Uudenmaan liiton julkaisuja C 44-2004 Uudenmaan liitto Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla EUROOPAN UNIONI Euroopan sosiaalirahasto Artikla 6 Innovatiiviset toimet
Uudenmaan liiton julkaisuja C 44-2004 Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla KAUPUNKITUTKIMUS TA Oy Seppo Laakso Päivi Kilpeläinen Eeva Kostiainen Uudenmaan liitto 2004
Uudenmaan liiton julkaisuja C 44-2004 ISBN 952-448-120-0 ISSN 1236-388X (sid.) ISBN 952-448-121-9 ISSN 1236-388X (PDF) LEMPI Uusimaa -hanke Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuvat: Tuula Palaste-Eerola, Housekeep Service Oy Kannen piirros: Arja-Leena Berg Taitto: Kari Lehkonen, Mainostoimisto KPL Oy Helsinki 2004 Erweko Painotuote Oy 400 kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Alexandersgatan 48 A 00100 Helsingfors puh. tfn +358 (0)9 4767 411 fax +358 (0)9 4767 4300 toimisto@uudenmaanliitto.fi www.uudenmaanliitto.fi 4 Yritysten työvoiman tarve
Esipuhe LEMPI Uusimaa on seudullinen työllisyysstrategiahanke, jonka tavoitteena on tuottaa työllisyysstrategiat Uudenmaan neljälle seudulliselle työmarkkina-alueelle. LEMPI Pääkaupunkiseutu on Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan käsittämä työmarkkina-alue, jolle tavoitteena on luoda oma pääkaupunkiseudun strategia ja koota eri tahot; kunnat, yritykset, oppilaitokset ja järjestöt toimimaan yhdessä laajan paikallisen yhteistyön edistämiseksi. LEMPI tulee sanoista Local Employment Strategies and Innovations in Uusimaa Region. LEMPI hankkeen tavoitteina on lisäksi määritellä työllisyyttä edistäviä paikallisia avainhankkeita ja luoda edellytyksiä niiden käynnistämiselle sekä kehittää hyviä kumppanuusmalleja, organisointitapoja ja innovaatioita paikallisessa työllisyyden edistämisessä. Uudenmaan liiton hallinnoimaa LEMPI -hanketta rahoittaa Euroopan Sosiaalirahaston Artikla 6 Innovatiiviset toimet sekä kumppaneina olevat kunnat sekä Uudenmaan TE-keskus. Vuoden 2004 lopussa päättyvässä hankkeessa tehdään erilaisia seutujen tilannetta ja toimijoita kuvaavia työmarkkina-analyysejä ja selvityksiä. LEMPI Pääkaupunkiseutu hankkeessa käynnistettiin maaliskuussa 2004 selvitys yritysten työvoimatarpeesta pääkaupunkiseudulla. Hanke käynnistettiin yhteistyössä Helsingin ja Espoon kauppakamarien, Suomen Yrittäjät ry:n sekä pääkaupunkiseudun kuntien ja työvoimatoimistojen kanssa. Perusteluna oli saada perustietoa eri toimialojen yritysten työvoimatarpeen lähivuosien näkymistä sekä työvoiman tarjonnan kehityksestä ja koulutusjärjestelmästä pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla on oma erikoispiirteensä, jolla on vaikutusta myös alueen ulkopuolelle. Nyt valmistunut Kaupunkitutkimus TA Oy:n tekemä selvitys yritysten työvoimatarpeesta antaa syventävää tietoa pääkaupunkiseudun toimialoista, joilla työvoiman tarve ja ammatillisen koulutuksen muutostarve on suurinta lähivuosina. Selvitysten kautta voidaan nostaa esille ne pullonkaulat, jossa ammatillinen koulutus ei vastaa elinkeinoelämän tarvetta. Selvitysten tulosten perusteella voidaan esittää nykyistä tarkempia ratkaisuja yritysten tarpeisiin sopivan työvoiman saamiseksi. Haluamme kiittää selvitykseen osallistuneita yrityksiä, Kaupunkitutkimus Oy:tä ja muita yhteistyökumppaneita. Pyrimme hyödyntämään selvityksen antamia tuloksia mahdollisimman hyvin LEMPI hankkeen strategiatyössä. Toivomme selvityksestä olevan apua yrityksille, yhteistyökumppaneille ja muille asiasta kiinnostuneille. Helena Winter Uudenmaan liitto LEMPI Uusimaa -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Arto Antman Helsingin kaupungin koulutus- ja kehittämiskeskus LEMPI Pääkaupunkiseutu -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja 5 Yritysten työvoiman tarve
Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Alexandersgatan 48 A 00100 Helsingfors puh. tfn +385 (0)9 4767 411 fax +358 (0)9 4767 4300 toimisto@uudenmaanliitto.fi www.uudenmaanliitto.fi Tekijä(t) Uudenmaan liitto, LEMPI Uusimaa -hanke, Kaupunkitutkimus TA Oy Nimeke Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja C Sarjanumero 44 Julkaisuaika 2004 Sivuja 44 Liitteitä ISBN 952-448-120-0 (sid.), 952-448-121-9 (PDF) ISSN 1236-388X Kieli, koko teos Suomi Yhteenveto Tiivistelmä Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla -selvityksen tavoitteena on tuottaa perustietoa pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten työvoimatarpeen lähiajan näkymistä sekä työvoiman tarjonnan määrän kehityksestä ja koulutusjärjestelmästä. Yrittäjien näkemyksiä henkilöstömäärän muutoksista seuraavan kahden vuoden aikana, työvoiman rekrytoinnista ja rekrytointikanavista, yrityksen toiminnan siirtämisestä ulkomaille sekä tulevaisuuden koulutustarpeista ja henkilöstöön liittyvistä haasteista selvitetään eri toimialojen yrittäjille tehdyllä puhelinhaastattelulla. Lisäksi analysoidaan työvoiman tarjontaa sekä koulutustarjonnan ja työvoiman kysynnän kohtaamista pääkaupunkiseudulla. Perustietojen tietolähteenä on käytetty erilaisia tilastollisia tietolähteitä. Analyysien tuloksista esitetään yhteenveto ja johtopäätökset, jossa analysoidaan yritysten työvoiman ja osaamisen tarpeita tulevina vuosina suhteessa työmarkkinoilla olevaan ja työmarkkinoille tulevaan työvoimaan. Lisäksi esitetään johtopäätöksiä ja suosituksia toimenpiteiksi, joilla Uudenmaan liitto, pääkaupunkiseudun kunnat ja muut toimijat voisivat omalta osaltaan edistää toimenpiteitä, jotka edesauttavat seudun työllisyyttä sekä yritysten työvoimatarpeen ja työvoiman tarjonnan kohtaamista. Raportin laatija Seppo Laakso, Päivi Kilpeläinen ja Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Avainsanat (asiasanat) Työvoima, työllisyys, rekrytointi, ammattitaito, koulutus Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme www.uudenmaanliitto.fi
