Yhdistysten palkkatuki-info Juha Vähälä 23.11.2011 1
Julkisen työvoimapalvelun tavoitteet julkisen työvoimapolitiikan tavoitteet työllisyysasteen nostaminen osaavaa työvoimaa joustavasti työantajan tarpeisiin onnistuneita siirtymiä työmarkkinoilla (sekä yksilön että työnantajan näkökulmasta) tasapainoinen työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto rakenteellisen työttömyyden alentaminen työttömyyden hoidosta aiheutuvien menojen alentaminen syrjäytymisen ehkäisy julkisella työvoimapolitiikalla edistetään ensisijaisesti työllistymistä avoimille työmarkkinoille joko suoraan tai koulutuksen kautta toissijaisesti työllistymistä tuetaan käyttämällä työllisyysmäärärahoja 2
Palkkatuki työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää palkkatukea työttömän henkilön palkkakustannuksiin, jos työnhakija ei työllisty avoimille työmarkkinoille tai jos hän ei sijoitu koulutukseen tapauskohtainen harkinta, milloin voidaan edistää sijoittumista työhön palkkatuella palkkatuen tulee parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa ja työmarkkina asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille palkkatukea voidaan myöntää työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen työnantajan tulee noudattaa työlainsäädännön ja alan työehtosopimusten määräyksiä työllistetään ensisijassa pitkäaikaistyöttömiä, vajaakuntoisia, alle 25 vuotiaita nuoria ja työttömiä, joita uhkaa pitkäaikaistyöttömyys tai syrjäytyminen työmarkkinoilta 3
Palkkatuen myöntämisen edellytykset palkkatuki muodostuu kahdesta osasta perustuesta ja lisäosasta myöntäminen edellyttää aina, että palkattavan osaamisessa ja ammattitaidossa arvioidaan oleva puutteita ja hänen tuottavuutensa arvioidaan alentuneen työttömyyden keston, vajaakuntoisuuden tai muun syyn takia lisäosan myöntäminen edellyttää, että tuella palkattavan osaamisen ja ammattitaidon puutteellisuus ja tuottavuuden alentuminen on todennettu lisäosa ilman ko. edellytyksiä, jos palkattava on vaikeasti työllistyvä, vajaakuntoinen tai tulee oppisopimukseen lisäksi lisäosa voidaan myöntää, jos työnantaja on jokin muu kuin yritys kunta, yhdistys, säätiö tai sosiaalinen yritys voi edelleensijoittaa palkkatuella työllistämänsä vajaakuntoisen, pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistyvän työhön yritykseen, yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle henkilölle 4
Palkkatuen myöntämisen esteet työsuhde alkaa ennen tuen myöntämistä työnantaja on edeltäneiden 12 kuukauden aikana tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitään tukeen perustuva työhön ottaminen aiheuttaisi muutoksia muiden työntekijöiden työsuhteisiin paikka täyttyisi ilman tukeakin työnantaja saa tuella palkattavan palkkaamiseen tai työllistämisen edistämiseen samalta ajalta muuta valtion tukea tuki vääristäsi muiden samoja tuotteita tai palveluja tarjoavien tahojen välistä kilpailua 5
