Kaupunginhallitus 61 22.02.2016 Kaupunginhallitus 89 07.03.2016 Kaupunginvaltuusto 20 14.03.2016 Yrityspalveluiden tuottaminen v. 2017 alusta lukien 109/04/040/2016 KH 61 Selostus: Kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa on keskushallinnon kehittämis- ja elinkeinopalvelujen palvelujen kehittämissuunnitelmassa hyväksytty, että vuoden 2016 maaliskuun loppuun mennessä päätetään yrityspalveluiden tuottamistavasta 2017 alusta lukien. Esityslistaliite A: Yrityspalveluiden tavoitteiden toteutuminen ja elinkeinoelämälle tehdyn kyselyn tulokset. (Valmistelu: kehitysjohtaja Hannu Kurki, puh. 044 417 4004, hallintojohtaja Saku Linnamurto puh: 044 417 4005) Kaupunginjohtajan esitys: Kaupunginhallitus kuulee kehitysjohtaja Hannu Kurkea arvioinnin tuloksista ja käy keskustelun yrityspalvelujen tuottamistavasta vuoden 2017 alusta lukien. Käsittely: Kaupunginhallitus kuuli asiassa kehitysjohtaja Hannu Kurkea, Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorista, Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:n hallituksen jäsen Pirkko Juutia, Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:n kehityspäällikkö Juhani Rouvista sekä talousjohtaja Arja Petriläistä. Kuulemisen jälkeen ennen päätöksen tekoa esteellisinä kokouksesta poistuivat Juhani Rouvinen (HallL 28 1 m.1 k) ja Pirkko Juuti (HallL 28 1 m. 5 k). Valtuustoryhmien puheenjohtajat Jouni Koskela ja Stephen Condit olivat läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana ja poistuivat ennen päätöksen tekoa. Kaupunginjohtaja täydensi esitystään siten, että kaupunginhallitus jatkaa asian käsittelyä seuraavassa kokouksessa. Päätös: Toimenpiteet: Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan täydennetyn esityksen. Talousjohtaja
KH 89 Selostus: Esityslistaliite B: Ostopalvelusopimus Savonlinnan kaupunki/savonlinnan Yrityspalvelut Oy Esityslistaliite C: Vertailu keskushallinto/kehitysyhtiö (Valmistelu: kehitysjohtaja Hannu Kurki, puh. 044 417 4004, hallintojohtaja Saku Linnamurto puh: 044 417 4005) Kaupunginjohtajan esitys: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy elinkeinopalveluiden järjestämismalliksi kaupungin omana tuotantona hoitaman elinkeinopalvelun, jossa kaupungin keskushallinto tuottaa ja hoitaa elinkeinopalvelut. Kaupunginvaltuusto päättää myös, että yrityselämän palvelut järjestetään yhden luukun periaatteella siten, että kaupungin keskushallinnon elinkeinopalveluihin keskitetään vaiheittain kaikki yrityselämän kannalta keskeiset palvelut mukaan lukien kaavoitus osana asiakaslähtöistä prosessiorganisaatiomallia vuoteen 2019 mennessä. Perusteluna keskushallintomallille on seuraavat seikat: - elinkeinojen kehittäminen on avainasia kaupungin verotulopohjan vahvistamiseksi. Kaupungin työttömyys on noin kolme prosenttiyksikköä muuta maakuntaa korkeampi. Jos se saataisiin maakunnan keskiarvoon, niin se helpottaisi kaupungin taloutta noin yhden tuloveroprosenttiyksikön verran, vaikkakin taloudellinen toimintaympäristö on tällä hetkellä erittäin haasteellinen työllisyysasteen parantamiseksi. Erityisesti Savonlinnaan on kohdistunut ja uhkana on kohdistua todella isoja rakenteellisia julkisen sektorin työpaikkamenetyksiä. Sinänsä elinkeinoyhtiö on onnistunut luomaan hyviä toimintaympäristöedellytyksiä teollisuudelle ja uusyritysperustamisyksikön tulokset ovat olleet edelleen erinomaisia. - elinkeinojen kehittämisen ulkoistaminen