30. kesäkuuta 2015 / 1. - Liikkumisen palveluistamiseen (MaaS) tarvittavan digitaalisen datan inventaario kasvukäytävällä -

30. kesäkuuta 2015 / 1 - Liikkumisen palveluistamiseen (MaaS) tarvittavan digitaalisen datan inventaario kasvukäytävällä -

30. kesäkuuta 2015 / 2 Sisällys 1. Alkusanat ja johdanto... 4 2. Selvityksen tausta, tavoitteet ja sisältö... 5 2.1 Selvityksen tausta... 5 2.2 Suomen kasvukäytävä liikkumispalveluiden kehitysalustana... 6 2.3 Suomen kasvukäytävän visiona Euroopan johtava älyliikenteen kokeilualustasta... 7 2.4 Selvityksen sisältö... 8 3. Liikkumisen palveluistaminen (MaaS)... 10 3.1 Liikkumisen palveluistamisen ekosysteemi... 10 3.2 Liikkumisen palveluistamisen ytimessä matkaketjujen muodostaminen... 12 3.3. Liikenteen tietovarannot ovelta ovelle -palveluiden mahdollistamiseksi... 13 3.4 Liikkumisen palveluistamisen viitekehys ja -arkkitehtuuri... 14 4. Nykytila... 16 4.1. Yleistä nykytila-analyysistä... 16 4.2 Ryhmä 1 välttämättömät -nykytila... 18 4.2.1 Valtakunnallinen joukkoliikenteen koontitietokanta... 18 4.2.2 Rataliikenteen aikataulutiedot... 18 4.2.3 Digiroad... 19 4.2.4 Liikkumisen paikallisverkot - Ryhmä 1... 20 4.3 Ryhmä 2 edistyneempiä palveluita mahdollistavat -nykytila... 21 4.3.1 Tieliikenteen häiriötiedot... 21 4.3.2 Tieliikenteen tietyötiedot... 22 4.3.3 Tieliikenteen häiriöiden tilannekuvatieto... 22 4.3.4 Paikannuspisteistö - AlertC... 23 4.3.5 Tieliikenteen ajokelitiedot... 24 4.3.6 Tieliikenteen kelikameroiden tiedot... 25 4.3.7 Tieliikenteen määrä ja nopeusmittaustiedot... 25 4.3.8 Tieliikenteen sujuvuus ja matka-aikatieto... 26 4.3.9 Tiesääasemien tiedot... 27 4.3.10 Rataliikenteen junien kokoonpanotiedot... 28 4.3.11 Valtakunnallisen joukkoliikenteen reititysrajapinnat (API)... 29 4.3.12 Rataliikenteen staattiset metatiedot... 30

30. kesäkuuta 2015 / 3 4.3.13 Liikkumisen paikallisverkot - Ryhmä 2... 31 4.4 Ryhmä 3 erittäin laajoja mahdollistavat -nykytila... 32 4.4.1 Rataliikenteen reaaliaikainen sijaintitieto... 32 4.4.2 Liikkumisen paikallisverkot - Ryhmä 3... 33 5. Tulevaisuus... 34 5.1 Lähiaikoina käyttöön tulevat tietovarannot... 34 5.1.1 Waltti valtakunnallinen maksukortti... 34 5.1.2 Taksi-API Valtakunnallinen taksien tilausrajapinta... 34 5.1.3 VR-API Valtakunnallisen raideliikenneoperaattorin palvelurajapinnat... 34 5.2 Lähiaikoina tapahtuva taustajärjestelmien kehitys... 35 5.2.1 Matka.fi -koontitietokanta ja HSL - Avoin reittiopas... 35 5.2.2 Digitraffic... 35 5.2.3 Digiroad2... 35 5.2.4 Liikenneviraston paikannuspisteistö... 36 5.3 Liikkumisen yhteiskäyttöratkaisut... 36 5.4 Näkyvissä oleva pitkän tähtäimen kehitys... 36 6. Jatkotoimenpidesuositukset... 38 7. Yhteenveto... 42 Liitteet... 43