Palkkatuen määrä ja kesto perustuki on 25,74 / päivä eli noin 553 kuukaudessa lisäosa on enintään 60 % perustuen määrästä, mutta vaikeasti työllistyvien osalta lisäosan määrä voi olla enintään 90 % perustuen määrästä palkkatuen maksaminen täysimääräisenä edellyttää palkattavan työajan olevan vähintään 85% alan normaalista työajasta jos työaika vähemmän suhteutetaan tuki työaikaan vaikeasti työllistyvän palkkatuki voidaan maksaa täysimääräisenä myös osa aikatyöhön maksetaan niiltä päiviltä, joilta työnantaja velvollinen maksamaan palkkaa kuitenkin enintään viideltä päivältä viikossa palkkatuen kesto enintään 10 kk oppisopimuksen osalta palkkatukea voidaan maksaa koko oppisopimuksen ajalta vaikeasti työllistyvän, vajaakuntoisen tai työnsuunnittelijan palkkaukseen palkkatukea voidaan myöntää enintään 24 kk:n ajaksi 6
Elinkeinotoimintaa harjoittava työnantaja Palkkatuki elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle myönnettäessä palkkatukea elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle sovelletaan EU:n valtiontukisäännöksiä, JTPL (1295/2002) 7 luku 1 a -> Palkkatuki elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle myönnetään joko yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen säännösten mukaisena tukena tai de minimis tukena. 7
Elinkeinotoimintaa harjoittava työnantaja Elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle palkkatuki myönnetään yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti (komission asetus, EY, 800/2008), kun palkkatuella palkattava on (JTPL 7 luku 1 a 1 mom.): 1) vajaakuntoinen; 2) vaikeasti työllistyvä; 3) pitkäaikaistyötön; 4) ollut yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään kuusi kuukautta ennen palkkatuen myöntämistä; 5) vailla ammatillista koulutusta; 6) yli 50-vuotias; 7) oikeutettu kotoutumissuunnitelmaan maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain (493/1999) 11 :n nojalla. 8
palkkatuen myöntäminen de minimis - tukena jos tuella palkattava henkilö ei ole edellä mainittuihin ryhmiin kuuluva työtön (eli vajaakuntoinen tai työmarkkinoilla epäedullisessa asemassa oleva) palkkatuki myönnetään de minimis tukena kyse on ns. vähämerkityksisestä tuesta tuella ei katsota olevan merkittävää vaikutusta kilpailutilanteeseen kyse on elinkeinotoimintaan myönnettävästä tuesta saaja on elinkeinotoiminnan harjoittajaksi arvioitu de minimis tuki voi olla tarkoitettu mihin tahansa toimijan kustannuksiin kertymän seuranta tuen myöntäjä määrittelee millä perusteella tuki myönnetään 9
Elinkeinotoiminnan harjoittaminen kun tuen hakijana on yhdistys tai säätiö, TE-toimisto arvioi tapauskohtaisesti kokonaisharkinnan perusteella, sovelletaanko hakijaan JTPL:n 7 luvun 1 a :n säännöksiä. Jos palveluiden ja tuotteiden myynti yrityksille, kunnille ja yksityisille henkilöille on jatkuvaa, ansiotarkoituksessa ja kilpailuolosuhteissa tapahtuvaa, yrityksen ja säätiön katsotaan olevan elinkeinotoimintaa harjoittava työnantaja. Ainoastaan satunnaisesti palveluja ja tuotteita myyviä yhdistyksiä ja säätiötä ei pidetä palkkatukea myönnettäessä elinkeinotoiminnan harjoittajina. arvioitaessa sitä, toimiiko yhdistys tai säätiö kilpailuolosuhteissa, huomiota tulee kiinnittää siihen, toimiiko yhdistys tai säätiö toimialalla, jolla on muitakin toimijoita. Jos toimialaa koskeva edellytys täyttyy, huomiota tulee kiinnittää tosiasialliseen kilpailutilanteeseen eli siihen, onko samoilla markkinoilla muita toimijoita. 10
