Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2014
Sisällys 1 Johdon katsaus... 3 2 Tuloksellisuuden kuvaus... 7 2.1 Vaikuttavuus... 7 2.1.1 Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet... 7 2.1.2 Toteutuneiden tutkimusohjelmien vaikutusten seuranta: ohjelmien loppu- ja väliarviointi... 8 2.1.3 Strategiset vaikuttavuusalueet... 10 2.2 Metlan toiminnalliset tavoitteet... 11 2.2.1 Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ja sen kehitys osa-alueittain... 11 2.2.2 Valtion yhteiset toiminnot ja palvelut... 20 2.2.3 Tuotokset ja niiden kehitys... 22 2.2.4 Laadunhallinta ja sen kehitys... 24 2.3 Keskeiset tuottavuus-, kehittämis- ja investointihankkeet... 24 3 Tilinpäätöslaskelmien analyysi... 31 3.1 Rahoituksen rakenneanalyysi... 31 3.2 Talousarvion toteutumisen analyysi... 32 3.3 Tuotto- ja kululaskelman analyysi... 32 3.4 Taseen analyysi... 33 4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys osa-alueittain... 34 5 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 36 6 Arviointien tulokset... 36 7 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 36 8 Tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitetiedot... 37 9 Allekirjoitukset... 49 Luettelo taulukoista, kuvista ja liitteistä... 50 2
1 Johdon katsaus Suomen hyvinvointia ja kestävää kasvua pyritään edistämään vähähiilisyydellä, resurssitehokkuudella ja ekosysteemien toimintakyvyn turvaamisella. Biotalous, cleantech-ratkaisut ja digitaalisuuden hyödyntäminen ovat keskeisiä vihreän kasvun ja hyvinvoinnin sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden rakentamisessa. Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2014 Suomen biotalousstrategian, jonka tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda samalla 100 000 uutta työpaikkaa. Biotalouden tuotoksesta ja arvonlisäyksestä yli 70 % ja biotalouden viennistä yli 90 % tulee metsään perustuvasta biotaloudesta. Suomella on myös jatkossa vahvan metsä- ja puubiomassaan perustuvan osaamisen ansiosta hyvät mahdollisuudet luoda uutta hyvinvointia tuottamalla innovatiivisia, korkean lisäarvon tuotteita, palveluita ja toimintamalleja sekä samalla edistää kestävää kehitystä ja vastata globaaleihin haasteisiin. Metsäsektorin murros ravisteli koko metsäklusterin rakenteita, mutta klusteri on osoittanut kykynsä uudistua, mistä esimerkkeinä ovat investoinnit metsäbiomassan hyödyntämiseen uusissa tuotteissa ja energiajalosteissa. Biotalousstrategian toteuttaminen edellyttää systeemistä muutosta toiminnassa, kysyntä- ja käyttäjälähtöisen biotalousyritys- ja elinkeinotoiminnan vahvistamista, biomassan saannin turvaamista ja monialaisen osaamisen ja innovaatiorakenteiden kehittämistä. Vuoden 2015 alussa, osana tutkimuslaitosuudistusta, Metlan, MTT:n, RKTL:n sekä Tike tilastojen fuusiosta syntynyt Luonnonvarakeskus (Luke) on rakennettu tukemaan Suomen siirtymistä biotalousyhteiskuntaan. Luke hakee myös uusia tapoja toimia yritysrajapinnassa. Luken toiminta kattaa koko arvoketjun kuluttajalta pelloille ja metsiin. Strategisia vaikuttavuusalueita ovat biomassapohjaiset tuotteet ja energia, ruokajärjestelmä ja ruokaturva, hyvinvointi ja terveys sekä luonnonvaratalous ja politiikka. Jotta laitosten henkilöstön osaaminen jatkossa palvelee biotaloutta, eri laitosten henkilöt sijoitettiin loppuvuodesta 2014 osaamisensa perusteella neljään tutkimusyksikköön, tilastopalvelut- ja sisäiset palvelut -yksikköön. Fuusio valmisteltiin MMM:n asettamassa Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen yhdeksässä työryhmässä ja valmistelu vaati vuosina 2013 2014 merkittävät resurssit kustakin fuusioituvasta laitoksesta. Samaan aikaan tutkimusrahoitusuudistus leikkasi vuonna 2014 valtion perusrahoitusta ja leikkaa sitä 25 % vuoteen 2017 mennessä. Tämä merkitsee sitä, että kilpaillun täydentävän rahoituksen osuus myös metsäntutkimuksessa lisääntyy ja on kehitettävä uusia toimintamalleja, jotta metsäntutkimus voi entistä paremmin palvella yksityisen ja julkisen sektorin asiakkaita. Haastavasta tilanteesta huolimatta Metla teki vuonna 2014 historiansa parhaan tuloksen. Tulostavoitteet saavutettiin ja tuotosten määrässä tavoitteet ylitettiin henkilötyövuosivähennyksistä huolimatta, eikä tuotosten laatu kärsinyt. Metlan täydentävän rahoituksen tavoite 11,5 milj. euroa ylitettiin 0,651 miljoonalla eurolla ja se oli tilinpäätöskaudella 12,151 milj. euroa. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus, 69 %, oli erinomainen. Ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden osuus koko Metlan menoista oli 19 %. Osuus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2 %-yksikköä. Metsäntutkimus siirtyi hyvässä kunnossa Lukeen ja toi mukanaan vuodelle 2015 siirtyvänä rahoituksena 6,2 miljoonaa euroa. Vuosi 2014 oli haastava Metlan henkilöstölle. Sekä määrälliset että laadulliset tavoitteet asetettiin korkealle ja yhteinen tavoitetila oli viedä metsäntutkimus kilpailukykyisenä Luonnonvarakeskukseen. Tässä onnistuttiin hyvin yhteiseen hiileen puhaltamalla. Kiitos erinomaisesta tuloksesta kuuluu kaikille metlalaisille. 3
Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä viranomaistehtävät Metlan tutkimustoiminnan strateginen päämäärä on metsiin perustuvan elinkeinotoiminnan edistäminen, jota strategiset vaikuttavuusalueet Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta ja Kestävät metsänkasvatusketjut tukevat. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta edistetään Metsät ja yhteiskunta ja Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot -vaikuttavuusalueilla. Laitoksen voimavaroja on pyritty kohdentamaan kahdelle ensin mainitulle vaikuttavuusalueelle. Metla toteutti tutkimus- ja kehittämistehtäviä tutkimusohjelmilla, osallistumalla yhdessä muiden tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän kanssa kansallisiin ja EU:n tutkimusohjelmiin, useilla temaattisilla hankeryhmillä ja yksittäisillä tutkimushankkeilla. Metlalla oli vuonna 2014 kuusi tutkimusohjelmaa, joista Puumateriaalit ja -tuotteet biotalouden rakentamisessa -, Metsät moneen käyttöön - ja Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut -tutkimus- ja kehittämisohjelmat käynnistyivät vuoden alussa. Uusilla ohjelmilla pyrittiin takaamaan biotalouden tärkeillä teema-alueilla toiminnan jatkuvuus ja tutkimushenkilöstön työrauha fuusiovaiheen yli. Metlan ohjelmista Puumateriaalit ja -tuotteet biotalouden rakentamisessa -, Metsät moneen käyttöön - sekä Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut -tutkimus- ja kehittämisohjelmat tukevat MMM:n vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista metsiin perustuvan biotalouden edistämisessä. Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito - sekä Metsät ja vesi -tutkimusohjelmat tuottavat tietoa ja osaamista metsätalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Metlan ja VTT:n yhteinen mittava ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma tuo uusia ratkaisuja puuperäisen energian käyttöön. Omien ohjelmien lisäksi Metla on mukana LYNET-laitosten yhteisissä ohjelmissa ja Strategisten huippuosaamisen keskusten (SHOK) ohjelmissa. FIBIC-SHOKin Tulevaisuuden biojalostamot -ohjelmassa (FuBio) Metla on kehittänyt paineistettuun kuumavesiuuttoon perustuvan menetelmän biorefinetuotteiden lähtöaineiden, pitkäketjuisen hemiselluloosan ja rikkivapaan ligniinin, erottamiseksi puusta. CLEEN- ja FIBIC-SHOKien yhteisessä ohjelmassa Sustainable Bioenergy Solutions (BEST) arvioitiin mm. biomassapotentiaalia ja biomassan saatavuutta sekä laadittiin hakkuutähteen ja energiarangan kuivumismallit, jotka Ilmatieteen laitoksen sääpalveluun yhdistettynä, tarjoavat energiayritysten polttoaineenhankinnalle entistä paremman hallinnan. Metla toimii myös Digile-SHOK:in Data to Intelligence (D2I)/Forest Big Data -ohjelmassa. Metla kehitti ohjelmassa ennustemalleja ja laati laskentaohjelmiston, jonka avulla metsikkötason metsävaratiedon perusteella voidaan ennustaa puuston runkolukusarja ja puiden runkotilavuudet. Metlan viranomaistehtävät perustuvat tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuottamaan osaamiseen ja ne toimivat tiedon- ja teknologian siirrossa tuottamalla julkisia palveluita ja asiantuntijatukea. Asiantuntijatuki on tärkeä tutkimuksen ja tutkimusasiantuntemuksen kytkemiseksi sekä poliittiseen että käytännön metsätalouden päätöksentekoon. Vuoden 2014 toiminnasta mainittakoon VMI:n maastokoealan muutos, jonka seurauksena koeala soveltuu aiempaa paremmin tukiaineistoksi laserkeilauspohjaiseen inventointiin. Muutos toteutettiin Suomen metsäkeskuksen kanssa tehtynä selvitystyönä tiedonkeruun eri vaiheiden yhdistämiseksi. Metsänjalostus 2050 -ohjelman tavoitteet täyttyivät hyvin. Risteytyksiä ja siitepölyn keruita tehtiin männyn ja kuusen hyvän kukinnan ansiosta ennakoitua enemmän. Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon toiminta käynnistyi vuonna 2014 Metlan, SYKE:n, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion, Suomen metsäkeskuksen, Metsähallituksen ja ELY-keskusten yhteistyönä. Metlan asiantuntijat osallistuivat Kansallisen metsäohjelman (KMO), Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) toteutukseen ja 4
seurantaan. Metla tuki myös metsäpoliittisen ohjelman ja Metsästrategia 2025 -ohjelman valmistelua mm. tuottamalla vaikutusarvioinnit. Henkilötyövuosien vähenemisestä huolimatta Metlan tuotokset lisääntyivät. Lisäys on huomattava vertaisarvioiduissa julkaisuissa, joita valmistui 316 kpl (tavoite 230 kpl). Myös tiedon ja teknologian siirron suoritteissa tavoitteet saavutettiin. Metla pystyi nostamaan tutkimuksen laatua ja pitämään vuonna 2013 saavutetun tason tiedon käytäntöön viennissä. LYNET-yhteistyö Metla osallistui viiteen LYNET-tutkimusohjelmaan. Ohjelmayhteistyö on generoinut sekä kansallisia että kansainvälisiä tutkimushankkeita. Lisäksi Paikkatieto-ohjelman esitys Avoin paikkatiedon tutkimusinfrastruktuuri valittiin potentiaalisena hankkeena Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle jo aiemmin valittujen metsäpuiden tutkimustaimitarhan (Suonenjoki) ja juuristolaboratorion (Joensuu) rinnalle. Viimeksi mainitut ovat osa kansallista Ilmakehä- ja ympäristötutkimuksen tutkimusinfrastruktuuria (INAR RI). Metlan, RKTL:n, SYKE:n ja MTT:n EU-rahoitteinen LifeData-hanke on ensimmäinen suuri toiminnallinen yhteishanke, jossa luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNETin hyödyt konkretisoituvat. Yhteisen datapolitiikan ja organisaatioiden palvelukartan pohjalta kehitetään luonnonvaraaineistoihin perustuvia palveluja. Lopputuloksena tiedonhakijalle ovat joustavat tiedonhakuratkaisut. Kansainvälinen yhteistyö Metlan toiminta oli vilkasta EU:ssa ja muualla kansainvälisellä tasolla. Metla osallistui European Innovation Partnership on Raw Materials (EIP), European Public-Private Partnership on Bio-based Industries (BBI) ja Standing Committee for Agricultural Research (SCAR) toimintaan tavoitteena metsäntutkimuksen painoarvon lisääminen tulevissa EU-tutkimusrahoitushauissa. Forest-based Sector Technology Platformin (FTP) ja InnovaWoodin toimijoiden kanssa osallistuttiin EIP ECAMOB-sitoumukseen (call for comittment) tutkimusyhteistyön tiivistämisestä puutuotearvoketjuissa. Metla koordinoi toista