20. Maatalous S e l v i t y s o s a : Pääluokkaperusteluissa esitettyjen vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi maa- ja puutarhataloutta tuetaan Suomessa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten tukimuotojen lisäksi kansallisella tukijärjestelmällä. Maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaan tukien osuus maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotosta oli 45 % vuonna 2004. Markkinatuotot eivät useimpien tuotteiden osalta kata tuotantokustannuksia kokonaisuudessaan. Tukien kokonaismäärä oli suurempi kuin viljelijöiden työpalkaksi ja tuotantoon sijoitetun oman pääoman tuotoksi jäävä maataloustulo, joten tukien merkitys maatalouden toimintaedellytysten ja laadukkaiden elintarvikkeiden tuotannon jatkumisen turvaamisessa on keskeinen. Maataloustuloon vaikuttavissa tekijöissä tapahtuu vuonna 2006 merkittäviä muutoksia. Maatalouden tuotantokustannuksia alentaa vuonna 2005 toteutettava polttoaineverotuksen palautus maataloudelle, kasvihuonetuotannolle ja porotaloudelle. Palautuksen vaikutukseksi arvioidaan n. 21,5 milj. euroa. Etelä-Suomen maataloutta koskeva artiklan 141 mukainen EU:n päätös alentaa tuen maksuvaltuutta vuonna 2006 3 milj. euroa. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen liittyen EU:n kokonaan maksamia suoria tukia leikataan vuodesta 2005 alkaen. Osa leikatusta summasta palautetaan vuodesta 2006 alkaen pienille tuottajille EU-tulotuen yhteydessä ja osa palautetaan käytettäväksi maaseudun kehittämistoimenpiteisiin. Suomessa viime mainittu osa käytetään maatalouden ympäristötukeen, sen EU-osuuden kasvattamiseen. Ympäristötuen kokonaismäärä ei tämän johdosta kuitenkaan nouse. Maatalouden uusi suorien tukien järjestelmä, tilatukijärjestelmä pyritään toteuttamaan siten, että maatalouden tukijärjestelmä kokonaisuudessaan kohdentuu eri tukialueille ja eri tuotantosuuntiin mahdollisimman tasapuolisesti eikä tapahdu jyrkkiä muutoksia. Vuonna 2006 tulee voimaan myös uusia täydentäviä ehtoja. Maatilatalouden rakenteen kehittämisen tavoitteena on parantaa tulotasoa sekä elin-, työ- ja tuotanto-olosuhteita maatiloilla. Tuki suunnataan perheviljelmille ja niiden muodostamille yhteenliittymille. Tuella pyritään tuotantokustannusten alentamiseen edistämällä yrityskoon kasvua. Tukea myönnettäessä otetaan huomioon ympäristönsuojelu-, eläinten hyvinvointi- ja tuotteiden laatunäkökohdat. Korkotukilainojen myöntämisvaltuutta arvioidaan tarvittavan 400 milj. euroa. Korkotukea myönnetään mm. tuotantorakennusten, maanhankinnan, maatilojen asuinrakentamisen ja konehankintojen rahoittamiseen sekä nuorten viljelijöiden aloitustukeen liittyviin kiinteistö- ja irtaimistohankintoihin. Lisäksi korkotukilainoja voidaan myöntää eräisiin porotalouden ja luontaiselinkeinojen kohteisiin. Maatilatalouden rakenteen kehittämiseksi MAKERAsta arvioidaan myönnettävän avustuksia yhteensä noin 91 milj. euroa. Myönnettävät avustukset ohjataan mm. nuorten viljelijöiden aloitustukeen sekä tuotannollisiin investointeihin eli esimerkiksi lypsy- ja lihakarjanavetoiden, sikaloiden ja lampoloiden rakentamiseen sekä puutarha- ja porotalouden investointeihin. Tuella arvioidaan rahoitettavan noin 800 tilanpidon aloittamista. EU:n osuus tuesta tuloutetaan suoraan rahastoon. Rakennekehitykseen vaikutetaan myös maatalouden varhaiseläkejärjestelmien avulla. Niitä on toteutettu jo yli 20 vuoden ajan. Varhaiseläkejärjestelmät tarjoavat ikääntyneelle viljelijälle mahdollisuuden tilasta tai tuotannosta luopumiseen jatkajan hyväksi tai myymällä tai vuokraamalla pellot tilaansa laajentaville viljelijöille. Varhaiseläkettä nostaa tällä hetkellä noin 35 000 henkilöä. Järjestelmien piiriin arvioidaan vuonna 2006 tulevan noin 800 uutta tilaa, eli noin 1 200 henkilöä. Maa- ja elintarviketutkimus tuottaa ja välittää tutkimukseen perustuvaa tietoa maa- ja elintarviketalouden ja siihen liittyvän maaseudun yritystoiminnan kehittämiseksi. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukseen (MTT) on koottu maa- ja elintarviketalouden biologinen, taloudellinen ja teknologinen tutkimus. MTT:n toimipaikkaverkoston ja muiden palvelujen kehittämisellä pyritään kustannussäästöihin ja koko tiedeyhteisön yhteistyön lisäämiseen. Vuoden 2006 MTT:n tutkimuksen painopisteet ilmenevät momentilta 30.20.21. Lisäksi tutkimusta rahoitetaan momentin 30.90.27 yhteistutkimusvaroin ja Maatilatalouden kehittämisrahastosta. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2006 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti maatalouden politiikkasektorin toimenpiteille seuraavat vaikuttavuustavoitteet: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
