ESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI 4 000 HENGELLÄ VUONNA

TIETOISKU 8/2006 6.9.2006 ESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI 4 000 HENGELLÄ VUONNA 2005 Tiivistelmä Sisällys Vuodenvaihteessa 2005/06 Espoossa oli 231 704 asukasta. Määrä oli kasvanut vuoden aikana yli 4 200 hengellä, mikä merkitsi 1,9 %:n suhteellista väestönlisäystä. Koko maan väestö oli lisääntynyt 0,4 %:lla ja pääkaupunkiseudulla kasvua oli 0,8 %. 1 VÄESTÖN MÄÄRÄ Väestön ikärakenne oli hieman muuttunut vuoden 2005 aikana: alle kouluikäisten osuus espoolaisista oli hieman kohonnut monen vuoden jälkeen ja eläkeikäisten osuus oli noussut 9,5 %:iin. Eläkeikäisten määrän lisääntyminen oli painottunut 75 vuotta täyttäneisiin. Edelleen lähes puolet espoolaisista oli alle 35-vuotiaita. 2 VÄESTÖN RAKENNE 1.1 Väestön määrän kehitys 1.2 Väestön määrä alueittain 1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 2.1 Ikä ja sukupuoli 2.2 Äidinkieli 2.3 Espoossa asuvat ulkomaalaiset 3 PERHEET Suomen- ja ruotsinkielisten osuus espoolaisista on vähitellen supistunut maahanmuuton vuoksi. Vuoden 2006 alussa suomenkielisiä oli noin 85 % ja ruotsinkielisten osuus oli pudonnut 8,6 %:iin samalla kun muunkielisten osuus oli kohonnut 6,2 %:iin. Vieraista kielistä yleisimmin puhuttiin venäjää ja toiseksi eniten viroa ja kolmanneksi eniten somalia. Perheitä Espoossa oli vuoden 2006 alussa lähes 64 000. Lapsiperheiden lasten keskimääräinen lukumää oli 1,79 lasta. Perheitä, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli noin 6 000 vuoden 2006 alussa. Kaikista lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä oli 19,7 %. Tietoja asuntokuntien määrästä ja asuntokuntarakenteesta ei ollut käytettävissä ja Tilastokeskus on luvannut toimittaa tiedot alkusyksystä. Asiasta tiedotetaan tietojen saavuttua. 3.1 Perhetyyppi ja lasten lukumäärä TILASTOTIETOKANNAT VERKOSSA Internet. Lisää tilastoja Espoon väestöstä ja espoolaisista perheistä on saatavilla pääkaupunkiseudun kuntien yhteisessä aluesarjattilastotietokannassa osoitteessa: www.aluesarjat.fi. Intra. Tietoiskussa esitetyt taulukot ovat kooste-taulukoita. Tarkemmat tiedot vuodenvaihteen väestöstä ja perheistä löytyvät virkamieskäyttöön kaupungin sisäisen verkon Saurus-verkkotilastotietokannasta osoitteesta http://esa06/px. Verkkotilastotietokantaan on linkki intran etusivulta Omat työkalut alasvetovalikosta kohta Tilastotietokannat. Lisätietoja: Arja Munter, puh. 816 22317 Kehittämis- ja tutkimusryhmä Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Kehittämis- ja tutkimusryhmä PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) 8162 2309 ISSN 1239-9752

VÄESTÖ JA PERHEET 1.1.2006 1 VÄESTÖN MÄÄRÄ 1.1 Väestön määrän kehitys Vuoden 2006 alussa maassamme oli 5 255 580 asukasta. Väestömäärä oli kasvanut 18 969 asukkaalla eli 0,4 %:lla vuoden 2005 aikana. Lisäys oli noin 2 100 henkeä edellisvuotta suurempi. Espoossa väestömäärä kasvoi 4 232 hengen verran, mikä merkitsi 1,9 % kasvua. Kasvu oli lähes 1 000 henkeä suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Vuodenvaihteessa 2005/06 Espoossa oli 231 704 asukasta. Henkeä 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 Kuva 1. Espoon väestömäärän vuosimuutos 1994-2006 Helsingissä väestömäärän lasku oli pysähtynyt ja sen väestö lisääntyi noin 1 860 hengellä vuoden 2005 aikana. Myös Vantaan väestönlisäys oli kasvanut edellisestä vuodesta noin 460 asukkaalla. Taulukko1. Pääkaupunkiseudun kuntien asukasluvut vuodenvaihteessa 2004/05 ja 2005/06 sekä vuosimuutos Kunta 2004/05 2005/06 Muutos Muutos-% Espoo 227 472 231 704 4 232 1,9 Helsinki 559 046 560 905 1 859 0,3 Vantaa 185 429 187 281 1 852 1,0 Kauniainen 8 465 8 457-8 -0,1 PKS yhteensä 980 412 988347 7 935 0,8 Tampere 202 932 204 337 1 405 0,7 Turku 174 824 1 748 868 44 0,0 Oulu 127 226 128 962 1 736 1,4 2