EIPsitoumusta (SWEETSTOCK) tavoitteena biojalostamoiden kilpailukykyisen raaka-aineen turvaaminen. EU:n rahoittamia puiteohjelma-, lähialue ja Life+ -hankkeita oli käynnissä 22 hanketta, joista Metla koordinoi kuutta konsortiota. Metlan asiantuntijat osallistuivat lukuisiin kehittyvien maiden metsätalouden kehittämisprojekteihin ja asiantuntijapalvelujen tuottamiseen mm. UM:n rahoittamissa instituutioiden välisissä IKI-kehitysyhteistyöhankkeissa Mosambikissa, Keniassa ja Mongoliassa. Yhteistyö jatkui tiiviinä Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) kanssa. Metlan toiminta oli vahvasti esillä metsäntutkimuslaitosten kansainvälisen järjestön, IUFRO:n, maailmankonferenssissa, sillä Metla koordinoi mm. kahta IUFRO:n pääosastoa ja kolmea erityisohjelmaa. Metla oli myös mukana EFI:n Pohjois-Euroopan aluetoimiston, EFINORD, toiminnassa ydinpartnerina. Myös FAO ja UNECE ovat Metlalle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Metla osallistui aktiivisesti FAO/ UNECE:n alaisen metsä- ja metsäteollisuuskomitean ja sen alaryhmien työskentelyyn. Yhteistyö Venäjään ja itäiseen Eurooppaan jatkui useissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Euroopan Metsäinstituutti, Itä-Suomen yliopisto ja Metla tiivistivät Venäjä-yhteistyötä käynnistämällä ohjelman Young Leadership Programme on the Russian Forest Sector. Metlan ylläpitämä Idän metsätieto - ja Lesinfo-tietopalvelu sekä Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu (KIEMET) palvelivat metsäammattilaisia Suomessa ja kohdemaissa. 5
Metlan tutkijat ja viranomaistehtävien asiantuntijat tukivat ministeriöitä kansainvälisissä asiantuntijaja politiikkatukitehtävissä (kansainväliset sopimusneuvottelut, asiantuntijalausunnot, selvitykset, työryhmäjäsenyydet ja kuulemistilaisuudet). Monet viranomaistoiminnot ovat osa kansainvälistä raportointia, kuten kasvihuonekaasujen laskenta, VMI, metsätuotteiden tuotanto- ja kauppatilastot sekä metsäpuiden geenivaratyö. Toiminnan kehittäminen Toimintojen kehittäminen jatkui ottamalla erityisesti huomioon tutkimuslaitosfuusion tarpeet. Metsäntutkimuslaitoksen toimialariippumattomat ict-tehtävät siirrettiin Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorille. Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely toteutettiin huhti-toukokuussa 2014. Kysely palvelee jatkossa Luken asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmän suunnittelua. Toimitilojen käyttöä tehostettiin luopumalla osasta toimitiloja. Metlalaiset osallistuivat aktiivisesti MMM:n vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman kärkihankkeisiin, ELMA ja LUHTI 2015, sekä muiden ydintoimintoanalyysitehtävien toteuttamiseen. Luonnonvarakeskuksen valmistelu vaati erityisen paljon valmistelijoiden voimavaroja. Tästä huolimatta Metlassa pystyttiin ylittämään asetetut tulostavoitteet. 6
2 Tuloksellisuuden kuvaus 2.1 Vaikuttavuus Valtion vuoden 2014 talousarvioesityksen mukaan Metla tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista tuottamalla tietoa ja osaamista: metsiin perustuvan biotalouden edistämiseksi metsätalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi puuperäisen energian ja puun käytön, erityisesti puurakentamisen tueksi. Metla toteuttaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa 2008 2016 (METSO) sille asetettuja toimia ja osallistuu Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) toteutukseen. Metla tukee toiminnallaan biotalousstrategian ja VN:n luonnonvaraselonteon toteutusta sekä metsäpoliittisen selonteon valmistelua. 2.1.1 Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet Metlan toiminta on yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti vaikuttavaa ja se on tukenut metsäperustaisten elinkeinojen tietotarpeiden lisäksi monien hallinnonalojen tietotarpeita. Metla onnistui toiminnassaan erinomaisesti arvioitaessa asiaa tulossopimuksessa kuvatuilla tuloksellisuuden tunnusluvuilla. Näillä tunnusluvuilla Metlan vuoden 2014 tulos oli kokonaisuudessaan kaikkien aikojen paras. Tuloksen erinomaisuutta korostaa lisäksi se, että samalla Metlassa toteutettiin kaikki Luonnonvarakeskukseen siirtymisen edellyttämät säästötoimet. Metla siirtyi Luonnonvarakeskukseen taloudellisesti vahvana yhteiskunnallisena vaikuttajana. Toiminnan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota ja muun muassa tutkimus- ja kehittämisohjelmissa sitoutettiin tutkimuksen hyödyntäjät hanketyöskentelyyn entistä kiinteämmin. Käynnissä olevissa ohjelmissa otettiin huomioon väliarviointien tulokset ja ohjelmien ohjausryhmien näkemykset. Päättyneiden tutkimusohjelmien loppuarviointien tulokset hyödynnettiin ja keskeiset tulokset kerrottiin toimijoille loppuseminaareissa ja erilaisissa raporteissa. Metla tuki ministeriön pääluokkaperusteisia vaikuttavuustavoitteita tutkimus- ja kehittämisohjelmilla sekä osallistumalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman 2008 2016 (METSO) ja Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) toteutukseen. Lisäksi Metla osallistui biotalousstrategian ja Metsästrategia 2025 valmisteluun sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Metlan tutkimustoiminnan painopiste jakaantui strategian ja tulossopimuksen mukaisesti eri vaikuttavuusalueille. Asiakasläheisyyttä toteutettiin yhteisissä tutkimus- ja kehityshankkeissa, toimimalla aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskittymissä (FIBIC, CLEEN ja DIGILE shokit), OSKE-verkostoissa, ohjelmien ohjausryhmissä ja alueellisissa neuvottelukunnissa. Metsäalan ennakointi integroitiin tutkimus- ja kehityspalveluihin sekä tiedon ja teknologian siirtoon. Tutkimustulosten käytäntöön viennin tehostamiseksi Metla jatkoi yhdessä Suomen metsäkeskuksen kanssa yhteistä koulutusta uuden metsälain metsänkasvatusmenetelmistä vuonna 2014. Alueellisia tutkimuspäiviä ja sidosryhmätilaisuuksia järjestettiin onnistuneesti (ns tupa täynnä ) useilla paikkakunnilla. Metlan METINFO:oon koottuja tietopalveluja kehitettiin edelleen ja alan toimijat käyttivät niitä erittäin 7