tuotannon kannattavuus paranee ja viljelijöiden työmotivaatio säilyy (kirjanpitotilojen kannattavuuskerroin paranee) tila- ja tuotantorakenne paranevat (tuotantoyksiköiden koko kasvaa ja yli 50 ha tilojen osuus kasvaa) luonnonmukainen tuotanto laajenee ja monipuolistuu (peltoala ja kotieläintuotanto lisääntyvät). Toiminnallinen tuloksellisuus Uuden tilatukijärjestelmän toimeenpano toteutuu häiriöttömästi. Maatalouden tukijärjestelmien toimeenpanoa kehitetään pitäen periaatteena hyvää hallintotapaa ja palvelulähtöisyyttä. Viljelijätukien määrärahat ja niiden EU-osuus vuosina 2004 2006, milj. euroa Vuodelle 2004 maksettu tuki Arvio vuodelle 2005 Arvio vuodelle 2006 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (mom. 30.20.40) 588,6 622,5 608,6 EU-tulotuki (mom. 30.20.41) 454,5 515,4 543,5 Ympäristötuki yhteensä (mom. 30.20.43) 294,7 321,9 327,3 1) osarahoitteisen tuen valtion osuus ja kokonaan kansallinen osuus 128,6 144,9 210,0 EU:n osuus 166,1 177,0 117,3 Luonnonhaittakorvaus yhteensä (mom. 30.20.44) 423,5 422,7 422,7 osarahoitteisen tuen valtion osuus ja kokonaan kansallinen osuus 291,2 285,7 285,7 EU:n osuus 132,3 137,0 137,0 Yhteensä viljelijätuet 1 761,3 1 882,5 1 902,1 valtion osuus 1 008,4 1 053,1 1 104,3 EU:n osuus 752,9 829,4 797,8 EU:n osuus, % 43 44 42 MAKERAsta ja talousarviosta myönnettävän rahoitustuen kehittyminen tukimuodoittain vuosina 2003 2006, milj. euroa 2003 2004 2005 2006 tilinpäätös tilinpäätös arvio arvio MAKERA Käytettävissä olevat varat yhteensä 272,2 214,3 249,7 225,8 omat tulot (mm. lainojen lyhennykset ja korot) 130,5 127,9 123,7 133,8 lainojen ja avustusten peruutukset 42,4 0,2 14,0 4,7 tulot EU:lta + sekalaiset tulot 7,3 13,9 11,3 16,5 edelliseltä vuodelta siirtyvä määrä 87,3 68,3 65,0 48,6 maitokiintiöiden myynti 4,7 4,0 7,5 7,5 siirto talousarviosta - - 28,2 2) 14,7 LAINAT, yhteensä 291,1 213,3 364,4 402,0 MAKERAsta (valtionlainat) 127,3 60,7 17,0 2,0 Talousarviosta (korkotukilainat, mom. 30.20.49) 163,8 152,6 250,0 400,0 siirto edelliseltä vuodelta - - 97,4-1) Sisältää 62,7 milj. euroa edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
AVUSTUKSET (MAKERAsta) 55,9 67,8 179,7 91,0 KORKOTUKILAINOJEN KORKOTUKI (mom. 30.20.49) 23,6 20,2 24,3 26,2 21. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 929 000 euroa. Maksullisen toiminnan tulot kertyvät Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen suoritteista perittävistä maksuista annetun asetuksen (1141/2004) perusteella. Maksullisen toiminnan tuloista saa käyttää maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen valiotaimituotannon osalta enintään 80 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toiminnasta aiheutuviin sijoitusmenoiksi luettaviin talonrakennus- sekä maa- ja vesirakennustöihin sekä myös EU:n rakennerahastojen tuella toteutettavien tutkimus- ja kehittämishankkeiden valtion vastinrahoituksena. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tehtävänä on tuottaa ja välittää tutkimukseen perustuvaa tietoa maa- ja elintarviketalouden sekä siihen liittyvän maaseudun yritystoiminnan kehittämiseksi. MTT edistää elintarviketeollisuuden ja sen tarvitseman raakaainetuotannon kilpailukykyä sekä tukee elinympäristön, maaseudun ja maatalouden kestävää kehitystä. Lisäksi MTT:llä on viranomaistehtäviä, jotka liittyvät tutkimuksen yhteydessä hankittavaan asiantuntemukseen. MTT on kansallisten kasvi- ja eläingeenivaraohjelmien toteuttaja maatalous- ja puutarhakasvien sekä tuotantoeläinten osalta. MTT tukee pääluokkaperusteluissa mainittuja maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteita seuraavasti: Maaseudun elinvoiman säilymiseksi MTT tuottaa tietoa maatalouden ja maaseudun vuorovaikutuksesta ja maatalouden merkityksestä maaseudun kehitykselle. Perheviljelmien toimintaedellytysten turvaamiseksi MTT tuottaa uusia ratkaisuja maatilojen erikoistumisen ja tuotannon monipuolistamisen tueksi. Nämä ratkaisut mahdollistavat uusien innovatiivisten yritysten synnyn maaseudulle ja luovat edellytykset tuotteiden markkinoinnille arvonlisää tuottaen. 2) Sisältää 14,1 milj. euroa vuoden 2004 I lisätalousarviossa hyväksyttyä siirtoa rahastoon. Elintarvikkeiden kuluttajien ja kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä elintarviketalouden toimijoiden toimintaedellytysten parantamiseksi MTT kehittää menetelmiä kotimaisen raaka-aineen erityisominaisuuksien hyödyntämiseksi ja elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi sekä tuottaa uusia innovatiivisia elintarvikkeita. MTT tukee uusien teknologioiden turvallista käyttöönottoa koko elintarvikeketjussa. MTT tuottaa tietoa maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseksi ja kehittää uusia energia- ja uusiokäyttöratkaisuja. Verkkopalvelujen avulla tutkimustulokset saatetaan entistä nopeammin yrittäjien sekä neuvonnan ja opetuksen käyttöön. MTT:n tuottamaa tutkimustietoa tuotteistetaan ja kaupallistetaan Jokioisissa sijaitsevan tiedepuiston kautta. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2006 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti MTT:lle seuraavat tulostavoitteet: Toiminnallinen tuloksellisuus Vuonna 2006 resursseja suunnataan tutkimukseen ja asiantuntijatehtäviin. Vastaava resurssi vapautuu tukitoimintojen tehostamisesta. Tutkimuksen sisällä painopistettä siirretään elintarvikkeiden ja markkinoiden tutkimukseen sekä maaseutupolitiikan ja -ympäristön tutkimukseen. Vastaavasti tuotanto- ja informaatiojärjestelmien tutkimuksesta vapautuu voimavaroja. Tavoitteena on suuremmat ja vaikuttavammat tutkimuskokonaisuudet. Toiminnan johtamisessa on uutena kategoriana hallintoa palvelevat asiantuntijatehtävät. Tutkimuskeskuksen organisaation ja johtamisjärjestelmän uudistamista jatketaan. MTT tuottaa hallinnolle asiantuntijatukea EU:n ja kansallisen maatalous-, maaseutu- ja ympäristöpolitiikan uudistuksissa sekä maailmankauppaa koskevissa WTO-neuvotteluissa. Lisäksi MTT toimii asiantuntijana mittaus- ja standardisointipalveluissa, sekä toteuttaa kansallisia kasvi- ja eläingeenivaraohjelmia maatalous- ja puutarhakasvien sekä tuotantoeläinten osalta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Toiminnan suuntaaminen eri osa-alueille MTT vakiinnuttaa porotalouden kannattavuuskirjanpidon osaksi maatalouden kannattavuuskirjanpitoa ja huolehtii maatalouden kasvihuonepäästölaskennoista valtionhallinnossa valtioneuvoston 30.1.2003 periaatepäätöksen mukaisesti. 