Asukasta 600000 500000 400000 300000 200000 Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Oulu 100000 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 Kuva 2. Kuuden Suomen suurimman kunnan väestönkehitys vuosina 1990-2006. Koko pääkaupunkiseudun viisi vuotta kestänyt väestökasvun hiipuminen kääntyi vuoden 2005 aikana kasvuun suurten kaupunkien väestökasvun ansiosta. Väestömäärä lisääntyi seudulla lähes 8 000 hengellä, mikä merkitsi 0,8 %:n kasvua. Väestön keskittyminen pääkaupunkiseudulle on pysynyt edellisvuoden tasolla, kun seudun väestön osuus maamme asukkaista pysyi 19 %:ssa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa, Oulu, Tampere ja Turku väestömäärän kasvu oli laimentunut vuoden 2005 aikana. Tampereella suhteellinen väestömäärän kasvu oli pysynyt lähes ennallaan, Turussa laskenut ja vain Oulussa kasvanut. Taulukko 2. Espoon väestökehitys vuodesta 1994 ja vuosimuutos Muutos edell. vuodesta Vuosi Väestö Henkeä % 1993/94 182 679 3 612 2,0 1994/95 186 507 3 828 2,1 1995/96 191 247 4 740 2,5 1996/97 196 260 5 013 2,6 1997/98 200 834 4 574 2,3 1998/99 204 962 4 128 2,1 1999/00 209 667 4 705 2,3 2000/01 213 271 3 604 1,7 2001/02 216 836 3 565 1,7 2002/03 221 597 4 761 2,2 2003/04 224 231 2 634 1,2 2004/05 227 472 3 241 1,4 2005/06 231 704 4 232 1,9 3

1.2 Väestön määrä alueittain Useita vuosia väestöään kasvattaneen Suur-Leppävaaran väestökehitys kääntyi laskuun vuoden 2002 aikana aluemuutoksen takia kun Laajalahden tilastoalue siirrettiin Suur-Tapiolan suuralueeseen. Henkeä 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 Suur-Leppävaara Suur-Espoonlahti Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Suur-Kauklahti 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 Vuosi Kuva 3. Espoon suuralueittainen väestökehitys vuosina 1990-2006. Vuonna 2005 Suur-Tapiolan pari vuotta kestänyt väestön väheneminen pysähtyi ja se sai jonkin verran uusia asukkaita. Lukumääräisesti suurimman väestönlisäyksen saivat Vanha-Espoo ja Suur- Leppävaara. Kuitenkin suhteessa aikaisempaan väkilukuun väestön kasvu oli suurin Pohjois- Espoossa ja toiseksi runsain Vanhassa-Espoossa. Taulukko 3. Väestö vuodenvaihteessa 2005/06 ja vuosimuutos suuralueittain. Asukkaita Muutos v:sta 2005 Suuralue 2005/06 Asukasta % keskiväkil. 1. Suur-Leppävaara 57 543 973 1,7 2. Suur-Tapiola 41 650 85 0,2 3. Suur-Matinkylä 33 291 656 2,0 4. Suur-Espoonlahti 48 279 897 1,9 5. Suur-Kauklahti 5 681 175 3,1 6. Vanha-Espoo 32 875 1 181 3,7 7. Pohjois-Espoo 9 616 483 5,2 Laitokset ym. 2 769-218 -7,6 Yhteensä 231 704 4 232 1,8 4