paljon. Uusia työkaluja julkaistiin toimijoiden käytettäväksi. Monilähdeinventointiin perustuvia metsävaratietoja katsottiin 19,7 milj. karttatiiltä Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkunasta ja Metlan omassa latauspalvelussa oli 1 893 latauspyyntöä 10 598 karttalehdestä. Metsätilastollinen tietopalvelu avattiin avoimeen käyttöön palvelemaan entistä paremmin yhteiskunnan tietotarpeita. Metlan toiminnan alueellinen vaikuttavuus lisääntyi yhteishankkeilla, joita toteutettiin useiden yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Toiminnassa maakuntaliittojen ja ELY-keskusten EU:n aluekehityksen rahoitustuki oli erittäin merkittävä. Viranomaistehtävistä yhteiskunnalliselta vaikuttavuudelta merkittävimmät ovat valtakunnan metsien inventointi, metsätilastot, metsänjalostus sekä metsätuhopalvelu. Yhteiskunnan tuleviin tietotarpeisiin Metla vastasi käynnistämällä kaksi uutta tietopalvelua, joista toinen oli vesipuitedirektiivin metsävaikutusten seurantaan ja toinen metsäympäristössä esiintyviin vieraslajeihin. Viranomaistehtävien vaikuttavuutta arvioitaessa on muistettava, että jokaisella viranomaistehtävällä on yleensä oma kohderyhmä. Esimerkiksi metsätalouden kasvinsuojeluaineiden tarkastuksen keskeinen kohderyhmä ovat taimituottajat ja välillisesti metsätalouden toimijat yleensä. Kohderyhmä on pieni, mutta erittäin tärkeä metsätaloudessa. 2.1.2 Toteutuneiden tutkimusohjelmien vaikutusten seuranta: ohjelmien loppu- ja väliarviointi Metsästä hyvinvointia tutkimus- ja kehittämisohjelman (HYV) loppuarviointi Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelman (2008 2013) loppuarviointi toteutettiin suunnitellusti keväällä 2014. Loppuarviointiraportti valmistui kesäkuussa 2014. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 Tulostavoite saavutettiin. Loppuarviointi osoitti tutkimusohjelman vastanneen hyvin asetettuihin tavoitteisiin ja kysymyksiin. Loppuarvioinnissa esitettiin huoli alan tutkimus- ja kehitystoiminnan jatkuvuudesta. Osa näistä teemoista on mukana käynnissä olevassa Metsät moneen käyttöön tutkimusohjelmassa. Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut tutkimus ja kehittämisohjelman (PUU) loppuarviointi Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut -tutkimus- ja kehittämisohjelman (2009 2013) loppuseminaari pidettiin 18.3.2014 Suomen luontokeskus Haltiassa Espoossa. Ohjelman loppuraportti julkaistiin sarjassa Metlan työraportteja sarjassa (nro 284). Samassa yhteydessä toteutettiin ohjelman loppuarviointi. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 8
Asetettu tulostavoite saavutettiin. ForestEnergy2020 - Wood Energy Research and Innovation Programme pathways to 2020 and beyond (tutkimus- ja innovaatio-ohjelma) ForestEnergy2020 -väliarvioinnin aineisto kerättiin ohjelman työpakettien vastuututkijoilta, johto- ja viestintäryhmältä, ohjausryhmältä sekä korkean tason vaikuttajaryhmältä. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Alustavien tulosten mukaan erityisesti metsäenergian saatavuuden ja korjuuketjujen tutkimusta pidettiin tärkeänä ja onnistuneena. Ohjelman ohjausryhmätyöskentelyä tulee tehostaa ja politiikkavaikuttavaa ja lisätä yhteenvetoja tuottavaa raportointia. Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito tutkimusohjelman (MHO) väliarviointi Tutkimusohjelman väliarviointi toteutettiin marraskuussa 2014. Ohjelman vahvuutena arvioijat pitivät erityisesti tutkimustiedon siirtoa käytännön toimijoille. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 Ohjelma on ollut aktiivinen tiedon ja teknologia siirrossa. Tätä työtä on erittäin tärkeä jatkaa vähintään samalla tasolla kuin tähän asti. Taulukko 1. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmien väli- ja loppuarvioinnit v. 2014 Metlan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmien väli- ja loppuarvioinnit Toteutuma 2012 Toteutuma 2013 Tavoite 2014 Toteutuma 31.12.2014 Toteutuneiden tutkimusohjelmien vaikutusten seuranta: ohjelmien väli- ja loppuarviointi Loppuarvioinnit: - MKL 2007-2011 - SUM 2008-2011 - MIL 2007-2012 Loppuarvioinnit: - HYV 2008-2013 - PUU 2009-2013 valmistunut 6/2014 valmistunut 5/2014 Väliarvioinnit: - PUU 2009-2013 Väliarvioinnit: - ForestEnergy 2020 - MHO valmistunut 11/2014 valmistunut 11/2014 MKL Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu tutkimus- ja kehittämisohjelma SUM Suometsätalous tutkimusohjelma MIL Metsäekosysteemin toiminta sekä metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa -tutkimus- ja kehittämisohjelma PUU Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut tutkimus- ja kehittämisohjelma HYV Metsästä hyvinvointia -tutkimus- ja kehittämisohjelma MHO Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito -tutkimusohjelma ForestEnergy2020 Wood Energy Research and Innovation Programme pathways to 2020 and beyond -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma 9
