.. Senioritutkimus Kesäkuu
Kesäkuu Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit TALOUDEN RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN MAKSAMINEN. Internetin käyttö yleensä. Laskunmaksutavat. E-laskupalvelut. Muut pankkipalvelut. Päivittäistavaraostosten maksaminen
Kesäkuu. JOHDANTO Tässä raportissa on selvitetty senioreiden eli - -vuotiaiden säästämistä ja maksutapoja. Tällä kertaa selvitettiin myös oman talouden riskejä ja varautumista niihin. Senioritutkimuksen kysymyspatteristo on osittain yhteneväinen Finanssialan Keskusliiton - -vuotiaita koskevan Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen samoja asioita kartoittavien kysymysten kanssa, ja tässä raportissa on vertailtu senioreiden ja koko väestön, eli - -vuotiaiden tuloksia soveltuvin osin keskenään. Samoin tutkimuksen tuloksia on vertailtu soveltuvin osin vuosina, ja tehtyjen senioritutkimusten tuloksiin. Lisäksi on tehty ikäryhmittäisiä vertailuja. Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat mannersuomalaiset - -vuotiaat henkilöt. Nyt tehdyn haastattelututkimuksen aineisto on kerätty puhelimitse tammi - helmikuussa. Tutkimukseen haastateltiin kohderyhmään kuuluvaa henkilöä eri puolilla Suomea. Tähän ikäryhmään kuuluvia oli Manner-Suomessa Tilastokeskuksen Väestörakennetilaston mukaan vuoden lopussa. Haastattelut suoritti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IROResearch Oy. Raportin on kirjoittanut tutkimusjohtaja Tomi Ronkainen IROResearch Oy:stä yhteistyössä rahoitusasiantuntija Ulla Halosen, Finanssialan Keskusliitto, kanssa. Kuvat on tehnyt tutkimuspäällikkö Riitta Kuhno IROResearch Oy:stä.
Kesäkuu. SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet Senioreista prosentilla on säästettynä tai sijoitettuna varoja eri kohteisiin, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä edustaa noin iältään - -vuotiasta senioria. Koko väestöön verrattuna senioreilla on vain hieman vähemmän säästöjä ja sijoituksia: koko väestössä säästöjä ja sijoituksia omaavien osuus on prosenttia. Koko väestöllä säästäminen ja sijoittaminen oli kuitenkin noussut vuoden takaisesta kolmella prosenttiyksiköllä, mutta senioreilla osuus on kuusi prosenttiyksikköä alemmalla tasolla kuin vuosi sitten. Senioreiden säästöt ja sijoitukset ovat tavallisimmin säästö- tai sijoitustileillä, noin kolmannes ilmoittaa omaavansa säästöjä näillä tileillä. Osuus on lähes samalla tasolla viime kevääseen nähden. Säästäminen ja sijoittaminen käyttelytilille on laskenut viime keväästä seitsemällä prosenttiyksiköllä prosenttiin. Pörssiosakkeisiin sijoittamisen suosio on kasvanut viimevuotisesta, muilta osin sijoituskohteiden suosio on hieman laskenut tai on samalla tasolla viime kevääseen verrattuna. Kuvio a. Nykyiset säästö- ja sijoituskohteet "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossakin kohteessa?" "Missä seuraavista kohteista teillä on säästöjä tai sijoituksia?" On säästöjä tai sijoituksia Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Käyttötilillä ( esim. palkkatilillä) Pörssiosakkeissa Sijoitusrahastoissa Loma-asunnossa Maa- ja metsäomaisuudessa Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa Sijoitusasunnon muodossa Muissa arvopapereissa (ml. optiot) Vapaaehtoisissa yksilöllisissä eläkevakuutuksissa Obligaatioissa tai muissa joukkovelkakirjoissa % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n=) (n=) (n=) (n=)