1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku Espoo oli vuoden 2006 alussa kotikuntana 230 239 asukkaalle. Sen lisäksi Espoossa asui 1 469 henkeä, joiden kotikunta oli muualla Suomessa tai ulkomailla. Määrä oli runsas sata henkeä pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Espoolaisia oleskeli väliaikaisesti muissa kunnissa tai ulkomailla enemmän, noin 2 930 asukasta. Määrä oli kasvanut jälleen noin 100 edellisestä vuodesta. Kun tilapäiset asumiset Espoossa ja espoolaisten muualla oleskelut otetaan huomioon, tulee Espoon vuodenvaihteen nettoasukasluvuksi 230 239 eli 1 465 asukasta virallista väkilukua vähemmän. Taulukko 4. Tilapäisesti Espoossa asuvat vieraspaikkakuntalaiset ja tilapäisesti muualla asuvat espoolaiset suuralueittain vuodenvaihteessa 2005/06 Suur- Vakituiset Tilapäiset Muualla Nettoasualue asukkaat asukkaat tilapäisesti kasluku Suur-Leppävaara 57 500 348-585 57 263 Suur-Tapiola 41 631 429-550 41 510 Suur-Matinkylä 33 238 161-326 33 073 Suur-Espoonlahti 48 262 183-446 47 999 Suur-Kauklahti 5 681 19-37 5 663 Vanha-Espoo 32 728 228-251 32 705 Pohjois-Espoo 9 548 50-61 9 537 Muut 3 116 51-678 2 489 Koko Espoo 231 704 1 469-2 934 230 239 Kuten aikaisemminkin, eniten ulkokuntalaisia asui Suur-Tapiolassa ja toiseksi eniten Suur- Leppävaarassa. Samoilta alueilta oli myös lähtenyt eniten espoolaisia muualle tilapäisesti. Kaikkien suuralueiden väestöstä useampi oli muualla asuva kuin muualta väliaikaisesti alueelle tullut. 5

2 VÄESTÖN RAKENNE 2.1 Ikä ja sukupuoli Vuoden 2005 aikana alle kouluikäisten lasten osuus kohosi hieman ensimmäisen kerran yhdeksään vuoteen ja määrä nousi noin 430 lapsella. Kouluikäisten osuus väestöstä oli laskenut vaikka lukumäärä olikin lisääntynyt muutamalla lapsella. Nuorten, 16-19 -vuotiaiden, osuus oli kohonnut hieman ja lukumäärä kasvanut yli 400:lla. % 45 40 35 30 25 20 15 10 35-64 20-34 7-15 0-6 65+ 16-19 5 0 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 Kuva 4. Espoolaisten ikärakenne (%) vuosina 1992-2006 Eläkeikäisten ryhmä kasvoi vuoden 2005 aikana 810 henkilöllä, mikä oli edellisvuotta pienempi muutos. Yli 75-vuotiaiden osuus kohosi viidentenä vuotena peräkkäin ja oli vuoden 2006 alussa 3,9 %. Väestönkasvun painopiste on ollut yli 35-vuotiaissa vuodesta 1997 ja vielä vuoden 2005 lopussakin alle 35-vuotiaiden osuus väestöstä oli alle 49 %. 6

Kuva 5. Yli 65-vuotiaiden määrä pienalueittain vuodenvaihteessa 2005/2006. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja yli 65-vuotiaiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa alue merkitty valkoisella värillä.) 7