2004 TP 2005 TA 2006 TA Htv Htv Kustannukset Tuotokset Kustannukset Tuotokset Kustannukset Tuotokset Toiminnan osa-alueet 3) 1 000 kpl 4) 1 000 kpl 1 000 kpl Htv 1. Elintarvikkeet ja markkinat 12 304 68 255 12 600 50 256 13 600 55 253 2. Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät 19 346 61 413 19 500 60 401 17 150 50 346 3. Maaseutupolitiikka ja -ympäristö 6 208 36 132 6 100 30 120 5 150 25 101 4. Hallintoa palvelevat asiantuntijatehtävät 6 000 30 118 5. Muu tutkimuksellinen toiminta 3 761 17 79 4 000 20 77 1 250 5 26 Tutkimustoiminta yhteensä 41 619 182 879 42 200 160 854 43 150 165 844 MTT parantaa tehokkuuttaan kehittämällä tutkimusmenetelmiä sekä toiminta- ja yhteistyömalleja mm. verkottumalla entistä voimakkaammin tiedeyhteisön kanssa. Markkinoinnissa ja tiedonsiirrossa MTT rakentaa kumppanuuksia siten, että kumppanien rooli on erityisesti auttaa MTT:tä keskittymään tutkimukseen. Tällainen rooli on mm. tiedepuistolla, alueellisilla osaamiskeskittymillä sekä neuvonnalla ja muilla välittäjäorganisaatioilla. MTT keskittyy taloudellisesti tai muuten yhteiskunnallisesti merkittäviin tutkimusongelmiin. MTT parantaa eri asiakasryhmille suunnattuja verkkopalveluja. MTT:n menoista katetaan noin 33 % ulkopuolisilla tuloilla, jotka hankitaan kilpailun kautta yksityiseltä ja julkiselta sektorilta kotimaasta ja ulkomailta. Ulkopuolisten tulojen kasvutavoite on noin 3 %. Menoista 67 % katetaan budjettirahoituksella, jolla kehitetään laitoksen osaamista ja tutkimusvalmiuksia. Budjettirahoitusta käytetään sekä omarahoitteisiin hankkeisiin, mm. viranomaistehtävien suorittamiseen, että MTT:n osuutena yhteisrahoitteisiin hankkeisiin, joihin saadaan myös mm. EU:n, maaja metsätalousministeriön, Tekesin, TE-keskusten ja yritysten rahoitusta. MTT keventää kulurakennettaan 0,2 milj. eurolla luopumalla osasta maatiloja sekä keskittämällä ja rationalisoimalla navetta-, laboratorio- ja kasvihuonetoimintoja. Maksullisen toiminnan tuloja vähentää hevossairaalan toiminnan päättyminen MTT:ssa ja lajikekoetoiminnan uudelleen järjestelyt. Maksullisen toiminnan tuloilla katetaan 5 % MTT:n kokonaismenoista. Kokonaistuloista merkittävimmän osan muodostavat tilaustutkimusten myyntitulot, joiden osuutta kasvatetaan 0,7 milj. euroon vuoden 2006 aikana. MTT:n taloutta tasapainotetaan ja reagointikykyä parannetaan toteuttamalla vuonna 2005 laadittua tuottavuusohjelmaa. 2004 2005 2006 Tuottavuuden tunnuslukuja TP TA TA 1. Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / tutkija, 1 000 144 141 138 2. Julkaisut / tutkija asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit / tutkija 0,5 0,5 0,5 3) MTT:n tutkimustoiminnan ja muun tutkimuksellisen toiminnan kokonaiskustannukset. Ei sisällä maksullista palvelutoimintaa. 4) MTT:n tuotokset (suluissa niiden määrä vuonna 2006): tuotokset asiakkaiden päätöksenteon tueksi (76 kpl), patentit ja keksintöilmoitukset (7 kpl), uudet tuotteet ja tuotereseptit (16 kpl), menetelmät ja palvelut (30 kpl), ohjeet ja suositukset (36 kpl). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
muut 2,2 1,6 2,2 3. Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/asiakkaita palvelevat tuotokset 1 000 229 264 260 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) MTT:n menoista katetaan yhteisrahoituksella 22 %. Tavoite yhteisrahoitukselle vuonna 2006 on 10,4 milj. euroa. Lisäksi arvioidaan käytössä olevan EUmaataloustukia ja työministeriön rahoitusta yhteensä 1,3 milj. euroa. 2004 toteutuma 2005 budjetoitu 2006 varsinainen talousarvio Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot 5) muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 4 077 3 750 4 300 EU:lta saatava rahoitus 564 500 600 muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 5 462 5 600 5 500 Tulot yhteensä 10 103 9 850 10 400 Hankkeiden kokonaiskustannukset 38 186 39 500 41 650 Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) -28 083-29 650-31 250 Kustannusvastaavuus, % 26 25 25 Laadunhallinta MTT arvioi toimintaansa vuonna 2006 tehtävällä asiakas- ja sidosryhmäselvityksellä. Tavoitteena on, että tyytyväisyys MTT:hen on kasvanut verrattuna vuonna 2003 tehtyyn selvitykseen. MTT:n toimintajärjestelmää kehitetään EFQMmallin mukaisesti. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnissa otetaan käyttöön yhteistyössä Henkisten voimavarojen hallinnan tunnuslukuja muiden tutkimuslaitosten kanssa kehitetty menetelmä. Toiminnan laadun varmistavat akkreditoitu testaus- ja tarkastustoiminta. Henkiset voimavarat ja niiden kehittäminen Osaamista vahvistetaan erityisesti tutkijan- ja johtajankoulutusohjelmilla sekä muuttamalla henkilöstörakennetta entistä tutkijapainotteisemmaksi. 