30. kesäkuuta 2015 / 4 1. Alkusanat ja johdanto Selvitystyön tarkoituksena on inventoida liikkumisen palveluiden kehittämistä tukevat oleelliset digitaaliset datat Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ulottuvalla Suomen kasvukäytävällä (http://suomenkasvukaytava.fi/). Jotta liikkumisen monipuolisia tulevaisuuden palveluita voidaan kehittää, tulee käytettävissä olla riittävän laadukkaat digitaaliset tietovarannot sekä laadukkaat, ylläpidetyt palvelurajapinnat tiedon ja palveluiden integroimiseksi osaksi liikkumispalveluita. Kasvukäytäväverkosto käynnisti järjestäytymisensä jälkeen vuonna 2014 laajan visiotyövaiheen. Liikkuminen ja älyliikenne nousivat tässä prosessissa voimakkaasti esille. Visioluonnos esiteltiin syksyllä 2014, jonka jälkeen verkoston ylin johto (neuvottelukunta) hyväksyi vision kokouksessaan 20.1.2015. Visio viitoittaa ja velvoittaakin jatkossa myös älyliikenteen hyväksi tehtävää kehittämistyötä koko kasvukäytäväalueella. Tehty inventointiselvitystyö noudattaa lisäksi Sipilän hallitusohjelman (Ratkaisujen Suomi 27.5.2015) tavoitteita ja soveltuu tavoitteisiin johtavien kärkihankkeiden sisään erityisesti liikkumisen palveluistamisen edistämisen ja kokeilukulttuurin vahvistamisen osalta. Selvitystyössä käytiin laajasti läpi kasvukäytävän liikenteen digitaalisten datojen nykytilanne ja tunnistettu lähiaikojen kehitys. Tietovarannot ja -palvelut luokiteltiin kiireellisyysryhmiin sen perusteella, kuinka tärkeitä ne ovat liikkumisen palveluiden kehittämiseksi. Ryhmittelyä noudatellen laadittiin suosituksia digitaalisen valmiuden kehittämiseksi. Työ kohdistettiin henkilöliikenteeseen vaikkakin liikenteen palveluistaminen tulevaisuudessa sisältänee myös tavaraliikenteen integraatiota. Selvitystyössä inventoitiin tietovarantojen ja palveluiden nykytilannetta työn tekijöiden olemassa olevaan tietämykseen sekä tietolähteisiin perustuen. Lisäksi työssä kuultiin lukuisaa joukkoa asiantuntijoita ja kasvukäytävän kuntia, joilla on oleellinen rooli kasvukäytävän liikennetiedon ja - palveluiden kehittymisessä. Työn ohjausryhmään ovat kuuluneet Anna-Mari Ahonen sekä Pia Eskelinen Hämeenlinnan kaupungilta. Selvitystyö on tehty Suomen kasvukäytävän toimeksiannosta asiantuntijatyönä Infotripla Oy:ssä, jossa työstä ovat vastanneet Arto Luoma ja Kimmo Ylisiurunen. Työssä on hyödynnetty lisäksi Infotriplan muun henkilökunnan laaja-alainen aihealueen asiantuntijuus. Selvitystyön on mahdollistanut Hämeen liiton myöntämä alueellinen kehittämistuki, mistä suuret kiitokset Hämeen liitolle.

30. kesäkuuta 2015 / 5 2. Selvityksen tausta, tavoitteet ja sisältö 2.1 Selvityksen tausta Selvitystyön tarkoituksena oli inventoida liikkumisen palveluiden kehittämistä tukevat oleelliset digitaaliset datat Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ulottuvalla Suomen kasvukäytävällä. Tavoitteena on edistää liikkumisen palveluistamista (MaaS Mobility as a Service), missä liikkumiseen tarvittavat palvelut ovat yhteen toimivia ja mahdollistavat ovelta-ovelle matkaketjujen muodostamisen liikkujille. Työn inventointitulokset ja työssä esitetyt kehityssuositukset tähtäävät liikkumisen palveluekosysteemin synnyn mahdollistamiseen Suomen kasvukäytävällä. Työssä on ensisijaisesti keskitytty liikkumisen palveluistamisen mahdollistaviin tietoihin, minkä lisäksi on pyritty luomaan kuva siitä, miten tilanne on lähiaikoina (1-2 vuotta) muuttumassa ja millaisia liikkumispalveluiden syntyä tukevia palvelurakenteita on syntymässä. Suomessa on kuluneen vuoden aikana tehty paljon työtä, jotta MaaS saataisiin nostettua idean tasolta todelliseksi kaupalliseksi innovaatioksi. Vahvaa ohjaavaa kehittämisroolia työssä ovat ottaneet mm. LVM, Tekes ja ITS Finland. Työhön on osallistunut lainsäätäjien, asiantuntijoiden, kehittäjien, rahoittajien ja julkisten organisaatioiden lisäksi myös laaja joukko erikokoisia yrityksiä pienistä start-upeista aina ylikansallisiin suuryrityksiin. Tämän työn aikana Suomen kasvukäytävä on suurten liikennevolyymiensa (myös pendelöinti), tiiviin taajamarakenteensa, monipuolisten matkaketjujensa, vahvojen runkolinjojensa (VT3 ja päärata lähellä toisiaan) ja systemaattisen järjestäytymisensä (kasvukäytäväverkosto) johdosta tunnistettu MaaS:iin liittyvien kokeiluiden suhteen maan parhaaksi kehitysalustaksi. MaaS (kuvataan tarkemmin jäljempänä luvussa 3) on alkeellisimmillaan palveluiden yhdistämistä, seuraavassa vaiheessa niiden maksamista ja maksuliikenteen tarkkaa hallitsemista (clearing) ja myöhemmin mm. yhteisöllisyyden vahvaa kasvamista (ns. liikkumisen Spotify tai liikkumisen Facebook ) sekä erilaisten muiden toimialojen bisnesekosysteemien linkittymistä liikkumisen bisnesekosysteemin kanssa. Mahdollisuudet ovat rajattomat. Suomalaisittain ongelmallista on ollut se, että täällä synnytetyt kehitysideat liittyvät suoraan MaaS:in myöhempiin vaiheisiin. Osasimme nähdä muita pidemmälle tilanteessa, jossa monissa muissa maissa oli kuitenkin perustyön osalta ehditty jo paljon Suomea pidemmälle. Ideamme oli siis muita edellä, mutta jalkatyö jäljessä. Onko muiden saavuttama etumatka vielä kirittävissä kiinni? Syntyykö MaaS:ista vientikelpoista palveluliiketoimintaa sen synnyinmaassa, vai ostammeko MaaS-palveluita kohta ylikansallisilta operaattoreilta? Aika näyttää. Tämän selvityksen tarkoitus on ollut saattaa alkuun kasvukäytäväalustaa koskeva kokonaisvaltainen MaaS-kehittäminen selvittämällä kohdealueella liikkumisen avoimen datan tilanne kokonaisvaltaisesti. Alueet ylittävien palveluekosysteemien kehittämistä ei ole vielä muuallakaan maailmassa juuri tehty, maailmalta löytyvät MaaS-palvelukokonaisuudet ovat paikallisia ja yleensä lähinnä kaupunkikohtaisia. Selvityksen tarkoituksena on myös helpottaa paikallisten ja kansallisten toimijoiden, omien start up:ien ja kasvuyritysten mahdollisuuksia päästä testaamaan palveluitaan koko tällä kasvukäytävän laajuisella alustalla.