Sisällys Esipuhe 5 Kuvailulehti 6 1 Johdanto 8 2 Haastattelututkimus pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten työvoimatarpeesta 10 2.1 Haastattelut 10 2.2 Yritysten työvoiman ja henkilöstön tarve 11 2.3 Yritysten työvoiman rekrytointi 16 2.3.1 Yritysten rekrytoiman työvoiman koulutustausta 16 2.3.2 Ilman työkokemusta olevien henkilöiden rekrytointi 17 2.3.3 Rekrytoidun työvoiman ikäjakauma 19 2.3.4 Yritysten rekrytointi viimeisen kahden vuoden aikana 19 2.3.5 Yritysten käyttämät yleisimmät rekrytointikanavat 20 2.3.6 Paras kanava rekrytointiin 21 2.4 Yritysten toiminta ulkomailla 22 2.4.1 Yritysten toiminnan suuntautuminen eri maihin 22 2.4.2 Yritysten olemassa olevan toiminnan lisääminen muissa maissa 23 2.4.3 Yritysten toiminnan käynnistäminen ulkomailla 24 2.5 Yritysten henkilöstön koulutustarve tulevaisuudessa 25 2.6 Yritysten henkilöstöön liittyvät haasteet tulevaisuudessa 26 3 Työvoiman tarjonta-analyysi 28 3.1 Työikäisten määrän kehitys 28 3.2 Koulutus ja aikuisväestö pääkaupunkiseudulla 30 3.3 Työttömät työnhakijat ja työvoiman tarjonta 34 4 Yritysten työvoimatarpeen ja työvoiman tarjonnan kohtaaminen pääkaupunkiseudulla 37 5 Johtopäätökset ja suositukset 40 Lähteet 41 7 Käsityötuotanto pääkaupunkiseudulla
1. Johdanto Pääkaupunkiseutu muodostaa Helsingin seudun talousalueen ja koko Uudenmaan maakunnan taloudellisen toiminnan ytimen. Maan ylivoimaisesti suurimpana ja monipuolisimpana yritystoiminnan keskittymänä pääkaupunkiseudulla on keskeinen rooli myös koko maan talouskehityksen kannalta. Suomen ainoana suurkaupunkialueena pääkaupunkiseudun elinkeinorakenne poikkeaa ratkaisevasti muun maan elinkeinorakenteesta. Alueelle on kasautunut varsinkin erikoistuneiden palvelualojen, korkean teknologian teollisuuden ja palveluiden, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan, logistiikan, rahoitustoiminnan sekä julkisen hallinnon toimintoja. Monilla näistä aloista jopa yli puolet koko maan työpaikoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla sijaitsevat koulutusjärjestelmät joutuvat myös ensimmäisinä sopeutumaan taloudellisten rakennemuutosten aiheuttamiin paineisiin. Pääkaupunkiseudun tuotanto ja työpaikat ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin koko maassa keskimäärin jo vuosikymmenien ajan. Suurkaupungin pitkälle erikoistunut toimialarakenne yhdessä nopean kasvun kanssa ovat tuoneet mukanaan paljon erityispiirteitä pääkaupunkiseudun työmarkkinoille. Alueen yritysten ja julkisen sektorin työvoiman kysyntää ei ole koskaan pystytty tyydyttämään pelkästään pääkaupunkiseudun oman väestön työvoiman tarjonnalla, vaan on tarvittu jatkuvaa työikäisten muuttovoittoa muualta maasta ja ulkomailta sekä laajamittaista työmatkaliikennettä seudun ulkopuolelta. Lisäksi elinkeinorakenne on asettanut erityisiä vaatimuksia koulutusjärjestelmälle, jonka on pitänyt kouluttaa nuoria paitsi jalostuksen ja palveluiden perusammatteihin myös niihin pitkälle erikoistuneisiin työtehtäviin, joiden maan ainoat työpaikat sijaitsevat pääkaupunkiseudulla. Työvoiman kysyntään ja tarjontaan liittyy monia ajankohtaisia kysymyksiä, jotka vaikuttavat alueen taloudellisen kehityksen perusedellytyksiin: työvoiman kysynnän kehitys kokonaisuudessaan työvoiman kysynnän muutokset eri työtehtävissä ja koulutustasoilla väestön ikääntyminen ja siitä seuraavat muutokset alueen kantaväestön työvoiman tarjonnassa työttömyys ja työttömien työllistyminen muuttoliike ja sen vaikutus työvoiman tarjontaan. Näihin kysymyksiin vastaaminen edellyttää perustietoja työmarkkinoiden rakenteesta ja ominaisuuksista, näkemystä tulevista kehityssuunnista sekä analyysiä ilmiöiden syistä ja seurauksista. Selvityksen tavoitteet ja toteutus LEMPI Uusimaa -hankkeen tavoitteena on tuottaa työllisyysstrategiat Uudenmaan seudulliselle työmarkkina-alueelle. Keskeisenä ideana on koota eri tahot, kuten kunnat, yritykset, oppilaitokset ja järjestöt toimimaan yhdessä laajan paikallisen yhteistyön edistämiseksi. Pääkaupunkiseutu muodostaa Uudenmaan suurimman työmarkkina-alueen. LEMPI Pääkaupunkiseutu -projektin tehtävänä on toimia nykyisten hankkeiden ja projektien sateenvarjona sekä tuottaa uusi seudullinen työllisyysstrategia. Pääkaupunkiseudun hankkeessa lähdetään liikkeelle seudullisen analyysin pohjalta nousevista haasteista, joita työstetään yhdessä laajan verkoston kanssa. Yhdeksi analyysikohteeksi on valittu yritysten työvoiman tarve sekä työvoiman tarjonta pääkaupunkiseudulla. 8 Yritysten työvoiman tarve