Elinkeinotoiminnan harjoittaminen TE - toimisto voi käyttää toiminnan luonnetta arvioidessaan apuna tuenhakijan tekemää veroilmoitusta sekä verottajan tekemiä päätöksiä (elinkeinoverovelvollisuus, veronhuojennus), joissa on kannanotto elinkeinotoimintaa harjoittavan työnantajan elinkeinoverovelvollisuuteen. Yhdistyksiltä ja säätiöiltä pyydetään jäljennökset aina viimeisimmästä veroilmoituksesta ja verottajan antamasta verotuspäätöksestä ( palkkatuen myöntäminen ei edellytä meneillään olevan verotuksen valmistumista). verottajan tekemät ratkaisut eivät kuitenkaan sido TE-toimistoa. 11
Esimerkiksi seuraavissa tapauksissa ei palkkatukea myönnettäessä pääsääntöisesti katsota olevan kysymys elinkeinonharjoittamisesta elinkeinotoimintaa harjoittavina työnantajina ei lähtökohtaisesti pidetä tuloverolain 22 :ssä lueteltuja yhteisöjä, joita ovat muun muassa maatalouskeskus, maatalous- ja maamiesseura, työväenyhdistys, työmarkkinajärjestö, nuoriso- tai urheiluseura, näihin rinnastettava vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuva harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa edistävä yhdistys, puoluerekisteriin merkitty puolue sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistys. 12
Elinkeinotoiminnan harjoittaminen palkkatukisäännöksissä tarkoitettuna elinkeinotoimintana ei pääsääntöisesti pidetä tavarankeräystä, jolla tarkoitetaan vastikkeetta saatujen tavaroiden luovuttamista lähes sellaisenaan vastiketta vastaan (kirpputorit, kierrätyskeskukset). Jos tuotteita jatkojalostetaan merkittävästi siten, että luovutettavaa tavaraa ei voida pitää enää kerättynä tavarana, kyseessä on lähtökohtaisesti elinkeinotoiminta. - yhdistysten ja säätiöiden jäsenilleen ja työntekijöilleen järjestämää ruokalatoimintaa (esim. työttömien yhdistysten ylläpitämät ruokalat). 13
Elinkeinotoiminnan harjoittaminen TE-toimiston tulee tapauskohtaisesti harkita, täyttyvätkö palkkatukisäännöksissä tarkoitetut elinkeinotoiminnan harjoittamisen tunnusmerkit, kun yhdistys tai säätiö tuottaa seuraavia palveluja kahvila-, ravintola- ja pitopalvelut asumispalvelut, joiden järjestämisvastuu voi olla kunnalla, joka voi valita palvelujen tuottamistavan. Kunta voi tuottaa palvelut itse tai ostaa ne yrityksiltä tai muilta palvelujen tuottajilta. Esim. yhdistyksen osallistuminen asumispalvelujen tuottamista koskevaan tarjouskilpailuun on merkki siitä, että yhdistys tuottaa palveluja ansiotarkoituksessa. koti-, siivous-, muutto-, kiinteistönhoito-, remontti- ja rakennuspalvelut auto- ja konekorjaamopalvelut alihankintatyöt työvoiman vuokraus maksulliset liikuntapalvelut (esim. pelioikeuksien myynti golfkentillä, elinkeinotoiminnan ehdoin toimivat kuntosalit ja ratsastustallit) 14
Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle Palkkatuen määrä myönnettäessä palkkatukea ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti: vajaakuntoisen työllistämiseksi maksettava palkkatuki voi olla enintään 75 % palkkauskustannuksista ja muiden (JTPL:n 7 luvun 1 a :n 1 momentissa lueteltujen) työttömien työllistämiseksi maksettava palkkatuki enintään 50 % palkkauskustannuksista (JTPL 7 luku 9 4 mom.) TUEN TASO MÄÄRITELLÄÄN KUTEN ENNEN UUDISTUSTA Prosentit asettavat tuelle enimmäiskaton Käytännössä enimmäistukiprosentti leikkaa korkeinta korotettua tukea Tukien tasot eivät nouse 15