siirtää pois vallan kaupunginvaltuustolta sekä kaupunginhallitukselta keskeisestä strategisesta toiminnasta. Lisäksi rahojen käyttö ei ole läpinäkyvää osakeyhtiötoiminnassa. - yhtiömalli aiheuttaa ylimääräisiä hallintokustannuksia koska sitä varten tarvitaan osakeyhtiölain mukainen erillinen hallinto hallituksineen ja toimitusjohtajineen. Näistä kahdesta ylimääräisestä hallintoportaasta aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia. - yhtiömalli luo epäselvän vastuun siitä, kuka vastaa elinkeinojen kehittämisestä ja uusien työpaikkojen saamisesta - yhtiömalli heikentää mahdollisuuksia hoitaa yritysasioita yhtenä palveluprosessina, kun yrityspalveluasiat on erillisessä osakeyhtiössä. - kunnallisten osakeyhtiöiden ohjaaminen on käytännössä
osoittautunut hallintokulttuurissa huonoksi, koska osakeyhtiöt toimivat osakeyhtiölain mukaisesti. - julkisuuslaki mahdollistaa yrityksiä koskevien yrityssalaisuuden piiriin kuuluvien asioiden hoitamisen ei-julkisina kaupungin hallinnossa. Selkeä etu kehitysyhtiömallista on, jos sille asetettaisiin selkeä ja yksiselitteinen kokonaisvastuu uusien työpaikkojen saamisesta, joka pystytään yksiselitteisesti mittaamaan ja jonka pohjalta toteutettaisiin osakeyhtiölain mahdollistama tulosvastuu toimitusjohtajalle ja hallitukselle, jota ei ole mahdollista toteuttaa kuntalain mukaisessa organisaatiossa. Kaupunginhallitus lähettää esityksen yhteistyötoimikunnan käsiteltäväksi ennen kaupunginvaltuuston päätöksentekoa. Käsittely: Kaupunginvaltuuston II vpj Juhani Rouvinen poistui esteellisenä kokouksesta (HallL 28 1 m. 1 k) tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi ja kokonaan kokouksesta klo 10.10. Kaupunginhallituksen jäsen Seija Puputti teki Aate Laukkasen kannattamana seuraavan muutosesityksen: "Yrityspalvelut Oy ei siirry kaupungin omaksi tuotannoksi: - 3 vuotta on liian lyhyt aika osoittaa tuloksia/vaikuttavuutta - nyt on aika korjata omistajaohjauksella olemassa olevat yhtiön heikkoudet - luoda/etsiä parhaat rakenteet sekä kehittämistoiminnassa että yrityspalveluiden tuottamiseksi." Kaupunginhallituksen jäsen Juha Kukkonen teki seuraavan muutosesityksen: "Esitän, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Uudelleen valmistelussa on esitettävä selkeä näyttö siitä, että yhtiölle asetetut tavoitteet olisivat paremmin saavutettavissa keskushallinnon toimintana kuin se olisi saavutettavissa yhtiömuotoisena toimintana. Miten on perusteltavissa, että samat kuntayhtymässä ja yhtiössä työskennelleet työntekijät onnistuisivat paremmin keskushallinnon työntekijöinä? Perustelut: Kaupunginjohtajan esitys on, että Savonlinnan kaupungin elinkeinopalveluiden järjestämismalliksi hyväksytään kaupungin omana tuotantona hoidettu elinkeinopalvelu, jossa kaupungin keskushallinto tuottaa ja hoitaa elinkeinopalvelut. Valtuustokauden eli vuoden 2013 alusta lukien Savonlinnan elinkeinopalvelut on hoidettu osakeyhtiön tuottamana. Malli sai vuoden 2012 kuntavaaleissa valitun kaupunginvaltuuston selvän enemmistön tuen. Kuntayhtymän työntekijät siirtyivät yhtiön palvelukseen. Nyt elinkeinoyhtiön työntekijät siirtyisivät esitetyn mallin