Kesäkuu Ikäryhmittäin tarkasteltuna - -vuotiaista lähes kahdella kolmasosalla on säästöjä ja sijoituksia, - - vuotiaista joka toisella, - -vuotiaista taas prosentilla, mutta - -vuotiaista enää reilulla kolmanneksella. Nuorimmalla senioriryhmällä, - -vuotiailla, on selvästi muita senioreita useammin säästöjä ja sijoituksia myös erityisesti sijoitusrahastoissa, mutta myös pörssiosakkeissa ja loma-asuntoissa ero muihin ikäryhmiin on melko selvä. Kuvio b. Nykyiset säästö- ja sijoituskohteet ikäryhmittäin "Missä seuraavista kohteista teillä on säästöjä tai sijoituksia?" % - -vuotiaista vastaajista On säästöjä tai sijoituksia Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Käyttelytilillä Pörssiosakkeissa Sijoitusrahastoissa Lomaasunnossa - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) M aa- ja metsäomaisuudessa. Säästö- ja sijoitusaikeet Säästö- ja sijoitusaikeet ovat selvästi lisääntyneet viime vuodesta. Nyt kolmannes senioreista aikoo säästää tai sijoittaa varoja seuraavien kuukauden aikana, kun vuosi sitten osuus oli noin neljännes. Säästö- ja sijoitusaikeita on senioreilla selvästi vähemmän kuin keskimäärin koko väestöllä. Koko väestöstä tällä hetkellä prosentilla on säästö- ja sijoitusaikeita, myös tämä osuus on kasvanut viime keväästä. Useimmiten seniorit aikovat koko väestön tavoin edelleen säästää säästö- ja sijoitustileille, joiden suosio säästökohteena on edelleen vuoden sisällä kasvanut senioreiden keskuudessa. Käyttelytilisäästäminen on myös lisännyt hieman suosiotaan viime vuodesta, nyt lähes joka kymmenes seniori aikoo säästää kuukauden aikana käyttelytililleen. Nuorimmat eli alle -vuotiaat seniorit aikovat säästää muita senioreita useammin käyttelytilille ja sijoitusrahastoihin. Muilta osin tulokset eivät poikkea ikäryhmittäin.
Kesäkuu Kuvio a. Säästö- sijoitusaikeet "Aiotteko säästää tai sijoittaa seuraavien kuukauden aikana?" "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästää tai sijoittaa?" Aikoo säästää tai sijoittaa Säästö-, sijoitus- tai muulle pankkitilille Käyttelytilille ( esim. palkkatilille) Sijoitusrahastoihin Pörssiosakkeisiin Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin Maa- ja metsäomaisuuteen Muihin arvopappereihin (ml. optiot) Loma-asuntoon Vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin Obligaatioihin tai muihin joukkovelkakirjoihin Sijoitusasunnon ostamiseen Muuhun kohteeseen Ei ole erityistä kohdetta % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n=) (n=) (n=) (n=)
Kesäkuu Kuvio b. Sijoitus- ja säästöaikeet ikäryhmittäin "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästää tai sijoittaa?" % - -vuotiaista vastaajista Aikoo säästää tai sijoittaa Säästö-, sijoitus- tai muulle pankkitilille Käyttelytilille Sijoitusrahastoihin Pörssiosakkeisiin Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Niistä senioreista, joilla on säästöjä tai sijoituksia tai jotka aikovat säästää tai sijoittaa tulevan vuoden aikana, prosenttia säästää vararahastoksi tai pahan päivän varalle. Perinnöksi säästämisen sekä erilaisten kulutustavaroiden hankkimisen mainitsee prosenttia säästäjistä ja sijoittajista. Joka kymmenes säästää eläkeaikoja varten. Iän karttuessa myös perinnöksi säästäminen yleistyy. Samoin koko väestöön verrattuna seniorit elinvaiheestaan johtuen luonnollisesti säästävät useammin perinnöksi. Koko väestöä harvemmin he luonnollisestikin säästävät hankkiakseen erilaisia kulutustavaroita tai ostaakseen asunnon tai säästävät eläkeaikoja varten.