30. kesäkuuta 2015 / 6 Suomen kasvukäytävän näkökulmasta tämä selvitystyö tuloksineen luo mahdollisuuden suunnitella kasvukäytävän liikkumisen kehittämistä liikennejärjestelmän digitalisoinnin keinoin. Työn tulokset ovat hyödynnettävissä edistettäessä kasvukäytävän roolia kansallisena ja jopa kansainvälisenä digitaalisen liikkumispalveluekosysteemin kehitysalustana. Selvitys auttaa käynnistämään kuntien yhteisiä tiedon harmonisointiin ja käytettävyyden parantamiseen tähtääviä hankkeita ja toteuttaa mitä parhaimmin Suomen kasvukäytävä verkoston voimassaolevaa VISIO 2020 asiakirjaa. 2.2 Suomen kasvukäytävä liikkumispalveluiden kehitysalustana Suomen kasvukäytävä voimakkaasti kehittyvä Helsinki Hämeenlinna Tampere korridori omaa vahvan kansallisen roolin ihmisten päivittäisessä liikkumisessa, työssäkäynnissä, asumisessa ja teollisuuden kuljetusten ja toimintojen alustana. Nopean liikkumisen, suuren väestömäärän, laajan työpaikkatarjonnan ja runsaan pendelöinnin (301 000 henkeä) ansiosta ko. korridori - Suomen ainoana eurooppalaisen mittapuun mukaisena kasvukäytävänä - toimii jo osittain kuin suuri kaupunki (kuva 1). Kuva 1. Kasvukäytävä ja taajamien välinen työssäkäynti 2009 (Elinvoimakartasto / Työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen kasvukäytävä verkosto, 2014)

30. kesäkuuta 2015 / 7 Kasvukäytävän toimiminen yhtenäisenä työvoimapoolina ja kansallisen kehityksen selkärankana edellyttää liikkumisen sujuvuutta. Joukkoliikenteen kokonaisuus on koko maan osalta pystyttävä jatkossa hoitamaan nykyistä paremmalla kustannustehokkuudella ja sen lisäksi vähähiilisemmin. Kasvukäytävällä tämä tarkoittaa ratkaisua, jossa selkärangan runkolinjoja VT3:a ja päärataa tulee vahvistaa sekä palvelutason että infran osalta ja runkolinjoihin liittyvä alueellinen syöttöliikenne on ajateltava palveluna perusteellisesti uudelleen. Kasvukäytävän kehittäminen joukkoliikenteenkin osalta kokonaisuutena tasaa eriarvoisuutta suurten kaupunkien ja nauhakaupungin pienempien taajamien välillä ja mahdollistaa joukkoliikenteeseen tukeutuvan opiskelun ja työssäkäynnin myös suurten keskusten väliin jäävistä kasvukäytävän osista. Julkisten organisaatioiden suorittamat henkilöliikenteen palveluostot tulee jatkossa pystyä hoitamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti yli sektorirajojen. Ostoliikenteen merkittävä hyötysuhteen parantaminen on mahdollista, mutta edellyttää muutoksia sekä nykyisiin toimintatapoihin että lainsäädäntöön. 2.3 Suomen kasvukäytävän visiona Euroopan johtava älyliikenteen kokeilualustasta Kasvukäytäväverkosto käynnisti järjestäytymisensä jälkeen vuonna 2014 laajan visiotyövaiheen. Viiteen työpajaan kokoontui kevään ja kesän 2014 aikana yhteensä yli 150 asiantuntijan joukko työstämään kasvukäytävän potentiaalin kannalta oleellisimpia teemoja. Liikkuminen ja älyliikenne nousivat tässä prosessissa voimakkaasti esiin jo ensimmäisestä monialaisesta asiantuntijatyöpajasta lähtien. Visioluonnos esiteltiin TEM:n Kaupunkifoorumissa Hämeenlinnassa syksyllä 2014, jonka jälkeen sitä käsiteltiin kasvukäytäväverkoston ohjausryhmässä vielä lisää. Verkoston ylin johto (neuvottelukunta) hyväksyi vision kokouksessaan 20.1.2015. Visio viitoittaa ja velvoittaakin jatkossa myös älyliikenteen hyväksi tehtävää kehittämistyötä koko kasvukäytäväalueella. Suomen kasvukäytävän alueella sijaitsee 40 % maan työpaikoista ja kasvukäytävällä tehdään jo noin puolet maan yritysten liikevaihdosta. Kasvukäytävän vision mukaisesti: Liikkuvaa elämää viettävän nauhakaupunkilaisen arki sujuu kuin suurella kaupunkiseudulla. Tarjolla on houkuttelevia asumisen mahdollisuuksia eri osissa kasvukäytävää. Suomen kasvukäytävä on Euroopan johtava älyliikenteen kokeilualusta Suomen kasvukäytävän liikenteen tietovarantojen avaaminen ja käytön mahdollistaminen on perusedellytys kasvukäytävän vision toteutumiseksi, esimerkiksi seuraavien vision tavoitteiden näkökulmasta: Euroopan johtava älyliikenteen kokeilualusta - Suomen kasvukäytävä on noussut älyliikenteen johtavaksi kokeilualustaksi Euroopassa. Tämän on mahdollistanut alueelta löytyvä eurooppalaisittain huippuluokan osaaminen ja toimijoiden vahva tahto yhdistää viisaasti voimavaroja.