mukaan kaupungin työntekijöinä keskushallinnon tuottaman ja hoitaman elinkeinopalvelun työntekijöiksi. Elinkeinoyhtiöltä on useaan otteeseen kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa pyydetty selvitystä yhtiön työn tuloksista suhteessa yhtiölle asetettuihin tavoitteisiin. Kertaakaan yhtiön johto ei ole selvityksissään tai kuulemisissaan esittänyt konkreettisesti vastauksia esitettyihin kysymyksiin. Toistuvasti luottamushenkilöt ovat kuulleet yhtiön johdolta laajoja kuvailuja erilaisista hankkeista ja niiden saamista hankerahoituksista erilaisista julkisen hallinnon varoista. Edes näiden hankkeiden konkreettisia tuloksia ei ole voitu esittää siten, että luottamushenkilöt voisivat saada käsityksen yhtiön työn tuloksista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Hankkeiden rahoitus ei riitä toiminnan parantamiseksi ja tuloksellisuuden saavuttamiseksi, sillä hankerahoituksella varmistetaan ennen kaikkea hankkeen rahoitus. Kaupunginhallituksen kokouksissa on useaan otteeseen todettu, että yhtiö ei ole saavuttanut sille asetettuja tavoitteita, sillä kun tavoite on ollut saavuttaa vuodessa 75 nettotyöpaikkaa ja neljässä vuodessa 300 nettotyöpaikkaa, kahdessa vuodessa kuitenkin työllisten määrä on kaupungissa vähentynyt nettomääräisesti lähes 900 hengellä. Kun yhtiön palkkalistoille siirretyt kuntayhtymän työntekijät nyt esitetään siirrettäväksi kaupungin työntekijöiksi, voi perustellusti esittää kysymyksen, millä tavalla nämä samat työntekijät voisivat saavuttaa paremman tuloksen kaupungin keskushallinnon työntekijöinä, kun he eivät onnistuneet tehtävässä kuntayhtymässä tai yhtiössäkään. Kysymys on aiheellinen, sillä kaupunginjohtajan esityksessä ei esitetä minkäänlaista perusteltua näyttöä, että tulokset muutoksen jälkeen paranisivat entisestä." Puheenjohtaja totesi, että Juha Kukkosen esitys raukesi kannattamattomana. Kaupunginhallitus piti kokoustauon klo 10.25-10.40. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kaupunginjohtajan esityksestä poikkeava kannatettu esitys, oli asiassa suoritettava äänestys. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä kaupunginjohtajan esityksen puolesta annettiin 8 jaa -ääntä (Matti-Pekka Parkkinen, Teemu Hirvonen, Anja Backman, Sari Behm, Juha Bilund, Ari Silvennoinen, Tuukka Suomalainen ja Kirsi Torikka) ja Seija Puputin esityksen puolesta 3 ei -ääntä (Seija Puputti, Aate Laukkanen ja Juha Kukkonen)
Päätös: Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen kaupunginjohtajan esityksen. Toimenpiteet: Yhteistyötoimikunta Kaupunginvaltuusto KV 20 Kaupunginhallituksen esitys: Kaupunginvaltuusto hyväksyy elinkeinopalveluiden järjestämismalliksi kaupungin omana tuotantona hoitaman elinkeinopalvelun, jossa kaupungin keskushallinto tuottaa ja hoitaa elinkeinopalvelut. Kaupunginvaltuusto päättää myös, että yrityselämän palvelut järjestetään yhden luukun periaatteella siten, että kaupungin keskushallinnon elinkeinopalveluihin keskitetään vaiheittain kaikki yrityselämän kannalta keskeiset palvelut mukaan lukien kaavoitus osana asiakaslähtöistä prosessiorganisaatiomallia vuoteen 2019 mennessä. Käsittely: Valtuutettu Seija Puputti teki seuraavan Pekka Nousiaisen, Kauko Rauhansalon ja Stephen Conditin kannattaman esityksen: "Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, asialistan 20 uudelleen valmistelua lisäselvityksien tekemistä varten. Kunnallishallinnossa tehtävät päätökset ovat useimmiten mittavia ja laajoja ja ne vaikuttavat syvästi kuntalaisiin ja kunnan talouteen. Savonlinnan valtuusto on tähänn tekemässä yhtä merkittävimmistä päätöksistä, jolla tulee olemaan erittäin laajat ja kauaskantoiset vaikutukset. Olemme