olla vielä tätä suurempi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan osa kunnista on jo päättänyt, etteivät ne ota käyttöön uusia, päivähoidon ryhmäkokoja tai päivähoito-oikeuden rajaamista koskevia säädöksiä, jolloin osa tavoitelluista säästövaikutuksista jää toteutumatta. Lainmuutos lisää kuitenkin kuntien valinnanvapautta ja antaa mahdollisuuden vähentää varhaiskasva- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4
tukseen liittyviä lakisääteisiä velvoitteita. Toisaalta kuntien erilaiset ratkaisut saattavat heikentää varhaiskasvatuksen alueellista ja valtakunnallista yhdenvertaisuutta. Myös ryhmäkokojen erilaiset mitoitukset voivat osoittautua käytännössä ongelmallisiksi ja lisätä hallinnollista työtä. Valiokunta toteaa, että kaikilla lapsilla on jatkossakin subjektiivinen oikeus 20 tunnin varhaiskasvatukseen viikossa. Valiokunta painottaa varhaiskasvatuksen ja sen laadun merkitystä, sillä saadun selvityksen mukaan tutkimustieto osoittaa, että lapsen varhaiset ikävuodet ovat ratkaisevia itsetunnon sekä tiedollisten ja sosiaalisten taitojen kehityksen kannalta ja ne luovat pohjan koko elämänmittaiselle kehitykselle. Hyvä varhaiskasvatus luo näin vankan pohjan koulutukselle, osaamiselle ja sivistykselle ja pitkällä tähtäimellä Suomen menestymiselle. Myös maahanmuuttajien integroituminen onnistuu parhaiten hyvän ja laadukkaan varhaiskasvatuksen kautta. On arvioitu, että yksi korkealaatuiseen varhaiskasvatukseen sijoitettu euro tuottaa seitsemän euroa takaisin. Valiokunta korostaa kuntien roolia varhaiskasvatuksen korkean laadun ja varhaiskasvatukselle asetettujen tavoitteiden toteutumiseksi. Elokuussa voimaan astunut varhaiskasvatuslaki (580/2015) painottaa pedagogiikkaa ja varhaiskasvatuksen laadun kehittämistä. Varhaiskasvatus on nyt kiinteä osa yhtenäistä kasvatus- ja koulutusjärjestelmää, mikä edellyttää myös toimintakulttuurin muutosta. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että lastentarhanopettajien koulutusta lisätään vuonna 2016, mikä vahvistaa päiväkotitoiminnan pedagogista painopistettä. Yliopistollinen lastentarhanopettajakoulutus on jo pitkään ollut riittämätöntä, mistä johtuen eduskunta on kolmena vuonna lisännyt lastentarhanopettajien koulutusresursseja. Hallituksen ehdottama koulutuspaikkojen lisäys on kertaluonteinen, mutta koulutustarvetta on seurattava ja huolehdittava siitä, että pedagogista osaamista on riittävästi ja alueellisesti kattavasti. Perusopetus. Vuoden 2016 peruspalvelujen valtionosuuksia ei leikata, mutta aiempien vuosien leikkaukset ja indeksitarkistusten puuttuminen heikentävät kuntien rahoituspohjaa. Myös perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen tarkoitettu määräraha (30 milj. euroa) poistuu, kuten myös yleissivistävän koulutuksen laadun parantamiseen osoitettu 15 milj. euron avustus. Määrärahojen pienentyessä on perusteltua kohdistaa määrärahoja toimintaan, joka edistää koulutuksen tehokkuutta ja vaikuttavuutta ja toimintatapojen uudistamista. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että hallitusohjelman kärkihankkeella uudistetaan oppimisympäristöjä ja pedagogiikkaa ja edistetään opetuksen digitalisaatiota. Tämä on välttämätöntä, jotta perusopetus vastaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja Suomi voi nousta innostavan oppimisen kärkimaaksi. Näihin tavoitteisiin liittyvää kärkihankerahoitusta on ensi vuodelle 14,5 milj. euroa, joka suunnataan mm. digitaalisiin materiaaleihin ja digioppimisen kehittämiseen sekä opettajien osaamisen kehittämiseen. Valiokunta pitää opettajien osaamisen parantamista aivan keskeisenä hankkeen onnistumiselle ja korostaa, että jokaisella opettajalla tulee olla mahdollisuus täydennyskoulutukseen. Tärkeää on huolehtia myös valtakunnallisen tason ohjauksesta ja suunnittelusta, kokeilujen koordinoinnista sekä parhaiden käytäntöjen leviämisestä ja vertaistuen hyödyntämisestä. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös lastentarhanopettajilla on mahdollisuus digitalisaatiota koskevaan koulutukseen. Valiokunta on tyytyväinen, että Liikkuva koulu -ohjelma laajenee valtakunnalliseksi hankkeeksi, sillä liikunta on tärkeää lapsen kasvun, kehityksen ja terveyden kannalta ja se edistää myös oppimista. On tärkeää, että koulut toimivat aktiivisesti liikunnan lisäämiseksi ja hyödyntävät jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Valiokunta pitää myös hyvänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö on laatimassa selvitystä, jossa arvioidaan mahdollisuudet kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Saadun selvityksen mukaan vuodesta 2017 käynnistetään myös alueellinen kokeilu, jossa kieltenopiskelu aloitetaan jo ensimmäisellä luokalla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5