Tämän selvityksen tarkoituksena on tuottaa perustietoa pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten työvoimatarpeen lähiajan näkymistä sekä työvoiman tarjonnan määrän kehityksestä ja koulutusjärjestelmästä. Työvoiman kysynnän näkymiä selvitetään pääkaupunkiseudulla toimiville yrityksille tehdyllä haastattelututkimuksella, jolla haetaan vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten yritysten henkilöstömäärä muuttuu seuraavan kahden vuoden aikana? Minkälaisen pohjakoulutuksen saaneita yritys lähitulevaisuudessa rekrytoi? Minkälaisissa työtehtävissä olevien määrä kasvaa/vähenee? Onko yritys saanut haluamaansa työvoimaa? Mitä kanavia yritys käyttää rekrytoinnissa ja kuinka hyvin eri kanavat toimivat? Onko yritys aikeissa siirtää toimintaansa ulkomaille tai lisätä ulkomailla olevaa toimintaa? Mitkä ovat suurimmat henkilöstön koulutustarpeet lähitulevaisuudessa? Mitkä ovat suurimmat henkilöstöön liittyvät haasteet tulevaisuudessa? Koulutusjärjestelmällä on tärkeä osa siinä, että työvoiman tarjonta vastaa koulutustason ja ammattialojen suhteen kysynnän vaatimuksiin. Selvityksessä esitetään tuoreita perustietoja opiskelun aloittaneiden ja tutkinnon suorittaneiden määrästä ja jakaumasta koulutustason ja -alan suhteen Uudellamaalla sekä analysoidaan koulutustarjonnan ja työvoiman kysynnän kohtaamista. Työttömyyden laskusta huolimatta työttömyys on edelleen suuri ongelma pääkaupunkiseudulla. Selvityksessä tarkastellaan työttömyyttä ensi sijassa työvoiman tarjonnan näkökulmasta. Siinä esitetään perustietoja työttömien koulutustason ja ammattialan jakaumasta sekä arvioidaan työttömien roolia työvoiman kysynnän tyydyttämisessä. Analyysien tuloksista esitetään yhteenveto ja johtopäätökset, jossa analysoidaan yritysten työvoiman ja osaamisen tarpeita tulevina vuosina suhteessa työmarkkinoilla olevaan ja työmarkkinoille tulevaan työvoimaan. Toinen puoli analyysiä on työvoiman tarjonta, jota selvitetään useita eri tietolähteitä käyttäen. Lähtökohdaksi tarkastellaan työvoiman tarjonnan pitkän aikavälin näkymiä analysoimalla työikäisen väestön määrän kehitystä Helsingin seudulla eri väestöennustevaihtoehtojen mukaan. Yksityiskohtaisempaa tietoa työvoimatarjonnasta on saatavilla mm. Montén & Tuomola (2003) tutkimuksesta. 9 Yritysten työvoiman tarve
2. Haastattelututkimus pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten työvoimatarpeesta Taustatietojen saamiseksi Lempi Pääkaupunkiseutu -hankkeen työllisyysstrategian laadintaa varten tehtiin haastattelututkimus yritysten työvoimatarpeesta pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat pääkaupunkiseudun työllisyyden kannalta merkittävimpien toimialojen suuret, keskisuuret ja pienet yritykset. Tutkimuksella pyrittiin saamaan vastauksia mm. miten yritysten henkilöstömäärä muuttuu seuraavan kahden vuoden aikana, minkälaista työvoimaa (ikä, työkokemus, koulutus) yritykset haluavat rekrytoida tulevaisuudessa sekä mitkä koetaan yrityksissä tulevaisuuden tärkeimmiksi haasteiksi koulutuksen ja henkilöstön osalta. 2.1 Haastattelut Yritysten perusjoukon muodostivat pääkaupunkiseudulla toimivat yritykset, joiden kotipaikka on pääkaupunkiseudulla ja joiden henkilöstömäärä on vähintään kaksi. Kuntien ja valtion virastot ja laitokset eivät sisälly aineistoon. Haastateltavien yritysten perustiedot saatiin pääkaupunkiseudun SeutuCD-tietokannasta, jonka tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen yritysrekisteriin. Perusjoukko ositettiin toimialan ja yrityksen koon mukaan. Tutkimus toteutettiin kesäkuussa 2004 puhelinhaastatteluna 1, jossa haastateltiin pääkaupunkiseudun yrityksien johtavia toimihenkilöitä (mm. toimitusjohtajia ja henkilöstöpäälliköitä). Haastattelupyyntö esitettiin yhteensä 259 yritykseen, joista 59 kieltäytyi haastattelusta. Vastauksia saatiin yhteensä 200. Yritykset jaettiin kuuteen eri ryhmään toimialan mukaan: teollisuus (toimialaluokituksen kirjainkoodit C, D, E) rakentaminen (toimialaluokituksen kirjainkoodi F) kauppa sisältäen majoitus- ja ravitsemustoiminnan (toimialaluokituksen kirjainkoodit G, H) liikenne (toimialaluokituksen kirjainkoodi I) liike-elämän palvelut ja rahoitus (toimialaluokituksen kirjainkoodit J, K) kotitalouksien palvelut sisältäen yksityiset terveys-, sosiaali- ja koulutuspalvelut (toimialaluokituksen kirjainkoodit L, M, N, O). Lisäksi yritykset jaoteltiin kokoluokan mukaan seuraavasti: pienet (henkilöstömäärä 2 19) keskisuuret (henkilöstömäärä 20 249) suuret yritykset (henkilöstömäärä vähintään 250). Näin saatiin kaikilta toimialoilta sekä erikokoisista yrityksistä hyvä vastauspeitto (ks. taulukko 2.1). Vastaajista 56 % on naisia ja miehiä on 44 %. Vastaajista ylintä johtoa edustaa 52 % (sis. mm. toimitusjohtajat, hallituksen pj, omistajat, yrittäjät), keskijohtoa 29 % (sis. mm. henkilöstö-, talous-, tuotanto- ja projektipäälliköitä) ja muita toimihenkilöitä 19 % (sis. mm. asiantuntijat, konsultit, assistentit, sihteerit). Vastaajien ikäjakaumaa tarkasteltaessa havaitaan, että suurin osa, lähes 70 % sijoittuu iältään 40 59 vuoden väliin (ks. taulukko 2.2). Tietojen analyysissä vastaukset on painotettu otossuhteen mukaan siten, että kaikkien taulukoiden tulokset voidaan yleistää vastaamaan pääkaupunkiseudun koko yrityskannan (joiden henkilöstömäärä on vähintään kaksi) näkemyksiä omassa toimiala- ja kokoluokassaan. Lisäksi vastaukset on painotettu yrityksen henkilöstömäärän suhteen, jolloin kunkin vastaajan painoarvo on sitä suurempi mitä suurempi yritys on. Avoimet vastaukset on käsitelty ilman painotuksia. Näin ollen avoimet vastaukset antavat käsityksen ainoastaan otokseen kuuluvien vastaajien näkökulmista tai mielipiteistä. Vastaukset on käsitelty luottamuksellisesti, eikä tulosten perusteella voida tunnistaa yksittäisiä yrityksiä. 200 yritykseltä saadun vastauksen otoskoko merkitsee sitä, että toimialakohtaisissa tai kokoluokittaisissa % -osuuksissa, keskiarvoissa ja muissa ai- 1 Haastattelututkimuksen toteutuksesta vastasi Tietoykkönen Oy. 10 Yritysten työvoiman tarve