Taulukko 5. Väestö iän mukaan vuosina 1996-2006 Ikä, vuotta 1.1. 0-6 7-15 16-19 20-34 35-64 65-74 75+ Yht. Lkm 1995/96 20 842 22 588 9 913 44 722 77 659 9 717 5 806 191 247 1996/97 21 548 23 056 9 948 46 056 79 551 10 190 5 911 196 260 1997/98 21 952 23 748 9 903 46 999 81 629 10 446 6 157 200 834 1998/99 22 042 24 184 10 268 47 600 83 712 10 653 6 503 204 962 1999/00 22 057 24 876 10 499 48 685 85 859 10 870 6 821 209 667 2000/01 21 944 25 477 10 724 49 181 87 726 11 089 7 130 213 271 2001/02 21 909 26 237 10 741 49 288 89 789 11 412 7 460 216 836 2002/03 21 948 26 940 10 650 50 140 92 244 11 879 7 796 221 597 2003/04 21 882 27 445 10 578 50 052 93 942 12 284 8 048 224 231 2004/05 21 946 27 712 10 716 50 651 95 190 12710 8 547 227 472 2005/06 22 381 27 727 11 132 51 588 96 809 13072 8 995 231 704 % 1995/96 10,9 11,8 5,2 23,4 40,6 5,1 3,0 100 1996/97 11,0 11,7 5,1 23,5 40,5 5,2 3,0 100 1997/98 10,9 11,8 4,9 23,4 40,6 5,2 3,1 100 1998/99 10,8 11,8 5,0 23,2 40,8 5,2 3,2 100 1999/00 10,5 11,9 5,0 23,2 41,0 5,2 3,3 100 2000/01 10,3 11,9 5,0 23,1 41,1 5,2 3,3 100 2001/02 10,1 12,1 5,0 22,7 41,4 5,3 3,4 100 2002/03 9,9 12,2 4,8 22,6 41,6 5,4 3,5 100 2003/04 9,8 12,2 4,7 22,3 41,9 5,5 3,6 100 2004/05 9,6 12,2 4,7 22,3 41,8 5,6 3,8 100 2005/06 9,7 12,0 4,8 22,3 41,8 5,6 3,9 100 Nuorin väestön ikärakenne oli edelleen Vanhassa-Espoossa, kun alueen ikämittarina käytetään alle 35-vuotiaiden osuutta. Seuraavaksi nuorin ikärakenne oli Pohjois-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa, joissa alle 35-vuotiaiden osuus oli yli puolet. Vanhin ikärakenne on Suur-Tapiolassa, jossa alle 35- vuotiaiden osuus oli noin 46 %. Taulukko 6. Väestön ikäjakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2005/06 (%) Ikä Suuralue 0-6 7-15 16-19 20-34 35-64 65+ Yht. Lkm Suur-Leppävaara 9,8 11,5 4,4 24,9 40,1 9,2 100 57 500 Suur-Tapiola 7,8 10,9 4,8 22,9 39,9 13,7 100 41 631 Suur-Matinkylä 8,3 10,3 4,7 23,4 43,6 9,7 100 33 238 Suur-Espoonlahti 10,0 13,2 5,1 18,1 44,6 8,8 100 48 262 Suur-Kauklahti 12,9 14,2 5,1 18,0 41,6 8,3 100 5 681 Vanha-Espoo 11,4 12,7 5,1 23,5 40,9 6,4 100 32 728 Pohjois-Espoo 13,3 15,8 4,7 17,8 41,4 6,9 100 9 548 Koko Espoo 9,7 12,0 4,8 22,3 41,8 9,5 100 231 704 8

Eläkeikäisten osuus oli kohonnut tai pysynyt ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna muilla paitsi Suur-Kauklahden ja Pohjois-Espoon suuralueilla. Espoolaisväestö oli tullut vuoden 2005 aikana hieman miesvaltaisemmaksi, vaikka enemmistö espoolaisista olikin edelleen naisia. Miesten osuus oli kohonnut jonkin verran Suur-Kauklahdessa ja Suur-Tapiolassa ja supistunut Suur-Espoonlahdessa. Suur-Matinkylä oli edelleen naisvaltaisin alue ja Pohjois-Espoo miesvaltaisin. Taulukko 7. Väestön sukupuolirakenne suuralueittain vuodenvaihteessa 2005/06 Suuralue Miehet Naiset Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 48,8 51,2 100 57 500 2. Suur-Tapiola 49,3 50,7 100 41 631 3. Suur-Matinkylä 47,7 52,3 100 33 238 4. Suur-Espoonlahti 48,6 51,4 100 48 262 5. Suur-Kauklahti 49,5 50,5 100 5 681 6. Vanha-Espoo 49,0 51,0 100 32 728 7. Pohjois-Espoo 50,5 49,5 100 9 548 Koko Espoo 49,0 51,0 100 231 704 Lkm 113 427 118 277 2.2 Äidinkieli Suomenkielisten osuus espoolaisista oli jatkanut supistumistaan vuoden 2005 aikana. Myös ruotsinkielisten osuus laskee jatkuvasti ja oli pudonnut vuoden 2005 aikana 8,6 %:iin edellisen vuoden 8,8 %:sta. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oli 14 300 ja heidän osuutensa oli kohonnut 5,6 %:sta 6,2 %:iin. Taulukko 8. Väestön äidinkieli vuodenvaihteessa 2004/05 ja 2005/06 2004/05 2005/06 Äidinkieli Lkm % Lkm % Suomi 194 648 85,6 197 386 85,2 Ruotsi 20 067 8,8 20 018 8,6 Venäjä 2 158 0,9 2 332 1,0 Somali 1 193 0,5 1 250 0,5 Englanti 1 015 0,4 1 130 0,5 Viro 1 178 0,5 1 398 0,6 Saksa 444 0,2 462 0,2 Kiina 836 0,4 952 0,4 Vietnam 471 0,2 482 0,2 Arabia 661 0,3 741 0,3 Turkki 274 0,1 315 0,1 Espanja 268 0,1 306 0,1 Muut 4 259 1,9 4 932 2,1 Yhteensä 227 472 100 231 704 100 9