Turvapaikanhakijoiden voimakas kasvu asettaa kunnille haasteita mm. perusopetuksen suhteen, ja myös perusopetuksen valmistavan opetuksen tarve kasvaa. Valiokunta pitää hyvänä, että täydentävään talousarvioesitykseen sisältyy 25 milj. euron lisäys maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen, jolloin määräraha nousee 75,6 milj. euroon. On myös tärkeää, että lakia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta on muutettu väliaikaisesti niin, että perusopetukseen valmistavan koulutuksen rahoitusta maksetaan myös niistä oppilaista, jotka opiskelevat vähintään 4 8 kuukautta, mutta jotka eivät ole läsnä olevina opiskelijoina 20.9. laskentapäivänä, jonka perusteella rahoitus muutoin määräytyy (SiVM 10/2015 vp HE 120/2015 vp). Kerhotoiminta. Koululaisten kerhotoiminnan rahoitus on ensi vuonna 2,9 milj. euroa, mikä on 4,4 milj. euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Määrärahan aleneminen on valitettavaa, sillä kerhotoimintaa on kehitetty viime vuosina voimakkaasti ja sitä järjestää jo 95 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Valiokunta pitää maksutonta kerhotoimintaa tärkeänä, sillä se antaa myös niille lapsille mahdollisuuden harrastamiseen, joilla ei ole siihen muutoin mahdollisuuksia esim. perheen vaikean taloudellisen tilanteen ja harrastusten korkean hinnan vuoksi. Kerhotoiminta on myös tukipalvelu, joka ennalta ehkäisee syrjäytymistä. Valiokunta lisää momentille 4 000 000 euroa, josta osoitetaan 2 000 000 euroa avustuksena perusopetuksen laadun parantamiseen ja 2 000 000 euroa avustuksena kerhotoimintaan. Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015) Momentille myönnetään 724 220 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen 2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain 13 :n 3 momentin mukaisille muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin 3) enintään 2 386 000 euroa avustuksina yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin 4) enintään 6 000 000 euroa joustavan perusopetuksen käyttökustannuksiin 5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 :n mukaisten avustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille 6) enintään 150 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin 7) enintään 5 575 000 euroa yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan 8) enintään 3 700 000 euroa varhaiskasvatuksen kehittämiseen 9) enintään 20 185 000 euroa avustuksina koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen, siihen liittyväänkoulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja opetusryhmäkoon pienentämiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6
10) enintään 842 000 euroa avustuksina kielikylpytoiminnan laajentamiseen 11) enintään 4 865 000 euroa avustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen 12) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen 13) enintään 11 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 :n mukaisten avustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä - opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen 14) opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 :n mukaisten avustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen 15) enintään 120 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 :ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi 16) rahoituslain 45 :n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen 17) Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla 18) enintään 400 000 euroa nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -hankkeen toteutukseen liittyvien koulupudokkuutta ehkäisevien yleissivistävän koulutuksen menojen ja avustusten maksamiseen. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7