2004 2005 2006 TP TA TA Henkilöstörakenne, htv Johtajat 35 35 35 Tutkijat 290 300 307 Muu henkilöstö 608 588 560 Yhteensä 933 923 902 Henkilöstömenojen osuus kokonaiskuluista, % 65 68 67 Osaaminen 5) Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot eivät sisällä EU-maataloustukia, työministeriön työllistämismäärärahoja eikä ns. läpikulkueriä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Koulutustasoindeksi 5,1 5,1 5,2 Tutkijankoulutuksen (lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon) suorittaneiden osuus henkilöstöstä, % 11,8 13,0 13,5 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2004 toteutuma 6) 2005 budjetoitu 2006 varsinainen talousarvio Bruttomenot 46 711 46 737 47 469 Bruttotulot 15 473 14 680 15 540 Nettomenot 31 238 32 057 31 929 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 329 siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 680 Momentin bruttomenoissa on otettu lisäyksenä huomioon 100 000 euroa porotalouden kirjanpidon vakiinnuttamisen ja kasvihuonepäästölaskentatehtävien johdosta, 300 000 euroa Siemenperunakeskuksen toimintaan sekä 860 000 euroa yhteisrahoitteisen toiminnan menoina sekä vähennyksenä 300 000 euroa toiminnan tehostamisen johdosta sekä 150 000 euroa kertaluonteisena menona. Bruttotulojen lisäys on 860 000 euroa, mistä 640 000 euroa on yhteisrahoituksen ja 220 000 euroa muiden tulojen kasvun johdosta. Kun bruttomenot lisääntyvät 732 000 eurolla ja bruttotulot 860 000 eurolla, on nettomäärärahan vähennys 128 000 euroa. Tuloina otetaan huomioon muut kuin momenteille 12.30.04, 12.30.32 ja 12.30.99 tutkimuskeskuksen toiminnasta kertyvät tulot. Määrärahasta on tarkoitus käyttää taloustutkimuksen tuottamaa tilivuoden 2005 kannattavuuskirjanpitoa koskevien tilakohtaisten aineistojen hankintaan 790 000 euroa, mistä noin 276 000 euroa aiheutuu kustannuksina kirjanpitotietojen toimittamisesta EU:lle. EU:lta vuonna 2006 saatava korvaus koskee tilivuoden 2006 ennakkoerää sekä tilivuoden 2004 loppuerää, yhteensä noin 115 000 euroa, joka tuloutetaan momentille 12.30.04. Puutarhakasvien jalostusmaksuina vuonna 2006 kertyvät tulot 84 000 euroa on merkitty momentille 12.30.32 ja pääomaluonteiset tulot momentille 12.30.99. Varmennetusta lisäys- ja taimiaineistosta vuonna 2003 voimaan tulleen maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (18/2003) toimeenpano edellyttää 80 000 euroa hintatukea valiotaimituotannolle. Torjunta-aineasetuksen 18 :ssä tarkoitettuun toimintaan on varattu määrärahat momentilta 30.20.22. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : S i e m e n p e r u n a t u t k i m u s. Maa- ja metsätalousvaliokunta on talousarvioesityksestä antamassaan lausunnossa myös tällä kertaa muistuttanut, että vastauksessaan (EV 101/2002 vp) hallituksen esitykseen siemenperunakeskuksen muuttamiseen osakeyhtiöksi liittyväksi lainsäädännöksi eduskunta edellytti, että tuolloin siemenperunakeskuksella ollutta tehtävää tutkia ja kehittää korkealaatuisen siemenperunan tuotantotekniikkaa nimenomaan Suomen pohjoisiin oloihin sopivaksi tulee jatkaa MTT:n Ruukin tutkimusasemalla ja että valtion talousarviossa osoitetaan vuosittain perunanviljelyä koskevaan tutkimus- ja kehitystoimintaan riittävät määrärahat. Valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta Ruukin tutkimusasemalle on myönnetty 150 000 euron lisämääräraha sekä vuodelle 2004 että 2005. Tämä on mahdollistanut sen, että tutkimusasema on pystynyt käynnistämään yhdessä sidosryhmiensä kanssa "agrobiotekniikka siemenperunatuotannossa" -tutkimusohjelman, joka on elinkeinolähtöistä ja poikkitieteellistä, soveltavaa ja perustutkimusta sisältävä ohjelma. Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla tapahtuva siemenperunan tuotannon tutkimus- ja kehitystyö on MTT:lle erittäin tärkeää. Sitä pidetään myös esimerkkinä toiminnan alueellisesta vaikuttavuudesta. Tutkimustoiminnan perusedellytyksenä on kuitenkin rahoituksen jatkuminen. 6) Määrärahoissa on huomioitu v. 2005 talousarviossa tehdyt rakennemuutokset, mm. momenttien 21, 74 ja 77 yhdistäminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Aiemman kantansa mukaisesti valtiovarainvaliokunta katsoo, että tarkoitukseen tarvitaan vuosittain pysyvä määräraha. Momentille lisätään 300 000 euroa. 2006 talousarvio 31 929 000 2005 I lisätalousarvio 652 000 2005 talousarvio 31 405 000 2004 tilinpäätös 31 589 000 22. Torjunta-ainetarkastukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään 437 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää torjunta-aineasetuksen (515/1998) 18 :ssä tarkoitetusta toiminnasta aiheutuvien Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 13 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Tarkastustoiminnasta aineiden myynnin perusteella kertyvät tulot on merkitty momentille 12.30.73. Torjunta-aineiden tarkastustoiminnalla hankitaan ja tuotetaan tietoa valmisteiden biologisesta tehokkuudesta ja käyttökelpoisuudesta pohjoisissa äärioloissa myyntilupaviranomaisia varten sekä neuvonnan käyttöön viljelijäin kouluttamiseksi. Tarkastukseen sisällytetään mahdollisuuksien mukaan myös markkinoilla olevien valmisteiden käyttötutkimusta, jonka painopisteenä ovat käyttömäärien mahdollinen pienentäminen riskien minimoimiseksi ja torjunta-aineresistenssin havainnoiminen ja ennaltaehkäisy. Lausuntoja varten tarvittavia, yleensä 2 3 vuotta kestäviä, tarkastuskokeita tehdään vuosittain n. 100 kpl. 2004 2005 2006 arvio arvio Lausuntopyynnöt, kpl 41 15 20 Annetut lausunnot, kpl 32 20 25 2006 talousarvio 437 000 2005 I lisätalousarvio 9 000 2005 talousarvio 430 000 2004 tilinpäätös 426 000 40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 608 620 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaiseen tukeen. Määrärahaa saa käyttää myös ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen kansallisten lisäosien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää vuonna 2006 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen. Lisäksi vuonna 2006 saadaan tehdä tukipäätöksiä siten, että vuonna 2006 tehtävistä, uusista ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan sitoumuksista saa aiheutua menoja vuosina 2007 2010 yhteensä enintään 30 000 000 euroa. Vuonna 2006 ja sitä aikaisemmin tehdyistä muista tukipäätöksistä saa aiheutua vuoden 2007 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 84 094 000 euroa. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Momentilta rahoitettavan maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki) sekä osaltaan turvata maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytykset ja tuotannon kannattavuus sekä edesauttaa maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämisessä. Määrärahasta maksetaan maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain perusteella Etelä-Suomen kansallista tukea, pohjoista tukea ja muuta kansallista tukea kuten mm. ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa. Lähes kaikki maa- ja puutarhataloutta harjoittavat tilat ovat tuen piirissä. Etelä-Suomen kansallisen tuen maksuvaltuus supistuu komission päätöksen mukaisesti 3 milj. euroa. Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan tukialueiden A ja B kotieläintaloudelle ja puutarhataloudelle (kasvihuonetuotanto ja puutarhatuotteiden varastointituki) komission vuonna 2004 hyväksymän tukiohjelman perusteella. Keski- ja Pohjois-Suomessa (C-tukialueella) tukea maksetaan kotieläintalouden ja kasvinviljelyn (ml. puutarhatalous) kattavan pitkäaikaisen pohjoisen tuen järjestelmän perusteella. Etelä-Suomessa maksettavan ympäristötuen kansallisen lisäosan tavoitteena on kasvinviljelyn tuotantoedellytysten turvaaminen. Luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa maksetaan yhteisörahoitteisen luonnonhaittakorvauksen lisäosana. Kansallisten lisäosien maksaminen edellyttää erillisiä sitoumuksia, joiden pituus vastaa ympäristötuki- ja luonnonhaittakorvaussitoumuksia. Muita kansallisia tukia ovat mm. perunantuotannon kansallinen tuki ja viljelijöiden opintoraha. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Vuoden 2005 määrärahasta jää jakamatta ja käyttämättä noin 7 000 000 euroa, mikä siirtyy vuodelle 2006. Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina 2004 2006 sekä arvio menojen siirtymisestä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavaksi, milj. euroa 2004 2005 2006 toteutuma arvio arvio Tuki yhteensä ao. vuoden tuotannolle 7) 588,6 622,5 608,6 Etelä-Suomen kansallinen tuki 127,3 100,0 97,0 Pohjoinen tuki 387,1 332,5 321,6 Ympäristötuen kansallinen lisäosa 60,0 55,0 55,0 Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa - 120,4 120,4 Muu kansallinen tuki 14,2 14,6 14,6 Edellisiin vuosiin kohdistuvia tukimenoja maksetaan ao. vuoden määrärahasta 48,5 28,5 42,0 Valtuus budjetissa 84,1 84,1 84,1 Ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan vuosien 2005 ja 2006 myöntämisvaltuudesta aiheutuvat menot, milj. euroa 2006 2007 2008 2009 2010 Ennen vuotta 2006 tehdyt päätökset ja sitoumukset 171,4 118,9 118,9 118,4 0 Vuonna 2006 tehtävät päätökset ja sitoumukset yhteensä 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 Ympäristötuen kansallinen lisäosa 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Yhteensä 175,4 122,9 122,9 122,4 4,0 2006 talousarvio 608 620 000 2005 talousarvio 609 320 000 2004 tilinpäätös 608 620 000 41. EU-tulotuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään 543 486 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin kokonaan rahoittamien suorien tukien ja niihin verrattavien muiden Euroopan unionin kokonaan rahoittamien menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : EU-tulotukien avulla pyritään korvaamaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistusten yhteydessä toteutetuista tuottajahintojen laskuista aiheutuvia tulonmenetyksiä. Kesällä 2003 päätetyn uudistuksen yhteydessä sovitut muutokset johtavat maidon tuottajahinnan alenemiseen vuonna 2006. Tulonmenetysten korvaamiseksi EU-tulotukien määrä nousee. Vuonna 2006 otetaan käyttöön uusi tilatukijärjestelmä. Tilatukijärjestelmään sisällytetään pääosa EU:n kokonaan rahoittamista peltokasvi- ja eläintuista (ns. CAP-tuet). Tilatuen lisäksi suorien tukien järjestelmään kuuluvat valkuaiskasvien ja energiakasvien tuet. Määrärahaa käytetään suorien tukien järjestelmään kuuluvien tukien lisäksi kuitupellavan ja -hampun tukeen sekä kuivattujen rehujen tukeen. Suomi toteuttaa tilatukijärjestelmän ns. yhdistelmämallina. Vuonna 2006 tilatuen kokonaismäärästä maksetaan tasatukiosan kautta noin 80 %, tilakohtaisina lisäosina noin 13 % ja tuotantosidonnaisina tukina sekä neuvoston asetuksen EY 1782/2003 artiklan 69 mukaisina tukina noin 7 %. Tasatukiosan suuruus määräytyy alueen tuotantorakenteen perusteella. Tilakohtaiseen lisäosaan sisällytetään 100 % maitopalkkiosta, 30 % sonni- ja härkäpalkkion lisäosasta sekä 40 % tärkkelysperunan tuotantoon sitomattomasta tuesta. Lisäosat ovat myöhemmin asteittain poistuvia. 