30. kesäkuuta 2015 / 8 Euroopan paras liikenteen tilannekuva - Palveluiden ostaminen, yhdistäminen ja maksaminen mobiilisti - Alusta alkaen kasvukäytävän älyliikennetyö on pohjautunut avoimen datan muodostamaan alustaan. Tämä tarjoaa kaikille toimijoille mahdollisuuden rakentaa omiaan elementtejään jo valmiille älyliikennealustalle. Älykkäät matkaketjut - Järjestelmän päälle on rakennettu älykkäisiin matkaketjuihin perustuva liikenteen ekosysteemi. Uudelleen ajateltu liikennepalvelu - Liikkumisen digitaalinen paketointi on mahdollistanut uuden ajan yhteisöllisyyden vahvistumisen edelleen. Lisätietoa Suomen kasvukäytävän visiosta - http://suomenkasvukaytava.fi/wpcontent/uploads/2013/12/suomen_kasvukaytavan_visio_2020.pdf 2.4 Selvityksen sisältö Kasvukäytävä liikkumisen palveluiden alustana koostuu valtakunnallisen tie- ja katuliikenteen, valtakunnallisen ja paikallisen joukkoliikenteen sekä paikallisen liityntäliikenteen palveluista ja yhteyksistä (kuva 2). Suomen kasvukäytävän laajuisten liikkumispalveluiden kehittäminen edellyttää digitaalisen aineiston käyttöä näistä kaikista liikkumisen palvelukerroksista. Selvityksen sisältö keskittyi nimenomaan digitaalisen liikenneaineiston inventointiin. Kuva 2. Kasvukäytävä liikkumista tukevien palveluiden kehitysalustana. Kasvukäytävässä tunnistettiin tarve selvittää ja inventoida seuraavat tietovarantokokonaisuudet liikkumisen palveluiden kehittämisen tukemiseksi. Liikkumisen runkoverkot Joukkoliikenteen tiedot raide- ja linja-autoliikenne Tieverkon tiedot - maantieverkosto Liikenneverkon olosuhdetiedot - tiesää- ja kelitiedot Liikkumisen paikallisverkot Joukkoliikenteen tiedot raide- (vain PKS) ja linja-autoliikenne Kevyen liikenteen tiedot kuntien pyöräilyn tiedot

30. kesäkuuta 2015 / 9 Katuverkon tiedot seuranta ja häiriötiedot Kuntien liikenneympäristön olosuhdetiedot tiesää- ja keli, yms. Liityntäliikennettä tukevat palvelut taksi, pysäköinti Lisäksi tunnistettiin tarve kuvata liikkumispalveluita tukevien staattisten tietojen tila sisältäen liikenneverkkojen (tie-, katu, joukkoliikenne) digitaaliset perustiedot. Perustietoja ovat digitaalisen infrastruktuurin tiedot mm. liikenneverkon ominaisuustiedot. Perustietojen analyysi tehtiin palveluiden kehittämisen kannalta tarpeelliseksi tunnistetussa laajuudessa. Selvityksen sisältö ja tulokset ovat jatkossa tarvittaessa tarkennettavissa ja täydennettävissä palveluideoiden ja tarpeiden kehittyessä. Kasvukäytävän tietovarantojen kokonaiskuvan inventoinnissa selvitettiin eri liikennemuotojen (tieja katuliikenne, joukkoliikenne, pyöräily) hyödynnettävien digitaalisten tietovarantojen nykytila ja niiden kehitystarpeita. Kehitystarpeet esitetään suosituksiksi kaskukäytävän tietovarantojen ja - palveluiden kehittämiselle. Selvitys on laadittu asiantuntijatyönä perustuen tekijöiden laajaan tietämykseen liikennetietovarantojen nykytilasta sekä työn aikaisiin täydentäviin sidosryhmäselvityksiin. Selvitys laadittiin erittäin tiiviissä aikataulussa, ja siten haasteeksi muodostui mm. kuntakohtaisiin tietoihin varmistuksen saaminen tiedon tuottavalta taholta.

30. kesäkuuta 2015 / 10 3. Liikkumisen palveluistaminen (MaaS) 3.1 Liikkumisen palveluistamisen ekosysteemi Liikkumisen palveluistaminen (MaaS) tarkoittaa liikkumisen ja liikenteen palveluiden uudenlaista palveluekosysteemiä, missä sujuvien ja saumattomien liikkumispalvelujen toteuttamiseksi liikkumisoperaattorit voivat yhdistellä ja paketoida asiakkailleen liikkumispalveluita (kuva 3). Liikkumisoperaattorit yhdistelevät liikkumisen palveluita luoden lisäarvoa asiakkailleen. Kuva 3. MaaS palveluekosysteemin päätoimijoina liikkumisoperaattorit (Liikenne- ja viestintäministeriö 05/2015) Liikkumisen palveluekosysteemin perustuksena toimivat eri toimijoiden (julkinen ja yksityinen) avaamat tieto- ja palvelurajapinnat. Palvelupaketointi ja niitä tuottavien liikkumisoperaattoreiden toiminta mahdollistuu, jos eri liikennetoimijoiden tiedot ovat kattavasti käytettävissä, ja siten liikkumisen palveluiden kehittymiseksi tulisikin huolehtia ensivaiheessa kattavien tietovarastojen avaamisesta ja käytön esteiden madaltamisesta (kuva 4).