Kuva 6. Vieraskielisten (kieli muu kuin suomi tai ruotsi) osuus väestöstä vuodenvaihteessa 2005/2006. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja vieraskielisten määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa alue merkitty valkoisella värillä.) 10

Vieraskielisten määrä lisääntyi vuoden 2005 aikana lähes 1 550 hengellä. Lisäys oli yli 400 henkeä suurempi kuin edellisvuonna. Yleisin Espoossa puhuttu vieras kieli oli edelleen venäjä, toiseksi yleisin viro edellisvuoden somalinkielen sijaan. Somali oli vasta kolmannella tilalla vieraiden kielten joukossa. Määrällisesti ja suhteellisesti eniten oli lisääntynyt venäjän- ja vironkielisten määrät. Taulukko 9. Äidinkielijakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2005/06 (%) Suuralue Suomi Ruotsi Muu Yht. 1. Suur-Leppävaara 87,0 6,6 6,4 100 2. Suur-Tapiola 87,1 8,7 4,2 100 3. Suur-Matinkylä 83,0 10,1 6,9 100 4. Suur-Espoonlahti 85,0 9,8 5,3 100 5. Suur-Kauklahti 80,5 14,5 5,1 100 6. Vanha-Espoo 82,4 8,8 8,8 100 7. Pohjois-Espoo 90,7 6,1 3,2 100 Laitokset ym. 73,6 7,1 19,3 100 Koko Espoo 85,2 8,6 6,2 100 Lkm 197 386 20 018 14 300 231 704 Suomenkielisten osuus laski kaikilla suuralueilla suomenkielisintä Pohjois-Espoota lukuun ottamatta. Toiseksi eniten suomenkielisiä oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Leppävaarassa. Ruotsinkielisten osuus oli edelleen laskusta huolimatta korkein Suur-Kauklahdessa ja toiseksi korkein Suur-Matinkylässä. Muunkielisiä oli eniten Vanhassa-Espoossa asuvissa ja toiseksi eniten Suur-Matinkylässä. Pienin muunkielisten osuus oli Pohjois-Espoossa. Eniten vieraskielisten osuus oli kohonnut alueilla, joilla se entuudestaan oli korkein. 2.3 Espoossa asuvat ulkomaalaiset Espoolaisista oli ulkomaiden kansalaisia vuoden 2006 alussa 10 600 henkeä. Vuoden aikana ulkomaalaisten määrä oli lisääntynyt lähes 880 hengellä, mikä oli lähes kaksinkertainen lisäys edelliseen vuoteen verrattuna. Ulkomaalaisten osuus espoolaisista oli noussut 4,6 %:iin vuoden 2005 aikana. Ulkomaalaisväestöstä eurooppalaisten osuus, joka on viime vuosina pienentynyt, supistui edelleen edellisen vuoden 43 %:sta alle 42 %:iin. IVY-maista ja Venäjältä tulleiden osuus laski jälleen edellisestä vuodesta, mutta Aasiasta tulleiden osuus kasvoi kuten kahtena edellisenäkin vuonna. Aasialaisten osuus ulkomaalaisista oli noussut noin 27 %:iin ja lukumäärä lisääntynyt yli 400 hengellä. Myös Afrikasta lähtöisin olevien osuus oli kasvanut vuodesta 2005. Euroopassa yleisimmät lähtömaat olivat yhä Viro sekä Venäjä yli 1 000 hengen väestöllään ja näiden jälkeen Jugoslavia yhdessä entisen Jugoslavian kanssa sekä Ruotsi, Iso-Britannia ja Saksa. 11