Kesäkuu Kuvio a. Mihin asioihin tai tarkoitukseen aikoo käyttää säästöjä tai sijoituksia "Minkälaisiin asioihin tai tarkoitukseen aiotte käyttää säästöjänne tai sijoituksianne?" % niistä - -vuotiaista, joilla on säästöjä/sijoituksia tai jotka aikovat säästää/sijoittaa (n=) Vararahastoksi tai pahanpäivän varalle Perinnöksi Erilaisten kulutustavaroiden hankkimiseksi Eläkeaikoja varten Asunnon hankintaa varten Lomamatkaan Remonttiin Opiskeluun Muuta tarkoitusta varten Ei osaa sanoa Kuvio b. Mihin asioihin tai tarkoitukseen aikoo käyttää säästöjä tai sijoituksia ikäryhmittäin "Minkälaisiin asioihin tai tarkoitukseen aiotte käyttää säästöjänne tai sijoituksianne?" % niistä - -vuotiaista, joilla on säästöjä/sijoituksia tai jotka aikovat säästää/sijoittaa Vararahastoksi pahanpäivän varalle Perinnöksi Kulutustavaroiden hankkimiseksi Eläkeaikoja varten Asunnon hankintaa varten Lomamatkaan Remonttiin - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=)
Kesäkuu. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit Säästäjien ja sijoittajien keskuudessa vallitseva epävarmuus ja tilisäästämisen suosion kasvu näkyvät koko väestön tavoin myös senioreilla säästö- ja sijoituskriteereiden painotuksissa. Senioreille kuten koko väestölle turvallisuus on edelleen tärkein kriteeri valittaessa säästö- tai sijoituskohdetta. Seuraavaksi eniten arvostetaan sijoituskohteen riskittömyyttä, vaivattomuutta ja sen jälkeen kohteen tuottoa. Huomionarvoista eri kriteereissä on kuitenkin se, että lukuun ottamatta eläketurvaa/eläkevuosiin varautumista, kaikkien muiden kriteereiden merkitys säästämis- ja sijoituskohteiden valinnassa on laskenut. Senioreilla kriteereiden painoarvot ovat pienemmät kaikilta osin koko väestöön verrattuna.
Kesäkuu Kuvio a. Säästö- ja sijoituskriteerit "Minkä verran seuraavilla tekijöillä on vaikutusta valitessanne säästämis- ja sijoituskohdetta? T urvallisuus % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n=) (n=) (n=) (n=) Sijo itusko hteen riskittö myys (n=) (n=) Vaivatto muus (n=) (n=) (n=) (n=) T uo tto (n=) (n=) (n=) (n=) R ahaksi muuttamisen helppo us (n=) (n=) (n=) (n=) Eläketurva/ eläkevuo siin varautuminen (n=) (n=) (n=) (n=) Sijo itusko hteen arvo n vaihtelu (n=) (n=) (n=) Vero tto muus ja muut vero edut (n=) (n=) (n=) (n=) Sijo itusaika (n=) (n=) (n=) (n=) % % % % % % Paljon vaikutusta Jonkin verran vaikutusta Ei lainkaan vaikutusta Ei osaa sanoa
Kesäkuu Kuvio b. Säästö- ja sijoituskriteerit ikäryhmittäin "Minkä verran seuraavilla tekijöillä on vaikutusta valitessanne säästämis- ja sijoituskohdetta? T urvallisuus - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Sijo itusko hteen riskittö myys - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Vaivatto muus - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) T uo tto - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) R ahaksi muuttamisen helppo us - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Eläketurva/ eläkevuo siin varautuminen - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Sijo itusko hteen arvo n vaihtelu - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Vero tto muus ja muut vero edut - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Sijo itusaika - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) % - -vuotiaista vastaajista % % % % % % Paljon vaikutusta Jonkin verran vaikutusta Ei lainkaan vaikutusta Ei osaa sanoa