Taulukko 2.1 Haastatteluotoksen jakauma toimialoittain ja yrityksen kokoluokan mukaan (lkm) Yrityksen Teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Liike-elämän Kotitalouksien Yhteensä koko palvelut palvelut 2-19 11 4 16 8 20 9 68 20-249 11 4 17 8 19 9 68 yli 250 11 4 16 6 18 9 64 Yhteensä 33 12 49 22 57 27 200 Taulukko 2.2 Vastaajien sukupuoli ja ikäjakauma (lkm) alle 30 v. 30-39 v. 40-49 v. 50-59 v. 60-69 v. yli 70 v. Yhteensä Nainen 5 26 42 34 4 1 112 Mies 1 20 28 35 4-88 Yhteensä 6 46 70 69 8 1 200 neistosta lasketuissa tunnusluvuissa on suurehko tilastollinen virhemarginaali. Näin ollen toimialojen ja kokoluokkien välisiä eroja on syytä pitää suuntaa antavina. 2.2 Yritysten työvoiman ja henkilöstön tarve Vastaajia pyydettiin arvioimaan edustamansa yrityksen työvoimatarvetta kaksi vuotta eteenpäin eli kesään 2006 asti. Taulukossa 2.3 annetut vastaukset on esitetty toimialoittain. Vastaukset antavat myönteisen kuvan pääkaupunkiseudun työvoimatarpeen kehityksestä, sillä kaikki toimialat mukaan lukien 40 % yrityksistä katsoo työvoimatarpeensa kasvavan seuraavan kahden vuoden aikana ja vain 6 % yrityksistä katsoo työvoimatarpeensa vähentyvän. Työvoimatarve säilyy ennallaan 52 % yrityksistä. Rakentamisen toimialalla yli puolet eli 57 % yrityksistä katsoo työvoimatarpeensa kasvavan tulevien kahden vuoden sisällä. Yksikään toimialan yritys ei katso työvoimatarpeensa vähenevän. Työvoimatarve säilyy ennallaan 43 % alan yrityksistä. Liike-elämän palveluita tuottavien yrityksen osalta myös yli puolet eli 54 % katsoo työvoimatarpeen lisääntyvän ja 7 % vähentyvän tulevien kahden vuoden kuluessa. Kaupan toimialalla työvoimatarve kasvaa 41 % ja vähenee 8 % alan yrityksistä. Kotitalouksien palveluita tuottavien yritysten joukosta 35 % katsoo työvoimatarpeen lisääntyvän mutta yksikään ei arvioi sen vähenevän tulevien kahden vuoden kuluessa. Liikenteen osalta 22 % alan yrityksistä katsoo työvoimatarpeensa lisääntyvän ja 7 % vähentyvän kahden vuoden sisällä. Varovaisimmin tulevaisuuteen suhtaudutaan teollisuuden toimialan yrityksissä, joista 16 %:ssa työvoimatarve tulee kasvamaan ja 7 %:ssa vähenemään kahden vuoden kuluessa. Ennallaan työvoimatarve säilyy 73 %:ssa alan yrityksistä. 11 Yritysten työvoiman tarve
Taulukko 2.3 Yritysten työvoimatarve pääkaupunkiseudulla toimialan ja kokoluokan suhteen kesään 2006 mennessä (%) Toimiala Työvoimatarve Säilyy Työvoimatarve Ei osaa sanoa Saldoluku vähenee ennallaan kasvaa Teollisuus 7 73 16 4 9 Rakentaminen - 43 57-57 Kauppa 8 51 41-33 Liikenne 7 65 22 7 15 Liike-elämän palvelut 7 39 54-47 Kotitalouksien palvelut - 60 35 5 35 Kokoluokka 2-19 - 65 35-35 20-249 9 43 46 3 37 yli 250 8 52 38 2 30 Yhteensä % 6 52 40 2 34 Kuvio 2.1 Yritysten työvoimatarpeen muutos pääkaupunkiseudulla kesään 2006 mennessä, saldoluku * 60 50 40 30 20 10 0 Rakentaminen Liike-elämän palvelut Kotitalouksien palvelut * Saldoluku on positiivisesti vastanneiden osuus vähennettynä negatiivisesti vastanneiden osuudella, tässä työvoimaa kahden vuoden sisällä lisäävien prosenttiosuus vähennettynä työvoimaa vähentävien prosenttiosuudella. Kauppa Liikenne Teollisuus Keskisuurten yritysten (20 249 henkilöä) työvoimatarve kasvaa eniten; 46 % tämän kokoluokan yrityksistä katsoo työvoimatarpeensa lisääntyvän vuoden 2006 kesään mennessä. Vähiten työvoimatarve kasvaa pienten yritysten (2 19 henkilöä) kohdalla, sillä 35 % tämän kokoluokakahden yrityksistä arvioi työvoimatarpeen kasvavan tulevien kahden vuoden sisällä. Tosin pienten yritysten kohdalla ei ole havaittavissa työvoimatarpeen vähenemistä (ks. taulukko 2.3). Kun vastaukset muunnetaan saldoluvuiksi, positiiviset odotukset yritysten työvoimatarpeen muutoksesta ovat suurimmat rakentamisen toimialalla (ks. kuvio 2.1). Toiseksi eniten odotetaan kasvua liike-elämän palveluita tuottavien yritysten keskuudessa. Kolmanneksi suurinta työvoimatarpeen muutos on kotitalouksien palveluita tuottavissa ja kaupan toimialan yrityksissä. Liikenteen toimialalla ja teollisuuden toimialalla odotukset työvoimatarpeen muutoksesta ovat vaatimattomammat verrattuna muihin toimialoihin, mutta niissäkin saldoluku on selvästi positiivinen. 12 Yritysten työvoiman tarve
Kuvio 2.2. Yritysten työvoimatarpeen muutos pääkaupunkiseudulla yritysten kokoluokan mukaan kesään 2006 mennessä, saldoluku * 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Henkilöä Rakentaminen 20 249 Taulukko 2.4 Koko yrityskannan arvioitu työvoimatarpeen kasvu ja väheneminen kesään 2006 mennessä pääkaupunkiseudulla toimialoittain ja kokoluokan mukaan 2 19 * Saldoluku on positiivisesti vastanneiden osuus vähennettynä negatiivisesti vastanneiden osuudella, tässä työvoimaa kahden vuoden sisällä lisäävien prosenttiosuus vähennettynä työvoimaa vähentävien prosenttiosuudella. Toimiala Kasvu Vähenem. Netto Teollisuus 1800 600 1200 Rakentaminen 2900 0 2900 Kauppa 17100 2600 14500 Liikenne 400 100 300 Liike-elämän palv. 14200 4500 9700 Kotitalouksien palv. 900 0 900 Kokoluokka 2-19 16000 700 15300 20-249 10900 2600 8300 yli 250 10600 400 10200 Yhteensä 37400 3700 33700 yli 250 Työvoimatarpeen muutosta koskevat odotukset ovat lähes samaa luokkaa erikokoisissa yrityksissä (ks. kuvio 2.2). Positiivisimmat odotukset työvoimatarpeen kasvusta on keskisuurilla yrityksillä ja vaatimattomimmat suurilla yrityksillä, mutta erot kokoluokkien välillä ovat varsin pienet. Tulosten perusteella