30. kesäkuuta 2015 / 11 Kuva 4. Liikkumisen palveluistamisen ytimessä tietovarastot ja palvelurajapinnat ( Mobility Interface Specification (MISP) will allow mobility operators to scale, Intellectual Ventures 23.4.2015) Liikkumisen palveluistaminen nähdään tulevaisuudessa erittäin laaja-alaiseksi osin vielä tunnistamattomaksikin palvelukokonaisuudeksi - sisältäen ihmisten ja tavaroiden liikkumisen ja uudet palvelumallit. Tässä työssä keskityttiin erityisesti liikenteen tietovarantoihin, jotka mahdollistavat ihmisten liikkumisen tukemiseksi toteutettavia palveluita ja toimivat siten ekosysteemin perustuksen rakentamisessa. Liikkumisen palveluistamisen ekosysteemin edistämiseksi on Suomessa käynnissä lukuisia aloitteita ja kehityshankkeita sekä julkisen että yksityisen sektorin edistämänä. Liikenneviranomaiset edistävät liikkumisen palveluistamista erityisissä julkisen sektorin vastuualueelle kuuluvien palvelurakenteiden (ml. säätely) kehittämistyöryhmissä. LiikenneLabra (LVM, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto), Tekes ja Finpro ovat käynnistäneet liikkumisen palveluistamisen ekosysteemin, teknologian, palvelurakenteiden kehittämiseksi sekä viennin tueksi omat ohjelmansa. LiikenneLabran jatkoksi valmistellaan parhaillaan vaihetta 2. Erityiset kehitysalueet ja korridorit, kuten Suomen kasvukäytävä ja kaupungeista ainakin Helsinki, Tampere, Turku, Seinäjoki ja Salo ovat käynnistäneet tai ovat käynnistämässä MaaS aiheisia kehityspilotointeja. 23 suomessa toimivaa organisaatiota ovat keväällä 2015 käynnistäneet Maas.fi - yhteistyön, jonka tavoitteena on synnyttää Suomeen maailman ensimmäinen liikenteen palveluoperaattori. Suomen kasvukäytävä on ollut Maas.fi yhteisönä tunnetun konsortion jäsen. Kasvukäytäväverkosto osallistui operaattorin synnyttämiseen tähtäävän prosessin ensimmäiseen, hankemuotoiseen osuuteen.

30. kesäkuuta 2015 / 12 Useat isot ja pienet yritykset ovat käynnistäneet aktiivisesti kehitys- ja pilotointihankkeita MaaS konseptien kehittämiseksi ja tuomiseksi markkinoille. Jotkut yritykset ovat jo käynnistäneet rajallisille käyttäjäryhmille kohdistettuja palveluratkaisuja. 3.2 Liikkumisen palveluistamisen ytimessä matkaketjujen muodostaminen MaaS palvelut perustuvat matkaketjujen muodostamiseen ja yhdistämiseen. Matkaketjujen ja - pakettien muodostaminen nähdään nykyisin erittäin laajasti viimeisten kilometrien taksimatkan kytkemisestä matkaketjuun aina kuukausiperusteiseen matkapalvelupakettiin (kuva 5). Vähimmilläänkin MaaS palveluksi käsitetään esimerkiksi kahden eri liikenneoperaattorin tuottamien matkojen yhdistelmä. Kuva 5. Matkaketjujen ja -pakettien muodostamisen suomalainen visio (ITS Finland 12/2014) MaaS palveluiden kehittymisen erityiseksi edistäjäksi on tunnistettu liikkujan matkustusoikeuden todentamiseksi vaadittavien tunnisteiden/lippujen välittäminen liikkumispalveluiden tarjoajan käyttöön sekä näitä tukevien taustaprosessien (toimijoiden välinen sopiminen ja maksaminen) toteutuminen. Liikennepalveluiden käyttäjä (liikkuja) on liikkumisoperaattoreiden asiakas ja tällöin liikkumisoperaattori palvelee asiakkaitaan heidän tarpeita vastaavilla matkaketjuvaihtoehdoilla. Matkaketjuvaihtoehtojen muodostamiseksi ja hallitsemiseksi tarvitaan oleellinen tieto vaihtoehtoisista yhteyksistä, olosuhteista sekä käyttäjien tarpeista. Suomen kasvukäytävän alueella matkaketjujen merkitys korostuu kasvukäytävän liikenteen suurten volyymien, pendelöinnin ja toisaalta pitkien välimatkojen asettaessa vaatimuksia