Kesäkuu. TALOUDEN RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN Senioreilta kysyttiin uutena kysymyksenä omaan talouteen liittyviä riskitekijöitä. Vastaajista prosenttia ei ole kokenut minkään annetuista vaihtoehdoista uhkaavan tällä hetkellä omaa taloudellista tilannetta. Sen sijaan prosentilla oli mielessä omaa taloutta mahdollisesti uhkaavia riskejä. Säästäminen ja luotonkäyttö - tutkimuksessa kaikista - -vuotiaista prosenttia vastaajista koki joidenkin riskien uhkaavan omaa taloutta. Yleisimmin seniorit kokevat oman taloudellisen tilanteensa riskitekijäksi omien tai oman taloutensa tulojen laskun, jonka mainitsi prosenttia niitä, jotka kokevat riskin uhkaavan omaa taloutta. Tulojen lasku voi johtua esimerkiksi sairastumisesta, työkyvyttömyydestä, avioerosta tai lähiomaisen kuolemasta. Säästöjen tai sijoitusten arvon laskua pitää riskinä prosenttia ja prosenttia arvioi asunnon arvon laskun olevan riskitekijä oman taloutensa kannalta. Senioreiden arviot eri riskeistä poikkeavat koko väestöstä elämäntilanteesta johtuen ja siten esimerkiksi työttömyyttä ei enää koeta uhkatekijäksi. Sen sijaan sairastumisesta, työkyvyttömyydestä, avioerosta tai lähiomaisen kuolemasta johtuva tulojen lasku koetaan koko väestön tavoin yhtä suureksi riskiksi. Aivan nuorimmat senioreista eli - -vuotiaat kokevat muita useammin riskejä, erityisesti säästöjen ja sijoitusten arvon lasku koetaan tässä ikäryhmässä muita seniorikäryhmiä ja koko väestöä useammin talouden riskiksi. Kuvio. Omaan talouteen liittyvät riskitekijät
Kesäkuu "Luettelen vielä joitakin omaan talouteenne mahdollisesti liittyviä riskitekijöitä. Sanokaa kunkin kohdalla koetteko te sen uhkaavan omaa taloudellista tilannettanne..." % - -vuotiaista vastaajista Ei koe minkään uhkaavan taloudellista tilannettaan Kokee joidenkin riskien uhkaavan yhteensä Josta yksittäisten riskien osuudet: Omien tai oman talouden tulojen lasku (esim. sairastuminen, työkyvyttömyys, avioero tai lähiomaisen kuolema) Säästöjen tai sijoitusten arvon lasku Asunnon arvon lasku Työttömyys Lomautukset Jokin muu asia Ei osaa sanoa - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) Selvästi yleisin tapa varautua omaa taloutta koskeviin riskitekijöihin on senioreilla säästäminen tai turvautuminen säästöihin, sillä prosenttia riskeihin jollain tavalla varautuneista senioreista mainitsi tämän varautumiskeinona. Seuraavaksi yleisimmät keinot ovat eläminen säästäväisemmin ja varautuminen vakuutuksilla, jotka varautumiskeinoksi on maininnut noin joka kymmenes. Seniorit varautuvat koko väestöä tavallisimmin säästämällä. Kun kaksi kolmesta senioreista varautuu taloutensa riskeihin säästämällä, on osuus koko väestön keskuudessa prosenttia. Muilta osin tulokset eivät poikkea koko väestöstä.
Kesäkuu Kuvio. Omaan talouteen liittyviin riskitekijöihin varautuminen "Miten olette varautunut näihin omaa talouttanne koskeviin mahdollisiin riskitekijöihin?" % niistä - -vuotiaista, jotka kokevat riskien uhkaavan ja ovat varautuneet riskeihin jotenkin Säästämällä/säästöillä Elämällä säästäväisesti Vakuutuksilla/Lainaturvavakuutuksella Sijoituksilla Vain tilannetta seuraamalla Omasta terveydestä huolehtimalla Luottamalla sukulaisten apuun Omaisuutta realisoimalla Muu - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=)
Kesäkuu. MAKSAMINEN. Internetin käyttö yleensä Tällä hetkellä jo joka kolmas seniori käyttää Internetiä. Osuus on kasvanut tasaisesti vuosittain, viime keväänä vastaava osuus oli prosenttia. Ikäluokittain tarkasteltuna - -vuotiaista jo yli puolet käyttää Internetiä, - -vuotiaistakin reilu kolmannes, mutta - -vuotiaista enää noin viidennes ja yli - vuotiaista vain kuusi prosenttia. Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen mukaan koko väestöstä prosenttia käyttää Internetiä. Kuvio a. Internetin käyttäjät "Käytättekö Internetiä...?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n=) (n=) (n=) % % % % % % Kyllä Ei Kuvio b. Internetin käyttäjät ikäryhmittäin "Käytättekö Internetiä...?" % - -vuotiaista vastaajista - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) % % % % % % Kyllä Ei