Tulostavoite: Luonnonvarakeskuksen yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle määritellään tavoitteet ja mittarit tutkimuslaitosten yhteisessä valmistelussa. Luonnonvarakeskuksen toiminnan tunnusluvut valmisteltiin tulossopimuksen tunnusluvut -työryhmässä. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Tunnusluvut raportoitiin vuoden 2015 tulossopimuksen valmistelussa. 2.1.3 Strategiset vaikuttavuusalueet Metlan strategisen vaikuttavuusalueen `Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta` kustannukset alenivat n. 1 milj. vuodesta 2013. Metsät ja yhteiskunta vaikuttavuusalueen kustannukset nousivat edellisestä vuodesta n. 1 milj.. Maksullisen palvelutoiminnan tuottotavoite ylittyi. Taulukko 2. Metlan toiminnan kustannukset ydinprosesseittain (voimavarojen suuntaaminen, 1 000 /v ja %) Taloudellisuus Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma 2012 % % Kustannukset* 1 000 56 641 55 066 54 599 57 469 Ydinprosessit Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto 48 141 85 46 562 85 46 198 85 47 916 83 Strategiset vaikuttavuusalueet 1. Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta 18 400 38 15 916 34 17 122 37 17 990 38 2. Metsät ja yhteiskunta 8 500 18 9 199 20 8 424 18 8 358 17 3. Kestävät metsänkasvatusketjut 15 241 32 14 632 31 14 073 31 15 397 32 4. Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot 3 500 7 4 049 9 4 057 9 3 497 7 Maksullinen palvelutoiminta 2 500 5 2 766 6 2 522 5 2 674 6 Viranomaispalvelut 8 500 15 8 504 15 8 401 15 9 553 17 10
60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 1. Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta 2. Metsät ja yhteiskunta 3. Kestävät metsänkasvatusketjut 4. Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Maksullinen palvelutoiminta Viranomaispalvelut 10 000 0 Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Kuva 1. Metlan kokonaiskustannukset strategisilla vaikuttavuusalueilla, maksullisessa palvelutoiminnassa ja viranomaispalveluissa v. 2012 2014. 2.2 Metlan toiminnalliset tavoitteet Toiminnan tuloksellisuutta on kuvattu myös arvosanalla seuraavasti: 5 = erinomainen tulos, 4 = hyvä tulos, 3 = tyydyttävä tulos, 2 = välttävä tulos, 1 = huono tulos ja 0 = ei tulosta. Myös arvosanan puolikkaita (esim. 4,5) on käytetty. 2.2.1 Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ja sen kehitys osa-alueittain A. Metsäntutkimuslaitoksen ydintoimintojen keskeiset tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Tulostavoite: Metla edistää toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista toteuttamalla vuonna 2014 omia ja yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa käynnistettyjä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmia: Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito (2012 2016) (tutkimusohjelma) Metsät ja vesi (2013 2017) (tutkimus- ja kehittämisohjelma) ForestEnergy2020 (2012 2016) (tutkimus- ja innovaatio-ohjelma) Metsä- ja puubiomassaperäiset tuotteet ja palvelut (2013 2017) (tutkimus- ja kehittämisohjelma) Metsät moneen käyttöön (2014 2018) (tutkimus- ja kehittämisohjelma) Puumateriaalit ja -tuotteet biotalouden rakentamisessa (2014 2018) (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelma) Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmien tulos- ja kehittämistavoitteet toteutuivat hyvin. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmien tuotokset ja laadunhallinta, arviointi tulostavoitteiden toteutumisesta sekä tulosanalyysit ovat liitteessä 1. 11
Tulostavoite: Metla osallistuu Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) seurantaan ja toimenpideohjelman toimeenpanoon sekä työskentelee sihteeristössä ja työryhmissä ml. vuoden 2014 seurantaraportin valmistelu. Metla osallistuu Metsästrategia 2025 -ohjelman valmisteluun, Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman 2008 2016 (METSO) toteutuksen seurantaan ja tiettyjen toimien toteutukseen (liite 1) sekä Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) toteutukseen. KMO:n, METSO:n, Metsästrategia 2025 -ohjelman ja MSO:n tulostavoitteet toteutuivat hyvin. Tulostavoitteiden tuotokset ja laadunhallinta, arviointi tulostavoitteiden toteutumisesta sekä tulosanalyysit ovat liitteessä 1. Tulostavoite: Metla toteuttaa viranomaistehtäviin kuuluvat viranomaispalvelut sekä seurannat, tietovarantojen ylläpidon ja muut ministeriöiden kanssa erikseen sovittavat viranomaistehtävät. Viranomaistehtävien tulostavoitteet toteutuivat hyvin. Tulostavoitteiden viranomaistehtävien tuotokset ja laadunhallinta, arviointi tulostavoitteiden toteutumisesta sekä tavoitteiden analyysit ovat liitteessä 1. Tulostavoite: Valmistaudutaan rahoitusrakenteen muutokseen tehostamalla erityisesti ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankintaa ja kehitetään asiakasrahoitteista toimintaa. Metlan hankkeiden tuotot ylittivät tulossopimuksen tavoitteen. Tuottojen toteutumista arvioitiin kuukausittain ja hankekohtaiset selvitykset tuotoista tehtiin myös vuoden 2015 toiminnansuunnittelussa. Kuukausittain seurataan rahoituspäätösten ja sopimusten perusteella tuleville vuosille ennakoitujen tuotto-odotusten määrää sekä rahanhakurekisterissä avoinna olevien ulkopuolisen rahoituksen hakemusten euromäärää. Vuoden 2015 ulkopuolisen rahoituksen hankinnan tehostamiseen kiinnitettiin huomiota. Ulkopuolisen rahoituksen hankehakemukset 2014 tavoite 2014 toteuma 2013 toteuma 2012 toteuma Hakemukset yhteensä, kpl 130 110 144 117 josta hyväksytyt rahoituspäätökset, kpl 91 61 95 91 josta hyväksytyt rahoituspäätökset, % 70,0 55,5 66,0 77,8 Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelmaan laadittiin yhteiset toimet täydentävän rahoituksen lisäämiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi. Toiminnansuunnittelussa ohjeistettiin, että ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden käynnistämisessä ja toteuttamisessa tulee kiinnittää huomiota hankkeiden kokonaiskustannuksiin sekä Luonnonvarakeskukselle edulliseen kustannusarvioon koko hankkeen elinkaaren ajan. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 5 Rahoitusrakenteen muutokseen vastattiin euromääräisesti erinomaisen hyvin ja tavoitteet ylittyivät selvästi. Myös täydentävän rahoituksen kustannusvastaavuus oli erinomainen yhteisrahoitteisissa hankkeissa ja maksullisessa palvelutoiminnassa. 12
Tulosta on pidettävä kuitenkin erinomaisena, koska se osoittaa, että myönnetyt rahoituspäätökset olivat euromäärältään selvästi suurempia kuin tavoitteeksi asetettiin. Rahoitusrakenteen kehityssuunta oli hyvä, koska siinä siirryttiin kohti entistä isompia hankkeita. Hakemusten lukumäärään vaikutti myös se, että vuosi 2014 oli monen eri EU:n rahoitusinstrumentin rahoituskauden viimeinen vuosi. Samaan aikaan seuraavan rahoituskauden haut eivät olleet vielä avoinna. Rahoituskauden vaihtuminen erilaisine viiveineen näkyi myös siinä, että moni vuonna 2014 myönnetty EU-rahoitus eteni tutkimussopimuksen allekirjoitukseen vuoden 2015 puolella. Tulostavoite: Metla osallistuu yhteistyössä muiden laitosten kanssa LYNET-yhteenliittymän yhteisten tutkimusohjelmien toteutukseen ja valmisteluun: Biotalous (2011 2015) Ilmastonmuutos (2011 2015) Kestävä maankäyttö (2011 2014) Itämeri (2011 2015) Paikkatiedon tutkimusohjelma (2014 2018) LYNET-yhteenliittymän yhteisten tutkimusohjelmien valmistelu ja toteutus onnistuivat hyvin. LYNETtulostavoitteiden tuotokset ja laadunhallinta, arviointi tulostavoitteiden toteutumisesta sekä tulosanalyysit ovat liitteessä 1. Taulukossa 3 on ydinprosessien toiminnan kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet vuosina 2012 2014. Kustannukset laskivat 2,870 milj. euroa vuodesta 2013. Kustannuskehitykseen vaikuttivat eniten henkilöstövähennykset ja toimitilojen uudelleenjärjestelyt. Taulukko 3. Kustannukset, tuotot ja henkilövuodet toiminnoittain Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteutuma 2012 Metsäntutkimuslaitos Kust. Tuotot Kust. Tuotot Kust. Tuotot Kust. Tuotot Htv Htv Htv 1 000 1 000 1 000 1 000 Htv - Tutkimus ja kehittäminen 48 141 11 500 531 46 562 12 151 534 46 198 11 596 558 47 916 10 448 581 - Viranomaistehtävät 8 500 0 125 8 504 0 108 8 401 0 110 9 553 0 124 Yhteensä 56 641 11 500 656 55 066 12 151 642 54 599 11 596 668 57 469 10 448 705 13
Taulukko 4. Henkilöstön määrä henkilötyövuotta 2014 2013 2012 Koko htv Metlan mom Koko htv Metlan mom Koko htv Metlan mom MMM:n asettama htv-kiintiö (621) (632) (641) Henkilötyövuodet, toteuma yhteensä, josta 642 618 668 650 699 677 Ydinprosessit Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto 419 398 440 425 435 416 Maksullinen palvelutoiminta 21 21 22 22 25 25 Viranomaispalvelut 92 92 94 92 103 101 Tukiprosessit Strateginen johtaminen 27 27 29 29 42 42 Tutkimuksen tukipalvelut 17 16 16 16 20 20 Sisäiset palvelut 66 64 67 66 74 73 Tutkimuksen tukipalvelut 3 % Strateginen johtaminen 4 % Sisäiset palvelut 10 % Viranomaispalvelut 15 % Maksullinen palvelutoiminta 3 % Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto 65 % Kuva 2. Henkilöstön jakautuminen prosesseille vuonna 2014. B. Taloudellisuuden tunnusluvut Henkilöstömenojen %-osuus kokonaismenoista oli 68,8 % (69,6 % v. 2013) ja asetettu tavoite, 70 %, saavutettiin. Toimitilavuokrakulujen %-osuus kokonaismenoista oli tavoitteen mukainen 9,9 % (10,2 % v. 2013). Tietotekniikkamenojen %-osuus kokonaismenoista oli 4,9 %. Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/tutkijahtv olivat 160 000 euroa (tavoite 147 000 ), tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/htv 73 000 euroa (tavoite 86 000 ) ja tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/julkaisu 112 000 euroa (tavoite 144 000 euroa). Yhteisrahoitteisen ja maksullisen palvelutoiminnan tuotot/tutkijahtv olivat 42 000 euroa (tavoite 31 000 euroa). Tuotot kasvoivat vuodesta 2013 ja ylittivät asetetun tavoitteen 31 000 euroa. 14
Taulukko 5. Taloudellisuuden tunnuslukuja Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Henkilöstömenojen %-osuus kokonaismenoista 70 68,8 69,5 69,2 Toimitilavuokrakulujen %-osuus kokonaismenoista 9,9 9,9 10,2 9,7 Tietotekniikkamenojen %-osuus kokonaismenoista 9,1 4,9 5,0 4,7 Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset t / tutkija htv 147 160 151 147 Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset t / htv 86 73 69 69 Tutkimustoiminnan kokonaiskuskustannukset t / julkaisu 144 112 148 143 Yhteisrahoitteisen ja maksullisen toiminnan tuotot t / tutkijahtv 31 42 38 32 180 1 000 160 140 120 147 160 151 147 144 148 143 Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma 2012 100 112 80 60 40 86 73 69 69 20 31 42 38 32 0 Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / tutkija htv Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / htv Tutkimustoiminnan kokonaiskuskustannukset / julkaisu Yhteisrahoitteisen ja maksullisen toiminnan tuotot / tutkija htv Kuva 3. Taloudellisuuden tunnuslukuja v. 2012 2014. C. Tutkimustoiminnan tuotokset Tutkimustoiminnan tuotokset/tutkijahtv nousivat edellisestä vuodesta ja olivat 1,4 kpl/tutkijahtv (1,1 kpl v. 2013). Toteumasta referoidut julkaisut olivat 1,1 kpl ja muut tieteelliset julkaisut 0,3 kpl. Tiedon ja teknologian siirron suoritteet/tutkijahtv nousivat ja olivat 10,6 kpl/tutkijahtv (10,1 kpl v. 2013). Luvuissa ovat myös viranomaistoimintojen tuotokset, joita on erityisesti tiedonsiirrossa. Tilastokeskuksen tuottavuuslaskenta on lopetettu, joten Tilastokeskuksen mallilla raportoitua työn tuottavuuden 3 vuoden keskiarvoa ei enää ole saatavissa. Taulukko 6. Tuottavuus Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Tutkimustoiminnan tuotokset / tutkija htv 1,0 1,4 1,0 1,0 Tiedon ja teknologian siirron suoritteet / tutkijahtv 10,6 10,1 8,5 15
