rekrytoi SISÄLTÖ 1/2010 Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen Asiakaslehti 2 2010 Pitkää uraa, mutta ei putkessa Mennään työmarkkinoille: Kielikonsultit yritysten palveluksessa 1
PÄÄKIRJOITUS rekrytoi SISÄLTÖ 2/2010 Onnistunut työllistyminen on kolmen kauppaa s. 6-7 U&R:n urapalvelut: tutkailussa opiskelijan osaaminen ja työelämä > Nykyään puhutaan työurien pidentämisestä. Yhtenä keinona on esitetty työurien pidentämistä niiden alkupäästä. Nuorilta edellytetään nopeaa siirtymistä peruskoulutuksesta jatko-opintoihin joko ammattikouluihin tai korkeakouluihin, joissa opintoaikoja pitäisi lyhentää ja valmistuttua siirtyä välittömästi työelämään. Joidenkin mielestä nuorten tutkinnot ovat liian perusteellisia ja pitkiä, mikä estää nopean siirtymisen työelämään. Entäpä jos työpaikkoja ei kerta kaikkiaan ole tarjolla? Yliopistojen velvollisuutena on järjestää opinnot niin, että ne on mahdollista suorittaa sujuvasti ja tavoiteajassakin. Tutkintojen tulee antaa laaja-alainen tietämys ja ymmärrys asioiden, ilmiöiden, tapahtumien ja ihmisten vuorovaikutuksesta sekä syy-seuraussuhteista. Yliopistosta valmistuneella odotetaan olevan valmiuksia oman alansa vaativiinkin asiantuntijatehtäviin. Mutta pitääkö vastavalmistuneen olla heti valmis näihin tehtäviin? Ei tarvitse, sillä monet asiat opitaan vasta käytännön työssä. Elinikäisen oppimisen tavoitteena on, että ihminen voi useaan kertaan täydentää ja uusintaa osaamistaan työuransa aikana. Täydentämistä voi tapahtua mm. työnantajan järjestämässä koulutuksessa, muussa koulutuksessa tai korkeakoulujen antamana täydennyskoulutuksena. Opiskelijalla itsellään on viimekädessä vastuu omasta oppimisestaan ja valinnoistaan. Yliopistot voivat tarjota oppimisen tueksi sujuvia opiskelumahdollisuuksia ja korkeatasoista tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa opetusta ja valmiuksia soveltaa tietoja ja taitoja työelämässä. Työelämältä edellytetään vastuuta tukea opintojen aikaista oppimista tarjoamalla harjoittelupaikkoja ja muita mahdollisuuksia työssäoppimiseen sekä rohkeutta rekrytoida vastavalmistuneita ja tukea heidän kasvuaan alansa asiantuntijoiksi. Mahdollisuus hankkia työkokemusta sekä opintojen aikana että heti sen jälkeen on avain nopealle työllistymiselle. kaisa lammi U&R kehittämispäällikkö Maisterit töihin PÄÄKIRJOITUS Onnistunut työllistyminen on kolmen kauppaa 2 PITKÄÄ URAA, MUTTA EI PUTKESSA Yliopistosta kumppani koko työuran ajaksi 4 maisterit töihin! Poimi hyvän tekijän tiedot talteen 6 Omaa osaamista suuntaamassa Aktiiviset opiskelijat hyödyntävät U&R:n urapalveluita 8 s. 8 s. 4 MENNÄÄN TYÖMARKKINOILLE Kielikonsultit yhdistävät teorian ja käytännön 9 U&R:ssä tapahtuu Uratapahtumia ja uutisia 10 Vaikka ura ei ole putki, se voi olla pitkä Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen asiakaslehti nro 31. Toimitus: Vastaava päätoimittaja Kaisa Lammi, kaisa.lammi@uta.fi Toimitussihteeri Marika Vanhatalo, marika.vanhatalo@uta.fi Toimittajat Marika Vanhatalo ja Sari Viitaniemi Kuvaaja Anniina Säilynoja Taitto Turkoosi print & digital design Ky Painopaikka PK-paino Oy, Tampere Painos 700 kpl Lehden postitukset 33014 Tampereen yliopisto, 050 420 1477, rekry@uta.fi 2 3