Kesäkuu. Laskunmaksutavat Tämän tutkimuksen tuloksissa näkyy hyvin pankkiasioinnissa tapahtunut muutos, jonka taustalla on Internetin käyttömahdollisuuksien kasvu myös iäkkäämmillä. Edelleenkin suurin osa senioreista maksaa laskunsa suoraveloituksena, mutta sen osuus on laskenut selvästi jo toisena vuonna peräkkäin ollen nyt prosentissa. Sen sijaan internetin kautta maksavien osuus on kasvanut selvästi. Osuus on noussut vuoden sisällä prosentista prosenttiin. Maksupalvelukuorta käyttää tällä hetkellä prosenttia senioreista, osus on laskenut viime vuodesta. Laskunmaksuautomaatilla sekä pankin tiskillä maksaa laskunsa prosenttia senioreista. Pankin tiskillä maksavien osuus on laskenut vuoden takaisesta. Kaikilla yli -vuotiailla tavallisin laskunmaksutapa on suoraveloitus. Ikäryhmään - kuuluvilla Internet on jo noussut yleisimmäksi tavaksi maksaa laskuja, sillä prosenttia - -vuotiaista ilmoitti sen yleisimmäksi maksutavakseen. Vuosi sitten näin teki joka neljäs tämän ikäisistä. Koko väestöä useammin seniorit maksavat laskunsa suoraveloituksena tai maksupalvelukuorella, kun taas Internetin kautta maksaminen on keskimääräistä vähäisempää. Samoin pankin tiskillä maksaminen on koko väestöä yleisempää. Kun lasketaan yhteen tavallisimmat ja muut käytetyt laskunmaksutavat, voidaan havaita maksupalvelukuoren menettäneen asemiaan laskunmaksutapana senioreiden keskuudessa ja vastaavasti Internetin kasvattaneen suosiotaan vastaavan osuuden verran. Myös suoraveloituksen käyttö ja pankin tiskillä maksaminen ovat vähentyneet viime keväästä. Kuvio a. Tavallisin laskunmaksutapa "Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne?" Suoraveloituksena Internetin kautta Maksupalveluna käyttäen maksupalvelukuorta Laskunmaksuautomaatilla Pankin tiskillä Puhelimitse % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n=) (n=) (n=) (n=)
Kesäkuu Kuvio b. Tavallisin laskunmaksutapa ikäryhmittäin "Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne?" % - -vuotiaista vastaajista Intenetin kautta Suoraveloituksena Maksupalveluna Laskunmaksuautomaatilla Pankin tiskillä - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Kuvio c. Tavallisin ja muut käytetyt laskunmaksutavat yhteensä "Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne?" "Mitä muita laskunmaksutapoja käytätte?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= vuonna ) Suoraveloituksena Internetin kautta Maksupalveluna Laskunmaksuautomaatilla käyttäen maksupalvelukuorta Pankin tiskillä joko käteisellä tai tilisiirrolla Puhelimitse Tavallisin laskunmaksutapa Muut kaytetyt laskunmaksutavat
Kesäkuu Kuvio d. Tavallisin ja muut laskunmaksutavat yhteensä ikäryhmittäin "Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne?" "Mitä muita laskunmaksutapoja käytätte?" Suoraveloituksena - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Internetin kautta - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Maksupalveluna käyttäen maksupalvelukuorta - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Laskunmaksuautomaatilla - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Pankin tiskillä - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Puhelimitse - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) % - -vuotiaista vastaajista Tavallisin laskunmaksutapa Muut käytetyt laskunmaksutavat
Kesäkuu Verkkopankissa tai Internetissä laskunsa maksavilta kysyttiin nyt uutena kysymyksenä, kuinka suuren osan he maksavat laskuistaan verkkopankissa tai Internetin kautta. Suurin osa eli prosenttia vastanneista kertoo maksavansa kaikki laskunsa verkkopankissa tai Internetissä, vajaa neljännes maksaa noin puolet laskuistaan ja prosenttia verkkopankkia käyttävistä senioreista maksaa alle puolet laskuista verkkopankissa tai Internetin kautta. Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen mukaan verkkopankkia käyttävistä - - vuotiaista prosenttia maksaa kaikki laskunsa Internetin kautta. Kuvio a. Internetissä / verkkopankissa maksettujen laskujen osuus "Kuinka suuren osan laskuista maksatte Internetissä/verkkopankissa?" % niistä - -vuotiaista, jotka maksavat laskuja internetin kautta/verkkopankissa - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) % % % % % % Kaikki Noin puolet Alle puolet Ei osaa sanoa Senioreista lähes kolmannes maksaa verkkopankkia käyttäessään laskunsa tietokoneella ja vain alle prosentti matkapuhelimella eli edelleenkin vielä hyvin pieni osa vastaajista käyttää hyödykseen matkapuhelimien mobiilimaksupalveluita. Matkapuhelimen mobiilipalveluiden käyttö laskujen maksamisessa on - -vuotiaiden verkkopankin käyttäjien keskuudessa lähes samalla tasolla (osuus %). Kuvio b. Maksaako verkkopankissa tietokoneella vai matkapuhelimella, jolla on mahdollisuus käyttää mobiilipalveluja "Kun maksatte laskuja verkkopankissa, maksatteko tällöin tietokoneella vai matkapuhelimella, jolla on mahdollisuus käyttää mobiilipalveluita?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n=) (n=), Tietokoneella Matkapuhelimella Ei maksa Internetin kautta/verkkopankissa
Kesäkuu. E-laskupalvelut Myös tänä vuonna kysyttiin kysymyssarja e-laskupalveluista. Kaikilta niiltä vastaajilta, jotka maksavat laskuja Internetin kautta tai verkkopankissa, kysyttiin saavatko he e-laskuja suoraan verkkopankkiin. Tulosten mukaan e-laskupalvelujen käyttö on vuoden sisällä hieman kasvanut koko väestön tavoin myös senioreiden keskuudessa. Internetissä tai verkkopankissa maksavista senioreista nyt prosenttia saa e- laskuja suoraan verkkopankkiin, kun vuosi sitten osuus oli prosenttia. Koko väestössä verkkopankin käyttäjistä e-laskuja verkkopankkiinsa saa nyt prosenttia, mutta osuus on kasvanut vuodessa hieman enemmän kuin senioreilla, seitsemän prosenttiyksikköä. Kaikilta niiltä, joille e-laskuja ei vielä tule suoraan verkkopankkiin, kysyttiin halukkuutta saada e-laskuja. Senioreista vain joka kymmenes ilmoitti haluavansa e-laskuja suoraan verkkopankkiinsa, kun vastaava osuus koko väestöllä on prosenttia. Kuvio a. Saako e-laskuja suoraan verkkopankkiinsa "Saatteko e-laskuja suoraan verkkopankkiinne?" % niistä - -vuotiaista, jotka maksavat laskuja internetin kautta/verkkopankissa (n=) (n=) % % % % % % Kyllä Ei Ei osaa sanoa Kuvio b. Saako e-laskuja suoraan verkkopankkiinsa ikäryhmittäin "Saatteko e-laskuja suoraan verkkopankkiinne?" % niistä - -vuotiaista, jotka maksavat laskuja internetin kautta/verkkopankissa - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) % % % % % % Kyllä Ei Ei osaa sanoa
Kesäkuu Kuvio c. Haluaisiko e-laskuja suoraan verkkopankkiinsa "Haluaisitteko e-laskuja suoraan verkkopankkiinne? " % niistä - -vuotiaista, jotka maksavat verkkopankissa, mutta eivät saa vielä e-laskuja (n=) (n=) % % % % % % Kyllä Ei Ei osaa sanoa Kuvio d. Haluaisiko e-laskuja suoraan verkkopankkiinsa ikäryhmittäin "Haluaisitteko e-laskuja suoraan verkkopankkiinne? " % niistä - -vuotiaista, jotka maksavat verkkopankissa, mutta eivät saa vielä e-laskuja - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) % % % % % % Kyllä Ei Ei osaa sanoa Valtaosa eli prosenttia senioreista ei tiedä mikä e-lasku on. Viidennes tuntee e-laskun hyvin tai tietää siitä jonkin verran. Ikäryhmittäin nuorimmat senioreista tuntevat e-laskun paremmin, mutta yli -vuotiaista vain prosenttia on kuullut siitä edes nimeltä. E-laskuihin liittyvää informaatiota tai mainontaa ilmoittaa nähneensä reilu viidennes senioreista. Ikäryhmittäin tarkasteltuna iän karttuessa yhä harvempi muistaa nähneensä e-laskuun liittyvää mainontaa. Senioreiden keskuudessa sekä e-laskujen tunnettuus että niitä koskevan mainonnan ja informaation huomaaminen on selvästi heikompaa kuin koko väestön keskuudessa. Säästäminen ja luotonkäyttö - tutkimuksen mukaan kaikista - -vuotiaista prosenttia tietää e-laskusta vähintäänkin jonkin verran ja niihin liittyvää informaatiota tai mainontaa ilmoittaa nähneensä prosenttia.