30. kesäkuuta 2015 / 13 liikkumiselle. Matkaketjuajattelun edistäminen tällaisen mittakaavan liikkumisympäristössä nähdään erittäin tarpeelliseksi mm. liikennejärjestelmän kustannustehokkuuden näkökulmasta. On nähtävissä, että liikkumisen palveluistaminen kehittyy jatkossa monella eri tasolla monen eri toimijan toimesta. Palveluistamisen ekosysteemin nuoruus ja siten kehittymättömyys ei ole vielä mahdollistanut kaikkien liikkumisen tulevaisuuden kehitysvisioiden kuvaamista, joten kehityshankkeissa edetään voimakkaasti pilotoiden ja iteroiden kohti tulevaisuuden digitaalisesti tuettua monipuolisempaa liikennejärjestelmää. Tietovarantojen ja palvelun osien avaaminen ekosysteemin käyttöön mahdollistaa niiden käytön laajemmissakin kokonaisuuksissa tulevaisuudessa. Tietovarantojen tulee mahdollistaa liikenteen palveluistamisen eritasoiset kehityspolut. 3.3. Liikenteen tietovarannot ovelta ovelle -palveluiden mahdollistamiseksi Liikkumisen palveluistamistavoitteiden edistämiseksi on keskeistä edesauttaa runkoliikenteen, paikallisliikenteen ja first and last mile -palvelut yhdistävien ratkaisujen kehittäminen. Ovelta ovelle palveluiden mahdollistamiseksi voidaan liikenteen tietovarannot ja palvelut jakaa kolmeen ryhmään tiedon välttämättömyyden näkökulmasta. Ryhmässä 1 on MaaS palveluiden toteuttamisen näkökulmasta välttämättömät tiedot, jotka mahdollistavat matkaketjujen muodostamisen ja reitityksen ilman matkustusoikeustiedon tai lipun toimitusta. Ryhmässä 2 on edistyneempien palvelukokonaisuuksien toteuttamisen mahdollistavat tiedot, joiden avulla matkaketjujen muodostamisen lisäksi voidaan matkapaketti muodostaa ja toimittaa matkustusoikeudella/lipulla ja palvelut ovat merkittävästi luotettavampia ja laadukkaampia. Ryhmässä 3 on erittäin laajat palveluratkaisut mahdollistavat tiedot, jotka avaavat liikkumisoperaattoreille mahdollisuuden kilpailla asiakasrajapinnassa palveluiden laadulla. Näistä ryhmän 1 tiedot asettavat siis minimitason MaaS palveluiden kehittämiselle. Seuraavassa ryhmät esitelty tieto- ja palveluesimerkein. Ryhmä 1 välttämättömät tiedot joukkoliikenteen aikatauluaineisto (sisältäen GTFS tyyppiset tiedot lähdöistä, linjoista ja pysäkeistä) nykytilaa vastaavat digitaalisen infran tiedot (sisältäen Digiroad tasoiset tiedot) Ryhmä 2 edistyneempiä palveluita mahdollistavat tiedot reaaliaikaiset liikennejärjestelmän (tie, katu, joukkoliikenne) häiriö- ja poikkeustiedot joukkoliikenteen reitityspalvelurajapinnat (API) digitaalisen infran tarkemmat aineistot (esim. kuntakohtaiset osoite- ja paikkatietoaineistot) liikenneverkon ajantasaiset olosuhdetiedot (keli ja sää)

30. kesäkuuta 2015 / 14 liikenneoperaattoreiden (esim. taksi, joukkoliikenne, yhteiskäyttöpalvelut) palveluiden varaaminen, tilaaminen ja maksaminen (palvelurajapinnat) matkan maksaminen ja matkustusoikeuden/lippujen toimitus etukäteen (palvelurajapinnat) Ryhmä 3 erittäin laajat palveluratkaisut mahdollistavat tiedot liityntäpysäköinnin tilatieto, varaus ja maksaminen pysäköinnin varaus ja maksaminen ajantasainen liikennevälineiden seurantatieto yhteisölliset palvelut ja niiden tuottamat tiedot muiden liiketoimintaekosysteemien integrointirajapinnat ja palvelut 3.4 Liikkumisen palveluistamisen viitekehys ja -arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö on esittänyt MaaS palveluekosysteemin viitekehykseksi älykkään infrastruktuurin ja palveluiden kokonaisuuden, mikä asettaa MaaS palveluiden kehittämiselle valtakunnalliset suuntaviivat ja tavoitteet. Viitekehyksessä korostuu tietoinfrastruktuurin ja palveluiden kerroksellisuus ja riippuvuus toisistaan (kuva 6). Kuva 6. Liikenne- ja viestintäministeriön MaaS palveluekosysteemin viitekehys (Liikenne- ja viestintäministeriö 05/2015) Edellä kuvattua MaaS palveluekosysteemin viitekehystä noudattaen voidaan muodostaa MaaS palveluekosysteemin toteuttamista ohjaava tekninen liikkumisen palveluistamisen viitearkkitehtuuri

30. kesäkuuta 2015 / 15 (kuva 7). Karkea liikkumisen palveluiden viitearkkitehtuuri muodostuu seuraavassa kuvassa esitetysti tasoista digitaalinen infrastruktuuri, digitaalinen tieto, liikkumisoperaattorin tukipalvelut sekä liikkumisoperaattorin palvelut asiakkaille. Kuva 7. Liikkumisen palveluiden viitearkkitehtuuri Tämä selvitystyö kohdistuu viitearkkitehtuurin digitaalisen tiedon ja digitaalisen infrastruktuurin nykytilaan ja tunnistettuun kehitykseen Suomen kasvukäytävän liikkumista tukevien palveluiden kehityksen mahdollistajina. Digitaalisen tiedon ja digitaalisen infrastruktuurin osalta inventoitiin nykytilanne ja lähiaikojen kehitys (kappale 4) sekä laadittiin suosituksia jatkokehitykselle (kappale 5) noudatellen liikenteen tietovarantojen ryhmittelyä (kappale 3.3). (kuva 8) Kuva 8. Digitaalisen tiedon ja infrastruktuurin nykytilan inventointi ja suositukset