7) Vuoden 2004 määrärahasta jäi käyttämättä 20 milj. euroa, joka käytetään vuonna 2005. Vuoden 2005 määrärahasta arvioidaan jäävän käyttämättä ja jakamatta 7 milj. euroa, joka siirtyy vuodelle 2006. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Tuotantosidonnaisena tukena maksetaan pääosa sonnipalkkiosta, 60 % tärkkelysperunan tuesta, 50 % uuhipalkkiosta ja sen lisätuista sekä timotein siementuotannon EUtuki kokonaisuudessaan. Lisäksi neuvoston asetuksen EY 1782/2003 artiklan 69 mukaisena tukena pyritään maksamaan tuotantosidonnaista tukea naudanlihantuotannolle sekä eräille peltokasveille. Niin sanotulla tuen mukauttamisella suorien tukien järjestelmään kuuluvia tukia alennetaan neljällä prosentilla vuonna 2006. Lopulliset leikkaukset kohdistuvat 5 000 euroa ylimenevään osaan. Näin leikatut varat ohjataan maaseudun kehittämistoimenpiteisiin. Leikkauksista vapaata 5 000 euron pohjaosaa vastaava lisämäärä maksetaan viljelijöille takaisin vuonna 2007. Lisämäärä on otettu huomioon neuvoston asetuksen EY 1782/2003 liitteen II enimmäismäärän mukaisena. Vuonna 2006 viljelijöille maksetaan takaisin vastaava lisämäärä vuodelta 2005. Tilatuki, maitopalkkio ja sen lisäpalkkio, tärkkelysperunan tuki, valkuaiskasvien tuki sekä energiakasvien tuki maksetaan neuvoston asetuksen EY 1782/2003 perusteella. Kuitupellavan ja -hampun jalostustuki perustuu neuvoston asetukseen EY 1673/2000, kuivattujen rehujen tuki neuvoston asetukseen EY 603/95 ja siementen tuotantotuki asetukseen ETY 2358/71. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuonna 2006 maksettavat tuet. Vastaavat tulot EMOTR:n tukiosastosta kertyvät momentille 12.30.01. EU-tulotuen arvioitu jakautuminen käyttökohteittain vuonna 2006 Tilatuki 552 418 00 0 Muut tuet 5 328 000 Tuen mukauttaminen vuodelta 2006-22 260 00 0 Tuen mukauttamisesta aiheutuva lisätuki vuodelta 2005 8 000 000 EU-tulotuki yhteensä 543 486 00 0 EU-tulotuet muodostivat vuonna 2004 noin 12 % maatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta. Kaikista maa- ja puutarhataloudelle maksettavista tuista nämä tuet olivat noin 25 %. 2006 talousarvio 543 486 000 2005 talousarvio 515 372 000 2004 tilinpäätös 454 520 873 42. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 3 400 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000) mukaisten korvausten maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa myös edellisiin vuosiin kohdistuvia korvauksia. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Korvauksia voidaan maksaa poikkeuksellisten luonnonolojen kasvavalle tai korjuuvaiheessa olevalle sadolle aiheuttamista vahingoista ja neuvontajärjestöille niiden kunnille antamasta asiantuntija-avusta. 2006 talousarvio 3 400 000 2005 talousarvio 3 400 000 2004 tilinpäätös 16 400 000 43. Maatalouden ympäristötuki (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 264 629 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää EU:n komission vuosille 1995 1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman ja vuosille 2000 2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kokonaan kansallisesti rahoitettavaan useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtaiseen suunnitteluun enintään 84 000 euroa, maatalouden ympäristötukeen liittyvän koulutuksen maksamiseen enintään 681 000 euroa ja ympäristötuen toimeenpanosta, seurannasta ja kehittämisestä valtiolle aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen enintään 320 500 euroa sekä luonnon monimuotoisuutta koskevien yleissuunnitelmien ja niiden arvioinnin laatimisesta aiheutuviin kulutusmenoihin enintään 260 000 euroa. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena. Vuonna 2006 saa tehdä maatalouden ympäristötukijärjestelmän mukaisia sitoumuksia ja sopimuksia siten, että niistä aiheutuu vuosina 2007 2015 menoja yhteensä enintään 90 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Ympäristötuen päämääränä on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi niin, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, luonnon monimuotoisuuden ja maatalouden kulttuurimaisemien säilyminen turvataan ja tuotannon harjoittamisedellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Ympäristötuen avulla vähennetään ympäristöön ja erityisesti pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan kohdistuvaa kuormitusta, vähennetään torjunta-aineiden käytöstä aiheutu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
via riskejä, turvataan arvokkaiden perinnebiotooppien, niiden luontotyyppien ja eliölajiston sekä kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen sekä varmistetaan suomalaisiin alkuperäisrotuihin kuuluvien eläinten mahdollisimman laajan geneettisen perimän säilyminen. Viljelijöiden halukkuus sitoutua ympäristötukeen on osoittautunut suuremmaksi kuin miksi se komission vuosille 2000 2006 hyväksymässä horisontaalisessa maaseudun kehittämisohjelmassa arvioitiin. Järjestelmän piiriin on tullut noin 98 % peltoalasta ja 94 % viljelijöistä. Kun vuonna 2006 maatalouden ympäristötukeen arvioidaan tarvittavan yhteensä 327 300 000 euroa ja 62 671 000 euroa rahoitetaan vuodelta 2005 siirtyvällä erällä, vuoden 2006 määrärahan tarve on 264 629 000 euroa. Vuonna 2006 tehdään vuonna 2001 alkaneisiin perusja lisätoimenpidesitoumuksiin yhden vuoden jatkositoumuksia ja rajoitetuissa tapauksissa tehdään uusia ympäristötuen perus- ja lisätoimenpidesitoumuksia. Uusia