Huippuvalmennuksella kilpailukykyä huippuvalmennuksen opas Toimittanut Leena-Maija Talikka Immo Pylvänen Annamari Henriksson
Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Skills-valmennusverkoston rakenne ja johtaminen... 4 1.1. Kansalliset kilpailut... 4 1.2. WorldSkills-, EuroSkills- ja Abilympics-kilpailut... 4 2. Valmennusjärjestelmä... 5 2.1. Skills-valmennuksen tavoitteet... 5 2.2. Valmennettavien rekrytointi... 6 2.3. Kolmiportainen valmennusmalli... 6 2.3.1. Perusvalmennus... 7 2.3.2. Huippuvalmennus... 7 2.3.3. Maajoukkuevalmennus... 8 2.4. Maajoukkueleirit ja niiden tavoitteet... 8 2.5. Maajoukkueen tukitiimi... 8 2.5.1. Ryhmäyttäminen... 9 2.5.2. Kilpailujen aikainen toiminta... 9 2.5.3. Kilpailujen jälkeinen toiminta... 10 3. Valmennuksessa tarvittavat resurssit... 10 3.1. Skills-valmennusyksikön tehtävät... 11 3.2. Skills-lajipäällikön tehtävät... 12 3.3. Skills-valmentajan tehtävät... 12 4. Valmennus ja tutkinnot... 13 4.1. Skills-huippuvalmennuksen osa-alueet... 13 4.1.1. Kilpailutoiminnan perustiedot... 14 4.1.2. Ammatillinen valmentautuminen... 14 4.1.3. Avaintaidot... 16 4.1.4. Henkinen valmentautuminen... 16 4.2. Valmennustiimin tehtävät... 16 4.3. Valmennussuunnitelma ja aikataulutus... 17 4.4. Varusmiespalvelu valmennuksen aikana... 19 5. Skills-oppisopimusverkosto... 20 6. Skills-valmennusverkoston markkinointi ja viestintä... 21 6.1. Valmennuksen markkinointi ja viestintä... 21 6.2. Lehtijutut ja juttuideat... 21 6.3. Lehtijutun laatiminen... 21 6.4. Tapahtumat ja esiintymiset... 22 6.5. Sidosryhmät... 22 6.6. Logojen käyttö... 22 7. Kilpailu- ja valmennusasiantuntijoiden koulutus... 23 2 HUIPPUVALMENNUKSEN OPAS
Johdanto Tämä opas on tuotettu Skills Finland ry:n koordinoiman ESR-hankkeen Huippuvalmennuksella kilpailukykyä (Huki) tuella ja se on tarkoitettu Skills-ammattiosaamisen kansainvälisten kilpailujen valmennusverkoston käyttöön. Opas toimii valmennuksen työkaluna ja siitä hyötyvät kaikki valmennustoiminnassa mukana olevat tahot, erityisesti lajipäälliköt, valmentajat, ekspertit sekä valmennettavat. Valmennustiimeissä myös eksperteillä on merkittävä rooli valmennuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja seuraamisessa lajikuvauksen pohjalta. Oppaasta hyötyvät myös muut tahot kuten valmennusyritysten työpaikkaohjaajat, valmennusyksiköiden johto sekä koulutuksen järjestäjät. Oppaan painopiste on valmennuksen käytännön toteuttamisessa. Oppaassa käydään tarkasti läpi Skills-valmennusjärjestelmä, valmennuksen tavoitteet, valmennusverkoston tehtävät sekä Skills - kolmiportainen valmennusmalli, jonka mukaisesti valmennusta toteutetaan. Perusvalmennukseen, huippuvalmennukseen ja maajoukkuevalmennukseen on kehitetty hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja, joista voi olla hyötyä erityisesti tiedon siirrossa uusille toimijoille. Oppaassa käydään tiiviisti läpi myös yleisesti valmennettavien valintaan, valmennuksen suunnitteluun, sisältöön, toteutukseen ja seurantaan liittyviä asioita. Valmennusoppaasta on pyritty tekemään helppolukuinen ja kattava paketti, jonka osat voi helposti sisällyttää valmennuskansioon. Valmennuskansiosta on apua käytännön valmennustyössä ja sen avulla on mahdollisuus koota oman näköinen, lajinsa kannalta mielekäs valmennuspaketti eteenpäin siirrettäväksi. Opasta on näin myös helppo päivittää, kun valmennuskansioon voidaan lisätä uusia sivuja ja lomakkeita tarpeen mukaan. Huippuvalmennuksella kilpailukykyä (Huki) ESR-hanke on jatkanut aikaisempien Skills Finlandin koordinoimien ESRhankkeiden tavoitteiden mukaisesti huippuvalmennuksen kehittämistyötä. Tässä hankkeessa painopiste on ollut erityisesti lajikohtaisten HOPS-mallien dokumentoinnissa ja yhteisen pohjan muokkaamisessa sekä hyvien käytäntöjen edelleen levittämisessä. Oppaan tuottamisessa tarvittavaa arvokasta kokemusta ja tietämystä on antanut asiantuntijaryhmä, johon kuului valmennusjohtoa ja lajipäälliköitä. Erityiskiitos tekstien tuottamisesta Team Finlandin joukkuepappi Atte Airaksiselle, Skills Finland ry:n viestintäpäällikkö Katja Niemiselle ja HAMK Skills Trainers Academyn toiminnanjohtaja Tuomas Eerolalle. Sisällön tuottamiseen on hyödynnetty myös aiemmissa valmennusprosesseissa olemassa ollutta valmista materiaalia sekä kerätty tietoa lajipäälliköiltä ja valmentajilta lajipäällikköpäivillä vuosien 2009 ja 2010 aikana. Haluammekin kiittää kaikkia mukana olleita Skills-lajipäälliköitä ja Skills-valmentajia heidän antamastaan panoksesta tämän oppaan tuottamiseen. Taitosta ja painotyöstä kiitämme korjausehdotuksiimme väsymätöntä Jyväskylän ammattiopiston opettaja Eija Väliahoa ja hänen opiskelijaansa Ronja Pölkkiä. Kiitos myös painotekniikan lajin lajipäällikölle Ari Halmeelle ja ekspertti Vesa Iltolalle työn koordinoinnista Jyväskylän ammattiopistossa. Projektipäällikkö Leena-Maija Talikka Skills Finland ry HUIPPUVALMENNUKSEN OPAS 3
1. Skills-valmennusverkoston rakenne ja johtaminen Valmennus tapahtuu verkostoissa, jonka ytimen muodostavat valmennusyksiköt (ammatilliset oppilaitokset) sekä niissä toimivat lajikohtaiset lajipäälliköt ja valmentajat. Kumppaneina valmennuksessa toimivat lajikohtaiset kansainvälisten kilpailujen ekspertit sekä valmennusyritykset ja niiden työpaikkaohjaajat. Ammattitaitovalmennusta koordinoi Skills Finland ry ja valmennushankkeesta vastaa Skills Finland ry:n projektipäällikkö. Skills Finland ry:n nimittämän valmennuspäällikön ohjauksessa toimivat lajipäälliköt, jotka vastaavat valtakunnallisesti oman lajinsa valmennuksen suunnittelusta ja kehittämisestä yhteistyössä ekspertin kanssa. Varsinaista valmennustyötä tekevät valmentajat ja valmennusyritysten työpaikkaohjaajat. Seuraavassa organisaatiokaaviossa on kuvattu valmennusverkoston rakenne. Taloudellista tukea Skills Finland myöntää vuosina 2011 2013 ESR-hankkeen puitteissa ja sen ehtojen mukaisesti niiden valmennusyksiköiden toimintaan, joista on valittu lajipäällikkö/lajipäälliköitä kehittämään oman lajinsa valmennusta valtakunnallisesti. ESR-tukea voidaan käyttää hankkeen tavoitteiden toteuttamisesta aiheutuviin kehittämis- ja valmennuskustannuksiin. Taloudellisen tuen määrä päätetään erikseen hankepäätöksen ehtojen ja resurssien mukaisesti. Kilpailijat, huippuvalmennettavat Sidosryhmät Opetushallitus Ammatilliset oppilaitokset Skills Trainers Academy AEL Eritysoppilaitokset Entiset kilpailijat Ekspertit Valmennusyksiköt: Valmentajat Valmennusyksilöt: lajipäälliköt Kvverkosto Tekniikkapäällikkö valmennus Valmennus- päällikkö. Skills Finland ry Hallitus, työvaliokunta, toimikunnat Huki-ohjausryhmä Taitaja-kilpailussa menestyvillä nuorilla on myös mahdollisuus päästä mukaan ammattitaitovalmennukseen, joka tähtää kansainvälisiin EuroSkills-, WorldSkills- ja Abilympics-kilpailuihin. Kansainvälisten kilpailujen valmennus ta- Valmennusyritykset 1.1. Kansalliset kilpailut Skills Finland ry:n toiminnan näkyvin vuosittainen tapahtuma on alle 20-vuotiaille ammatillisen perustutkinnon opiskelijoille tarkoitettu kansallinen Taitaja-kilpailu. Lajeja on 35, jonka lisäksi alueellisia lajeja on viisi. Taitaja-kilpailussa on mukana myös näytöslajeja. Taitaja-kilpailuihin tähtäävästä valmennuksesta vastaavat ammatillisen koulutuksen järjestäjät. Taitaja-kilpailuihin osallistuminen huomioidaan opiskelijoiden opintosuorituksissa. Myös osallistuminen kilpailujen järjestämiseen pyritään huomioimaan opintosuorituksina. Taitaja-kilpailujen yhteydessä järjestetään vuosittain Taitaja9-kilpailu, joka on peruskoulun 9.-luokkalaisille tarkoitettu kilpailu kädentaidoissa. Taitaja9-kilpailu on oivallinen tapa tutustua eri ammattialoihin. Kilpailun avulla lisätään myös peruskoulujen, ammattioppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Taitaja-kilpailuperheeseen kuuluu myös TaitajaPLUS-ammattitaitokilpailu erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. TaitajaPLUS järjestetään osana vuotuista Taitaja ammattitaidon SM-kilpailua. TaitajaPLUS-kilpailuihin voivat osallistua kaikki ne, joille on oppilaitoksessa tehty henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HO- JKS). TaitajaPLUS-kilpailuihin osallistumisessa ei ole yläikärajaa. Tavoitteena on, että vuosien mittaan mahdollisimman moni ammatillinen koulutusohjelma eli kilpailulaji esiintyisi TaitajaPLUS:sa. TaitajaPLUS-kilpailujen keskeisinä tavoitteina on edistää ammatillisen erityisopetuksen tunnettuutta ja parantaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymistä. 1.2. WorldSkills-, EuroSkills- ja Abilympics-kilpailut 4 HUIPPUVALMENNUKSEN OPAS
pahtuu useimmiten perustutkinnon jälkeen joko ammattitutkintoa tai erikoisammattitutkintoa suoritettaessa tai työelämässä. Skills Finland ry organisoi Skills-huippuvalmennusta ja lähettää joukkueen edustamaan Suomea. Valmennuksesta vastaa Skills Finland ry yhdessä Skills-valmennusyksiköiden ja Skills-valmennusyritysten kanssa. Kansainvälisten kilpailujen ammattitaitovalmennus tapahtuu pääosin kolmiportaisesti. Nuorten ammattilaisten maailmanmestaruus ratkotaan joka toinen vuosi ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuissa. Kilpailujen järjestämisoikeudet myöntää kansainvälinen järjestö WorldSkills International (WSI), jonka jäseneksi Suomi liittyi vuonna 1987. Järjestön nimi oli tuolloin International Vocational Training Organisation (IVTO). Jäsenmaita järjestöllä on 52 ympäri maailmaa. Ensimmäiset WorldSkills-kilpailut järjestettiin Espanjassa vuonna 1950. Kilpailusta on kehittynyt mahtava kansainvälinen suurtapahtuma, jossa alle 23-vuotiaat nuoret huipputaitajat kilpailevat oman alansa maailmanmestaruudesta. Tällä hetkellä virallisia kilpailulajeja on yli 40 ja lisäksi kilpaillaan viidessä näytöslajissa. Seuraava WorldSkills-kilpailu järjestetään Lontoossa 2011. Ensimmäiset EuroSkills-ammattitaitokilpailut järjestettiin vuonna 2008 Hollannissa Rotterdamissa. Tapahtuma sai suuren suosion ja kilpailusta tuli myös suomalaismenestys, kun Suomen ammattitaitomaajoukkue toi mukanaan kaksi kultaa, yhden hopean ja kaksi pronssia. Nykyään EuroSkills-kilpailu käydään 52 eri ammattilajissa, joihin kuuluu yksilö-, sekä tiimilajeja. Kilpailun tavoite on eurooppalaisen huippuosaamisen, Euroopan kilpailukyvyn sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisen edistäminen. Kilpailutoiminnan avulla tehdään tunnetuksi ammatillisen osaamisen merkitystä sekä kehitetään ammatillisten tutkintojen läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. Toiminnalla halutaan myös edistää ammattiosaajien, opettajien sekä opiskelijoiden liikkuvuutta Euroopan Unionin alueella. Ammattitaitokilpailujen kirjossa EuroSkills on uudenlainen, tiimilajeja ja uusia ammatteja korostava kokonaisuus. Kisoihin osallistuville tuomareille eli eksperteille perusvaatimuksena on korkea ammattitaito omalla ammattialallaan. Ikärajaa eksperttinä toimimiselle ei ole asetettu. EuroSkills-kilpailujen järjestämisoikeudet myöntää ESPO, European Skills Promotion Organization. Vuodesta 2010 lähtien yhteistyö WorldSkills Internationalin kanssa tiivistyi ja järjestö esiintyy nimellä WorldSkills Europe. Suomi on ollut järjestön jäsen sen perustamisesta, vuodesta 2007 alkaen. Jäsenmaita on tällä hetkellä 31. EuroSkills-kilpailijoiden ikäraja on WorldSkills-kilpailujen ikärajaa laajempi, 17 25 vuotta, mikä mahdollistaa niin nuorten lupausten kuin vanhempien taitajien osanoton. Abilympics-kilpailut ovat joka neljäs vuosi järjestettävät, erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kansainväliset ammattitaitokilpailut. Erityisryhmien ammattitaitokilpailutoiminnalla edistetään ammatillisen erityisopetuksen tunnettuutta ja arvostusta maailmalla sekä lisätään yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän välillä. Lisäksi pyritään synnyttämään uudenlaisia verkostoja ja parantamaan nuorten mahdollisuuksia työelämässä. Abilympics-tapahtuman järjestämisestä vastaa International Abilympic Federation (IAF), jonka jäseneksi Skills Finland ry hyväksyttiin joulukuussa 2005. International Abilympics -kisoissa kilpaillaan ammatillisissa sekä vapaa-ajan- ja elämisentaitolajeissa. Kilpailut on järjestetty seitsemän kertaa, viimeksi vuonna 2007 Japanin Shizuokassa yhdessä WorldSkills-kilpailujen kanssa. 2. Valmennusjärjestelmä 2.1. Skills-valmennuksen tavoitteet Ammattitaitovalmennuksen tavoitteena on löytää tehokkaita keinoja nuorten ammattiosaamisen kehittämiseksi huipputasolle. Ammattitaitovalmennuksen avulla kehitetään huippuosaamisen malleja ja kannustetaan kaikkia valmennukseen osallistuvia itsensä jatkuvaan kehittämiseen ja innovatiivisten työmenetelmien luomiseen. Valmennuksessa hyödynnetään työpaikoilla tapahtuvan oppimisen eri muotoja ja samalla edistetään valmistuneiden nuorten rekrytointia yritysten palvelukseen. Ammattitaitovalmennuksella pyritään käytettävissä olevin resurssein parantamaan valmennettavan nuoren valmiuksia selviytyä vaativassa ammattitaitokilpailutilanteessa nopeammin ja taitavammin kuin kanssakilpailijansa. Kansalliset kilpailut toimivat tehokkaina valmennusmenetelminä nuorten kansainväliseen kilpailutoimintaan sekä erinomaisena kanavana löytää EuroSkills-, WorldSkills- ja Abilympics-valmennukseen sopivia nuoria. Edellä mainittuihin kilpailuihin valmennettavista suurin osa löytyykin Taitaja-semifinaaleiden tai Taitaja-kilpailujen kautta. Kilpailun keinoin valmentaminen on tehokas tapa oppia, mutta samalla kilpailutoimintaa voidaan käyttää erinomaisena ammattitaidon mittarina sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Ammattitaitokilpailuilla pyritään lisäämään ammatillisen koulutuksen oppimistuloksia sekä kohottamaan ammattikoulutuksen asemaa ja arvostusta. Kilpailijoiden valmennus kansainvälisiin kilpailuihin jaetaan kolmeen valmennusvaiheeseen, jotka eroavat toisistaan valmennettavien määrän ja ajankäytön suhteen. Seuraavaan kilpailuun tähtäävä valmennus aloitetaan heti edellisten kilpailujen jälkeen. Seuraavassa on esitelty ammattitaitovalmennuksen vaiheet ja niiden sisältö pääpiirteissään. HUIPPUVALMENNUKSEN OPAS 5
2.2. Valmennettavien rekrytointi Valmennuksesta vastaavat lajipäälliköt ja valmentajat ovat parhaita rekrytoinnin asiantuntijoita. Rekrytoinnissa olennaista on valtakunnallinen laaja tiedotus opiskelijoille ja opettajille. Tietoa tulee valmennusverkoston kautta myös suoraan Taitaja-vastaaville, jotta tieto varmasti tavoittaa toimijat. Rekrytoinnin tueksi on olemassa tiedote, jota voidaan käyttää. Skills-tiedotteesta selviää, kehen voi ottaa yhteyttä, jos kiinnostus toimintaan herää. Tiedotetta voi tulostaa Skills Finlandin kotisivuilta www.skillsfinland.fi-> Valmennus. WorldSkills-, EuroSkills- ja Abilympics-kilpailujen näkyvyys kansallisissa semifinaaleissa ja Taitaja-kilpailuissa on tehokas kiinnostuksen herättäjä. Vertaismarkkinointi on osoittautunut myös tehokkaaksi tavaksi rekrytoida valmennettavia, sillä Taitaja-kilpailuissa menestyneet nuoret ovat potentiaalisia ehdokkaita EuroSkills- ja WorldSkills-tasoiseen kilpailuun johtavaan valmennukseen. Taitaja-kilpailijat ovat myös usein innokkaita jatkamaan ammattitaitonsa kehittämistä. Taitaja-kilpailut toimivat myös hyvänä kokoontumispaikkana, jossa eri alojen opettajat ja yritysten edustajat kohtaavat toisensa ja voivat keskustella mahdollisista valmennettavista. Usein myös alan opettajat ottavat itse yhteyttä lajipäällikköön tai valmentajaan ja kertovat valmennuksesta kiinnostuneista opiskelijoista. Oppisopimuskoulutusta sekä työssäoppimisjaksojen aikana solmittuja työelämäyhteyksiä voi myös hyödyntää huippuvalmennuksessa. Valmennettavia valittaessa on hyvä ottaa huomioon nuoren koulutus- ja työhistoria. Lisäksi kannattaa selvittää myös nuoren omat tavoitteet sekä koulutuksen, valmennuksen että tulevan työuran suhteen. Käytännön syistä nuoren kotipaikka, taloudellinen tilanne, terveyden tila sekä perhesuhteet on myös hyvä olla selvillä. Tärkeä painoarvo valintaa tehtäessä on sillä, millä perusteella nuori haluaa mukaan kilpailemaan. Ehdolla olevan valmennettavan motivaatio, sitoutuminen ja muut tarvittavat henkiset ominaisuudet selviävät parhaiten haastattelun avulla. Olennaista on, että valmennettava on motivoitunut ja sitoutunut valmennukseen. Yhteistyötaidot ovat myös keskeisessä asemassa, onhan valmennus pitkälti tiivistä yhteistyötä valmentajan ja valmennettavan välillä. Koska valmennuksella tähdätään kilpailuun, on valmennettavan oltava myös myönteisellä tavalla kilpailuhenkinen. Floristiikka Kuvaus floristiikan rekrytointiprosessista: Joulukuussa 2008 järjestettiin valintakilpailu, jonka kutsut lähetettiin floristin koulutukseen valmentaviin oppilaitoksiin (mm. Kempeleeseen, Mäntsälään ja Vaasaan). Kilpailijoita informoitiin siitä, mitä maajoukkuevalmennus tulee olemaan (runko oli jo valmiina) ja informoinnin tarkoitus oli sitouttaa valmennettava prosessiin. Opiskelijoita saapui valintakilpailuun eri puolilta Suomea ja tarkoitus oli myös, että arvioitsija tulisi samasta oppilaitoksesta. Lopuksi arvioinnin pisteytys koostui 80 % sidonnallisista valmiuksista ja 20 % henkilön persoonallisista ominaisuuksista (mm. motivaatio). Automaattitekniikka Kuvaus automaatiotekniikan rekrytointiprosessista: Automaatiotekniikan rekrytointiprosessi alkoi siten, että jatkomahdollisuudesta informoitiin kilpailijoille Taitaja-kilpailujen finaalissa ja sen jälkeen halukkaat kutsuttiin karsintatilaisuuteen. Halukkaiden kohdalla valmennus pyrittiin järjestämään joko omassa yksikössä tai mahdollisimman lähellä kotipaikkaa sijaitsevassa yksikössä. Lähihoitajalaji Kuvaus lähihoitajalajin rekrytointiprosessista: Taitaja-kisoissa sekä semifinaaleissa mukana olleisiin kilpailijoihin otettiin yhteyttä sähköpostitse ja kyseltiin, ketkä olisivat halukkaita osallistumaan valmennukseen. Halukkaille järjestettiin karsinnat ja karsinnoissa menestyneiden kanssa aloitettiin huippuvalmennus. 2.3. Kolmiportainen valmennusmalli Huippuvalmennusjärjestelmää kehitetään jatkuvasti yhteistyössä yritysten ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Työssä hyödynnetään Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimuskeskuksessa toteutettujen tutkimusten tuloksia (ks. Tampereen yliopiston Move-tutkimus: http://www.uta.fi/aktkk/projects/move/ ja AVE-tutkimus: http:// www.uta.fi/aktkk/projects/ave/). Tavoitteena on kehittää yleisiä malleja huippuosaamisen opettamiseen ja oppimiseen sekä siirtää valmennuksessa kehitettyjä hyviä käytäntöjä ammatilliseen opetukseen myös niille aloille, jotka eivät ole mukana kansainvälisessä kilpailutoiminnassa. Skills-huippuvalmennusjärjestelmä on kolmiportainen. Perusvalmennusjaksolla keskitytään ammatillisen perusosaamisen kehittämiseen. Perusvalmennuksen aikana karsitaan osaavimmat ja motivoituneimmat nuoret huippuvalmennukseen. Huippuvalmennus keskittyy tavoitteena olevan kansainvälisen ammattitaitokilpailun tehtävissä tarvittavien tietojen ja taitojen kehittämiseen. Valinta maajoukkueeseen tapahtuu huippuvalmennuskauden lopussa. Kuhunkin lajiin valitaan kilpailija ja mahdollinen varamies, jotka jatkavat maajoukkuevalmennuksessa. Maajoukkuevalmennuksen tavoitteena on antaa kilpailijoille riittävä ammattitaito ja kilpailuvalmius sekä henkinen ja fyysinen valmius. Valmennusta tehostetaan riittävän rutiinin, nopeuden ja laadun saavuttamiseksi. Skills Finlandin vastuulla on maajoukkuevalmennuksen kaikille yhteiset osiot, maajoukkueleirit. 6 HUIPPUVALMENNUKSEN OPAS
Jokaisen valmennusvaiheen lopussa on järjestettävä valintamenettely, jotta löydetään sopivat valmennettavat kilpailemaan kansainvälisissä kilpailuissa. Valintamenettely voidaan järjestää monella tavalla, mutta yleinen tapa on järjestää karsintakilpailu, joka vastaa pitkälti kilpailutilannetta, mutta on usein kestoltaan lyhyempi. Karsinta suunnitellaan lajipäällikön johdolla yhdessä valmentajien kanssa. Joissakin lajeissa karsintakilpailuja ei järjestetä ollenkaan, vaan karsinta/valinta tapahtuu muunlaisin näytöin. Karsintakilpailun arviointiskaalan on hyvä olla EuroSkills- ja WorldSkills-arviointikriteerien mukainen. Useissa lajeissa jatkoon pääsyn kriteerinä pidetään myös menestymistä Taitaja-kilpailuissa. Menestys suomenmestaruuskilpailuissa on aina vahva meriitti kilpailijalle. Kuitenkin jokaisen lajin lajipäälliköt ratkaisevat jatkoon pääsyn kriteerit. 2.3.1. Perusvalmennus Ammattiosaamisen perusvalmennuksen tarkoituksena on löytää lajikohtaisesti sellaiset lahjakkaat nuoret, jotka edustavat alansa työelämässä tarvittavaa osaamista ja joilla on valmiuksia osallistua myös kansainvälisiin kilpailuihin. Perusvalmennus aloitetaan valitsemalla valmennukseen lajista riippuen n. 10 oman osaamisensa kehittämisestä kiinnostunutta, motivoitunutta ja kyvykästä nuorta, joille etsitään sopiva valmennusyritys. Tavoitteen toteutumisessa voi olla lajikohtaisia eroja. Kun kilpailulajeja on noin 40, tarkoittaa se, että perusvalmennukseen eri lajeissa voi osallistua yhteensä jopa noin 250 nuorta. Seuraaviin kilpailuihin tähtäävä valmennus pyritään käynnistämään välittömästi edellisten kilpailujen jälkeen. Valmennusryhmissä voi olla mukana useampiin eri kilpailuihin tähtääviä nuoria. Joissakin lajeissa valmennetaan sekä Taitajiin, EuroSkills-, WorldSkills- ja Abilympics-kilpailuihin tähtääviä nuoria, jotka kokoontuvat eri puolilta Suomea yhteisiin valmennustilaisuuksiin eri valmennusyksiköiden valmentajien, työelämän asiantuntijoiden ja lajipäällikön johdolla. Tällainen valmennusmuoto on erittäin tehokas ja taloudellinenkin, kun saadaan aikaan mentorointia ja hiljaisen tiedon siirtoa valmentajilta toisilleen ja vertaisoppimista myös valmennettavien kesken. Perusvalmennusjaksolla valmennus keskittyy ammatilliseen perusosaamiseen eli niihin ammatillisiin valmiuksiin, jotka ovat tarpeen työelämässä. Kun perusvalmennus päättyy, pidetään karsintakilpailut, joiden kolme parasta pääsee huippuvalmennukseen. Loput valmennettavat ohjataan suorittamaan alansa ammattitutkintoja tai ammattitutkinnon osia. Lisäksi valmennettavien on mahdollista osallistua kilpailuasiantuntijakoulutukseen. Perusvalmennuksen sisältö ammattitaidon testaus työharjoittelu valmennussuunnitelman ja valmennussopimuksen tekeminen sitouttaminen valmennusohjelmaan kilpailuvalmennuksen aloitus fyysisten valmiuksien huomioiminen kilpailua ajatellen kielitaidon testaus ja mahdolliset tukitoimenpiteet kielitaidon parantamiseksi 2.3.2. Huippuvalmennus Huippuvalmennusvaiheessa valmennettavat ovat jo käyneet läpi karsinnan jatkopaikoista ja yksilölajeissa noin kolme jokaisesta lajista on päässyt jatkoon. Valmennusta jatketaan entistä intensiivisemmin. Huippuvalmennus on kilpailutehtävien avulla suoritettavaa ammattitaitovalmennusta ja valmistautumista karsintaan kansainvälisen kilpailun maajoukkuepaikasta. Huippuvalmennus keskittyy selkeästi kansainvälisissä kilpailuissa tarvittavien taitojen ja ominaisuuksien kehittämiseen. Harjoittelussa painotetaan kilpailutehtävien omaksumista ja sellaisten työmenetelmien hallintaa, joilla työ voidaan tehdä entistä tarkemmin, nopeammin ja virheettömämmin. Kilpailutilanteen fyysinen ja psyykkinen hallinta on myös ehdoton edellytys kilpailussa menestymiselle, joten valmennuksessa keskitytään myös kyseisten ominaisuuksien harjoittamiseen. Huippuvalmennusjakson lopussa suoritetaan kilpailijoiden valinta maajoukkuevalmennukseen. Huippuvalmennuksen sisältö ammatillisen osaaminen kehittäminen ammattitutkinnon/erikoisammattitutkinnon kiitettävälle tasolle kilpailutehtävän harjoittelu toistoin kilpailuvalmiuksien harjoittelu, esim. nopeus, tarkkuus, paineensieto fyysinen kuntoharjoittelu tarvittaessa henkinen valmentautuminen HUIPPUVALMENNUKSEN OPAS 7
2.3.3. Maajoukkuevalmennus Maajoukkuevalmennukseen valitaan huippuvalmennusvaiheen läpikäynyt ja karsintakilpailussa parhaiten menestynyt kilpailija, joka tulee edustamaan Suomea kilpailussa. Jos kilpailijoiden erot karsintakilpailussa ovat hyvin pieniä, maajoukkuepaikan saa se, joka henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan parhaiten soveltuu edustamaan Suomea. Maajoukkuevalmennusvaiheessa valmennettavan status muuttuu valmennettavasta kilpailijaksi ja mukana ovat kansainvälisiin kilpailuihin valitut kilpailijat ja heidän mahdolliset varahenkilönsä. Virallisen kilpailijan rinnalla on hyvä samalla valmentaa varahenkilöä siltä varalta, ettei valittu kilpailija syystä tai toisesta pystykään osallistumaan kilpailuun. Varahenkilöt ovat mukana oppimassa ja seuraamassa valmennusprosessia seuraavia kilpailuja varten. Tavoitteena on tässä valmennuksen vaiheessa saavuttaa sellaiset ammatilliset, kilpailulliset ja fyysiset valmiudet, jotka mahdollistavat kilpailun muita saman alan huippuosaajia vastaan. Tarkoituksena on muodostaa eri alojen huippuammattilaisista yhtenäinen, toisiaan tukeva maajoukkue, joka edustaa Suomea kansainvälisissä ammattitaitokilpailuissa. Tässä vaiheessa hiotaan työskentely sellaiseksi, että kilpailuissa tarvittava työskentelyrutiini, nopeus ja erityisesti työltä vaadittava laatutaso tullaan saavuttamaan. Maajoukkuevalmennettavalta vaaditaan monia ominaisuuksia, jotka takaavat menestymisen kilpailuissa. Valmennettavalla on oltava vahva halu menestyä ja mahdollisuus panostaa harjoitteluun. Valmennettavan on osattava ottaa vastaan ohjeita ja neuvoja, myös englanninkielellä kilpailun aikana ja kestettävä kritiikkiä. Kilpailijan on oltava henkisesti kypsä edustamaan maataan suuren yleisön edessä. Myös fyysisen kunnon on oltava riittävän hyvä, jotta kilpailija selviää rankasta nelipäiväisestä kilpailusta. Vaadittaviin ominaisuuksiin kuuluu myös hyvä käytös ja kyky edustaa Suomea erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä. Maajoukkuevalmennuksen sisältö työtehtäviä, jotka ovat riittävän haasteellisia kilpailijalle ammatilliset vaatimukset painottuvat tarkkuuden, nopeuden ja järjestelmällisyyden hallitsemiseen kilpailuvalmiuksien harjoittelu kilpailutehtävien toistoilla niin, että saavutetaan kilpailun vaatima rutiini kilpailutehtävän harjoittelu kokonaisuudessaan 2 kertaa kauden aikana (ajankohta määritelty erikseen, pisteet ja aika raportoidaan valmennusjohdolle) maajoukkueleiritykset joukkueenjohtajan johdolla fyysinen kestävyysharjoittelu henkisten kilpailuvalmiuksien kehittäminen, paineensietokyky 2.4. Maajoukkueleirit ja niiden tavoitteet Maajoukkueleireillä on useita tavoitteita, joista tärkeimpiä ovat joukkueen jäsenten tutustuminen toisiinsa sekä oman lajin ja muiden lajien ekspertteihin. Maajoukkueleirien toiminnallisissa osioissa kilpailijat parantavat osaamistaan omassa lajissaan, tekemällä mm. kokonaisuudessaan edellisten kilpailujen kilpailutehtävät. Tämän perusteella suoritetaan arvio osaamisen tasosta verrattuna kilpailutehtäviin. Maajoukkueleireillä kilpailijat saavat ohjeet myös Henkisen valmennuksen työkirjan käytön hyödyntämiseksi käytännön valmentautumisessa sekä antavat palautteen maajoukkueleiriä edeltävältä harjoittelujaksolta. Maajoukkueleirillä kaikki joukkueen jäsenet ovat samassa paikassa, joten silloin hoidetaan myös erilaisia kaikkia koskevia käytännön asioita. Käytännön asioihin voi kuulua esimerkiksi kilpailijoiden kuvauksia, haastatteluja sekä edustus- ja työasujen sekä työjalkineiden sovituksia. Joukkue harjoittelee myös edustamista, koska yhtenä ammattitaitokilpailutoiminnan tavoitteena on julkisuuskynnyksen ylittäminen positiivisella tavalla. Kisojen lähestyessä leireillä nostatetaan myös kilpailuhenkeä. Kilpailujen jälkeisellä palauteleirillä annetaan palaute kisoista tukitiimille, muistellaan yhdessä kisatunnelmia sekä tutustutaan yritystoimintaan sekä mahdollisuuksiin Skills-toiminnassa. 2.5. Maajoukkueen tukitiimi Maajoukkueen tukitiimiin kuuluvat joukkueenjohtajat, henkinen valmentaja ja maajoukkuepappi. Kansainvälisissä ammattitaitokilpailuissa tukitiimin tehtävä on kolmijakoinen ja pitää sisällään kilpailuun valmistavan vaiheen, itse kilpailut sekä kilpailun jälkeisen toiminnan. Tukitiimin jäsenet edustavat hyvinkin erilaisia elämän osa-alueita ja erilaista elämänkokemusta, kuitenkin samanhenkisyyttä korostaen. Tukitiimin toiminnan perustana on toimiminen nuorten kilpailijoiden menestymisen eteen, tasapuolisesti, tasa-arvoisesti, kaikille yhteisiä pelisääntöjä noudattaen. Tukitiimin jäsenten kokemus erilaisilta elä- 8 HUIPPUVALMENNUKSEN OPAS
män alueilta mahdollistaa ongelmanratkaisun mitä erilaisimmissa ongelmatilanteissa. Tukitiimin tärkein tehtävä maajoukkuevalmennuksen aikana on maajoukkueleireillä tapahtuva ryhmäyttäminen. Toisiaan ennestään tuntemattomista nuorista muodostetaan yhtenäinen, joukkueen muut jäsenet tunteva, toisiaan tukeva joukkue. Edellä mainittu tapahtuu erilaisten ryhmäytymisharjoitteiden avulla. Lisäksi henkisen valmentautumisen ryhmäjaot tukevat ryhmäytymistä. Pohjimmainen tavoite ryhmäytymisharjoitteiden avulla on saavuttaa molemminpuolinen luottamus tukitiimin ja kilpailijoiden välillä. 2.5.1. Ryhmäyttäminen (Atte Airaksinen) Kun joukko toisiaan ennalta tuntemattomia ihmisiä kohtaa jonkin yhteisen asian merkeissä, alkaa heistä tutustumisen kautta vähitellen muotoutua toimiva ryhmä. Jokainen syntyvä ryhmä käy läpi erilaisia vaiheita, mutta aina suurin piirtein samassa järjestyksessä. Aloitusvaiheessa ryhmän jäsenet tutustuvat toisiinsa edeten pinnallisesta kontaktista syvällisempään. Vähitellen kommunikaatio kasvaa, ja tyytyväisyys ja innostus alkavat värittää ryhmää. Ryhmän sisäiset roolit selkiytyvät ja ryhmähenki kiinteytyy. Tuttuuden kasvettua uskalletaan ilmaista myös negatiivisia tunteita ja roolimuodostus saattaa luoda liittoutumia tai valtataistelua. Joku voi testata ryhmän rajoja ja ryhmä voi ajautua kriisiin. Riippuen siitäkin, miten kriisitilanteet ratkaistaan, saattaa ryhmä joko tasaantua paikoilleen tai löytää jopa tehokkaan vaiheen. Tehokkaan toiminnan vaihetta sävyttää yhteisymmärrys, kunnioitus, toimiva kommunikaatio, hyvä ilmapiiri ja ryhmäkuri. Tavoitteet ja roolit ovat selvillä. Aikansa toimittuaan ryhmä tulee tiensä päähän, ja vuorossa on ero ja sen prosessointi. Maajoukkueen kohdalla tavoite on muodostaa eri puolilta Suomea saapuvista, hyvin erilaisia aloja edustavista ja toisiaan ennalta tuntemattomista huippuosaajista toimiva, kilpailuihin yhdessä matkaava ryhmä. Spontaanisti tämä ryhmäprosessi etenisi hitaasti ja ongelmia syntyisi helpommin. Ohjattuna ryhmä tutustuu nopeammin, saavuttaa tehokkaan vaiheen paremmin ja aikaisemmin ja on valmiimpi käsittelemään mahdollisia kriisejä. Ohjattua ryhmäprosessia helpottaa se, että ryhmän ulkopuolinen toimija antaa ohjeistuksen kunkin vaiheen toiminnasta. Tällöin vähän arempikin ryhmän jäsen pääsee mukaan toimintaan ja vähän vilkkaampi pysyy aisoissa. Ulkopuolinen sanoittaa toiminnan tavoitteet ja säännöt kunkin harjoitteen kohdalla. Samalla syntyy vuorovaikutus ohjaajan ja ryhmän välille, mikä kasvattaa luottamusta ohjaajaa kohtaan ja helpottaa ryhmän jäsenten hakeutumista juttelemaan ohjaajan kanssa silloin kun tarve vaatii. Ryhmänohjaajana toimiminen maajoukkueen kohdalla asettaa omat haasteensa. Ryhmä kootaan nopealla tahdilla ympäri maata tulleista ihmisistä. Ryhmähenkeä luodaan kullakin viidestä maajoukkueleiristä, mutta leirien väliin jäävän ajanjakson ajan ryhmä ei ole koossa. Siksi kunkin kokoontumiskerran alussa pitää aloittaa taas tietyssä määrin ihmisiä lämmitellen. Maajoukkueleirien väliset epäviralliset tapaamiset kokoavat osan joukkuetta yhteen, mutta kaikki eivät ole niistä osallisia ja siksi ryhmän sisälle pyrkii syntymään klikkejä. Ohjattu ryhmäytys purkaa jännitteitä ja klikkejä sekä mahdollistaa kaikkien kilpailijoiden pääsyn tasa-arvoisiksi ryhmän jäseniksi. Joukkuejohdon kannalta yhtenäinen ryhmä on ensiarvoisen tärkeää. Yhtenäinen joukkue on helpommin ohjattavissa ja hallittavissa vieraassa toimintaympäristössä kisamatkan aikana kuin spontaanisti muodostunut, sisäisiä klikkejä omaava ryhmä. Yhtenäinen ryhmä tukee joukkueen jäsenten hyvinvointia, mikä näkyy kisasuoritteissa parempana henkisenä kanttina. He luottavat siihen, että joukkueessa asiat toimivat ja voivat siksi keskittyä pelkästään kilpailuihin. Hyvä ryhmähenki mahdollistaa vertaistuen saamisen joukkuetovereilta tarpeen niin vaatiessa. Joskus samaa henkistä kokemusta läpikäyvä toinen kilpailija on helpommin lähestyttävissä kuin joukkuejohto, joka kuitenkin tarkkailee kilpailuita vain toimijan silmin. 2.5.2. Kilpailujen aikainen toiminta Varsinainen kilpailujen aikainen toiminta alkaa jo lentokentän lähtöselvityksessä, jolloin joukkue huolehditaan koneeseen. Saavuttaessa kisakylään on tukitiimin huolehdittava joukkue majoitukseen, selvitettävä ruokailut, liikkuminen majoitusalueen ja kilpailualueen välillä sekä muut käytännön seikat. Kilpailupäivien aikana tukitiimi huolehtii kilpailijoiden jaksamisesta ja hyvinvoinnista varmistaen, että kilpailijat saavat asianmukaisen ruokailun sekä huolehtivat nestetankkauksesta ja riittävästä levosta. Hyvin tärkeää kilpailijoiden henkisen tukemisen kannalta on tavata kaikki kilpailijat kilpailupäivän aikana, mihin on mahdollisuus päivittäisillä lounastauoilla. Mikäli kilpailijoiden kesken, esimerkiksi pari- tai tiimilajissa syntyy ongelmia, tukitiimin tehtävä on olla ratkomassa niitä niin, että kilpailun on mahdollista jatkua kyseisessä lajissa. Kilpailujen päätyttyä tukitiimin tehtävä on pitää kilpailijoiden tunnelatausten purkautumiset niissä mittasuhteissa, etteivät ne aiheuta omalle tai muille joukkueille hankaluuksia. Tukitiimi yhdessä kilpailijoiden kanssa purkaa kaikki kilpailusuoritukset, onnistumiset ja epäonnistumiset, hakien tasapainoa tilanteen hyväksyntään. HUIPPUVALMENNUKSEN OPAS 9
2.5.3. Kilpailujen jälkeinen toiminta Kilpailuissa koetaan aina onnistumisia ja valitettavia epäonnistumisia tai alisuoriutumisia. Tukitiimin tehtävänä on seurata kilpailijoiden henkistä olotilaa kilpailujen jälkeisenä aikana ja järjestää tarvittaessa henkistä tukea sitä tarvitseville. Maajoukkueen palauteleirit ovat erittäin tärkeä osa valmennustapahtuman päättämistä ja kokemusten läpikäyntiä. Samalla voidaan myös innostaa entisiä kilpailijoita osallistumaan uusien valmennettavien tukemiseen ja valmennukseen. 3. Valmennuksessa tarvittavat resurssit Lajista riippuen valmennuksessa tarvitaan erilaisia ja erilainen määrä koneita, laitteita, materiaaleja ja työkaluja. Yleensä perusvalmennusvaiheessa oppilaitoksella käytettävissä olevat koneet ja materiaalit ovat riittäviä ja usein hankintoja tehdään muissa valmennusvaiheissa. Huippuvalmennuksessa suurin osa valmennettavista työskentelee valmennusyrityksissä, joissa he voivat käyttää yrityksen laitteita ja materiaaleja. Maajoukkuevalmennuksessa käytetään ainoastaan niitä koneita, työvälineitä ja materiaaleja, joita tullaan käyttämään itse kilpailussa. Mikäli kyseisiä koneita, työvälineitä tai materiaaleja ei ole omassa valmennusyksikössä tai -yrityksessä, on valmennusverkoston järjestettävä niiden käyttömahdollisuus valmennettavalle. Valmennuksen suurin menoerä koostuu valmennukseen osallistuvien toimijoiden henkilöstökuluista. Osa valmennusbudjetista muodostuu valmentajien ja asiantuntijoiden palkkioista. Jos valmennettavat asuvat eri puolilla Suomea, yhteisten valmennustapahtumien järjestäminen vaatii organisoimista ja tarvittaessa eri toimijoiden matkustamista. Valmentajien ja valmennettavien matkakustannukset on myös huomioitava budjettia laadittaessa. Matkustamisesta, majoittumisesta ja ruokailusta aiheutuvat kustannukset ja niiden jakautuminen eri osapuolten kesken on selvitettävä ennalta kaikille valmennustapahtumaan osallistuville. Parhaimmillaan lajikohtainen tiimi toimii niin, että kaikki tiimiin kuuluvat tarjoavat osaamistaan ja resurssejaan toisten verkoston jäsenten käyttöön. Valmennusverkostoa kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon käytännön valmennustyössä. Jos omassa valmennusyksikössä ei esimerkiksi ole tiettyä kilpailussa käytettävää konetta, kannattaa kysellä koneaikaa muista valmennusyksiköistä ja valmennusyrityksistä. Myös eri oppilaitoksista löytyvää asiantuntemusta kannattaa hyödyntää valmennuksessa. Tässä hyvänä apuna toimii oppilaitoksessa oleva Skills-tiimi (sellainen kannattaa perustaa, jos ei jo ole). Samaa alaa valmentavien valmennusyksiköiden tulisikin järjestää yhteisiä valmennustapahtumia ja vierailla vuoroin toistensa valmennusyksiköissä. Myös ne oppilaitokset, jotka eivät kuulu valmennusyksikköjen piiriin, voivat olla kiinnostuneita järjestämään valmennustapahtumia markkinointimielessä. 10 HUIPPUVALMENNUKSEN OPAS
Voi olla haastavaa saada järjestettyä suoraa yrityssponsorointia koko valmennusprosessille, mutta materiaalihankintoihin yrityssponsorointi soveltuu mainiosti. Harva yritys jättää käyttämättä tilaisuuden omien tuotteidensa markkinointiin. Esimerkiksi työnäytökset erilaisilla messuilla voidaan helposti järjestää niin, että alan yritys maksaa käytettävät työvälineet ja materiaalit saadakseen yrityksensä näkyviin messuilla. Messuesiintymiset ja työnäytökset ovatkin tehokkaita ja suositeltavia harjoitusmenetelmiä, etenkin valmennuksen loppuvaiheessa, jolloin yleisön edessä työskentelyn harjoitteleminen on erityisen tärkeää kilpailuvarmuuden kehittymisen kannalta. Ammattitaitovalmennusta voidaan myös rahoittaa stipendein. Monet ammatti- ja työnantajaliitot jakavat ammattitutkintoja suorittaville nuorille stipendejä, joita kannattaa tiedustella suoraan liitoista. Stipendirahoitus voi olla mahdollinen esimerkiksi valmennettavan maajoukkuevalmennusaikaisten kulujen kattamiseen. Stipendejä voi myös saada ulkomailla suoritettaviin opintoihin tai työssäoppimiseen. Myös niistä kansainvälisistä yrityksistä, joiden koneita ja laitteita käytetään WSC-kilpailuissa, kannattaa tiedustella ulkomaan työharjoittelumahdollisuutta. 3.1. Skills-valmennusyksikön tehtävät Valmennusyksikkö sitoutuu pitkäjänteiseen ammatillisen koulutuksen ja valmennustoiminnan kehittämiseen. Valmennusyksikkö toteuttaa valmennustehtäväänsä itse valitsemillaan ammattialoilla WorldSkills-, EuroSkills- ja/tai Abilympics-kilpailulajeissa valmennuspäällikön ohjauksessa. Valmennusyksikkö: sitoutuu pitkäjänteiseen huippuosaamisen edistämiseen ja valmennustoiminnan kehittämiseen osana omaa kehittämisstrategiaansa on halukas kehittymään huippuammattiopistoksi ja sitoutuu hyödyntämään valmennustoiminnan tuloksia laajalti omassa toiminnassaan nimeää ammattitaitoisia tehtäviinsä sitoutuneita lajipäälliköitä ja valmentajia ja antaa tukensa heidän toiminnalleen panostaa valmennuksen laatuun niin, että sen taso mahdollistaa menestymisen kansainvälisissä kilpailuissa sitoutuu ylläpitämään laadukkaan valmennuksen edellyttämiä olosuhteita ja turvaa resurssit valmennuksen toteuttamiseen sitoutuu levittämään valmennuksessa syntynyttä tietoa laajemmin ammatillisen koulutuksen käyttöön. Skills Finland nimeää lajipäälliköt ja valmentajat koulutuksen järjestäjien tekemien esitysten perusteella. Edellytyksenä lajipäällikön tai valmentajan nimeämiselle on, että nimettävä täyttää tehtävän edellyttämät, Skills Finlandin määrittelemät ammatilliset, tiedolliset ja asenteelliset vaatimukset. Lajipäällikön tai valmentajan vaihtaminen valmennusyksikön toivomuksesta kesken sopimuskauden on mahdollista. Vaihtamisesta tulee tehdä kirjallinen esitys Skills Finlandille. Mikäli lajipäällikön tai valmentajan työsuhde valmennusyksikön kanssa päättyy, tulee siitä ilmoittaa Skills Finlandille. Skills Finlandilla on oikeus kumota lajipäällikön tai valmentajan nimeäminen mikäli tämä laiminlyö tämän sopimuksen mukaisten tehtäviensä suorittamisen tai tehtäviin liittyvien määräysten noudattamisen. HUIPPUVALMENNUKSEN OPAS 11
3.2. Skills-lajipäällikön tehtävät Skills-lajipäällikkö: toimii oman ammattialansa ja kilpailulajinsa/lajiensa valmennuksen valtakunnallisena johtajana vastaa yhdessä nimettyjen WorldSkills- ja Euro- Skills-valmentajien kanssa lajinsa valmennuksen organisoinnista ja kilpailukohtaisesta budjetoinnista sekä valmennussuunnitelmien laatimisesta WorldSkills- ja EuroSkills-valmennettaville ja valituille kilpailijoille antaa asiantuntija-apua lajinsa Abilympics-kilpailijoiden valmennussuunnitelmien laatimiseen ja valmennuksen organisointiin vastaa yhteistyössä valmentajien kanssa siitä, että lajin valmennusryhmässä on perusvalmennusjaksolla vähintään kuusi valmennettavaa vastaa yhteistyössä valmentajien kanssa karsintakilpailujen järjestämisestä ja lajinsa kilpailijan/kilpailijoiden valinnasta WorldSkills- ja EuroSkills-kilpailuihin sekä antaa tarvittaessa asiantuntija-apua Abilympics-kilpailijoiden valintaan toimii yhteistyössä oman alansa yritysten ja muun työelämän kanssa ja seuraa aktiivisesti alan kehittymistä osallistuu lajipäälliköille järjestettävään koulutukseen ja toimii yhteistyössä muiden lajien lajipäälliköiden sekä oman lajinsa WorldSkills- ja EuroSkills-eksperttien kanssa osallistuu Skills Finlandin tiedotus- ja markkinointitoimiin erikseen sovittavalla tavalla toimii kouluttajana Skills Finlandin edustajana erikseen sovittavalla tavalla toimii oman Taitaja-lajinsa valtakunnallisen ohjausryhmän jäsenenä toimii aktiivisesti oman alansa koulutuksen kehittäjänä ja valmennustiedon hyödyntämisen edistäjänä raportoi toimistaan Skills Finlandin antamien ja ESR-hankkeen edellyttämien ohjeiden mukaisesti. 3.3. Skills-valmentajan tehtävät Skills-valmentaja voi hakemuksensa mukaisesti toimia WorldSkills-, EuroSkills- ja Abilympics-valmentajana tai yksittäisen kansainvälisen kilpailun valmentajana. Skills-valmentaja: toimii oman ammattialansa ja kilpailulajinsa/lajiensa valmentajana kansainvälisiin kilpailuihin valmennusyksikön antamin resurssein vastaa omien valmennettaviensa valmennuksesta ja sen laadusta ehdottaa valmennettavia lajin valmennusryhmään vastaa yhdessä lajinsa lajipäällikön kanssa valmennussuunnitelmien laatimisesta valmennettavilleen osallistuu yhteistyössä lajipäällikön ja muiden lajin valmentajien kanssa karsintakilpailujen järjestämiseen ja lajinsa kilpailijan/kilpailijoiden valintaan vastaa omien valmennettaviensa valmennusyritysten hankkimisesta toimii yhteistyössä valmennusyritysten ja muun oman alansa työelämän kanssa ja seuraa aktiivisesti oman alansa kehittymistä osallistuu lajinsa lajipäällikön järjestämiin lajin sisäisiin tapahtumiin muiden lajinsa valmentajien kanssa osallistuu valmentajille järjestettävään koulutukseen ja toimii aktiivisesti yhteistyössä oman lajinsa lajipäällikön, eksperttien ja muiden lajinsa valmentajien kanssa osallistuu Skills Finlandin tiedotus- ja markkinointitoimiin erikseen sovittavalla tavalla toimii kouluttajana Skills Finlandin tilaisuuksissa erikseen sovittavalla tavalla toimii aktiivisesti oman alansa koulutuksen kehittäjänä ja valmennustiedon hyödyntämisen edistäjänä. Valmentaja raportoi toiminnastaan Skills Finlandin antamien ohjeiden ja ESR-hankkeen edellyttämien käytäntöjen mukaisesti. 12 HUIPPUVALMENNUKSEN OPAS
Valmennuksen osa-alueet Elinikäisen oppimisen avaintaidot Henkinen valmennus Kilpailuvalmennus Ammatillinen valmennus 4. Valmennus ja tutkinnot Valmennusprosessi tuottaa paljon non formaalia ja informaalia oppimista, joka on hyvä saada mukaan nuoren tutkintoon ja urapolkuun. Kilpailijoiden optimaalinen valmennus kansainvälisiin kilpailuihin voidaan jakaa neljään sisältöosioon, jotka toteutetaan kolmessa ammattiosaamisen valmennusvaiheessa. Sisällöt ja vaiheet eroavat toisistaan valmennettavien määrän, intensiteetin ja ajankäytön suhteen. Seuraaviin kilpailuihin tähtäävä valmennus pyritään aloittamaan mahdollisimman pian edellisten kilpailujen jälkeen. Koko kolmiportainen valmennusprosessi kestää parhaimmillaan lähes kaksi vuotta. Lajipäällikön rooli on merkittävä, hän laatii yhdessä valmentajan ja ekspertin kanssa valmennettavan kilpailija-analyysin ennen valmentamisen aloittamista. Kilpailija-analyysi päivitetään kolmiportaisen valmennuksen jokaisessa nivelvaiheessa. Lajipäällikkö tekee valmennuksen pohjan lajikohtaisesti valmennussuunnitelmaan yhdessä ekspertin kanssa seuraavat yhdessä suunnitelman toteutumista. Ekspertti tuo aina viimeisimmän tiedon eksperttifoorumilta lajipäällikölle. Valmennussuunnitelman laatimisvaiheessa on oleellista miettiä, miten valmennus linkitetään ammatillisiin opintoihin. Perus-, ammatti-, tai erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjän tulee myös olla tietoinen valmennuksesta ja sen etenemisestä, kun tutkintoa suoritetaan näyttötutkintojärjestelmässä. Jos kyseessä on ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava koulutus tai oppisopimuskoulutus ja se kytkeytyy tutkinnon osan suorittamiseen, lajipäällikön tehtävänä on huolehtia, että valmennussuunnitelma liitetään mukaan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Valmennus ja henkilökohtainen valmennussuunnitelma voidaan liittää ammatillisiin opintoihin. Tällöin henkilökohtainen valmennussuunnitelma voi olla henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman osa. Kilpailutehtävät voidaan liittää ammattiosaamisen näyttöihin, jos ne pohjautuvat näyttötutkintojen perusteisiin (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit, ammattitaidon osoittamistavat). Kilpailutehtävät voivat olla ammattiosaamisen näyttöjä, jos ammattiosaamisen näyttöjen toimielin on hyväksynyt niiden järjestämistä koskevan suunnitelman. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa henkilökohtainen valmennussuunnitelma voi olla henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan osa. Henkilökohtainen valmennussuunnitelma on tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamista. Kilpailutehtävät voivat olla tutkintosuorituksia, jos ne pohjautuvat näyttötutkintojen perusteisiin (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit, ammattitaidon osoittamistavat). Kilpailutehtävien käytöstä tutkintosuorituksina tulee sopia etukäteen ao. tutkintotoimikunnan kanssa. Kolmikantainen arvioijaryhmä voi esittää kilpailutehtävien tunnustamista tutkintotoimikunnalle. Ao. tutkintotoimikunta päättää osaamisen (=kilpailutehtävien) tunnustamisesta osana tutkintosuorituksia niin kuin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa on kuvattu. 4.1. Skills-huippuvalmennuksen osa-alueet Skills-huippuvalmennuksen tavoitteena on tuottaa alansa huippuosaajia, joilla on toimivat työelämävalmiudet sekä realistiset mahdollisuudet menestyä kansainvälisissä ammattitaitokilpailuissa. Tarkoituksena on myös lisätä motivaatiota jatkuvaan itsensä ja oman työn ammatilliseen kehittämiseen ja parantaa siten työssä jaksamista. Tämä koskee niin valmentajia kuin valmennettavia. Kilpailuvalmennuksen kautta voidaan myös kohottaa toimijoiden osaamista ja ammatillisen koulutuksen vetovoimaa ja arvostusta. Skills-huippuvalmennus koostuu neljästä eri osa-alueesta, joita ovat kilpailutoiminnan perustiedot, ammatillinen valmentautuminen, avaintaidot sekä henkinen valmentautuminen. Valmennuksen arviointikriteerit tulisi olla samat kuin ammatillisissa tutkinnoissa. HUIPPUVALMENNUKSEN OPAS 13
4.1.1. Kilpailutoiminnan perustiedot Kilpailutyö on erittäin vaativa käytettävissä olevaan aikaan nähden Kansainvälisissä kilpailuissa kilpailutyö voi poiketa siitä, mihin Suomessa on totuttu Kilpailutyössä voidaan vaatia osittain vanhahkoja työtapoja ja taitoja Henkinen paine on kilpailijoilla todella kova: kilpailija tarvitsee toisen ihmisen tukea Kilpailijan on kyettävä tottumaan toisiin kilpailijoihin ja kilpailua seuraavaan yleisöön Työskentelyolosuhteet ovat usein vaikeat: kuumuus, työasennot jne Kielitaito on tärkeä Huolellisuus, harkinta, oikeat työtavat, järjestys, nopeus ja viimeistely ovat avainsanoja kilpailussa menestymiselle. Kilpailusäännöt ja pistelaskujärjestelmä Ammattiosaamisen kansainvälisissä kilpailuissa kilpailusäännöt tarkennetaan aina kilpailujen yhteydessä ja ne tulevat voimaan kun kyseinen kilpailuorganisaatio ne toimielimissään hyväksyy. Onkin tärkeää, että tutustumisen kohteena olevat kilpailusäännöt ovat viimeisimmät voimassa olevat. Voimassa olevat säännöt löytyvät kunkin eri kansainvälisen kilpailun kotisivuilta. Säännöissä määritellään mm. kilpailun kesto, kilpailuihin osallistumisen kelpoisuusikä ja Abilympics-kilpailujen kohdalla vammaisuusaste ja sen todentaminen, että voi osallistua ko. kilpailuihin. Kansallisissa ammattitaitokilpailuissa kilpailusäännöt määrittävät mm. sen kenellä on oikeus osallistua kilpailuun, miten kilpailuihin ilmoittaudutaan ja miten lajikohtaisesti karsitaan loppukilpailuun valittavat. Käytössä on CIS-pistelaskujärjestelmä (Competition Information System). Pistelaskennan periaatteena on, että arviointi on kilpailija- tai kilpailijaryhmäkohtaista. Tehtäväkuvausten mukaan kilpailutehtävät jaetaan arviointiosioihin ja osiot jakautuvat arviointikohteisiin. Kaikkien arviointikohteiden pistemäärien yhteenlaskettu summa on 100. Arviointi jakaantuu objektiiviseen ja subjektiiviseen arviointiin. Objektiivinen arviointitapa perustuu mittaukseen ja subjektiivinen arviointitapa perustuu tuomarin omaan näkemykseen asteikolla huono kiitettävä. Objektiivisen arviointitavan pistemäärä koostuu lajin sisällä sovituista käytännöistä. Subjektiivisen arviointitavan pistemäärä saadaan kun CIS-pistelaskujärjestelmä laskee pistemäärän kilpailijan arviointikohteeseen syötettyjen tuomariarviointien perusteella. Viidestä annetusta tuomariarviosta lasketaan keskiarvo kolmen keskimmäisen tuomarin arvioiden perusteella. Jokainen tuomari antaa arvionsa asteikolla 1 10. Asteikko koostuu kokonaisluvuista ja jokainen luku kuvastaa sanallista määritystä osaamisen tasosta. Subjektiivisten arviointien laadun varmistamiseksi arviointien tulee olla kaikkien viiden annetun arvion osalta neljän numeron sisällä toisistaan arviointikohdittain. Kilpailutehtävät moduloidaan niin, että tehtäväosiot pystytään arvioimaan kunkin kilpailupäivän päätyttyä. Arvioinnin tarkastamisen jälkeen tulokset tallennetaan pistelaskujärjestelmään. Arvioinnin tulokset tulostetaan ja tuomarit hyväksyvät arvioinnin allekirjoituksillaan. CIS-pistelaskujärjestelmällä voidaan matemaattisesti vertailla kaikkien kilpailulajien kilpailijoiden keskinäistä paremmuutta sekä tietyn kilpailumaan kilpailijoiden keskinäistä paremmuutta. Järjestelmä muuntaa kilpailusta asteikolla 0 100 saadut pisteet vertailuasteikolle 400 600. Diplomisuorituksen saavuttaakseen on kilpailijan saatava 500 pistettä tai enemmän muunnetulla vertailuasteikolla. 4.1.2. Ammatillinen valmentautuminen Koska valmennuksella tähdätään kilpailuun, on valmennuksen sisällöissä otettava huomioon kilpailutilanteen tuoma lisärasitus työsuoritukselle. Tästä syystä työympäristöön liittyvät kilpailuvalmiudet ovat keskeisellä sijalla valmennuksessa. Jo perusvalmennusvaiheesta asti valmennettavien on totuteltava tekemään työtä muiden tarkkailun alla. Jännittämistä ja arkuutta voidaan poistaa esimerkiksi sillä, että kunkin valmennettavan on esiteltävä oma etätyönsä toisille lähipäivien yhteydessä. Jotta työsuorituksesta saataisiin mahdollisimman tehokas, on jo perusvalmennuksessa hyvä korostaa järjestyksen ja siisteyden merkitystä. Kun työkalut ovat järjestyksessä, ei kulu turhaa aikaa niiden etsimiseen ja vältytään turhilta tapaturmilta. Työturvallisuuteen ja kestävään kehitykseen tulee kiinnittää huomiota heti valmennuksen käynnistymisestä alkaen. Ne ovat perusasioita, jotka kulkevat mukana koko valmennuksen ajan ja siirtyvät valmennettavan mukana hyvinä käytäntöinä myös työelämään. Yksilötasolla tapahtuvaan ammattimaiseen työskentelyyn ja kilpailussa tarvittavan työskentelyrutiinin ja nopeuden saavuttamiseen pyritään saamaan aikaan käytännön työtehtävissä alakohtaisissa valmennusyrityksissä. Kansainvälisten kilpailujen valmennukseen osallistuvat nuoret suorittavat joko ammatillista perustutkintoa, ammatti- tai erikoisammattitutkintoa tai opiskelevat korkea-asteen tutkintoa. He voivat olla myös työsuhteessa. Huomioi, että ammatillisen valmentautumisen osia voi sisällyttää jo valmennettavan tutkintoon ja Huippuvalmennuksen koko tutkinnon osa (10 ov) voidaan liittää tutkinnon valinnaisiin osioihin. Lisää tietoa Skills Finlandin julkaisusta 14 HUIPPUVALMENNUKSEN OPAS