voidaan todeta, että pääkaupunkiseudun yritysten työvoimatarve on pääsääntöisesti kasvamassa lähimmän kahden vuoden sisällä kaikilla toimialoilla ja yrityskokoluokissa. Niiltä vastaajilta, jotka arvioivat työvoiman tarpeen kasvavan tai vähenevän seuraavan kahden vuoden aikana, kysyttiin myös arviota lisäyksen tai vähennyksen määrästä kesään 2006 mennessä. Vastausten perusteella arvioitiin koko pääkaupunkiseudun yrityskannan (yritykset joiden henkilöstömäärä vähintään kaksi) työvoimatarpeen kasvu ja väheneminen. Taulukon 2.4 mukaan kyselyn vastausten perusteella estimoitua kasvua odottavien yritysten työvoimatarpeen kokonaismäärä on varsin suuri, 37 400 henkilöä. Ylivoimaisesti eniten tarvetta lisätyövoimalle on kaupan ja liike-elämän palveluiden yrityksillä. Sen sijaan teollisuudessa, liikenteessä ja kotitalouksien palveluissa kasvuarviot ovat varsin maltilliset. Yritysten kokoluokan suhteen kasvua odotetaan kaikkiin kokoluokkiin, mutta pieniin yrityksiin jonkin verran enemmän kuin muihin. Työvoiman kasvutarvetta koskeviin arvioihin verrattuna arvio vähennystä odottavien yritysten työvoiman supistumistarpeesta on varsin pieni, vain 3 700 henkilöä. Vähenemistä koskevat odotukset painottuvat kaupan yrityksiin. Kasvu- ja vähenemisarvioiden erotus eli nettokasvu on 33 700 henkilöä, joka on noin 6 % pääkaupunkiseudun vähintään kahden henkilön yritysten yhteenlasketusta henkilöstömäärästä (noin 555 000). Tätä nettolukua ei kuitenkaan voida pitää ennusteena pääkaupunkiseudun yritysten työpaikkakasvusta seuraavan kahden vuoden aikana monestakin syystä. Ensiksi, vaikka kasvuarviot si- 13 Yritysten työvoiman tarve
nänsä olisivat realistisia, työvoiman saatavuus voi rajoittaa kasvun toteutumista ja kasvavien yritysten todellinen rekrytointi voi jäädä alle tarpeen. Toiseksi, paikallisten markkinoiden varassa toimivien yritysten, erityisesti kaupan ja muiden palveluiden, kasvu tapahtuu osittain muiden pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten kustannuksella markkinaosuuksia valtaamalla. Tästä syystä työvoimatarpeen vähenemisen kokonaismäärä on todennäköisesti aliarvioitu ainakin kaupassa, liike-elämän palveluissa ja kotitalouksien palveluissa. Näiden tekijöiden lisäksi on otettava huomioon suhdannekehityksen riskit sekä lukuisat muut epävarmuustekijät, jotka vaikeuttavat yritysten työvoimatarpeen arviointia kahden vuoden päähän. Näistä varauksista huolimatta tulokset osoittavat, että pääkaupunkiseudun yksityisten palveluyritysten kasvunäkymät työvoiman kysynnän suhteen ovat erittäin positiiviset ja on realistista odottaa 18 000 28 000 henkilön kasvua yritysten henkilöstömäärässä seuraavan kahden vuoden aikana. Tämä vastaa 1,5 2,5 % vuosittaista työpaikkakasvua seudun yrityssektorilla. Taulukon 2.5 mukaan henkilöstömäärään suhteutettuna voimakkaimmat kasvuodotukset ovat kaupan, liike-elämän palveluiden ja rakennusalan yrityksillä. Sen sijaan liikenteen ja teollisuuden yritysten henkilöstön kasvuodotukset ovat hyvin vaatimattomat. Yrityksen koon suhteen suhteellisesti suurimmat kasvuodotukset ovat pienimmillä 2 19 henkilön yrityksillä ja vaatimattomimmat suurilla vähintään 250 henkilön yrityksillä. Yritykset, jotka vastasivat työvoimatarpeensa kasvavan tai vähenevän, vastasivat myös jatkokysymyksiin siitä, minkälaisiin työtehtäviin haetaan työvoimaa tai minkälaisista työtehtävistä poistuu työvoimaa. Taulukossa 2.6 on esimerkkejä annetuista vastauksista toimialoittain. Taulukko 2.5 Pääkaupunkiseudun koko yrityskannan henkilöstömäärä (lähde: SeutuCD) sekä haastattelujen perusteella arvioitu työvoimatarpeen nettokasvu kesään 2006 mennessä pääkaupunkiseudulla toimialoittain ja kokoluokan mukaan Toimiala Koko yrityskannan Nettokasvu Nettokasvu suhteessa henkilöstö* kokonaismäärään (%) Teollisuus 140 500 1200 0,9 Rakentaminen 38 400 2900 7,6 Kauppa 121 500 14500 11,9 Liikenne 76 300 300 0,4 Liike-elämän palvelut 118 900 9700 8,2 Kotitalouksien palvelut 58 500 900 1,5 Kokoluokka 2-19 82 600 15300 18,5 20-249 135 300 8300 6,1 yli 250 336 200 10200 3,0 Yhteensä 554 100 33700 6,1 * Luku sisältää myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien toimipaikkojen henkilöstön, joten luvut eivät vastaa pääkaupunkiseudulla sijaitsevia työpaikkoja. 14 Yritysten työvoiman tarve
Taulukko 2.6. Työtehtäviä, joihin haetaan työvoimaa tai joista poistuu työvoimaa toimialoittain Toimiala Työtehtäviä, joihin haetaan työvoimaa: Työtehtäviä, joista poistuu työvoimaa: Teollisuus Tuotannollinen työ esim. Tuotannollinen työ esim. - tehdastyö yleensä - leipurit - puuseppä - tuotanto - metallityöt - videomonistus ja pakkaus - ohutlevyseppä Asiakaspalvelu esim. Toimihenkilöt - myynti Rakentaminen Suorittava työtaso esim. - rakennusalan työ yleensä - putki- ja koneasentajat - puutarhatyö Johtotehtävät - projektin työnjohto Kauppa Suorittava työtaso ja asiakaspalvelu esim. Suorittava työtaso - ravintolatyöntekijöitä Toimihenkilöt esim. - myynti- ja huoltotehtävät - konttorihenkilöt Liikenne Toimihenkilöt esim. Asiakaspalvelu esim. - toimistotyö - hotellivarauksesta - matkatoimistovirkailijat Johtotehtävät esim. - asiantuntija Liike-elämän palvelut Asiakaspalvelutehtävät esim. Toimihenkilöt esim. - lakimies - perustoimistotyö Konttori- ja toimistohenkilöitä Asiantuntijatehtävät Kotitalouksien palvelut Hoitoalan tehtävät Toimistotyöt Asiakaspalvelutehtävät esim. - parturi-kampaaja - lääkäri 15 Yritysten työvoiman tarve