12 10 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma 2012 8 6 4 10,6 10,1 8,5 2 0 1,4 1,1 1,0 Tutkimustoiminnan tuotokset / tutkija htv Tiedon ja teknologian siirron suoritteet / tutkija htv Kuva 4. Tuottavuuden tunnuslukuja v. 2012 2014. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / tutkijahtv kasvoivat edellisvuodesta. Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/julkaisu laskivat. Maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot/tutkijahtv nousivat. Pääosin tulostavoitteet saavutettiin ja osa tavoitteista ylitettiin. D. Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Maksullinen palvelutoiminta Tulostavoite: Metlan maksullisen toiminnan liikevaihtotavoite on 2,5 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset ja toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Maksullisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2014 yhteensä 2,982 milj. euroa. Tuotoista 2,964 milj. euroa oli myyntituottoja ja 0,017 milj. euroa muita tuottoja. Maksullisen toiminnan muut tuotot olivat pääsääntöisesti vuokratuloja. Myyntituotot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,247 milj. euroa. Kokonaistuottokertymä kasvoi 9,0 % vuoden 2013 tasosta ja se ylitti vuoden 2014 talousarvion 2,5 milj. euron tavoitteen 19,3 %:lla. Myyntituotot saatiin tilaustutkimuksista (osuus tuotoista 66,0 %), analyysi- ja testaustoiminnasta (osuus tuotoista 11,0 %) ja asiantuntijapalveluista (osuus tuotosta 9,8 %) sekä siemen-, varte- ja taimimyynnistä (osuus tuotoista 9,2 %). Lisäksi tuloja saatiin julkaisumyynnistä, atk-ohjelmien lisenssituloista ja valokuvauspalveluista. Metlan maksullisen palvelutoiminnan suurin asiakasryhmä olivat valtion virastot ja laitokset, joiden osuus oli 49,3 % tuotoista. Tulot olivat pääosin tilaustutkimuksia ja analyysi- ja testaustoiminnan tuloja. 16
Yritykset olivat toiseksi suurin asiakasryhmä, jonka osuus tuotoista oli 34,3 %. Yrityksiltä saadut tulot tulivat pääasiassa tilaustutkimuksista sekä asiantuntijapalvelujen ja vartteiden myynnistä. Metsäkeskusten, yliopistojen, yhdistysten, säätiöiden ja muiden talousarviotalouden ulkopuolisten yhteisöjen osuus oli 14,3 %. Myös näiltä asiakkailta saatiin eniten tuottoja tilaustutkimuksista. Lisäksi saatiin tuloja taimien, asiakaspalvelujen, analyysi- ja testaustoimintapalvelujen sekä julkaisujen myynnistä. Kunnat ostivat julkaisuja, taimia ja atk-ohjelmia. Yksityishenkilöille myytiin taimia, julkaisuja ja jonkin verran myös analyysi- ja testaustoiminnan palveluja sekä siemeniä. Maksullisen toiminnan henkilöstömäärä oli 21 henkilötyövuotta vuonna 2014. Tämä oli 1 henkilötyövuosi vähemmän kuin vuonna 2013. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 5 Maksullisen toiminnan kannattavuus oli 108 %, joten vuodelle 2014 asetettu kustannusvastaavuustavoite 100 % ylitettiin. Vuonna 2014 maksullisen toiminnan toteuttamiseen kului 1 henkilötyövuosi vähemmän kuin 2013. Taulukko 7. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma * Tavoite 2014 Toteutunut 2014 Toteutunut 2013 Toteutunut 2012 TUOTOT 2 500 000 2 982 131 2 734 928 2 395 737 KUSTANNUKSET 2 500 000 2 765 738 2 521 760 2 674 289 KUSTANNUSVASTAAVUUS 0 216 393 213 168-278 552 Kustannusvastaavuus, % 100 108 108 90 *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on liitteessä 2 sivulla 66. Yhteisrahoitteinen toiminta Tulostavoite: Yhteisrahoitteisessa toiminnassa omarahoitusosuus on 50 %. Metlan yhteisrahoitteisen toiminnan tulostavoitteeksi vuodelle 2014 asetettiin yhteensä 9,0 milj. euroa seuraavasti: muiden valtion virastojen osuus on 5,0 milj. euroa, EU:n osuus 1,0 milj. euroa ja muun valtion ulkopuolisen rahoituksen osuus 3,0 milj. euroa. Kustannusvastaavuustavoite oli 50 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja kertyi 9,169 milj. euroa, joka oli 1,9 % tulostavoitetta enemmän. Valtion virastojen osuus tuottokertymästä oli 4,655 milj. euroa, mikä oli 6,9 % tavoitetta pienempi, EU-rahoitusta tuloutettiin 1,264 milj. euroa, mikä ylitti tulostavoitteen 26,4 %. Talousarviotalouden ulkopuolelta saadun rahoituksen kertymä 3,250 milj. euroa oli 8,4 % tavoitetta suurempi. Koko yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 69 %, joka oli 38 % tulostavoitetta parempi. Nousua edellisestä vuodesta oli 5 %-yksikköä. Yli 79 % hankerahoituksesta saavutti paremman kustannusvastaavuuden kuin edellisenä vuonna. Viime vuonna vastaava luku oli yli 84 %. Paras kustannusvastaavuus 17
oli yhteisrahoitteisilla (YRT) tutkimushankkeilla 76 % (+7 %-yksikköä). Kustannusvastaavuuden paraneminen johtui kokonaiskustannusmallilla budjetoitujen hankkeiden suhteellisen osuuden lisääntymisestä viime vuoteen verrattuna. EU-hankkeiden kustannusvastaavuus 47 % oli myös viimevuotista suurempi (+10 %-yksikköä), kuten talousarviotalouden ulkopuolelta rahoitusta saavien TAU-hankkeiden kustannusvastaavuus 71 %, joka suureni edellisestä vuodesta (+7 %-yksikköä). Sen sijaan Suomen Akatemian hankkeiden kustannusvastaavuus 72 % oli viimevuotista pienempi (-2 %-yksikköä). Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 5 Eniten ulkopuolista rahoitusta sai tutkimusohjelma ForestEnergy2020, kuten myös vuosina 2012 ja 2013. ForestEnergy2020 -tutkimusohjelman osuus yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista oli 1,720 milj. euroa, mikä oli 18,8 % yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaistuotosta. Tässä tutkimusohjelmassa toteutetaan muun muassa suurinta Metlan koordinoimaa EU:n tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman osarahoittamaa hanketta, joka alkoi vuonna 2012. Vuonna 2014 Metlassa toimi 23 hanketta, jotka saivat Suomen Akatemiasta rahoitusta yhteensä 1,861 milj. euroa. Tämä oli 20,3 % yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaistuotosta. Suomen Akatemiasta vuonna 2014 saatiin rahoitusta vähemmän (-19,5 %) kuin edellisenä vuotena. Tämä aiheutui osittain siitä, että vuonna 2014 päättyi useita hankkeita, joista osan päättymispäivä oli ennen vuoden loppua. Ministeriöiltä saatiin tutkimusrahoitusta 0,880 milj. euroa, joka oli hieman pienempi kuin edellisen vuoden rahoitus (-2 %). Tekesiltä vuonna 2014 saatu rahoitusosuus 0,765 milj. euroa oli pienempi (-5 %) kuin edellisen vuoden vastaava rahoitusosuus. Vuoden 2014 aikana päättyi useita EU:n eri rahoitusohjelmista rahoitettuja hankkeita, joista yksi oli Metlan koordinoima EU:n Life+ -ohjelman rahoittama. Vuoden lopussa saatiin ensimmäiset rahoituspäätökset EU:n rakennerahastojen uudelta ohjelmakaudelta Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Taulukko 8. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma * Tavoite 2014 Toteutunut 2014 Toteutunut 2013 Toteutunut 2012 TUOTOT Tuotot yhteensä 9 000 000 9 169 179 8 861 051 8 051 998 Kokonaiskustannukset yht. 18 000 000 13 282 128 13 795 166 12 998 660 OMARAHOITUSOSUUS -9 000 000-4 112 949-4 934 115-4 946 662 Omarahoitusosuus, % 50 31 36 38 Kustannusvastaavuus, % 50 69 64 62 *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on liitteenä 3 sivulla 67. 18
Taulukko 9. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus Tulossopimus 2014 Vuosi 2014 tailu Ver- vv. 2010-2014 k.a. vv. 2009-2013 k.a. Vuosi 2013 Vuosi 2012 Vuosi 2011 Vuosi 2010 Vuosi 2009 1 000 Rahoituslähde Maksullinen palvelutoiminta 2 500 2 982 482 2 535 2 256 2 735 2 396 2 496 2 065 1 587 Yhteisrahoitteinen toiminta: - EU-rahoitus 1) 1 000 1 264 264 937 866 891 888 758 885 910 - Yhteistutkimustoiminta 2) 7 500 7 476-24 6 928 6 548 7 528 6706 6 462 6 466 5 576 - Talousarvion ulkopuolinen rahoitus 3) 500 429-71 540 635 442 458 544 828 905 Ulkop. tutkimusrahoitus yht. 11 500 12 151 651 10 940 10 305 11 596 10 448 10 260 10 244 8 978 Lisäys/vähennys % ed. vuodesta 5 11 2 0 14 24 HTV 126 137 135 141 141 123 Osuus kokonaismäärärahan käytöstä, % 19 17 16 16 17 15 1) EU-rahoitus: Metlan momentti, MMM 300129 ja Ympäristörahasto 2) Yhteistutkimustoiminta: Metlan momentti, laskutettava toiselle virastolle siirrettävä 630*-rahoitus, MMM 300129 ja UM:n momentti 249068 3) Talousarvion ulkopuolinen rahoitus: Metlan momentti ja MMM 300129 14 000 12 000 10 000 1 000 Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Yhteistutkimustoiminta EU-rahoitus Maksullinen palvelutoiminta 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Tavoite 2014 Tot. 2014 Tot. 2013 Tot. 2012 Tot. 2011 Tot. 2010 Tot. 2009 Tot. 2008 Tot. 2007 Tot. 2006 Tot. 2005 Kuva 5. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus v. 2005 2014. Vuoden 2014 tulossopimuksen tavoite 11,5 milj. euroa perustui sen tekohetkellä voimassa oleviin sopimuksiin. Taulukossa 9, kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus, sarakkeessa Vertailu tarkastellaan vuoden 2014 tulossopimuksen tavoitteen ja toteuman välistä eroa. Vuoden 2014 toteutunut kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus ylitti tulossopimuksen tavoitteen 5,6 %:lla ja edellisen vuoden toteuman 5,0 %:lla. Vuonna 2014 käytetystä ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta 11,4 milj. euroa nettobudjetoitiin momentille 30.60.01 ja 0,7 milj. euron rahoitukselle oli käytössä muiden virastojen momentti. Rahoittajista julkisen rahoituksen osuus pieneni 13,8 %, kuten myös elinkeinoelämän rahoitusosuus, joka pieneni 29,2 %. EU-rahoituksen osuus nousi merkittävästi ja oli 41,9 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Myös rahoitus muilta kotimaisilta rahoittajilta oli 65,6 % suurempi kuin vuoden 2013 rahoitus. 19
Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkeiden osuus Metlan kokonaismäärärahan käytöstä oli noin 19 %. Osuus on kasvanut edellisestä vuodesta noin 2 %-yksikköä. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkeiden käyttämien henkilötyövuosien määrä oli 126 htv. Edelliseen vuoteen verrattuna htv-määrä laski 11 htv:tä eli noin 8 %. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 5 Ulkopuolisen rahoituksen hankintaa tehostettiin lisäämällä edelleen tiedotusta ja ohjeistusta ja yhdenmukaistamalla hakemus- ja budjetointikäytäntöjä. Hakemuksen tekemiseen tarvittiin tutkimusjohtajan lupa, jota haettiin sähköisellä lomakkeella. Lupamenettelyllä koordinoitiin tutkimusrahoituksen hakua ja pyrittiin suuntaamaan rahoitusta Metlalle tärkeisiin aiheisiin. Hakemuksia seurattiin rahanhakurekisterissä, johon tutkijat kirjaavat lähettämänsä tutkimusrahoitushakemukset ja niihin saadut päätökset. 2.2.2 Valtion yhteiset toiminnot ja palvelut Tietovarantojen hyödyntäminen ja aineistojen yhteiskäytön tehostaminen Tulostavoite: Metla soveltaa LYNETin strategian mukaista aineistopolitiikkaa kehittyneiden tietojärjestelmien tukemana. Metla on noudattanut LYNETin aineistopolitiikan pääperiaatteita. Tutkimusaineistojen kuvauksia kerättiin tutkimusaineistojen kuvausjärjestelmään RADARiin. Järjestelmästä otetaan käyttöön yhteinen versio Luonnonvarakeskuksessa. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Yhteinen tutkimusaineistojen kuvauksen työkalu on tuonut toimivat ratkaisut tutkimusaineistojen kuvaamiseen ja tallentamiseen. 20