erityistukisopimuksia tehdään erityisesti vuonna 2002 hyväksytyn Suomen Itämeren suojeluohjelman tavoitteita tukemaan. EU:lta pyritään saamaan lisärahoitusta vuonna 2006 EU:n ohjelmakauden viimeisenä vuotena. EU:n osarahoitusosuus on 25.10.2004 komissiolle toimitetussa ja 6.4.2005 komission hyväksymässä horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman muutoksessa vuonna 2006 tavoite 1-alueella 53 % ja muualla maassa 28 %, jolloin keskimääräiseksi EU:n osarahoitusosuudeksi arvioidaan 36 %. EU:n suorien tukien mukauttamisesta vuodelta 2005 maaseudun kehittämiseen ohjattavat varat, 9 900 000 euroa on otettu huomioon EU:n osuudessa. Ympäristötukijärjestelmän vuoden 2006 määrärahan arvioitu jakautuminen 8) Ympäristötukijärjestelmä yhteensä, josta 264 629 000 EU-osuus 117 344 000 valtion osuus 145 939 500 kokonaan kansallisesti rahoitettava osuus (enintään) 1 345 500 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös kokonaan kansallisesti rahoitettavat ympäristötuen koulutuksesta, toimeenpanosta, seurannasta ja kehittämisestä aiheutuvat kulutusmenot, useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtainen suunnittelu sekä luonnon monimuotoisuutta koskevien yleissuunnitelmien laatimisen ja niiden arvioinnin aiheuttamat kulutusmenot. Momentille 12.30.01 on arvioitu kertyväksi 90 874 000 euroa EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston varoista Manner-Suomen maatalouden ympäristötukijärjestelmää varten sekä lisäksi EU:n suorien tukien mukauttamisesta maaseudun kehittämiseen ohjattavat varat 9 900 000 euroa. Tulokertymässä on vähennyksenä otettu huomioon EU:n vuonna 2000 maksama maatalouden ympäristötukijärjestelmän EU:n osuuden ennakko 16 570 000 euroa. Maatalouden ympäristötukijärjestelmien toteuttamisesta aiheutuvat menot, milj. euroa 2006 9) 2007 2008 2009 Myöh. vuod. yht. Vuosia 2000 2006 koskeva järjestelmä vuonna 2006 tehtävät päätökset ja toimenpiteet 14,8 13,4 13,4 13,4 15,6 vuosina 2000 2005 tehdyt päätökset ja toimenpiteet 248,4 26,8 18,4 8,4 26,0 Vuosia 1995 1999 koskeva ohjelma, tehdyt päätökset ja toimenpiteet 1,4 1,4 1,4 1,4 8,4 Yhteensä 264,6 41,6 33,2 23,2 50,0 Momentin 30.20.40 määrärahasta maksetaan lisäksi kokonaan valtion rahoittamaa ympäristötuen kansallista lisäosaa, jonka enimmäismäärä vuonna 2006 on 55 000 000 euroa. 2006 talousarvio 264 629 000 2005 II lisätalousarvio 2005 talousarvio 321 900 000 2004 tilinpäätös 312 300 000 8) Lisäksi on käytettävissä 62,671 milj. euroa vuodelta 2005 siirtyvää määrärahaa. 9) Lisäksi menoja maksetaan 62,671 milj. euroa vuodelta 2005 siirtyvällä määrärahalla. 44. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 422 673 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Määrärahaa saa käyttää EU:n komission vuosille 2000 2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena. Vuonna 2006 saa tehdä luonnonhaittakorvausjärjestelmän mukaisia sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu vuosina 2007 2010 menoja yhteensä enintään 30 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vuonna 2006 luonnonhaittakorvauksiin arvioidaan tarvittavan komission vuosille 2000 2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisesti 422 673 000 euroa. Vuonna 2006 tehtävissä uusissa 5-vuotisissa sitoumuksissa EU:n osarahoitus on tavoite 1-alueella 50 % ja muualla maassa 25 % eli keskimääräiseksi osarahoitusosuudeksi arvioidaan 32 %. Luonnonhaittakorvauksen rahoituksen arvioitu jakautuminen Luonnonhaittakorvaukset yhteensä, josta 422 673 000 EU-osuus 136 973 000 valtion osuus 285 700 000 Momentille 12.30.01 on arvioitu kertyväksi vastaavasti 119 563 000 euroa EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston varoista luonnonhaittakorvauksia varten, missä on vähennyksenä otettu huomioon 17 410 000 euroa EU:n vuonna 2000 maksamana luonnonhaittakorvausjärjestelmän EU:n osuuden ennakkona. Momentin 30.20.40 määrärahasta maksetaan lisäksi kokonaan valtion rahoittamaa luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa, jonka määrä vuonna 2006 on noin 120 000 000 euroa. Luonnonhaittakorvausjärjestelmän toteuttamisesta aiheutuvat menot, milj. euroa 2006 2007 2008 2009 Myöhemmät vuodet yhteensä Vuonna 2006 tehtävät päätökset ja toimenpiteet 2,67 2,67 2,67 2,67 2,67 Aiempina vuosina tehdyt päätökset ja toimenpiteet 420,00 417,00 412,00 407,00 - Yhteensä 422,67 419,67 414,67 409,67 2,67 2006 talousarvio 422 673 000 2005 talousarvio 422 673 000 2004 tilinpäätös 422 673 000 45. Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 147 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää luopumiseläkelain (16/1974) ja luopumiskorvauslain (1330/1992) mukaisten korvausten maksamiseen sekä maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) mukaisten luopumistukien ja hoitokustannusten sekä vuosina 1995 1999 toteutetun maatalouden metsätoimenpideohjelman mukaisista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Luopumistuella edistetään yksikkökoon suurentamista ja sukupolvenvaihdoksia maa- ja porotaloudessa. Tavoitteena on myös alentaa maatalousyrittäjien keski-ikää. Luopumiseläkelain voimassaolo päättyi vuoden 1994 lopussa ja luopumiskorvauslain vuoden 1995 lopussa. Niiden piirissä on edelleen noin 22 000 eläkkeensaajaa. Menot alenevat asteittain ja loppuvat 2020-luvulla. EU:n osarahoittamaa maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmää toteutettiin vuosina 1995 1999. Menojen maksaminen jatkuu osana horisontaalista maaseudun kehittämisohjelmaa. Tukea arvioidaan maksettavan vuonna 2006 yhteensä 35 200 000 euroa. Momentille 12.30.01 arvioidaan kertyvän EU:n osuutta vastaavasti 13 600 000 euroa. Vuosina 2000 2002 toteutettuun, kokonaan kansallisesti rahoitettuun luopumistukijärjestelmään arvioidaan vuonna 2006 tarvittavan 20 700 000 euroa. Vuonna 2003 otettiin käyttöön uusi kansallinen nelivuotinen luopumistukijärjestelmä. Vuosina 2005 2006 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