Pitkää uraa, mutta ei putkessa teksti Marika Vanhatalo KUVA Anniina Säilynoja Nopea täsmätutkinto ja äkkiä töihin. Vaikuttaako siltä, että paineet työurien pidentämisestä palauttavat meitä aikaan, jolloin sukellettiin uraputkeen tai kiivettiin uraportaita. Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli kuvaa tällaista todellisuudelle vierasta tehokkuutta Rehtoriblogissa (www.uta.fi/ rehtori blogi 13.10.2010) näin: Opiskeluputki on määrätietoista etenemistä, täysipäiväistä opiskelua, ei sisällä välivuosia, ei työkokemuksen hankintaa eikä muutakaan haihattelua, vaan tähtää tiiviisti alusta alkaen tiettyyn loppututkintoon. Sitten odottaakin uraputki, johon sujuva siirtyminen varmistaa urakehityksen ensimmäiselle askelmalle pääsyn. Mutta jos vauhtia vähän hidastetaan, ja ajatellaan että opinnoilta tavoitellaan valmiuksia eikä heti valmista. Tampereen kaupungin perusopetuksen johtaja Hannu Suoniemi painottaa, että tutkintopaperit eivät vielä ole ammatti, vaan vasta pohja mille rakennetaan. Ripeässä tutkinto-opiskelussa ei ole sinänsä mitään pahaa. Onko viittä vaille maisterin tittelissä tai 20 vuotta kestäneissä korkeakouluopinnoissa niin kauheasti kehuskeltavaakaan, Suoniemi miettii. Joskus vasta työn kautta löytyy ajatus ja innostus lähteä opiskelemaan. Mutta viimeistään opiskeluaikana pitäisi saada työelämästä tuntumaa fiksusti osana opintoja. Opinnoissa voisi olla kaksi vaihetta: ensin perusopinnot ja sitten vuoden tai kahden työssäolojakso, jolloin opittaisiin myös työyhteisötaitoja. Työkokemuksen jälkeen voisi vielä jatkaa opiskelua, ja uskoisin että ihan uudella motivaatiolla, Suoniemi ehdottaa. Pitkä ura opettaa monta ammattia Jos ei putki eikä portaat, niin ehkä polku tai palapeli, vaihtuvalla maisemalla ja kuvalla. Holli jatkaa blogissa: Ajatus työurasta ja uskollisuudesta yhtä työnantajaa kohtaan ei ehkä ole tästä päivästä. Tämän päivän nuorille työ merkitsee luultavasti muuta kuin 60- tai 70-luvulla työnsä aloittaneille. Ehkäpä he haluavat tehdä erilaisia työrupeamia, vaikkapa sellaisia, joiden välissä on opintojaksoja, sapattivapaita tai muita innostavia ja motivoivia projekteja. Suoniemellä on samansuuntaisia ajatuksia; vaikka ura ei ole putki se voi olla pitkä. Elinikäisen oppimisen hengessä myös yliopisto voisi olla kumppani koko työuran ajan. Työura voi olla sen 40 vuotta pitkä, mutta siinä ajassa on jo ehditty oppia monta uutta ammattia. Osaamista kehittyy lisää työssä sekä tarpeen mukaan täydennyskoulutuksessa. En toivoisi, että meidän opettajista kukaan tekee koko työuransa samassa koulussa. Silloin maailma supistuu liikaa. Välillä on hyvä haistella muutakin työelämää, jopa jotakin muuta ammattia. Esimiehenä Suoniemi näyttää vihreää valoa niille, jotka haluavat tehdä välillä jotakin muuta. Vaikka se joskus kirpaiseekin, kun työyhteisön avainhenkilö lähtee pois ja tilalle täytyy rekrytoida ja perehdyttää uusi työntekijä. Organisaation rakenne on huono, jos se ei kestä työntekijöiden vaihtumista, Suoniemi kiteyttää. Blogikirjoituksensa lopuksi Holli toteaa: Jos opiskelu tai työ on motivoivaa, innostavaa ja mieluisaa, ei tarvita pakkokeinoja työurien pidentämiseksi. Myös työnantaja voi ohjata uudistumaan: hakemaan lisää potkua ja päivittämään kovalevyä. Jos työssä jatketaan yli eläkeiän, silloin työyhteisö odottaa täysimääräistä panostusta ja osallistumista, Suoniemi toteaa. Tietoa ja taitoa opinnoista ja työstä Viisi vuotta sitten valmistuneet maisterit arvioivat oman työkokemuksensa perusteella mihin tieto- ja taitoalueisiin kannattaisi perehtyä jo yliopisto-opiskelun aikana: Oman alan osaaminen on tärkeää! Käytännön temput oppii kyllä työssäkin. Alasta riippumatta käytännön harjoittelua tulisi olla enemmän, jotta teoreettista tietoa pääsisi soveltamaan muuhunkin kuin kirjatentteihin. Käytäntö opettaa riittävästi jos teoreettinen pohja on hyvä. Tutkinto antoi perusvalmiuksia ja teoreettisen pohjan. Työelämässä oppii lisää koko ajan ja kaikkea ei ehditty opinnoissa käsitellä. Työn ohessa opiskelu on mitä parhainta itsensä kehittämistä. Poiminnat Tampereen yliopiston vuonna 2005 valmistuneiden uraseurannan aineistosta 4 5
PÄÄKIRJOITUS maisterit töihin maisterit töihin Emma Karhulahti kasvatustiede Sivuaineet: tiedotusoppi, liiketoimintaosaamisen Tutkinto: Kasvatustieteen maisterii opintokokonaisuus, mediakasvatus, sosiaalipsykologia vastuuta tehtävis- Kehittäjä koulutuksen Uratavoitteet: Toiveenani on haasteellinen työ, jossa voin kehittää itseäni ja hyödyntää paitsi kasvatustieteellistä osaamistani, myös sivuaineideni kautta saavuttamaani osaamista. Erityisesti työelämän ja koulutuksen kehittämiseen ja suunnitteluun liittyvät tehtävät kiinnostavat. Olen hyvä: Aiemmissa töissäni olen tottunut toimimaan monen tehtävän parissa samanaikaisesti kiireenkin alla sekä ottamaan yksin tä. Olen saanut kiitosta erityisesti ahkerasta ja huolellisesta työotteesta. Tulen hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Olen myös innokas oppimaan uutta ja tartun ennakkoluulottomasti uusiin haasteisiin. Tietotekniset taitoni ovat hyvät ja olen taitava kirjoittaja. Minulla on kokemusta: Kandidaatin- ja pro gradu -tutkielmassani olen perehtynyt suomalaiseen ja työelämän yhteistyöhön koulutus- ja työelämään sekä sukupuolista tasaarvoa koskeviin kysymyksiin. Olen päässyt esittelemään tekemääni tutkimustyötä kasvatusalan konferensseissa. Opiskeluiden ohella olen tehnyt useamman vuoden asiakaspalvelu- ja myyntityötä. Elina Ojala Tutkinto: FILOSOFIAN MAISTERI bioteknologia Sivuaineet: kemia, liiketoimintaosaaminen Uratavoitteet: Tavoitteeni on tutkijanura joko Suomessa tai ulkomailla. Olen suuntautunut molekyylibiologiaan, jota haluaisin soveltaa esimerkiksi tutkimuskeskusten tai lääkeyritysten projekteissa. Esimerkiksi diagnostisten testien kehittäminen olisi kiinnostavaa työtä. Olen hyvä: Vahvuuteni on innostus tutkimiseen, into löytää uutta ja samalla kehittää omaa osaamista eteenpäin. Olen saanut hyvää palautetta siitä, että vastuullani olevat työtehtävät sujuvat ja tulevat tehdyiksi. Jo opintojen aikana olen käyttänyt englantia työkielenä, koska usein tutkimusprojektit ovat kansainvälisiä. Minulla on kokemusta: Olen työskennellyt tutkimusapulaisena noin puolitoista vuotta. Opintoihini on sisältynyt paljon laboratoriokursseja, joissa saa kokemusta käytännön tekemisestä. Gradu on ollut projekti, jossa olen oppinut paljon oman laboratoriotyön suunnittelusta ja raportoinnista, ja toivottavasti saan myös tutkielmani pohjalta julkaisun. Olen myös ollut aktiivinen ainejärjestötoimija koko opiskeluajan. Kehittämisintoa bioteknologian soveltavaan tutkimukseen Maija Lumme Tutkinto: yhteiskuntatieteiden maisteri valtio-oppi Sivuaineet: tiedotus oppi, ympäristöpolitiikka, sosiaalipolitiikka Uratavoitteet: Haluan kehittyä mahdollisimman monipuoliseksi osaajaksi. Projektimainen työmuoto kiinnostaa, koska siinä saa soveltaa monenlaista osaamista ja työrytmi on tiivis. Etsin työtä, jossa voisin hyödyntää viestintätaitojani ja kansainvälistä työkokemustani. Myös ympäristökysymyksiin liittyvät työtehtävät kiinnostavat. Olen hyvä: Ymmärrän viestinnän ja vuorovaikutuksen merkityksen erilaisissa työtehtävissä ja osaan valita ja hyödyntää tilanteeseen sopivia viestintätyökaluja. Osaan hallita laajoja asiakokonaisuuksia, ja erityisesti myös rajata ja syventää asiantuntemusta tarpeen mukaan. Englannin lisäksi minulla on sujuva ranskan kielen taito. Tapahtumatuottamisen perusasiat ja tehokkaan ajankäytön osaan myös. Tutustu vuorovaikutuksen taitavaan järjestöaktiiviin Minulla on kokemusta: Olen työskennellyt ympäristöministeriön tiedottajana, Tampereen ylioppilaskunnan tapahtumatuottajana sekä Eettisen kaupan puolesta ry:n paikallisosaston monipuolisissa tehtävissä. Kansainvälisessä työharjoittelussa olin Suomen Ranskan instituutissa Pariisissa. Katriina Siermala Tutkinto: filosofian maisteri saksan kieli ja kulttuuri Sivuaineet: pohjoismaiset kielet, kasvatustiede (+ opettajan pedagogiset opinnot), psykologia Uratavoitteet: Haluaisin toimia saksan ja ruotsin opettajana, mieluiten toisella asteella tai korkeammalla. Teen pro gradu -tutkielmaani oppijakeskeisyydestä ja toivoisin pystyväni toteuttamaan sitä myös opetuksessani. Se on haasteellista, mutta mielestäni niin tärkeää, että siihen kannattaa panostaa. Olen hyvä: Olen opettanut joitakin kursseja aiemmin ja saanut kiitosta siitä, että pidän huumorin mukana opetuksessa. Olen myös innostava ja pyrin siihen, että kynnys kysyä epäselvistä asioista olisi mahdollisimman matala. Minulla on kokemusta: Olen opettanut saksaa Tampereen teknillisessä yliopistossa viime keväänä alkeiskurssin verran ja ruotsia lähihoitajille yhden kurssin verran Pirkanmaan aikuisopistossa. Lisäksi olen tehnyt sijaisuuksia useamman vuoden ajan lukioissa ja yläkoulun puolella. Gradussani olen perehtynyt siis oppijakeskeisyyteen. Saksan kielen osaaja ja motivoitunut opettaja 6 7
MENNÄÄN TYÖMARKKINOILLE Omaa osaamista suuntaamassa teksti Marika Vanhatal0 kuva tomi palsa Aktiiviset opiskelijat hyödyntävät U&R:n urapalveluita monipuolisesti Kielikonsultit yhdistävät teorian ja käytännön teksti ja kuva Sari Viitaniemi Juuri ennen valmistumista Nea Leo varasi ajan uraohjaajan juttusille. Koska työkokemusta Suomesta ja ulkomailta oli opiskeluaikana kertynyt runsaasti, suunta työnhaulle oli jo hahmottunut. Leo halusi vielä juuri ennen valmistumista täsmentää ajatuksiaan. Uraohjaaja ehdotti osaamisten ja kiinnostusten listaamista. Huomasin, että minulle sopisivat kehittämistehtävät ja työ erilaisten organisaatioiden ja toimijoiden välimaastossa. Uraohjaaja ehdotti työnhaun suuntaamista välittäjäorganisaatioihin ja mainitsi erikseen mm. TE-keskukset. Ohjaustilanteessa sain myös tärkeän viestin: valmistu ensin rauhassa ja aloita vasta sitten työnhaku. Nyt jo muutaman vuoden työelämässä ollut Leo muistaa, että keskustelu uraohjaajan kanssa vahvisti omaa ajattelua ja suunnitelmia. Oma osaaminen ja vahvuudet täsmentyivät. Myös opiskeluaikana käydystä hakemuskoulutuksesta on ollut apua. Hakemuskoulutuksessa opittua CV-mallia käytän vieläkin. Opin ryhmittelemään asioita ja lisäämään mukaan käytännön esimerkkejä osaamisestani, Leo kiittelee. Tutustumista työnantajiin ja tehtäviin Jo opiskeluaikana Leo haki ja teki monenlaisia töitä. Tein asiakaspalvelua laidasta laitaan, koulutussuunnittelua ja