2.3 Yritysten työvoiman rekrytointi 2.3.1 Yritysten rekrytoiman työvoiman koulutustausta Kaikki toimialat mukaan lukien suurin osa yrityksistä, 19 %, haluaa rekrytoida tulevan kahden vuoden aikana mieluiten ammattikorkeakoulutuksen omaavaa työvoimaa (ks. kuvio 2.3). Toisena tulevat ammattikoulututkinnon suorittaneet henkilöt ja kolmantena ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt. Yrityksistä vain 1 % oli valmis rekrytoimaan peruskoulupohjaista työvoimaa. Toimialoittain tarkasteltuna ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä rekrytoitaisiin eniten liike-elämän palveluita tuottaviin yrityksiin, 36 %. Toiseksi eniten ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita rekrytoitaisiin kaupanalan yrityksiin 16 % ja kolmanneksi eniten kotitalouksien palveluita tuottaviin yrityksiin 13 %. Rakentamisen toimiala rekrytoisi puolet eli 50 % työvoimastaan ammattikoulututkinnon suorittaneiden piiristä. Toiseksi eniten ammattikoulututkinnon suorittaneita rekrytoisi teollisuuden toimiala 23 % ja kolmanneksi eniten kaupanala 21 %. Liike-elämän ja kotitalouksien palveluita tuottavat yritykset rekrytoisivat eniten sekä ylem- män että alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä. 31 % yrityksistä kaikki toimialat mukaan lukien ei haluaisi rekrytoida pelkän peruskoulututkinnon suorittaneita henkilöitä. 23 % yrityksistä ei haluaisi rekrytoida alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä ja 21 % yrityksistä ei haluaisi rekrytoida ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Kuviossa 2.4 on esitetty aikuisväestön (yli 15-vuotiaat) koulutus pääkaupunkiseudulla koulutusasteen mukaan, joka perustuu Tilastokeskuksen ALTIKAtietokantaan. Kuvioiden 2.3 ja 2.4 koulutusasteen luokittelut eivät ole täysin vertailukelpoiset. Tilastokeskuksen koulutusastejaottelu kuviossa 2.4 on seuraava: Alempi ja ylempi perusaste: kansakoulu, peruskoulu, keskikoulu Keskiaste: ylioppilastutkinnot, 1-3 vuotiset ammatilliset tutkinnot, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot (esim. lähihoitaja, sähköasentaja) Alin korkea-aste: mm. teknikon, agrologin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja Kuvio 2.3. Yritysten rekrytointihalukkuus koulutusasteen mukaan (%) Kuvio 2.4. Aikuisväestön koulutus koulutusasteen mukaan pääkaupunkiseudulla (%) 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 % Peruskoulu Ammattikoulu AMK Alempi korkeakoulu Ylempi korkeakoulu 40 35 30 25 20 15 10 5 0 % Alempi/ylempi perusaste tai ei tutkintoa Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste 16 Yritysten työvoiman tarve
Alempi korkeakouluaste: ammattikorkeakoulututkinnot, alemmat korkeakoulututkinnot sekä mm. insinööri ja merikapteeni Ylempi korkeakouluaste: ylemmät korkeakoulututkinnot (maisteritutkinnot) sekä myös lääkäreiden erikoistumistutkinnot Tutkijakoulutusaste: tieteelliset lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Yritysten työvoiman rekrytointihalukkuus koulutusasteen mukaan ja aikuisväestön koulutustausta eivät täysin kohtaa toisiaan pääkaupunkiseudulla (ks. kuviot 2.3 ja 2.4). Aikuisväestöstä suurimmalla osalla (yli 70 %) on peruskoulua tai ammattikoulua vastaava tutkinto tai ei tutkintoa lainkaan. Yrityksistä kuitenkin vain 16 % haluaisi ammattikoulututkinnon suorittaneita ja 1 % vain peruskoulun suorittaneita työntekijöitä. Yritykset haluaisivat pääasiassa rekrytoida ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita työntekijöitä (lähes 20 %). Kun lasketaan yritysten rekrytointihalukkuudesta yhteen ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot, yrityksistä noin 25 % haluaisi rekrytoida ko. tutkinnon suorittaneita. Aikuisväestöstä kuitenkin vain noin 12 %: lla on jompikumpi tutkinto. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita yli 15-vuotiaita on pääkaupunkiseudulla hieman yli 10 % ja yritysten rekrytointihalukkuus on 10 % luokkaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneesta työvoimasta on odotettavissa pulaa pääkaupunkiseudulla, mutta sen sijaan pelkän peruskoulun tai ammattikoulututkinnon suorittaneilla on odotettavissa vaikeuksia tulla rekrytoiduksi yrityssektorille. Sen sijaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus aikuisväestöstä ja yritysten rekrytointihalukkuus vastaavat melko hyvin toisiaan. 2.3.2 Ilman työkokemusta olevien henkilöiden rekrytointi Yrityksistä kaikki toimialat mukaan lukien 24 % olisi valmiita rekrytoimaan vailla työkokemusta olevia henkilöitä ja kouluttamaan heidät työtehtäviinsä (ks. taulukko 2.7). Vastaavasti 16 % yrityksistä kaikki toimialat mukaan lukien ei olisi ha- Taulukko 2.7 Yritysten halukkuus rekrytoida työkokemusta vailla olevia henkilöitä ja kouluttaa heidät tehtäviinsä toimialoittain ja kokoluokan mukaan (%) Toimiala Kyllä Ei Ei osaa sanoa/ Saldoluku ei vastausta Teollisuus 6 11 84 5 Rakentaminen 38 20 43 18 Kauppa 27 14 59 13 Liikenne 16 6 78 10 Liike-elämän palvelut 30 24 46 6 Kotitalouksien palvelut 20 15 65 5 Kokoluokka 2-19 27 8 65 19 20-249 22 23 54-1 yli 250 23 15 62 8 Yhteensä % 24 16 60 8 17 Yritysten työvoiman tarve