Taulukko 10. Espoossa asuvat ulkomaalaiset kansalaisuuden mukaan vuodenvaihteessa 2003/04, 2004/05 ja 2005/06 2 004 2 005 2 006 Lkm % Lkm % Lkm % Eurooppa 4 019 43,3 4 163 42,8 4 480 42,3 EU-maat 1 581 17,0 1 641 16,9 1 688 15,9 Ruotsi 354 3,8 369 3,8 354 3,3 Tanska 89 1,0 90 0,9 84 0,8 EFTA-maat 91 1,0 88 0,9 100 0,9 Norja ja Islanti 62 0,7 60 0,6 65 0,6 Baltia 1 146 12,4 1 221 12,6 1 424 13,4 Viro 1 089 11,7 1 150 11,8 1 355 12,8 Muu Eurooppa (pl. IVY-maat) 1 201 12,9 1 213 12,5 1 268 12,0 Afrikka 1 097 11,8 1 205 12,4 1 331 12,6 Pohjois-Amerikka 269 2,9 271 2,8 280 2,6 Latinalainen Amerikka 130 1,4 143 1,5 156 1,5 Kaakkois- ja Itä-Aasia 1 041 11,2 1 114 11,5 1 313 12,4 Keski- ja Länsi-Aasia 1 218 13,1 1 326 13,6 1 534 14,5 Australia ja Oseania 53 0,6 56 0,6 54 0,5 IVY-maat ja ent. NL 1 340 14,4 1 341 13,8 1 365 12,9 Venäjä 1 289 13,9 1 273 13,1 1 305 12,3 Valtioton ja tuntematon 108 1,2 104 1,1 87 0,8 Ulkomaat yhteensä 9 275 100 9 723 100 10 600 100 Afrikkalaisista maista ylivoimaisesti eniten Espoossa asui Somalian kansalaisia, joita oli lähes 700 henkeä vaikka heidän määränsä olikin hieman vähentynyt. Seuraavaksi yleisimmät afrikkalaiset lähtömaat olivat Kenia ja Nigeria. Aasialaisista eniten Espoossa oli kiinalaisia, joiden määrä oli lisääntynyt lähes 100 hengellä. Toiseksi eniten aasialaisista oli irakilaisia sekä intialaisia. Ulkomaalaisten osuus väestöstä oli kohonnut edellisen vuoden 4,3 %:sta 4,6 %:iin. Korkeimmat ulkomaalaisten osuudet olivat Vanhan-Espoon ja Suur-Matinkylän väestössä ja alhaisimmat Pohjois-Espoon ja Suur-Tapiolan väestössä.. 12