30. kesäkuuta 2015 / 16 4. Nykytila 4.1. Yleistä nykytila-analyysistä Liikkumisen palveluistamiseen (MaaS) tarvittavan digitaalisen datan inventaario kasvukäytävällä tehtiin vastaten edellä kuvatun liikkumisen palveluistamisen viitearkkitehtuurin (ks. kappale 3.4) tasoja digitaalinen tieto sekä digitaalinen infrastruktuuri, jotka mahdollistavat MaaS palveluekosysteemin palvelurakenteiden synnyn ja kehittymisen. Digitaaliset tietovarannot ja palvelut selvitettiin liikkumisen runkoverkon, paikallisverkon ja näitä tukevan staattisen aineiston osalta edellä kuvattua tiedon välttämättömyyden näkökulmasta laadittua ryhmittelyä noudatellen. Liikkumisen runkoverkkojen liikennetietojen ja liikkumista tukevien staattisten aineistojen osalta inventointi kohdistettiin seuraaviin tieto- ja palvelusisältöihin: joukkoliikenteen tiedot raide- ja linja-autoliikenne tieverkon tiedot - maantieverkosto liikenneverkon olosuhdetiedot - tiesää- ja kelitiedot kuntien osoiteaineistot tie- ja katuverkon digitaaliset perustietoaineistot Tieto- ja palvelusisältöjen inventointitulokset perustuvat tekijöiden olemassa olevaan asiantuntijatietoon sekä niitä täydentäneisiin asiantuntijahaastatteluihin. Liikkumisen paikallisverkkojen osalta inventointi kohdistettiin mm. seuraaviin tieto- ja palvelusisältöihin: Staattiset tiedot paikkatietoaineistot (katuosoiteaineistot, kiinnostavat paikat (esim. sairaalat, taksiasemat) tie- ja katuverkon geometriatieto (digiroad -tiedot) joukkoliikenteen reittien ja pysäkkien sijaintitiedot pyöräilyreittien sijaintitiedot pysäköintilaitosten ja alueiden (ml. liityntäpysäköinti) sijainti- ja paikkojen lukumäärätieto yhteiskäyttöautojen ja pyörien käyttöpaikkatiedot katuverkon liikenteen ja joukkoliikenteen tilastotieto Liikennejärjestelmän muuttuvat tiedot joukkoliikenteen aikatauluaineistot, poikkeus- ja häiriötiedot sekä reaaliaikainen liikennevälineen seurantatieto joukkoliikenteen reititystiedot ja niiden palvelurajapinnat (API) pysäköintilaitosten ja alueiden (ml. liityntäpysäköinti) vapaana olevien paikkojen määrätieto katuverkon sää- ja keli- sekä häiriötiedot (tietyöt, onnettomuudet yms.) katuverkon sujuvuus- ja kunnossapitotieto yhteiskäyttöautojen ja pyörien vapaanaolo - ja varaustiedot

30. kesäkuuta 2015 / 17 Kasvukäytävän liikkumisen paikallisverkkojen avoimia liikenneverkon ja liikenteen tietoja selvitettiin kuntakyselyllä. Kyselyssä kunnille toimitettiin kuntien palveluiden (mm. julkiset tietolähteet, kuten verkkosivut) perusteella ja asiantuntija-arviona tehty esitäytetty inventointilomake tarkistettavaksi. Alueen kunnista vain osa vastasi tehtyyn kyselyyn, mutta vastausten perusteella voidaan olettaa ennakkoon muodostetun kuvan avoimista tiedoista olevan varsin lähellä todellista nykytilaa. Kuntakyselyssä käytetyt inventointilomakkeet ovat selvityksen erillisenä liitedokumenttina käytettävissä tarvittaessa. Kasvukäytävän suurimpien kuntien osalta (Tampere, Hämeenlinna sekä PK-seutu) liikkumisen paikallisverkkojen tiedot perustuvat julkisiin tietolähteisiin sekä olemassa olevaan asiantuntijatietämykseen eikä näiden paikkakuntien osalta ollut tarvetta erilliseen kyselyyn. Tietoaineistoista on seuraavissa kappaleissa käsitelty tietolajien sisältö, perustiedot, lisensointi, tiedon kattavuus, hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset, rajapintaa koskevat lisätiedot sekä yhteystiedot.