lukkaita rekrytoimaan vailla työkokemusta olevia henkilöitä. Rakentamisen toimialan yrityksistä 38 % olisi valmiita rekrytoimaan vailla työkokemusta olevia henkilöitä ja kouluttamaan heidät tehtäviinsä. Toiseksi valmiimpia ovat liike-elämän palveluita tuottavat yritykset (30 %). Toisaalta tällä toimialalla on myös suurin osuus (24 %) yrityksistä, jotka eivät rekrytoisi ilman työkokemusta olevia henkilöitä. Pienet ja suuret yritykset olisivat valmiimpia rekrytoimaan ilman työkokemusta olevia henkilöitä ja kouluttamaan heidät työtehtäviinsä kuin keskisuuret yritykset. Kuviosta 2.5 nähdään, että rakentamisen toimialan yritykset ovat selkeästi muita toimialoja halukkaampia rekrytoimaan ilman työkokemusta olevia henkilöitä ja kouluttamaan heidät työtehtäviinsä. Toisena ovat kaupan toimialan yritykset ja kolmantena liikenteen toimialan yritykset. Haluttomimpia rekrytoimaan ilman työkokemusta olevia henkilöitä ja kouluttamaan heitä työtehtäviinsä ovat teollisuuden ja kotitalouksien palveluita tuottavat yritykset. Pienet yritykset ovat selkeästi muihin yrityskokoluokkiin verrattuna halukkaampia rekrytoimaan ilman työkokemusta olevia henkilöitä ja kouluttamaan heidät työtehtäviinsä (ks. kuvio 2.6). Keskisuurten yritysten kohdalla saldoluku on negatiivinen, joten tässä yrityskokoluokassa on vähiten halukkuutta rekrytoida ilman työkokemusta olevia henkilöitä. Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että yritykset ovat kohtuullisen halukkaita rekrytoimaan ilman työkokemusta olevaa työvoimaa ja kouluttamaan heidät työtehtäviinsä. Toimialojen välillä on eroja, johtuen ilmeisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta sekä toimialojen sisältämien työnkuvien erilaisuudesta. Koetut rekrytointivaikeudet ilmeisesti lisäävät halukkuutta kou- Kuvio 2.5. Yritysten halukkuus rekrytoida työkokemusta vailla olevia henkilöitä ja kouluttaa heidät työtehtäviinsä toimialoittain, saldoluku* 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Rakentaminen Kauppa Liikenne Kuvio 2.6. Yritysten halukkuus rekrytoida työkokemusta vailla olevia henkilöitä ja kouluttaa heidät työtehtäviinsä yritysten kokoluokan mukaan, saldoluku* 20 15 10 5 0-5 2-19 Henkilöä * Saldoluku on positiivisesti vastanneiden osuus vähennettynä negatiivisesti vastanneiden osuudella, tässä niiden yritysten prosenttiosuudella, jotka haluavat rekrytoida työkokemusta vailla olevia henkilöitä vähennettynä prosenttiosuus niistä yrityksistä, jotka eivät halua rekrytoida työkokemusta vailla olevia henkilöitä. yli 250 luttaa itse työvoimaa. Toisaalta monilla aloilla itse kouluttaminen ei ole mahdollista käytettävissä olevilla resursseilla, esimerkkinä kotitalouden palveluja tuottaviin yrityksiin sisältyvät yksityisiä terveydenhuoltopalveluja tuottavia yritykset. Liike-elämän palvelut Teollisuus 20-249 Kotitalouksien palvelut 18 Yritysten työvoiman tarve
2.3.3 Rekrytoidun työvoiman ikäjakauma Taulukossa 2.8 on esitetty yritysten ensisijainen halukkuus rekrytoida tietystä ikäryhmästä työvoimaa. Kysymys on ollut ilmeisen vaikea, sillä suurin osa, 73 % vastaajista on jättänyt vastaamatta tähän kysymykseen tai ei osaa sanoa, minkä ikäisiä henkilöitä haluttaisiin ensisijaisesti rekrytoida. Kaikki toimialat huomioiden 15 % yrityksistä haluaisi ensisijaisesti rekrytoida 30 39 vuotiaita henkilöitä. Sama ikäryhmä on ensisijaisesti halutuin rekrytointikohderyhmä myös kaikissa yrityskokoluokissa. Yli 50-vuotiaita työntekijöitä ei haluttu ensisijaisesti rekrytoida millään toimialalla tai missään yrityskokoluokassa. Taulukko 2.8 Yritysten ensisijainen halukkuus rekrytoida tietystä ikäryhmästä työntekijöitä toimialoittain ja kokoluokan mukaan (%) Toimiala 20-29 30-39 40-49 yli 50 ei osaa sanoa, ei vastausta Teollisuus 6 6 3-85 Rakentaminen 25 17 - - 58 Kauppa 10 10 4-75 Liikenne - 5 5-91 Liike-elämän palv. 11 25 5-60 Kotitalouksien palv. - 22 - - 78 Kokoluokka 2-19 6 12 4-78 20-249 7 15 6-72 yli 250 11 19-71 Yhteensä % 8 15 4-73 2.3.4 Yritysten rekrytointi viimeisen kahden vuoden aikana Yhteensä kaikki toimialat mukaan lukien 38 % yrityksistä on rekrytoinut viimeisen kahden vuoden aikana (taulukko 2.9). Yrityksistä 31 % on saanut haluamaansa työvoimaa ja 7 % ei ole onnistunut rekrytoinnissaan. Rakentamisen alalla toimivista yrityksistä yhteensä 57 % on rekrytoinut viimeisen kahden vuoden aikana. Yrityksistä 30 % on rekrytoinut työvoimaa onnistuneesti ja 27 % ei ole saanut haluamaansa työvoimaa. Töitä olisi ollut tarjolla mm. putkiasentajille ja rakennustyömaiden työnjohtotehtävissä. Liike-elämän palveluita tarjoavista yrityksistä yhteensä 53 % on rekrytoinut viimeisen kahden vuoden aikana. Yrityksistä 40 % on saanut haluamaansa työvoimaa, ja 13 % ei ole saanut haluamaansa työvoimaa. Työvoimaa ei ole saatu mm. myyntityöhön. Ainoastaan 1 % toimialan yrityk- sistä ei ole rekrytoinut lainkaan viimeisen kahden vuoden aikana. Kaupan yrityksistä yhteensä 38 % on rekrytoinut työvoimaa viimeisen kahden vuoden aikana. 35 % yrityksistä on onnistunut rekrytoinnissa ja 3 % alan yrityksistä ei ole saanut haluamaansa työvoimaa. Työvoimaa olisi tarvittu mm. kaupan alan töihin, ravintola-alalle ja siivoukseen. 3 % toimialan yrityksistä ei ole rekrytoinut kahden viimeisen vuoden aikana. Kotitalouksien palveluita tarjoavista yrityksistä yhteensä 35 % on rekrytoinut viimeisen kahden vuoden aikana. 26 % toimialan yrityksistä on onnistunut rekrytoinnissaan ja 9 % yrityksistä ei ole saanut haluamaansa työvoimaa. Työvoimatarve olisi liittynyt hoitotyöhön. Liikenteen yrityksistä 22 % on onnistuneesti rekrytoinut työvoimaa kahden viime vuoden kuluessa. 19 Yritysten työvoiman tarve