3 PERHEET 3.1 Perhetyyppi ja lasten lukumäärä Espoolaisperheitä oli vuoden 2006 alussa 63 989. Vuoden aikana perheiden lukumäärä kasvoi noin 930:lla. Sekä määrällinen että suhteellinen kasvu oli suurempi kuin vuotta aiemmin. Perherakenne oli pysynyt lähes ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin muutos oli lapsettomien avioparien osuuden nousu ja vastaavasti lapsellisten avioparien osuuden lasku. Perhetilastoon ovat sisältyneet vuodesta 2003 lähtien myös rekisteröidyt parisuhteet. Taulukko 11 Perheet perhetyypeittäin 2004, 2005 ja 2006, lapset iästä riippumatta. 2 004 2 005 2 006 Perhetyyppi % % % Aviopari, ei lapsia 17 242 27,7 17 706 28,1 18 353 28,7 Avopari, ei lapsia 8 470 13,6 8 691 13,8 8 794 13,7 Aviopari ja lapsia 24 074 38,7 24 187 38,4 24 226 37,9 Avopari ja lapsia 4 322 6,9 4 259 6,8 4 350 6,8 Äiti/isä ja lapsia 8 092 13,0 8 219 13,0 8 266 12,9 Yhteensä 62 200 100 63 062 100 63 989 100 Niissä perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, oli keskimääräinen lapsiluku pysynyt 1,79 lapsessa. Eniten lapsia oli Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa asuvissa perheissä ja Suur-Matinkylän perheet olivat vähälapsisimpia. Taulukko 12. Perheiden jakautuma (%) lasten lukumäärän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa 2005/06 (kaikki lapset iästä riippumatta). Perheitä, joissa lapsia Lapsia/perhe, joissa lapsia Lasten lukumäärä Suuralue 0 1 2 3 4+ Yht. % 1. Suur-Leppävaara 43,9 24,7 22,1 7,2 2,1 100 56,1 1,78 2. Suur-Tapiola 46,9 22,4 22,4 7,0 1,3 100 53,1 1,77 3. Suur-Matinkylä 46,3 25,7 20,3 6,1 1,6 100 53,7 1,71 4. Suur-Espoonlahti 39,9 25,2 24,7 8,2 2,0 100 60,1 1,80 5. Suur-Kauklahti 34,8 26,1 25,3 10,2 3,6 100 65,2 1,91 6. Vanha-Espoo 37,5 26,9 23,9 8,9 2,6 100 62,5 1,82 7. Pohjois-Espoo 35,1 24,7 24,2 11,4 4,5 100 64,9 2,01 Koko Espoo 42,4 24,9 22,9 7,7 2,1 100 57,6 1,79 Perheet, lkm 27 147 15 918 14 645 4 943 1 336 63 989 36 842 Suuralueittain keskimääräinen kotona asuvien lasten määrä pysyi ennallaan Suur-Kauklahtea lukuun ottamatta, jossa lapsiluku hieman nousi. Perheitä, joissa oli kotona asuvia lapsia, oli eniten Pohjois-Espoon ja Suur-Kauklahden perheissä. Vähiten tällaisia perheitä oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä asuvissa perheissä. Vähintään kolmilapsiset perheet olivat yleisempiä Suur- Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Lapsettomia perheitä eli perheet, joissa ei vielä tai ei enää ollut lapsia, oli eniten Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. 13

Kuva 7. Vähintään 3 lapsisten perheiden osuus lapsiperheistä vuodenvaihteessa 2005/2006. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja väh. 3 lapsisten perheiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa alue merkitty karttaan valkoisella värillä.) 14

Myös varsinaisissa lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, alaikäisten lasten määrä oli pysynyt ennallaan eli 1,80 lapsessa perhettä kohti. Lasten lukumäärä pysyi muuttumattomana tai laski muualla paitsi Suur-Kauklahdessa. Myös lapsiperheissä asuvien kaikkien lasten lukumäärä oli ennallaan. Yksilapsiset lapsiperheet olivat yleisimpiä Suur- Matinkylässä ja Suur-Leppävaarassa ja harvinaisinta yksilapsisuus oli Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Yksilapsisuus lapsiperheissä oli yleistynyt Muilla suuralueilla Suur-Kauklahtea ja Suur-Espoonlahtea lukuun ottamatta. Taulukko 13. Lapsiperheiden jakautuma (%) suuralueittain alaikäisten lasten määrän mukaan vuodenvaihteessa 2005/06 Alaikäisten lasten (0-17v) lukumäärä Alaik.lapsia/ Lapsia (kaikki)/ Suuralue 1 2 3 4+ Yht. perhe perhe 1. Suur-Leppävaara 43,2 40,5 12,6 3,7 100 1,78 1,90 2. Suur-Tapiola 41,9 43,3 12,6 2,2 100 1,76 1,90 3. Suur-Matinkylä 46,4 38,8 11,7 3,1 100 1,73 1,85 4. Suur-Espoonlahti 40,5 42,7 13,4 3,4 100 1,81 1,93 5. Suur-Kauklahti 36,4 41,6 17,0 5,0 100 1,94 2,05 6. Vanha-Espoo 41,7 40,0 14,3 4,0 100 1,82 1,93 7. Pohjois-Espoo 37,2 37,9 18,4 6,5 100 2,00 2,13 Koko Espoo 42,1 41,1 13,3 3,5 100 1,80 1,92 Lkm 12 832 12 519 4 070 1 070 30 491 Vähintään kolmilapsiset lapsiperheet olivat tavallisimpia Pohjois-Espoossa, jossa joka neljännessä perheessä oli ainakin kolme alaikäistä lasta. Toiseksi eniten vähintään kolmen lapsen perheitä oli Suur-Kauklahdessa ja harvinaisimpia ne olivat Suur-Matinkylässä ja Suur-Tapiolassa. Suuret lapsiperheet olivat käyneet harvinaisemmiksi muualla paisi Pohjois-Espoossa. Taulukko 14. Yksinhuoltajaperheet ja niiden osuus lapsiperheistä suuralueittain vuodenvaihteessa 2005/06 Lapsiperheitä Yksinhuoltajaperh. Yksinh.perh./Lapsiperh. Suuralue Lkm Lkm % 1. Suur-Leppävaara 7 556 1 502 19,9 2. Suur-Tapiola 4 949 871 17,6 3. Suur-Matinkylä 3 969 909 22,9 4. Suur-Espoonlahti 6 902 1 330 19,3 5. Suur-Kauklahti 867 171 19,7 6. Vanha-Espoo 4 740 992 20,9 7. Pohjois-Espoo 1 508 226 15,0 Koko Espoo 30 491 6 001 19,7 Perheitä., joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli 6 001 vuoden 2006 alussa. Kaikista lapsiperheistä näitä yksinhuoltajaperheitä osuus oli 19, 7% ja se oli pysynyt kokonaisuudessaan edellisvuoden tasolla vaikka alueittain muutos hieman vaihtelikin. Suurin yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli Suur-Matinkylässä, jossa lähes joka neljäs lapsiperhe oli yksinhuoltajaperhe. Suur-Kauklahdessa, Vanhassa-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa yksinhuoltajien osuus oli noin viidennes lapsiperheistä. Pienin yksinhuoltajien osuus oli Pohjois- Espoossa, jossa monilapsiset perheet olivat yleisiä. 15