30. kesäkuuta 2015 / 18 4.2 Ryhmä 1 välttämättömät -nykytila 4.2.1 Valtakunnallinen joukkoliikenteen koontitietokanta Tiedon sisältö Joukkoliikenteen aikatauluaineistot Kalkati.net (XML) sekä GTFS -muodossa. Perustiedot Formaatti: XML ja GTFS Standardi: Ei standardinmukainen Saatavuus: Käytössä Ylläpitäjä: Liikennevirasto Lisenssi: Liikenneviraston avoimen tietoaineiston lisenssi Tiedon kattavuus Tavoitteena kaikki julkinen joukkoliikenne, mutta käytännössä mukana osittain Matkahuollon, VR:n ja joidenkin kaupunkien linja-autoliikenne. Kasvukäytävän alueella esimerkiksi Hämeenlinnan paikallisliikenne puuttuu tiedoista. Joukkoliikennettä tilaavat kunnat voivat vaikuttaa tiedon kattavuuteen lähettämällä aikatauluaineistot Matka.fi:n käyttöön Kalkati.net- tai GTFS -formaatissa. Nykyisin myös Waltti - toiminnassa mukana olevat kunnat voivat ilmoittaa tietonsa käytettäväksi suoraan Matka-fi - palvelussa. Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset Hyödynnettävissä avoimena datana. Hyödyntäjien tiedot tallennetaan. Tietojen kattavuuteen ja ajantasaisuuteen tulee kiinnittää huomiota hyödynnettäessä. Rajapinnan osoite http://api.matka.fi/ Yhteystiedot Reittioppaan käyttöliittymä: http://www.matka.fi/ API ja koontikannan tiedot: http://developer.matka.fi/ 4.2.2 Rataliikenteen aikataulutiedot Tiedon sisältö Rajapinta palauttaa aikataulujen mukaiset junien aikataulutiedot halutulta aikaväliltä, halutulta reitiltä tai vain yhden junan aikataulutiedot. Rajapinnan kautta ei ole saatavilla koko aikatauluaineistoa esim. GTFS -muodossa. Perustiedot Formaatti: JSON/REST Standardi: Ei standardinmukainen Saatavuus: Beta -koekäyttövaiheessa / Käytössä

30. kesäkuuta 2015 / 19 Ylläpitäjä: Liikennevirasto Lisenssi: Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Tiedon kattavuus Kaikki junaliikenne, joka on saatavilla Liikenneviraston LIIKE -perheen sovelluksista. Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset Hyödynnettävissä avoimena datana ilman tunnistautumista. Tietoa saa käyttää, jatkojalostaa sekä yhdistää muihin tietoihin vapaasti. Rajapinnan osoite http://rata.digitraffic.fi/api/v1/schedules/1?departure_date=2015-03-01 (URL palauttaa junan 1 kaikki aikataulut kyseisenä päivänä) Yhteystiedot http://rata.digitraffic.fi/ Kehittäjäyhteisö: https://groups.google.com/forum/#!forum/rata_digitraffic_fi 4.2.3 Digiroad Tiedon sisältö Digiroad sisältää teiden ja katujen staattisen aineiston eli geometrian sekä ominaisuustiedot, kuten: Tien virallinen nimi ja numero Osoitenumerot Tien sijainti Tien leveys ja päällyste Kaistojen lukumäärä Nopeusrajoitus Sillat ja tunnelit Kääntymis- ja ajokiellot Leveys-, korkeus- ja painorajoitukset Bussipysäkit Tavara- ja matkustajaliikenneterminaalit Perustiedot Formaatti: ESRI shapefile Standardi: Ei standardinmukainen Saatavuus: Käytössä / (Digiroad 2 kehitysvaiheessa) Ylläpitäjä: Liikennevirasto (Huom. Tiedon ylläpitäjäorganisaatioita ovat Maanmittauslaitos, Liikennevirasto ja kunnat.) Lisenssi: Liikenneviraston avoimen tietoaineiston lisenssi Tiedon kattavuus Koko Suomen tie- ja katuverkon tarkat sijainnit sekä tärkeimmät ominaisuustiedot (yhteensä noin 493 000 km).

30. kesäkuuta 2015 / 20 Hyödynnettävyys ja käyttörajoitukset Hyödynnettävissä avoimena datana. Hyödyntäjien yhteystiedot tallennetaan. Rajapinnan osoite https://extranet.liikennevirasto.fi/extranet/web/public/latauspalvelu Yhteystiedot http://www.digiroad.fi/ Tiedot katseltavissa myös karttapohjalla latauspalvelussa https://extranet.liikennevirasto.fi/extranet/web/public/latauspalvelu 4.2.4 Liikkumisen paikallisverkot - Ryhmä 1 Joukkoliikenteen aikatauluaineistot Kattavat joukkoliikenteen aikatauluaineisto GTFS -muodossa ovat saatavilla HSL:n ja Tampereen seudullisen joukkoliikenteen alueilta. Niihin kuuluvien kuntien alueelta on myös saatavissa joukkoliikenteen poikkeus- ja häiriötiedot, liikennevälineiden seurantatieto sekä reittioppaan avoimet datarajapinnat API -tyyppisesti. Lisää tietoa näistä löytyy mm. ITS Factory -wikistä sekä http://developer.reittiopas.fi/ -sivustolta. Digiroad -tiedot Tie- ja katuverkon geometriatietoja kunnat toimittavat Digiroad palveluun, mistä tieto jaellaan avoimena datana Digiroad -palvelun avulla. Digiroadin tietojen ajantasaisuus kasvukäytävän alueen kunnissa on seuraavanlainen: Kunta Akaa Hattula Hausjärvi Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Hämeenkyrö Janakkala Kangasala Lempäälä Loppi Nokia Pirkkala Pälkäne Riihimäki Tampere Valkeakoski Viimeisin ylläpitoajankohta 2014/11 2014/03 Ei tietoa 2010/05 2014/10 2013/05 Ei tietoa, mutta tiedot on viety Digiroadiin Ei tietoa 2014/11 2014/06 Ei tietoa 2014/10 2014/11 Ei tietoa 2014/11 2014/06 Ei tietoa