Tunnistetaanko työttömän palvelutarpeet? Miten työtön ohjautuu terveydenhuoltoon? Työttömän henkilön hoito ja palveluprosessi -koulutus 8.12.2015 Katariina Korkeila Turun hyvinvointitoimiala, terveyspalvelut 8.12.2015 1
Tässä esityksessä 1. Työttömän palvelutarpeen tunnistamisesta näkökulmana terveysongelma 2. Työttömän ohjautumisesta terveydenhuoltoon 3. Työtön kunnan terveyspalveluissa 4. Näkökulmia yhteistyöhön 1. Työttömän palvelutarpeen tunnistamisesta näkökulmana terveysongelma 2
Työttömän palvelutarve ja terveysongelma Palvelutarpeeseen vaikuttavat työttömyyden kesto aiempi palveluiden käyttö työttömyyden aiheuttaja Työttömän terveysongelma voi olla aiheuttanut itse työttömyyden saattaa vaikeuttaa työllistymistä vaan ei välttämättä voi myös vaikeutua työttömäksi jäämisen jälkeen tarvitsee usein moniammatillista ja verkostoituvaa hoitootetta yksi ammattilainen ei läheskään aina riitä Työttömän terveysongelmat työttömällä on työssäkäyviä enemmän terveysongelmia terveydelliset riskit lisääntyvät kun työttömyys pitkittyy lisääntynyt tarve terveyttä ja työkykyä edistäviin ja palauttaviin palveluihin riski syrjäytyä työmarkkinoilta kasvaa, jos sairaudet ja kuntoutustarve jäävät tunnistamatta 3
Muutama näkökulma terveyspalveluiden tarpeen tunnistamisesta ammattilainen: tarvitseeko tämä henkilö terveyspalveluita? mitä terveyspalvelua, mistä hyötyy, mistä ei hyödy? mikä on realistista saavuttaa terveydenhuollon keinoin? mikä toimintakyvyn taso riittää työntekoon? milloin työllistyminen ei ole rajoitteita ajatellen realistista ja mitä sitten? työtön henkilö itse: mitä terveyspalvelua minä tarvitsen? tiedänkö mitä terveyspalvelua tarvitsen? kohtaavatko minulle tarjotut terveyspalvelut ja minun kokemani tarpeet? otanko vastaan tarjotun palvelun, ja mitä tapahtuu jos en ota? 2. Työttömän ohjautumisesta terveydenhuoltoon 4
Suositus työttömien terveyspalveluiden toteuttamisesta STM:n ohjeistus 8/2013: Työttömien terveysneuvonta terveydenhuoltolaissa (1326/2010) 13: Kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä tukevaa terveysneuvontaa. Terveysneuvonta on sisällytettävä kaikkiin terveydenhuollon palveluihin. Kunnan on järjestettävä tarpeelliset terveystarkastukset alueensa asukkaille heidän terveytensä ja hyvinvointinsa seuraamiseksi ja edistämiseksi. Terveysneuvonnan ja terveystarkastusten on tuettava työ- ja toimintakykyä ja sairauksien ehkäisyä sekä edistettävä mielenterveyttä ja elämänhallintaa. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä myös opiskelu- tai työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille. 5
Terveydenhuollon tehtävä on toteuttaa työttömien terveystarkastukset STM:n ohjeistus 8/2013: Terveystarkastusten tavoitteena työttömän terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen, edistäminen sairauksien tunnistaminen ja niiden ehkäiseminen ohjaaminen hoitoon sekä lääkinnälliseen, ammatilliseen, sosiaaliseen kuntoutukseen Ohjautuminen muun viranomaistoimijan kautta työttömien terveyden ja työkyvyn tukeminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä: perusterveydenhuolto sosiaalitoimi työ- ja elinkeinohallinto Kela viranomaisten tiivis yhteistyö palveluihin ohjaamiseksi ensiarvoisen tärkeää TE-toimisto, työvoiman palvelukeskus, Kela tai sosiaalitoimi ohjaa työttömän kunnan terveydenhuoltoon, jos terveyteen liittyviä ongelmia ilmenee 6
7
Työttömien terveyspalveluiden toteuttaminen, lääkärin rooli 3. Työtön kunnan terveyspalveluissa (esimerkkikuntana Turku) 8
Käytäntöä Turussa: sopimus pitkäaikaistyöttömien terveyspalveluiden kehittämisestä ja toteuttamisesta Turun AMK:n kanssa Tarkastuksen pohjalta tehtävät jatkoselvitykset terveysasemalla hoidon tarpeen arvion kautta oleelliset taustatiedot tarvitaan: oikea kysymys oikea vastaus moniammatillinen yhteistyö PTH välittömässä yhteydessä: terveydenhoitaja /sairaanhoitaja fysioterapeutti, toimintaterapeutti psykiatrinen sairaanhoitaja, MP-tiimi (th + sosiaaliohjaaja) erikoislääkärikonsultaatiot lisätiedot & -selvitykset muualta terveydenhuollosta (esh, lab, rtg ) 9
PPPR = palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille 10
4. Näkökulmia yhteistyöhön Toimivan yhteistyön esimerkkejä monia asioita on jo tehty ja valmisteltu yhteistyötä eri tavoin: PPPR-hanke (Kaste) kuntakokeilu asiakasyhteistyö toimijoilla vilpitön tahto auttaa työttömiä ja saada aikaan hyvää 11
Muita yhteistyötahoja liikuntaneuvojat, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut vertaistuki kolmas sektori Toivottavaa yhteistyöltä verkosto on kovin harva, jolloin vaarana pudota ulkopuolelle saattaen vaihtaminen, yhteispalaverit toimijat eivät välttämättä tiedä mitä toiset ajavat konsultaatiopyynnöllään takaa tarkka kysymyksenasettelu tiedonkulun helpottaminen sähköisten palveluiden kattavampi hyödyntäminen 12
13
Kiitos! 14