Teollisuuden toimialan yrityksistä ainoastaan 9 % on rekrytoinut onnistuneesti viimeisen kahden vuoden aikana ja 7 % ei ole rekrytoinut lainkaan viimeisen kahden vuoden aikana. 24 % suurista yrityksistä on rekrytoinut onnistuneesti ja saanut haluamaansa työvoimaa. Sitä vastoin 14 % on rekrytoinut, mutta ei ole saanut haluamaansa työvoimaa. Keskisuurista yrityksistä 39 % on rekrytoinut ja saanut haluamaansa työvoimaa ja vain 5 % rekrytoinnista huolimatta on jäänyt ilman työvoimaa. Pienistä yrityksistä 28 % on rekrytoimalla saanut haluamaansa työvoimaa ja vain 3 % on jäänyt ilman. Yhteenvetona, työvoiman saatavuusongelmia rekrytoinnissa on ollut suhteellisesti eniten rakennusalalla ja melko paljon myös liike-elämän palveluissa sekä kotitalouksien palveluissa. Taulukko 2.9 Yritysten rekrytoinnin toteutuminen kahden viime vuoden aikana toimialoittain ja kokoluokan mukaan (%) 2.3.5 Yritysten käyttämät yleisimmät rekrytointikanavat Yritysten käyttämä yleisin rekrytointikanava kaikki toimialat mukaan lukien on työnhakuilmoitukset tiedotusvälineissä (ks. kuvio 2.7). Toisena ovat yritysten omat internetsivut ja kolmantena suorat kontaktit työvoimaan. Työvoimahallinnon työvoimatoimistot ovat vasta neljännellä sijalla viidenneksen osuudella. Kaikkien toimialojen yleisin rekrytointikanava eli työnhakuilmoitukset tiedotusvälineissä, on myös yleisin teollisuuden, rakentamisen ja kaupan toimialoilla sekä liike-elämän ja kotitalouksien palveluita tuottavien yritysten kohdalla (ks. taulukko 2.10). Liikenteen alalla yleisin rekrytoimiskanava on suorat kontaktit työvoimaan. Pienissä yrityksissä yleisin työvoiman rekrytoimiskanava on suorat yhteydet työvoimaan. Keskisuurissa ja suurissa yrityksissä yleisin kanava on työnhakuilmoitukset tiedotusvälineissä. Osa yrityksistä vastasi myös jonkin muun yleisimmin käytetyn rekrytointikanavan, joita olivat mm. oppilaitokset, oma henkilöstö, sisäinen, haku, työntekijöiden omat yhteydenotot sekä konsultointiyritykset. Toimiala Emme ole rekrytoineet Olemme rekrytoineet ja saaneet haluamaamme työvoimaa olsisimme halunneet rekrytoida, mutta emme ole saaneet työvoimaa Ei vastausta Teollisuus 7 9-84 Rakentaminen - 30 27 43 Kauppa 3 35 3 59 Liikenne - 22-78 Liike-elämän palv. 1 40 13 46 Kotitalouksien palv. - 26 9 65 Kokoluokka 2-19 4 28 3 65 20-249 2 39 5 54 yli 250-24 14 62 Yhteensä % 2 31 7 60 Kuvio 2.7. Yritysten käyttämät työvoiman rekrytointikanavat (%) 35 30 25 20 15 10 5 0 % Työnhakuilmoitukset tiedotusvälineissä Yrityksen omat internetsivut Suorat kontaktit työvoimaan Työvoimahallinnon työvoimatoimistot Yksityiset työvoimayritykset Rekrytointitapahtumat 20 Yritysten työvoiman tarve
Taulukko 2.10 Yritysten käyttämät kanavat työvoiman rekrytoimiseen toimialoittain ja kokoluokan mukaan (%) Toimiala Työvoimahallinnon työvoimatoimistot Yksityiset työvoimayritykset Työnhakuilmoitukset tiedotusvälineissä Yrityksen omat internetsivut Rekrytointi-tapahtumat Suorat kontaktit työvoimaan Teollisuus 3 7 8 - - 5 Rakentaminen 44-48 30-33 Kauppa 24 20 34 17 11 33 Liikenne 18 18 18 18 22 Liike-elämän palv. 22 14 45 42 9 29 Kotitalouksien palv. 18 5 26 22 9 9 Kokoluokka 2-19 9 6 15 19-25 20-249 26 22 41 26 8 24 yli 250 22 9 37 27 11 24 Yhteensä % 20 13 32 24 7 24 2.3.6 Paras kanava rekrytointiin Yritysten näkemyksen mukaan paras kanava rekrytoimiseen kaikki toimialat mukaan lukien on suorat kontaktit työvoimaan (ks. taulukko 2.11). Se on samalla paras rekrytointikanava myös liikenteen ja liike-elämän palveluita tuottavien yritysten mielestä. Teollisuuden toimialan yritysten mielestä paras kanava rekrytoimiseen on mm. omatoimisesti töihin hakeutuva työvoima sekä sisäinen haku. Rakentamisen ja kaupan toimialan yritysten mielestä paras kanava työvoiman rekrytointiin on työhakuilmoitukset tiedotusvälineissä. Kotitalouksien palveluita tarjoavien yritysten mielestä paras kanava työvoiman rekrytointiin on yrityksen omat internetsivut. Pienten yritysten mielestä paras rekrytointikanava on suorat kontakti työvoimaan. Suurten ja keskisuurten yritysten mielestä työhakuilmoitukset tiedotusvälineistä ovat paras rekrytointikanava. Taulukko 2.11 Yritysten käyttämä paras kanava työvoiman rekrytoimiseen toimialoittain ja kokoluokan mukaan (%) Toimiala Työvoimahallinnon työvoimatoimisto Yksityiset työvoimayritykset Työhakuilmoitukset tiedotusvälineissä Teollisuus - 3 2 - - - 7 89 Rakentaminen 9-25 - - 4 8 53 Kauppa 2 10 4-7 - 72 Liikenne - - - 6-16 - 78 Liike-elämän palv. 3 1 9 9-18 3 58 Kotitalouksien palv. 4-11 12 - - 4 69 Kokoluokka 2-19 1-1 7-17 4 70 20-249 4 3 8 4-6 4 72 yli 250 2 2 15 7-8 1 65 Yhteensä % 3 2 8 6-9 3 69 Yrityksen omat internetsivut Rekrytointi-tapahtumat Suorat kontaktit työvoimaan Muu kanava Ei osaa sanoa/ ei vastausta Yhteenvetona voidaan todeta, että suuri osa eri toimialojen yrityksistä on rekrytoinut viimeisen kahden vuoden aikana. Toimialoittain tarkasteltuna erityisesti rakentamisen yrityksillä on ollut vaikeuksia saada haluamaansa työvoimaa, vaikka ovatkin käyttäneet rekrytoimiseen toimialan yleisintä ja mielestään parhainta kanavaa. Yritysten ilmoittama yleisin rekrytointikanava sekä paras kanava rekrytointiin eivät menneet kaikilla toimialoilla aivan yksi yhteen, yleisimmin käytettyjä kanavia ei välttämättä pidetä parhaiten toimivina. Työvoimahallinnon työvoimatoimistojen rooli yritysten rekrytoinnin apuna on varsin vaatimaton muihin kanaviin verrattuna. Toimialoittain tarkasteluna sen rooli on keskeisin rakennusalalla. Vain harvat yritykset pitävät sitä parhaiten toimivana rekrytointikanavana. 21 Yritysten työvoiman tarve