Kesäkuu Kuvio e. E-laskujen tunteminen "Tiedättekö mikä on e-lasku?" % - -vuotiaista vastaajista - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) % % % % % % Kyllä, tietää hyvin Kyllä, tietää siitä jonkin verran On kuullut vain nimeltä Ei tiedä Saa jo e-laskuja Kuvio f. E-laskujen mainonnan muistaminen "Oletteko nähnyt e-laskuun liittyvää informaatiota tai mainontaa?" % - -vuotiaista vastaajista - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) % % % % % % Kyllä Ei Ei osaa sanoa Saa jo e-laskuja
Kesäkuu. Muut pankkipalvelut Tällä kertaa selvitettiin myös muiden kuin laskunmaksupalvelujen hoitamista verkkopankissa. Kaikista senioreista noin viidennes on hakenut tietoja tilitapahtumista verkkopankista. Tietoja pankki-, vakuutusja/tai rahoitusasioista on hakenut prosenttia senioreista. Muilta osin asioiden hoitaminen verkkopankin kautta on senioreilla hyvin vähäistä. Verkkopankin kautta tapahtuvan muiden pankkipalvelujen hoitamisen aktiivisuus vähenee iän myötä. Asioiden hoitaminen verkkopankin kautta on selvästi vähäisempää senioreilla kuin kaikilla - - vuotiailla verkkopankkia käyttävillä suomalaisilla (Säästäminen ja luotonkäyttö ). Kuvio. Eri asioiden hoitaminen verkkopankissa ikäryhmittäin "Sitten luettelen joitakin asioita, joita voi hoitaa verkkopankin kautta. Mitä niistä te itse hoidatte tai olette hoitanut verkkopankissa?" % - -vuotiaista vastaajista Tiedon hakeminen tilitapahtumista Tiedon hakeminen pankki-/vakuutus-/rahoitusasioista Tilin avaaminen Arvopapereiden osto/myynti Pankki-/luottokortin hakeminen Vakuutuksen hakeminen Kulutusluoton hakeminen Asuntoluoton hakeminen Muu asia Ei mitään näistä Ei maksa internetin kautta/verkkopankissa - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=)
Kesäkuu. Päivittäistavaraostosten maksaminen Käteismaksaminen on senioreilla selvästi yleisin päivittäistavaroiden maksutapa mutta sen osuus on laskenut vuoden sisällä prosentista prosenttiin. Pankkikortilla maksavien osuus on hienokseltaan laskenut viime vuodesta ja oli nyt prosentissa. Se on edelleen toiseksi yleisin maksutapa. Yleisluottokorteilla maksaminen on yleistynyt senioreilla viime vuodesta päivittäistavaraostosten maksutapana, osuus on kasvanut viidellä prosenttiyksiköllä prosenttiin. Vuoden sisällä pankki- ja luottoominaisuudella varustetut kortit on uusinnan yhteydessä muutettu debit- ja credit- ominaisuudet sisältäviksi korteiksi ja näin uusissa korteissa ei ole entisellä nimikkeellä olevaa pankkikorttiominaisuutta, joka osaltaan on todennäköisesti ollut vaikuttamassa kortin omistajien vastauksiin kysyttäessä tavallisinta maksutapaa ja näin myös pankkikortilla maksavien osuuden hienoiseen laskuun ja yleisluottokortilla maksavien kasvuun. Ikäryhmittäin tarkasteltuna kaikkien yli -vuotiaiden tavallisin päivittäistavaroiden maksutapa on käteinen, heistä lähes kaksi vastaajaa kolmesta kertoo maksavansa ostoksensa käteisellä. Myös alle -vuotiailla käteinen on tavallisin maksutapa, mutta tämän ohella heistä noin kolmannes käyttää tavallisimmin pankkikorttia päivittäistavaroita ostaessaan. Seniorit maksavat päivittäistavaraostoksensa muuta väestöä useammin käteisellä ja harvemmin pankkikortilla. Kuvio a. Päivittäistavaraostosten tavallisin maksutapa "Millä tavalla maksatte tavallisimmin päivittäistavaraostoksenne?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista Käteisellä Pankkikortilla Yleisluottokortilla (Visa, MasterCard, Diners ym.) Kaupparyhmän maksutai luottokortilla Visa Electron -kortilla Tilille (n=) (n=) (n=) (n=)
Kesäkuu Kuvio b. Päivittäistavaraostosten tavallisin maksutapa ikäryhmittäin "Millä tavalla maksatte tavallisimmin päivittäistavaraostoksenne?" % - -vuotiaista vastaajista Käteisellä Pankkikortilla Yleisluottokortilla Kaupparyhmän maksu- tai luottokortilla Visa Electronkortilla - (n=) - (n=) - (n=) - (n=)
Bulevardi Helsinki Puhelin Faksi etunimi.sukunimi@fkl.fi http://www.fkl.fi