Edelleensijoittaminen edelleensijoittaminen on työvoiman vuokraukseen verrattavaa toimintaa, jota harjoitetaan kilpailuolosuhteissa, niin kyse on kilpailuolosuhteissa harjoitettavaa toimintaa TEMin uuden tulkinnan mukaan edelleensijoitus katsotaan elinkeinotoiminnaksi, kun kaikki kolme ehtoa toteutuu: toiminta on jatkuvaa, ansiotarkoituksessa ja kilpailuolosuhteissa tapahtuvaa maksun periminen yksistään ei tee palkkatuen hakijasta elinkeinotoiminnan harjoittajaa vaan arviointi tehdään kokonaisharkinnan perusteella satunnainen edelleensijoitus ei tuen hakijasta palkkatukisäännöksissä tarkoitettua elinkeinonharjoittajaa arvioinnissa kiinnitetään huomio siihen, toimiiko samoilla markkinoilla muita toimijoita maksun pienuus ei ole peruste sille, etteikö toimijaa voida katsoa elinkeinonharjoittajaksi 16
vajaakuntoisuus palkkatuen myöntämisessä vajaakuntoisuus ei ole automaattinen peruste myöntää palkkatukea palkkatuen myöntäminen vajaakuntoisen palkkaamisessa edellyttää, että hänen työkykynsä on alentunut suhteessa tarjolla olevaan työtehtävään ja työkyvyn alentuminen on asiantuntijoiden toimesta arvioitu vajaakuntoisuus suhteessa tarjolla olevaan työhön tulee arvioida aina myönteistä palkkatukipäätöstä tehtäessä vajaakuntoisen työllistämiseen voidaan palkkatukea myöntää enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan vajaakuntoiselle voidaan myöntää palkkatukea pitkäkestoisesti tai jopa pysyvästi tilanteissa, joissa työn tuottavuus jää vajaakuntoisuuden vuoksi pysyvästi huomattavasti keskimääräistä heikommaksi kun henkilö on ollut palkkatuella enimmäisajan yhden tai useamman työnantajan palveluksessa, häntä ei voida lain mukaan osoittaa uudestaan palkkatuella työhön ennen kuin hän on ollut viimeisten 6 kuukauden aikana vähintään 5 kuukautta työttömänä työnhakijana vajaakuntoinen voidaan kuitenkin osoittaa uudelleen palkkatuettuun työhön välittömästi enimmäistukiajan jälkeen ilman tukijakson väliin jäävää työttömyyttä vajaakuntoisuuden vaikutus tarjolla olevaan työhön arvioitava aina uudelleen tukijakson välissä 17
palkkatuen tilittäminen ja tilitysten viivästyminen työllistämistukea koskevissa päätöksissä ja tilityslomakkeissa todetaan, että tilitys on toimitettava TE toimistolle kuukausittain jälkikäteen kuukauden kuluessa tilitysjakson päättymisestä jos tukea ei haeta em. määräajassa, tilitys on vanhentunut eikä sitä makseta ko. tilityskaudelta TEMin uuden ohjeen mukaan myöhässä toimitettuun maksatushakemukseen annaetaan kielteinen päätös kielteiseen päätökseen on mahdollisuus hakea oikaisua TE toimistolta ja oikaisuvaatimuksen johdosta annetusta päätöksestä hakija voi valittaa hallinto oikeuteen ns. force majoure tilanteissa, joissa maksatushakemuksen hylkääminen olisi tuen hakijan kannalta kohtuutonta voidaan tuki maksaa, jos viivästys on vähäinen jos hakija vetoaa em. Ylivoimaiseen esteeseen, tästä on esitettävä TE toimistolle luotettava selvitys jos maksatushakemus on toimitettu määräajassa, mutta puutteellisena, annetaan täydentämiseen määräaika kaksi viikkoa 18
sähköinen hakemus palkkatuesta sähköisessä hakemus palkkatuesta asiointipalvelussa on sähköistetty kaksi eri lomaketta eli TEM 3.21 ja TEM 3.22 tuen hakija tarvitsee käyttöön KATSO tunnistuksen ja tunnistus tulee olla vahva KATSOon voi tutustua sivulla http://vero.fi/katso palvelu tulee käyttöön aikaisintaan tammikuussa 2012 tilitykset tulevat myös sähköiseksi vuoden 2012 aikana, mutta aikataulu tarkentuu myöhemmin 19