Huippuvalmennus ammatillisten tutkintojen kehittäjänä s. Kappaleesta 4 Ammatillinen tutkintojärjestelmä, Huippuosaajan opintopolut. Esimerkki: levyseppähitsaajan opintopolku, jossa on otettu huomioon huippuvalmennuksen tuoma lisäarvo Huomioi nämä tehdessäsi valmennussuunnitelmaa: Koneistuksen perustyöt Levytöiden ja hitsauksen perustyöt asennuksen ja automaation perustyöt Levy- ja hitsaustyöt 20 ov. Hitsaus Levy- ja teräsrakenne työt Levy- ja teräsrakenne työt Hitsaus IW-Hitsaus IW-Hitsaus Ohutlevytyöt Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus IW-hitsaus Ammattitutkinnon osa 20 ov. Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus Hitsaus Rakennusten teräsosien valmistus Paikallisesti toteutettu hitsaus. Huippuvalmennuksen osa Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus Rakennusten teräsrakenteiden asennus Huippuvalmennuksen osa Lajikuvaus tehdään suomeksi ellei lajikohtaisesti edellytetä, että lajikuvausta tarvitaan englanniksi. Käydään läpi, mitä Suomessa opetetaan (tutkinnot) sekä mitä tulee opettaa erikseen Skills-valmennuksessa. Oppiminen ja valmennus tapahtuu sekä oppilaitos- että työympäristössä. Tutkintotavoitteisessa oppisopimuskoulutuksessa on mahdollista toteuttaa valmennustoimintaa. Oppisopimuskoulutuksessa tehdään oppisopimus, johon liitetään henkilökohtainen opiskeluohjelma. Tähän voidaan sisällyttää henkilökohtainen valmennussuunnitelma. Ammattitaitokuvaus johdetaan lajikuvauksesta (valmentaja kirjaa vahvuudet ja kehittämiskohteet). Kilpailijaanalyysi tehdään ennen valmennuksen aloittamista. Lajikohtaisia valmennustapahtumia järjestettäessä on sovittava esivalmistelut ja yhteistyö valmennustiimin kesken. Aikaisempia kokemuksia kannattaa hyödyntää. Vertaisoppimista tapahtuu esimerkiksi kutsumalla entisiä kilpailijoita valmennustilaisuuksiin. Lajikohtaiset harjoittelukokonaisuudet sovitaan lajipäällikön, ekspertin ja valmentajien kanssa. Lajipäällikkö järjestää valmennustiimin tapaamisen siellä, missä parhaimmaksi näkee. Lajikohtainen valmennus toteutetaan tehdyn valmennussuunnitelman mukaan (harjoitustehtävät jne.). Tiedonkulusta kaikille toimijoille on huolehdittava. Tehtävään käytettävää aikaa tulee harjoitella, harjoitus on olennaista aikatauluttamisessa. Huomioitavaa henkilökohtaisessa valmennussuunnitelmassa: Työturvallisuus ja ergonomia Infralista (=mitä kilpailun läpiviemiseksi tarvitaan eli materiaali, välineet, kilpailualue, valaistus jne.) yleensä tarkentuu noin puoli vuotta ennen kisoja, jolloin valmennuksen kohteeksi voi nousta uusia ohjelmistoja tai tekniikoita. Harjoittelukertojen suoritusmäärä, esivalmistelut, yhteistyö = rutiini Vanhojen kilpailutehtävien hyväksikäyttö Ennakkotehtävä julkaistaan noin 3 kuukautta ennen kisoja. Se antaa hyvän loppuvalmennuksen kohteen. Kilpailijan ja valmentajan välinen yhteydenpito (kysymyksiä ja vastauksia) Kestävä kehitys ja yrittäjämäinen toiminta otetaan huomioon läpileikkaavana koko valmennuksen ajan Huom! Valmentajan oma esimerkki ja ammattimaisuus näkyvät kautta koko kolmiportaisen valmennuksen, esim. oman työn arvostuksessa ja kehittämisotteessa ja valmennettavan menestyksestä kiinnostuneessa asenteessa. Valmentajan tulee näyttää valmennettavalle esimerkkiä koko valmennusprosessin ajan, olla rehti ja reilu. HUIPPUVALMENNUKSEN OPAS 15
4.1.3. Avaintaidot On tärkeää tietää, mitkä muut kuin ammattiin/tekemiseen liittyvät seikat vaikuttavat arviointiin. Kieliopinnot Englanti (yleiskieli ja ammattisanasto) Esiintymistaito Kielet ja kommunikointi, esiintymistaito, kulttuurintuntemus (tapakulttuuri) Esiintymistaitoa harjoitellessa voi hyödyntää videointia (esim. edelliset kilpailut ja harjoitustilanteet). Vertaisarviointi: muu ryhmä arvioi esiintymistä, palautteen vastaanotto Mitä tarkoittaa edustaminen. Käydään läpi kilpailutilanne ja koko kilpailuun ja sen jälkeiseen mediapyöritykseen liittyvä prosessi. Harjoitellaan tilanteita. Yksi avaintaidoista on osata kysyä apua ja neuvotella kilpailutilanteessa muiden kuin oman maan tuomareiden kanssa. Tällöin tuomareille välittyy myös kilpailijan kielitaito ja ammatillinen osaaminen. Tiimityötaito Painottuu erityisesti EuroSkills-kilpailuissa, koska kaikki lajit ovat pääsääntöisesti tiimilajeja. Myös WorldSkills-kilpailussa on huomioitava tiimityötaidot, sillä liikkeellä ollaan joukkueena. Kulttuurintuntemus Yleistietoa kilpailumaasta Etikettitietous Maan tapakulttuuri Kansainvälinen osaaminen 4.1.4. Henkinen valmentautuminen Henkinen valmennus on jatkuvaa henkisen kestävyyden kehittämistä ja kilpailuille otollisen elämäntavan ylläpitämistä läpi valmennusjakson. Elämäntapana henkinen valmennus tarkoittaa huomion kiinnittämistä yleiseen hyvinvointiin, mikä kattaa oikeanlaisen liikunnan ja ravitsemuksen sekä riittävän unen ja palautumisen rasituksesta. Henkisen kestävyyden saralla on olennaista paineensietokyvyn ja itsensä koossa pitämisen kehittäminen. Ammattitaitotaso voi olla hyvin korkea, mutta ilman kurinalaisuutta, voittajatahtoa, itseluottamusta, motivaatiota ja itsehillintää ei saavuteta kilpailijan ammattitaitotason mukaisia suorituksia. Hermojen hallinta tekee viimeisen eron voittajien ja muiden kilpailijoiden välillä kilpailusuorituksen ratkaisevilla hetkillä. Vuorovaikutustaidot ja ihmistuntemus ovat myös tärkeä osa henkistä valmentautumista. Vuorovaikutustaitoihin kuuluu kyky pyytää apua sellaisilla hetkillä, kun oma tietomäärä ei enää riitä. Yksi valmentajan tärkeimmistä tehtävistä on toimia valmennettavan tukipilarina läpi valmennusjakson. Olennaista on, että valmentaja tuntee valmennettavan hyvin ja kykenee auttamaan valmennettavaa oikeiden ratkaisujen ja valintojen tekemisessä. Valmentajan tärkeitä tehtäviä ovat myös positiivisen harjoitus- ja kilpailuympäristön ja kilpailuilmapiirin luominen sekä sitoutuminen ja valmennettavan sitouttaminen valmennusprosessiin. On kuitenkin olennaista tiedostaa, että vaikka valmennus onnistuisi täydellisesti, niin valmennettava voi silti joutua kohtaamaan pettymyksiä. Pettymysten hetkiin varautuminen ja pyrkimys pettymysten rakentavaan käsittelyyn ovat osa henkistä valmentautumista. Huumori on tärkeä osa henkistä valmennusta ja huumori voi auttaa myös pettymysten kohtaamisessa. Valmennusprosessin aikana huumori helpottaa merkittävästi suorituspaineiden kanssa elämistä ja vapauttaa valmennettavan energiaa harjoitteluun ja itse kilpailusuoritukseen. Valmennettavat ovat yksilöitä ja jokaisella on erilaiset lähtövalmiudet esimerkiksi itseluottamuksen ja vuorovaikutustaitojen tason suhteen. Kuitenkin jokaisella on mahdollisuus kehittää henkisiä valmiuksiaan erilaisten harjoitteiden avulla. Suorituksen hallinnan kehittämiseen liittyvät harjoitteet leirien aikana voivat pitää sisällään esimerkiksi jännityksen kontrollointia, suoritusmielikuvien hallintaa, erilaisiin tilanteisiin valmistautumista, hyvää yhteistyötä eri tahojen kanssa, keskittymisen parantamista, hyvän fiiliksen ylläpitämistä sekä rentoutumisen harjoittelemista. Henkiseen valmennukseen kannattaa panostaa, sillä todistetusti hyvä henkinen valmennus yhdistettynä korkean tason ammattitaitoharjoitteluun voivat viedä kilpailijan jopa maailman huipulle asti. 4.2. Valmennustiimin tehtävät Valmentaminen on yhteistyötä lajipäällikön, ekspertin ja erityisesti valmentajan ja valmennettavan välillä. Siksi yhteistyöhön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Molemminpuolinen luottamus ja säännöllinen, avoin kommunikointi ovat avainasemassa toimivaa yhteistyötä rakennettaessa. Valmennettavan on koettava valmentaja ammatin asiantuntijana, mutta myös henkisenä tukena. Valmentajan on kyettävä antamaan valmennettavalle rakentavaa palautetta, mutta myös vastaanottamaan palautetta omasta työstään valmentajana. Valmentajan on osattava antaa valmennettavan työskennellä omaehtoisesti, mutta myös ohjattava ja seurattava säännöllisesti valmennuksen edistymistä. 16 HUIPPUVALMENNUKSEN OPAS
Molempien osapuolten on myös pidettävä mielessä, että sekä valmentaja että valmennettava tekevät töitä valmennuksen eteen suurimmaksi osaksi omalla ajallaan. Resurssien on oltava riittävät, jotta valmennettava pystyy harjoittelemaan kilpailussa käytettävillä koneilla, laitteilla ja materiaaleilla. Sekä valmentajalla että valmennettavalla on oltava riittävästi aikaa keskittyä valmennukseen, mikä tarkoittaa sitä, että molempien on saatava erityisvapauksia muusta työstä ja opiskelusta. Kaikille yhteiset maajoukkueleirit on sovitettava valmennusaikatauluun. Valmennettavien kohdalla ongelma saattaa olla varusmiespalveluksen suorittaminen valmennuksen ohella. Kohdassa 4.5. (Varusmiespalvelu valmennuksen aikana) kerrotaan enemmän varusmiespalveluksen suorittamisesta valmennusjakson aikana. Maajoukkuevalmennusvaiheessa valmentajan ja valmennettavan yhteistyön on sujuttava saumattomasti. Luottamuksellinen ilmapiiri ja avoin vuorovaikutus ovat tärkeitä. Vastaan tulevat ongelmat on käsiteltävä avoimesti ja rehellisesti. Sekä valmentajalla että valmennettavalla on oltava yhteinen päämäärä ja motivaatio. Oppimis- ja opetustyylien tunnistamiseen ja yhteensovittamiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Valmentajalla on oltava myös hyvät suhteet valmennusyritykseen. Lisäksi valmennettavan perheen, ystävien sekä tyttö-/poikaystävän tuki on tärkeää valmennuksen muuttuessa yhä tiiviimmäksi kilpailua lähestyttäessä. Valmennustoimintaan osallistuu usein myös yritysten työpaikkavalmentajia ja ohjaajia. Entisiä kilpailijoita voi myös olla mukana valmennustapahtumissa ja koulutuksissa. 4.3. Valmennussuunnitelma ja aikataulutus Ennen valmennussuunnitelman laadintaa tulee laatia lajianalyysi ja yksilöanalyysi. Lajianalyysissä selvitettävä: Lajin kilpailutehtävissä tarvittavat tiedot ja taidot Lajin ydinosaaminen Koneet ja laitteet Suoritusaika Yksilöanalyysissä selvitettävä valmennettavan: Osaamistaso verrattuna kilpailutehtävissä tarvittaviin tietoihin ja taitoihin Psyykkiset ominaisuudet Fyysiset ominaisuudet Kilpailuvalmiudet Motivaatio HUIPPUVALMENNUKSEN OPAS 17
Valmennusprosessi: Koko valmennusprosessi kuvataan aikajanalla esim. Excel-taulukossa Merkitään valmennusjaksot Sijoitetaan maajoukkueleirit ja mahdolliset muut yhteiset tapaamiset aikatauluun Merkitään kilpailija-analyysien ajankohdat Merkitään eri osa-alueiden valmennusjaksot Jaksosuunnitelma: Laaditaan prosessisuunnitelman pohjalta eri jaksoille (perus-, huippu- ja maajoukkuevalmennus) Voidaan jakaa valmennusjaksot vielä osiin Laadittaessa huomioitava edellisen jakson toteuma ja tulevan jakson tavoite Valmennussuunnitelma ja yksilölliset kehittämiskohteet: Laatijan tulee kirjata näkyviin kehittämiskohteet ja tavoitteet jokaiselle jaksolle Kehittämiskohteet ja tavoitteet laaditaan jokaiselle valmennuksen osa-alueelle Valmennuspäiväkirja: Valmentajan tulee kirjata näkyviin harjoittelun tavoite Valmennuksen aikana kirjataan suunnitelman toteuma (mitä valmennettava on todella tehnyt) Kirjataan myös palaute harjoittelun toteumasta (valmentaja ja valmennettava) Valmennettava kirjaa myös valmennuspäiväkirjaan omat tuntemuksensa Valmennussuunnitelma tehdään porrasmaisesti perusvalmennukselle, huippuvalmennukselle ja maajoukkuevalmennukselle. Jokaisen valmennusjakson nivelvaiheessa, eli kun siirrytään kolmiportaisessa valmennuksessa perusvalmennuksesta huippuvalmennukseen ja edelleen maajoukkuevalmennukseen, tehdään valmennettaville kilpailija-analyysi, jonka pohjalta valmennusta tarkennetaan. Maajoukkuevalmennuksen suunnitelman kannattaa olla niin yksityiskohtainen kuin mahdollista. Suunnitelmaan on hyvä merkitä viikoittainen valmennusohjelma, eli mitä osa-aluetta harjoitellaan milläkin viikolla. Lähivalmennusjaksolle voidaan laatia päiväkohtainen tai jopa tuntikohtainen suunnitelma. Maajoukkuevalmennusvaiheessa suunnitelmaan merkitään mahdollisimman tarkat kunto-ohjelmat, psyykkiset valmennusohjelmat, ravinto-ohjelmat sekä esiintymisharjoittelua esimerkiksi messunäytösten muodossa. Varsinaisen kilpailutehtävän harjoittelulle on varattava riittävästi aikaa. Maajoukkueleireille osallistuminen on osa maajoukkuevalmennusta. Valmennus huipentuu kilpailutapahtumaan ja prosessi päättyy oikeastaan vasta palauteleiriin. Lajipäälliköiden kokemusten perusteella hyvä valmennussuunnitelma sisältää seuraavat elementit: ottaa huomioon jokaisen valmennettavan yksilönä asettaa valmennukselle selkeät päämäärät ja riittävästi välitavoitteita määrittelee mittarit, joilla valmennuksen edistymistä seurataan on mahdollisimman yksityiskohtainen ja konkreettinen on johdonmukainen ja pitävä joustaa tilanteen mukaan on kaikkien osallistujien hyväksymä sisältää myös rentouttavaa toimintaa sekä opintoretkiä alan kohteisiin ottaa huomioon kaikki ammattitaidon osa-alueet, mukaan lukien fyysisen ja henkisen kunnon tehdään hyvissä ajoin etukäteen Usein valmennettavat harjoittelevat ammatin perustöitä oppilaitoksissa ja työpaikoilla, ja kilpailuun tulevia töitä vapaavalintaisilla kursseilla. Valmennussuunnitelma tehdään jokaisen valmennettavan osalta erikseen, jolloin jokaisen henkilökohtainen osaamisen taso ja kehittyminen voidaan huomioida yksilöllisesti. On tärkeää, että valmennussuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty yhdessä valmennettavan kanssa. Valmennuksen suunnittelussa huomioon otettavia seikkoja ovat esimerkiksi oppilaitoksen koulutustarjonta, työssäoppimistilaisuudet, valmennusyrityksen intressit, käytössä olevat resurssit sekä toimijoiden aikataulut. 18 HUIPPUVALMENNUKSEN OPAS
4.4. Varusmiespalvelu valmennuksen aikana Aikataulutuksen suhteen huomioon tulee ottaa myös mahdollinen valmennettavan samanaikaisesti valmennuksen kanssa suoritettava varusmiespalvelus. Varusmiespalveluksen asettamaan aikataulullisen haasteeseen on kuitenkin löytynyt ratkaisu. Puolustusvoimien pääesikunnan koulutusosasto on hyväksynyt sen, että Skills Finland ry:n vahvistaman valmennusohjelman mukaisessa valmennuksessa oleviin varusmiespalvelustaan suorittaviin henkilöihin sovelletaan Harjoittelu- ja kilpailutoiminnassa PEkoul-os PAK C 01:06 (Varushenkilön osallistuminen edustustehtävään urheilussa) mukaisia ohjeita. Ohjeet saa Puolustusvoimien koulutusosastolta (ks. alla). OHJE SKILLS-VALMENNUKSEN TODENTAMISESTA VARUSMIESPALVELUKSEN YHTEYDESSÄ Skills Finland ry:n vahvistaman valmennusohjelman mukaisessa valmennuksessa oleviin varusmiespalvelustaan suorittaviin henkilöihin sovelletaan harjoittelu- ja kilpailutoiminnassa PEHENKOS-PVHSMK HE 60 (Puolustusvoimien valmennus- ja kilpailutoiminta) mukaisia ohjeita. 1. Skills Finland ry:n ohjauksessa tapahtuvaa kilpailutoimintaa ovat: Taitaja ammattitaidon SM-kilpailut EuroSkills ammattitaidon EM-kilpailut WorldSkills ammattitaidon MM-kilpailut. 2. Skills Finland ry:n valmennustoimintaa on ammattitaitovalmennus, joka tähtää EuroSkills- tai WorldSkills-kilpailuun. 3. Valmennus perustuu valmennusoppaan mukaisiin valmennussisältöihin ja on lisäksi saanut kyseisen lajin lajipäällikön hyväksynnän. 4. Skills-valmennus näytetään toteen kirjallisella lausunnolla. 5. Lausunnon voi antaa valmennuspäällikkö, joukkueenjohtaja, Skills-valmennusyksikön alaisuudessa työskentelevä virallisesti valittu valtakunnallinen lajipäällikkö sekä Skills Finland ry:n nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö. 6. Päätöksen varusmiehen komentamisesta Skills Finland ry:n edustustehtäviin tekee varusmiehen joukko-osaston komentaja. 7. Valmennusstatuksen väärinkäyttöä ei sallita. Lisätietoja Puolustusvoimien puolesta antaa: jouni.ilomaki@mil.fi Valmennuksen johtaja LitM Jouni Ilomäki Pääesikunnan henkilöstöosasto Puh. 0299 510 172 Lisätietoja Skills Finland ry:n puolesta antaa: Valmennuspäällikkö Immo Pylvänen Gsm +358 40 845 9996 HUIPPUVALMENNUKSEN OPAS 19
5. Skills-oppisopimusverkosto Oppisopimuskoulutus on ammatillista toisen asteen koulutusta, jossa voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä lisäksi aikuisten näyttötutkintoja, kuten ammattitutkintoja tai erikoisammattitutkintoja. Oppisopimuskoulutuksella voidaan suorittaa myös tutkintorakenteen ulkopuolisia koulutuksia, joka on muuta ammatillista lisäkoulutusta. Huippuosaamisen valmennus voidaan liittää oppisopimuskoulutukseen, jolloin valmennus kytketään osaksi koulutusta. Skills-oppisopimusverkoston tavoitteena on osana Skills-huippuvalmennusverkostoa turvata mahdollisimman monelle nuorelle mahdollisuus oman osaamisensa kehittämiseen, toteuttaa huippuosaajien valmennusta, kehittää ammatillisia tutkintoja (huippuosaajan opintopolku), parantaa oppisopimuskoulutuksen laatua ja kehittää koko huippuvalmennusjärjestelmää. Tavoitteena on saada huippuvalmennuksessa hankittu non-formaali ja informaali oppiminen tunnistetuksi ja tunnustetuksi oppisopimuksella suoritettuun ammatilliseen tutkintoon. Tavoitteena on erityisesti: Perustaa oppisopimusvalmennustiimit mahdollisimman moniin WorldSkills-, EuroSkills- ja Abilympics-lajeihin ja lisätä huippuvalmennuksessa olevien nuorten määrää Lisätä valmennuksen aikana suoritettavien ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrää ja varmistaa, että myös ne nuoret, joita ei valita maajoukkueeseen saavuttavat huippuosaamisen tason Testata ja edelleen kehittää valmennuksessa työstettyjä työkaluja Lisätä sitoutuneiden valmennusyritysten määrää ja yrityksissä tapahtuvaa valmennuksen osuutta, sekä parantaa työpaikoilla tapahtuvan valmennuksen ja oppimisen laatua Parantaa oppisopimuskoulutukseen liittyvän tietopuolisen opetuksen laatua ja kehittää verkko-opetusta Edistää oppisopimuskoulutuksen kansainvälistymistä Hyödyntää valmennuksessa saavutettuja hyviä käytäntöjä omassa toiminnassa ja levittää niitä muiden oppisopimuskouluttajien käyttöön. Verkosto toimii osana Skills-huippuvalmennusverkostoa Skills Finland ry:n ohjauksessa. 20 HUIPPUVALMENNUKSEN OPAS