erilaisia hallintoja toimistotöitä. Kävin usein paikan päällä kysymässä työpaikkaa, ja aina hakiessa hyödynsin aikaisempaa työkokemustani. Nea Leo Leo rekrytoitiin heti valmistumisen jälkeen Hämeen TE-keskuksen EU-projektiin koulutussuunnittelijaksi. Positiivinen yhteensattuma on, että juuri uraohjaaja ehdotti minulle sopivaksi työpaikaksi TE-keskusta, jossa sitten työskentelinkin ensimmäiset kaksi ja puoli vuotta. Leo kokee, että opiskeluaikainen työkokemus auttoi ensimmäiseen työpaikkaan. Myös CV:ssä näkyvät opiskelu- ja työskentelyjaksot ulkomailla erottivat muista hakijoista. Olen työskennellyt projektien parissa monenlaisissa asiantuntijatehtävissä sekä toteuttaja- että rahoittajapuolella. Tällä hetkellä työskentelen valtakunnallisen, kahdeksan eri organisaation yhdessä toteuttaman EU-hankkeen projektipäällikkönä. Projekti- ja kehittämistehtävistä on muodostunut erikoisalani. YTM, pääaineena valtio-oppi, sivuaineina tiedotusoppi, johtaminen ja markkinointi Valmistunut Tampereen yliopistosta 2007 U&R:n palvelut valmistuneille ja valmistumassa oleville työelämätapahtumia ja työnhaun koulutusta työpaikkailmoitustaululla avoimia työpaikkailmoituksia koulutuksia työnhaun teemoista uraohjauskeskusteluja osaamisen tunnistamisen vahvistamiseksi Kielikonsultit ovat monipuolisia kielen asiantuntijoita, jotka voivat toimia monenlaisissa tehtävissä kuten kielenkorjaajina, kielikouluttajina, tiedottajina, toimittajina, taittajina, verkkosivujen suunnittelijoina ja päivittäjinä. Suomen kielen opiskelijat Anu Karrimaa ja Ari Piira ovat valinneet kielikonsulttiopinnot täydentämään muuten melko teoreettisia opintoja. He jakavat haaveen koskien tulevaisuuden työtä: molemmat haluaisivat toimia kielenhuoltajina tai kielikouluttajina. Työhön liittyisi piirteitä, joita molemmat arvostavat työssä. Olin työharjoittelussa Kielitoimistossa, jossa työ oli hyvin monipuolista. Se sisälsi mm. suunnittelu- ja kirjoittamistyötä sekä asiakaspalvelua. Ihmisten neuvominen kielenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä oli hyvin palkitsevaa, muistelee Ari työharjoitteluaan. Anua puolestaan viehättää kielenhuoltajan työssä erityisesti siihen liittyvä älyllinen Kielikonsulttikoulutusta on järjestetty Tampereen yliopiston suomen kielen oppiaineessa vuodesta 1998 lähtien. Opintokokonaisuus on 25 opintopisteen laajuinen koostuen seitsemästä kurssista ja työharjoittelusta. Perusajatuksena on yhdistää tieteellinen ja käytännöllinen näkökulma niin, että aiemmin opittuja teoreettisia tietoja yhdistetään käytännön sovelluksiin. Päämääränä monipuoliset kielenkäyttötaidot. Anu Karrimaata ja Ari Piiraa viehättää kielikonsultin työn monipuolisuus. pohdinta ja erilaisten pulmien ja ratkaisujen pohtiminen. Kouluttajan työssä saisi olla myös ihmisten kanssa tekemisissä. Koulutusta työelämän tarpeisiin Kielikonsulttiopintoihin kuuluva Kielenkäyttäjien ohjaaminen -kurssi kytkeytyy vahvasti työelämään ja sen tarpeisiin. Kurssilla keskitytään tietyn yrityksen tai yhteisön kielenkäyttöön. Tarkastelun kohteena voivat olla esimerkiksi yrityksen verkkosivut, joita analysoimalla kielikonsulteille syntyy näkemys yrityksen kielenkäyttöön liittyvistä kehitystarpeista. Kielenkäyttäjien ohjaaminen -kursseja on pidetty Tampereen kaupungin kulttuuri- ja nuorisopalveluiden, Tamfeltin, Pirkanmaan ympäristökeskuksen (nykyisin Pirkanmaan ELY-keskus), Saarioisen, Lempäälän kunnan, Sähköliiton ja Tampereen yliopiston henkilöstöille sekä yksi koulutustilaisuus yhdessä Ura- ja rekrytointipalveluiden ja Hämeen rakennuskone Oy:n henkilöstöille. Kuulijat ovat olleet kurssista aina hyvin innostuneita. Moni kielikonsulttiopiskelija on saanut kyseisestä yrityksestä kurssin jälkeen kesätyö- tai harjoittelupaikan, kertoo suomen kielen lehtori Riitta Koivumäki. Kielenkäyttö valttina asiakastyössä Kielikonsulteille olisi työmarkkinoilla nykyistä enemmän tarvetta. Yrityksissä ja muissa yhteisöissä ei kuitenkaan välttämättä vielä tiedosteta tarvetta riittävästi. Asiakaspalvelussa virheettömiä tekstejä voisi pitää käyntikorttina. Perinteisesti huomiota on kuitenkin kiinnitetty enemmän visuaalisuuteen, esimerkiksi logoihin, Ari pohtii. Olisi erittäin tärkeää, että tekstit olisivat sellaisia, että asiakkaan ei tarvitsisi soitella perään ja kysyä, mitä tietyillä teksteillä tai sanamuodoilla oikeastaan tarkoitetaan, jatkaa Anu. Epäselvästi kirjoitettu on epäselvästi ajateltu kiteyttää Anu kielenkäyttöön liittyvien seikkojen tärkeyden. 8 9
PÄÄKIRJOITUS U&R:SSÄ TAPAHTUU U&R:SSÄ TAPAHTUU % Kandidaatit työelämässä Vuosina 2007 ja 2008 valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittumisesta on tehty raportti, joka perustuu Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalveluiden tekemiin sijoittumisseurantoihin. Raportissa tarkastellaan kandidaattien työelämään sijoittumista vuosi valmistumisen jälkeen. Kyselyyn vastasi yhteensä 365 kandidaattia, jolloin vastausaktiivisuus oli 58 %. Suurin osa kandidaateista oli työelämässä, mutta myös muun muassa opintoja jatkavia tai perhevapaalle siirtyneitä oli joukossa. Lähes puolet koki, että työtehtävä vastasi vaatimustasoltaan kandidaatintutkintoa, mutta silti sen arvostus työmarkkinoilla koettiin melko huonoksi. Arvostus koettiin kuitenkin alasta riippuvaiseksi, sillä kyselyssä olivat mukana myös lastentarhanopettajat, joilla kandidaatintutkinto antaa kelpoisuuden alan tehtäviin. Koko raportti on lähiaikoina luettavissa Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalveluiden verkkosivuilla www.uta.fi/rekry. Rekrytapahtumien yhteinen pooli Joukko Pirkanmaan rekrytointitapahtumien järjestäjiä on perustanut yhteisen poolin. Ideana on tarjota työ- ja opiskelupaikkojen hakijoille kootusti ja kattavasti tietoa maakunnan monista rekrytapahtumista. Poolissa ovat mukana Elinkeinoelämän Keskusliitto, tamperelaisten korkeakoulujen RekryTampereverkosto, Rekrytori-tapahtuma, Tampereen kaupunki, Opiskelijan Tampereen Teknologia- Ura, Work Place Pirkanmaa ja Yrityspäivät. Lisätietoa www.rekrytori.fi/pirkanmaan-rekrytapahtumat. Projektityöskentelyä alusta loppuun Kuva ISToCKPHOTO Syyskuisessa Työtehtävänä projekti -uratapahtumassa tutustuttiin erilaisiin projektiorganisaatioihin, projektien työtehtäviin ja työssä tarvittavaan osaamiseen. Tapahtumassa esittäytyi Suomen Itämeri-instituutti, joka suunnittelee ja hallinnoi kansainvälisiä projekteja. Projektihallinta on meidän osaamistamme ja projektien sisällölliset toteuttajat työskentelevät hankkeiden partneriorganisaatioissa. Kansainvälisten projektien hallinnoimisessa talousosaaminen on tärkeää ja työssä on myös paljon viestinnällisiä tehtäviä, johtaja Esa Kokkonen Suomen Itämeriinstituutista kertoo. Hanskassa kokonaisuus sekä sillisalaatti Omia kokemuksiaan projektityöstä kertoivat Tampereen yliopiston alumnit Taru Kiuru (Ensimetri), Hanna Heikkonen (Sosiaaliportti-projekti) ja Nea Leo (Taivex-hanke). Työni on projektityöskentelyä alusta loppuun eli hankehakemuksesta viimeiseen raporttiin. Koen, että tämä työ vaatii samaan aikaan sillisalaatin sietämistä sekä kykyä hallita kokonaisuutta. Yrittäjämäinen asenne auttaa, Kiuru kiteyttää. Projektityö on ideointia ja kehittämistä. Projektissa ajatellaan: miten asioita voisi muuttaa ja parantaa, Heikkonen täydentää. Puhujat totesivat, että opinnot ovat antaneet hyviä valmiuksia projektityöhön, mutta kuitenkin paras projektiosaamisen koulu on ollut itse työ. Opettajuus elinikäisen oppimisen ja kasvamisen prosessi teksti Sari Viitaniemi kuva Pasi Järvenpää Opettajan työtä pohtivat saivat tietoa opettajuudesta Minustako opettaja? -tapahtumassa monesta eri näkökulmasta. Tapahtuman erityisenä kohderyhmänä olivat aineenopettajuutta miettivät opiskelijat, jotka olivat opiskelleet tai joilla oli suunnitelmissa opiskella opettajan pedagogiset opinnot pääaineensa lisäksi. Kuuntelijoilla oli ollut mahdollisuus lähettää etukäteen heitä askarruttavia kysymyksiä ja puheenvuorojen jälkeen oli vielä mahdollista jutella henkilökohtaisesti puhujien kanssa. Iltapäivän ensimmäiset puheenvuorot käsittelivät opettajan pedagogisten opintojen hakuprosessia ja opintojen luonnetta. Kuuntelijat saivat tietoa muun muassa hakuedellytyksistä ja soveltuvuuskokeesta. Seuraavat puheenvuorot liittyivät opettajien rekrytointiin. Tampereen kaupungin perusopetuksen johtaja Hannu Suoniemi kertoi opettajiin kohdistuvista odotuksista. Vaadittavat opinnot täytyy olla suoritettuna eli oikeus harjoittaa opettajan ammattia, mutta papereiden lisäksi opettajalta odotetaan suhtautumista opettajuuteen elinikäisen työssä oppimisen jaksona, jonka aikana opettaja kasvaa, mutta ei ole koskaan valmis. Opettajien työmarkkinatilanne kiinnosti kuulijoita. Suoniemi otti kantaa työmarkkinatilanteeseen kertoen tilanteen kohentuvan seuraavina vuosina. Haastavimmassa asemassa ovat harvinaisempien kielten opettajat, koska kilpailu työpaikoista on vilkasta. Opettajan työ käytännössä on usein hyvin erilaista kuin mihin opinnoissa pystytään valmistautumaan. Opiskelijat olivatkin hyvin kiinnostuneita kuulemaan käytännön opettajan työstä, josta kertoi äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Miia Rautiainen. Ei tarvitse olla valmis opettaja, mutta halu kehittyä on oltava. Opettajaksi kasvetaan kokemuksen ja käytännön kautta. Opettajan työ sisältää vastuuta ja vapautta eikä vaikeilta ja haasteellisiltakaan tilanteilta vältytä. Haasteellisissa tilanteissa kannattaa tarkistaa oma asenne sekä kysyä neuvoa kollegoilta, kehotti Rautiainen. Iltapäivän päätti Juha Vuorinen Tampereen normaalikoulusta puheenvuorollaan harjoittelusta ja käytännön työelämästä. Opettajankoulutuksen ja käytännön työelämän välillä on kuilu, jota ei kansainvälisesti tunnustettu suomalainen opettajankoulutuskaan ole kyennyt poistamaan. Opettajiin kohdistetaan yhä enemmän vaatimuksia ja ensimmäinen vuosi voi olla emotionaalisesti kuormittava. 10 11
Vasta leivottua. Tampereen yliopistosta valmistuu monen alan osaajia Työ tavoittaa tekijänsä välityspalveluilla - workit.netti ja harjoittelupaikat.netti Näkyvyyttä kampuksella - ura- ja yritystapahtumat www.uta.fi/rekry rekry@uta.fi 050 420 1477 33014 Tampereen yliopisto, käyntiosoite Vuolteenkatu 20