Taulukko 15. Perheet vanhempien / vanhemman äidinkielen mukaan 1999-2006 Vanhempien/ vanhemman äidinkieli 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Molemm. suomenkielisiä 69,7 69,9 70,0 69,8 69,6 69,4 69,1 68,8 Molemm. ruotsinkielisiä 4,3 4,1 4,1 3,9 3,8 3,8 3,6 3,6 Molemm. muunkielisiä 1,6 1,7 1,8 2,1 2,3 2,5 2,7 3,0 Suomenk. ja ruotsink. 8,1 8,0 7,9 7,8 7,8 7,7 7,6 7,6 Suomenk. ja muunkielinen 2,8 2,8 2,9 3,1 3,3 3,4 3,7 3,9 Ruotsink. ja muunkielinen 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,3 0,3 0,3 Suomenkielinen 11,7 11,6 11,5 11,3 11,1 11,1 11,1 11,0 Ruotsinkielinen 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,0 1,1 0,9 Muunkielinen 0,5 0,6 0,6 0,7 0,8 0,8 0,9 1,0 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 Lkm 56 678 58 099 59 152 60 298 61 705 62 200 63 062 63 989 Suomenkielisten kahden huoltajien perheiden osuus oli edelleen hieman laskenut vuoden 2005 aikana ollen alle 69 %. Lisäksi oli perheitä, joissa ainoa huoltaja oli suomenkielinen, noin 11 %. Lapsiperheistä vajaa 5 % oli ruotsinkielisiä ja lähes 5 % vieraskielisiä. Kahden eri äidinkielen perheitä Espoossa oli noin 12 %, joista suurimmassa osassa kielinä olivat suomi ja ruotsi. Lähteet: Tilastokeskus Kannen kuva: Emailin toimitus TILASTOTIETOKANNAT VERKOSSA Internet. Lisää tilastoja Espoon väestöstä ja espoolaisista perheistä on saatavilla pääkaupunkiseudun kuntien yhteisessä aluesarjat-tilastotietokannassa osoitteessa: www.aluesarjat.fi. Intra. Tietoiskussa esitetyt taulukot ovat koostetaulukoita. Tarkemmat tiedot vuodenvaihteen väestöstä ja perheistä löytyvät virkamieskäyttöön kaupungin sisäisen verkon Saurus-verkkotilastotietokannasta osoitteesta http://esa06/px. Verkkotilastotietokantaan on linkki intran etusivulta Omat työkalut -alasvetovalikosta kohta Tilastotietokannat. Lisätietoja: Arja Munter, puh. 816 22317 Kehittämis- ja tutkimusryhmä Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Kehittämis- ja tutkimusryhmä PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) 8162 2309 ISSN 1239-9752 16