päättämässä Savonlinnan kaupungin yrityspalvelujen hallinnollisista ja rakenteellisista muutoksista, joiden vaikutukset tulevat heijastumaan vuosia eteenpäin. Mihin päätöksentekomme pohjautuu? Vastuullinen päätöksenteko ei voi perustua hajanaiseen ja "huhuiseen" tietoon ja vailla arviointia muutoksen vaikutuksista. Päätöksenteko edellyttää aina monipuolista erilaisten vaihtoehtojen tarkastelua ja niihin liittyvän tiedon antamista henkilöille, jotka joutuvat tekemään päätöksen ja kantamaan myös vastuun päätöksen seurauksista. Jotta valtuutettuina v oisimme toteuttaa vastuullista ja läpinäkyvää päätöksentekoa, tarvitsemme huolellisesti tuotettua tietoa ja ennakoarviointi esitetyn muutoksen myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista sekä vaihtoehtoisista ratkaisumalleista päätöksenteon pohjaksi. Ennakkoarviointi tulee sisältää vähintään tietoa seuraavista asioista: A) Yrityspalvelujen sisällyttäminen kaupungin omaan organisaatioon: 1. Miten kehittämistoiminta ja sitä tukevat erilaiset hankkeet tullaan organisoimaan? Hankkeiden siirtäminen ulkopuolisten tahojen
toteuttamiseksi ei parhaalla optimistisuudellakaan tule antamaan sitä hyötyä, mitä voidaan saavuttaa omalla OY:n toimintana ja kaupungin vahvalla omistajaohjauksella. 2. Miten kehittämistoiminta aiotaan rahoittaa, ellei hankkeilla? 3. Kaupungin markkinointi? 4. Yrityspalvelut. Yritys-Suomi-konseptin sijoittaminen kaupungintalolle voi heikentää niiden saavutettavuutta - miten tämän voisi ennakoida uudelleen sijoituksessa? 5. Henkilöstö. Kaupungin pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää vahvaa kehittämistyöhön sitoutunutta johtajuutta, johtamisentaitoa ja kehittämisosaamista. Näinkin vastuullinen asia kuin kaupungin kehittäminen pelkkänä ns. otona ei tule kantamaan lyhyellä eikä pitemmällä ajanjaksolla vrt. FCG yleishallinnon kustannukset ovat jo maan keskiarvoa paljon pienemmät. B) Yrityspalvelut Oy jatkaa toimintaa osakeyhtiönä Tarkasteluun tulee sisällyttää myös olemassa olevan rakenteen tarkastelu, jolloin kyseessä on niiden heikkouksien korjaaminen, jotka nyt ovat tulleet enemmän tai vähemmän selkeästi esille. Mitkä ovat ne heikkoudet, jotka tulee korjata, mitä tämä on käytännön tekoina? Millaisiin toimenpiteisiin Yrityspalvelut Oy:n hallituksen tulee ryhtyä ja missä aikataulussa? Miten ja millä vahvuudella tulee kaupungin tehostaa omistajaohjaustaan? Millaista osaamista kehittämistoiminta edellyttää, vastaako nykyinen? C) Jokin muu malli? Päätöksenteon läpinäkyvyys ja avoimuus edellyttää monipuolista tiedonsaantia ja vaihtoehtoisia päätösesityksiä, joiden pohjalta luottamushenkilöt pystyvät valitsemaan parhaat vaihtoehdot kuntalaisten hyvinvoinnin ja kunnan elinvoimaisuuden edistämiseen." Puheenjohtaja totesi, että asiassa oli tehty kannatettu esitys asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi, näin ollen seuraavat puheenvuorot kohdistuvat asian palauttamiseen uudelleen valmisteltavaksi. Kun oli tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi, oli suoritettava äänestys. Suoritetussa koneellisessa äänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta annettiin 5 jaa -ääntä ja asian palauttamisen puolesta 46 ei-ääntä. Päätös: Puheenjohtaja totesi kaupunginvaltuuston hyväksyneen Seija Puputin esityksen asian palauttamisesta uudelleen valmiteltavaksi. Äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan