Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 25.2.2015 RTA 2015 1
Terveydensuojelulaki 763/1993 ja Työturvallisuuslaki 738/2003 Terveydensuojelulaki terveyshaitta elinympäristössä olevasta tekijästä tai olosuhteesta aiheutuva sairaus tai sen oire altistuminen terveydelle vaaralliselle aineelle tai tekijälle siinä määrin, että sairauden tai sen oireiden syntyminen on mahdollista Työturvallisuuslaki terveyshaitta sisältää koetut fyysiset ja henkiset oireet sekä koetun haitan (tilojen epätarkoituksenmukaisuus ja mm. sisäilman epäpuhtauksien häiritsevyys) Työturvallisuuslaki terveysvaara tapaturman ja sairastumisen vaara 25.2.2015 RTA 2015 2
Kosteusvaurio vähintään riski terveyshaitalle Olosuhde, joka voi aiheuttaa terveyshaitan Periaatteessa terveyshaitta tulee aina poistaa Jos terveyshaittaa ei voida poistaa välittömästi on arvioitava tarvittavien toimenpiteiden kiireellisyys Käytön rajoittaminen Korjausten aloittaminen Ei ole vakiintuneita käytäntöjä kiireellisyyden ja vakavuuden arvioinnille 25.2.2015 RTA 2015 3
Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa monet tekijät hallittava kokonaisuus! Lähtötilanne Käyttäjän haastattelu Olemassa olevan tiedon kokoaminen Katselmus Epäpuhtauslähteiden havainnointi Ilmanvaihdon toimivuuden tarkastus Tutkimukset Mahdolliset lisätutkimukset ja mittaukset 25.2.2015 RTA 2015 4
Mahdolliset lisätutkimukset ja mittaukset Tulee perustua lähtötietojen ja katselmuksen perusteella tehtyyn tutkimussuunnitelmaan! Rakennuksen tutkiminen Epäpuhtauslähteiden selvittämiseen tarvittavia analyysejä (esim. mikrobit, kemialliset epäpuhtaudet, kuidut) Ilmanvaihdon ja painesuhteiden tarkempi selvitys Fysikaalisten tekijöiden (esim. ilman lämpötila, kosteus, säteily) selvittäminen Olosuhde- ja oirekyselyt käyttäjiltä Tutkimuksissa tulee käyttää hyväksyttyjä ja standardoituja menetelmiä 25.2.2015 RTA 2015 5
Ilmeiset, rajalliset vauriot Homevaurioiden tutkiminen Epäselvät ja/tai laajat vauriot Perustuu ensisijaisesti rakennuksen tekniseen tutkimukseen (Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus opas, päivitettävänä) Rakenteiden toteutus Rakenteiden kunto Tarkistuslistat Rakenneavaukset, mikrobimääritykset Pintakosteuskartoitus Lyhyt- ja pitkäkestoiset mittaukset Kosteusmittaukset Rakenteiden tiiveys ja epäpuhtauksien kulkeutuminen Mahdolliset sisäilmaolosuhteiden ja epäpuhtauksien mittaukset 25.2.2015 RTA 2015 6
Miksi mikrobiologisia näytteitä? Niillä soitetaan tai varmistetaan mikrobiologinen epäpuhtauslähde Mikrobikasvua pinnalla tai materiaalissa Epätavanomainen mikrobilähde Mikrobien kulkeutuminen sisäilmaan jostain toisesta tilasta Niitä käytetään apuna korjausalueen laajuuden määrittelyssä ja mahdollisesti rakenneosan kunnon määrittelyssä Tunnistetaan tavanomaisesta poikkeavia mikrobipitoisuuksia ja lajistoa rakennusmateriaali-, pinta- ja ilmanäytteistä Ohjeistus ja tulkinta tällä hetkellä vain kasvatusmenetelmään perustuville elinkykyisille mikrobeille Testaus/validointi meneillään qpcr- (rakennusmateriaalit, ilma (asunnot)) ja Mycometer (rakennusmateriaalit, pinnat) menetelmille sekä laskeutuneen pölyn viljelylle (työpaikat) 25.2.2015 RTA 2015 7
Näytteet ovat osa kokonaisuutta! Pääasiassa materiaaleista otettuja näytteitä Ilmanäytteitä otetaan, jos rakennusteknisessä selvityksessä ei löydetä poikkeavia mikrobilähteitä, mutta tilojen käyttäjien oireilu viittaa poikkeavaan mikrobialtistumiseen halutaan osoittaa mikrobien kulkeutuminen tilasta toiseen Ilmanäytteiden ongelmia Suuri ajallinen ja paikallinen vaihtelu useista huoneista, useita kertoja Useita pitoisuuksiin vaikuttavia tekijöitä - ns. normaalilähteet- ja toiminnat kontrolloitava Eivät paikallista vauriokohtaa! Yksittäiset alhaiset pitoisuudet eivät poissulje vaurion mahdollisuutta 25.2.2015 RTA 2015 8
Entäs muut menetelmät? Mikrobien haihtuvia aineenvaihduntatuotteita (MVOC) (homeen haju) myös muita lähteitä ei mikrobivaurioiden toteamiseen Mikrobitoksiinit yleisyyttä ja pitoisuuksia selvitetään, ei tiedetä normaalipitoisuuksia ei mikrobivaurioiden toteamiseen Toksisuustestaus myös muut kuin mikrobitekijät voivat aiheuttaa toksisuutta pölynäytteen toksisuuden mittausta ei tule käyttää kosteusvaurion vakavuuden arviointiin eikä mikrobivaurioiden toteamiseen 25.2.2015 RTA 2015 9
Vaurioiden vakavuuden arviointi Ei ole olemassa yhtä yksittäistä mittausta/tutkimusta, joka kertoo vaurioiden vakavuuden tason Tulee myös perustua kokonaisuuden arviointiin, jossa huomioidaan Vaurioiden esiintyminen, laajuus/vakavuus Altistumisen todennäköisyys Toteutuneet terveyshaitat (oireet ja sairaudet) Toimenpiteiden kiireellisyyden määrittelyssä merkittävää myös Altistumisen välttämisen mahdollisuudet ja siitä seuraavat olosuhteet TTL ja THL kehittävät arviointiluokitteluja 25.2.2015 RTA 2015 10
Onko toteutuneita kosteusvaurioita? Vaurioiden esiintyminen, laajuus / vakavuus Onko kosteusvaurioille alttiita riskirakenteita, onko riskit toteutuneet? Ovatko vauriot rajallisia, helposti korjattavia vai koskevat kokonaisia rakenneosia ja/tai laajoja alueita? Ovatko kosteusvauriot johtaneet mikrobikasvustoon? Miten voimakasta/laajaa kasvustoa esiintyy? 25.2.2015 RTA 2015 11
Altistumisen todennäköisyys Rakennuksessa on vaurio, josta vapautuu hiukkasmaisia ja haihtuvia epäpuhtauksia Vaurion sijainti ja laajuus vaikuttaa, esim. Tilat, joissa oleskellaan toistuvasti vs. joissa ei oleskella Pinnoilla, sisäpuolisissa vai ulkorakenteissa Ilmanvaihtokanavissa Ilmayhteys vaurioituneisiin rakenteisiin tai tiloihin Paine-erot Hallittavissa / ei hallittavissa Toistuva ja/tai merkittävä alipaineisuus Mikrobialtistuminen havaittavissa ilmanäytteissä HUOMIO ns. puhtaat ilmanäytteet EIVÄT poissulje altistumista! 25.2.2015 RTA 2015 12
Altistumisen arviointi (STM 2009) 25.2.2015 RTA 2015 13
Toteutuneet terveyshaitat Oireilu ja sairastavuus saavat kosteus- ja homevaurioiden arvioinnissa usein erityisen painon Toistaiseksi ei tiedetä oireilun aiheuttajaa kosteus- ja homevauriorakennuksessa Toisaalta ei myöskään selvää hometalosairautta, eikä diagnostisia työkaluja osoittaa sairastumista Oirekyselyjä voidaan käyttää toteutuneiden oireiden ja sairastuvuuden arvioinnissa esim. TTL:n kyselyä ei suositella käytettäväksi, jos vastaajia on alle 20 Asunnoissa voi ylittyä, jos ongelma koskettaa asuntoosakeyhtiötä Yksittäisen asukkaan kokeman oireilun merkitystä on vaikea arvioida - herkkyys vaihtelee voimakkaasti 25.2.2015 RTA 2015 14
Esimerkkejä haasteellisia tilanteista Terveyshaittaa aiheuttavaa olosuhdetta ei löydy, mutta ihmiset oireilevat - esimerkkejä tarkkailtavista seikoista: viestintä, huolen tunnistaminen, ilmapiiri, rakennuksen tutkimuksen taso Oireet eivät lopu korjausten jälkeen Onko korjaukset olleet riittäviä, onko luottamus palautunut? Korjausten jälkeinen siivous ja irtaimiston puhdistus? (http://uutiset.hometalkoot.fi/talkootiedot/talkoissa-nikkaroitua.html) Koskeeko laajaa joukkoa, herkistyneitä? Terveyshaitta ilmeinen, mutta oireilua ei juuri ole Voidaanko korjauksia lykätä resurssien puuttuessa kuinka kauan? Viestintä tärkeää asioiden salaaminen johtaa yleensä otsikoihin Tilojen käytön rajoittaminen, ilmanpuhdistimet? 25.2.2015 RTA 2015 15
Terveyshaitan ja jatkotoimenpiteiden kiireellisyyden arviointi terveydensuojelussa Terveydensuojeluviranomainen arvioi terveyshaitan ja tekee päätöksen sen poistamiseksi Terveyshaitan arviointi perustuu suurelta osin altistumistietoihin, joita arvioidaan Asumisterveysohjeen (2003) ja oppaan (2009) perusteella Asumisterveysohje tullaan päivittämään asumisterveysasetukseksi vuoden 2014 aikana, myös asumisterveysopas päivitetään Koulujen sisäilman mikrobimittausten osalta ohjeita tarkennettu KTL:n oppaassa (KTL C2/2008 Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot) Huomioidaan altistumisen todennäköisyys, kesto, altistumisen välttämisen ja poistamisen mahdollisuudet, niistä seuraavat olosuhteet sekä haitan kokonaisarviointi ja altistumisen merkitys henkilölle/oppilaalle 25.2.2015 RTA 2015 16
Terveydentilan merkityksen arviointi Terveydenhuollon ammattilaiset (esim. työterveys-, kouluterveys-, sisäilma-asioihin perehtynyt lääkäri) arvioivat rakennuksen käyttäjien terveydentilan merkitystä Usein terveydentilan merkityksen arviointi, muuten kuin työntekijöiden osalta, perustuu käyttäjien kertomaan ja mahdollisiin lääkärinlausuntoihin YHTEISTYÖ tärkeää! Lääkärin ja viranomaisen yhteistyön avulla toimenpiteet nykyistä paremmin oikeassa suhteessa oireiluun nähden Viranomaispäätöksissä lopullinen päätösvalta toimenpiteistä on terveyden- tai työsuojeluviranomaisella 25.2.2015 RTA 2015 17
Jatkotoimenpiteiden kiireellisyyden arviointi kouluissa ja päiväkodeissa Hyvä sisäilmatyöryhmä tarjoaa parhaat puitteet toimenpiteiden kiireellisyyden arvioon Kiinteistön omistajan, kiinteistönhuollon, työterveyshuollon, kouluterveyshuollon, työsuojelun ja terveydensuojelun edustajat Esimies ja työntekijän edustaja Jos sisäilmatyöryhmää ei ole, kiireellisyyden arvion tekee terveydensuojeluviranomainen Tällöin kiireellisyyden arviointi perustuu pääasiassa rakennukseen ja altistumiseen kohdistuviin selvityksiin 25.2.2015 RTA 2015 18
Terveyshaitasta toimenpiteisiin Terveyshaitta tulee poistaa Toimenpidesuositusten ja niiden kiireellisyyden tulee perustua kokonaisuuteen, jossa huomioidaan terveyshaitan esiintyminen altistumisen todennäköisyys, kesto, määrä ja laatu altistumisen välttämisen ja poistamisen mahdollisuudet rakennuksen käyttäjien kokema oireilu ja sairastavuus Altistumisen todennäköisyyteen vaikuttavat lähteen laajuus, sijainti ja ominaisuudet epäpuhtauksien vapautuminen ja leviäminen sisäilmaan sekä niihin vaikuttavat tekijät, kuten ilmanvaihto ja ilmavuotoreitit 25.2.2015 RTA 2015 19
Mitkä tekijät vaikuttavat päätöksentekoon? korjausinvestointien suuruus? koko rakennuskannan kunnon arvioiminen korjauskohteiden priorisoinnin näkökulmasta? koko rakennuskannan peruskorjaussuunnitelmat tms. tai pitkän aikavälin kiinteistöstrategia tms.? käyttäjille aiheutuva terveysriski (korjausten kiireellisyys terveyden kannalta)? Julkinen paine? 25.2.2015 RTA 2015 20