toteutettavissa sukupolvenvaihdosluopumisissa luopujan alaikäraja on 56 vuotta. Lisämaaksi myyvän luopujan on oltava 57-vuotias. Pellon vuokraus luovutustapana palautettiin vuonna 2004. Tällöin luopujan on oltava vähintään 60-vuotias. Poroista luopujan ikäraja on 55 vuotta. Tuen piiriin tuli vuonna 2004 704 tilaa ja 1 055 luopujaa. Vuonna 2006 sen piiriin arvioidaan tulevan noin 800 tilaa ja noin 1 200 luopujaa. Järjestelmästä arvioidaan aiheutuvan menoja vuonna 2006 noin 32 500 000 euroa. Sopimusten menoihin sisältyvät myös niiden hoitokulut. Maatalouden metsätoimenpideohjelman 1995 1999 mukaisia metsityksiä voitiin hyväksyä vuoden 1999 loppuun saakka. Ohjelman perusteella metsitettiin yhteensä 27 600 hehtaaria peltoa, viimeiset metsitykset tapahtuivat Luopumistukien ja -korvauksen toteutuminen vuonna 2006 vuonna 2002. Vuonna 2004 metsitysmenoihin käytettiin yhteensä 4 911 000 euroa. Ohjelman mukaisia menoja arvioidaan vuonna 2006 maksettavan 5 200 000 euroa. Tulonmenetyskorvausta maksetaan kymmenelle vuodelle sen jälkeen, kun metsitys on todettu suoritetuksi hyväksyttävällä tavalla. Metsityksen hoitopalkkiota maksetaan 2 ja 4 vuoden kuluttua metsityksen valmistumisen jälkeen. EU:n rahoitusosuus on 50 %. Momentille 12.30.01 on arvioitu kertyväksi vastaavasti 2 600 000 euroa EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston varoista maatalouden metsätoimenpiteitä varten. Momentin 33.19.60 perustelujen selvitysosaan viitaten määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kansaneläkkeen tasokorotus. Järjestelmän piiriin tullut sen voimassaoloaikana Eläkkeitä maksussa v. 2006 lopussa, arvio Keskim. korvaus v. 2006, arvio Tukimuoto Tiloja Luopujia kpl euroa/kk Luopumiseläke 23 877 39 892 20 673 208 Luopumiskorvaus 885 1 221 76 543 Maatalousyrittäjien luopumistuki 1995 1999 6 401 9 133 3 312 727 Maatalousyrittäjien luopumistuki 2000 2002 1 841 2 786 2 134 762 Maatalousyrittäjien luopumistuki 2003 2006 2 980 3 944 3 720 781 Yhteensä 35 984 56 976 29 915 Määrärahan arvioitu jakautuminen, milj. euroa Yhteensä, mistä EU:n osuus Luopumiseläkkeet ja -korvaukset 53,40 - Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 1995 1999 35,20 13,60 Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2000 2002 20,70 - Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina 2003 2006 32,50 - Maatalouden metsätoimenpiteet, ennen vuotta 2000 tehdyt sitoumukset 5,20 2,60 metsityksen hoitopalkkio 0,30 0,15 tulonmenetyskorvaus 4,90 2,45 Yhteensä 147,00 16,20 Menot vuonna 2006 ja sitä aikaisempina vuosina tehdyistä luopumiseläkkeistä ja -korvauksista ja maatalousyrittäjien luopumistukia koskevista sitoumuksista ja metsätoimenpiteistä, milj. euroa 2006 2007 2008 2009 Myöh. vuod. yht Luopumiseläkkeet ja -korvaukset 53,4 51,1 48,9 46,6 400,1 Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosien 1995 1999 sopimukset 35,2 26,5 18,9 11,1 13,3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosien 2000 2002 sopimukset 20,7 19,7 18,5 17,0 33,3 Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosien 2003 2006 sopimukset 32,5 37,1 37,7 36,8 142,3 Maatalouden metsätoimenpiteet, vuosien 1995 1999 sitoumukset 5,2 4,0 2,4 1,5 1,7 Yhteensä 147,0 138,4 126,4 113,0 590,7 2006 talousarvio 147 000 000 2005 talousarvio 150 100 000 2004 tilinpäätös 148 036 535 46. Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 4 242 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein yhdistyksille myönnettäviin avustuksiin maa- ja puutarhataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämiseen sekä hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistämiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää neuvoston asetuksen (EY 1221/1997) mukaisesti hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Määrärahasta osoitetaan 300 000 euroa Luomukeittiökeskukselle lähi- ja luomuruokatoimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla rahoitetun toiminnan tavoitteena on parantaa tuotteiden laatua ja kuluttajien tyytyväisyyttä siihen, lisätä terveellisiä ruokatottumuksia sekä kuluttajien ja ruokaketjun ammattilaisten tietämystä koko elintarvikeketjusta. Määrärahalla rahoitetaan valtakunnallisia maa- ja puutarhataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämiseen tähtääviä laajoja ohjelmia, jotka painottavat tuotteiden laatua, terveellisiä ruokailutottumuksia, menekinedistämistä, ruokakulttuuria, tutkimusta ja neuvontaa sekä edellä mainittuihin kokonaisuuksiin liittyvää tiedonvälitystä. Määräraha maksetaan rekisteröidyille yleishyödyllisille yhdistyksille, joiden toiminnan kohderyhmänä ovat kuluttajat, toimittajat, opettajat, neuvojat ja viljelijät sekä kaupan ja ruoanvalmistuksen ammattilaiset. Hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistämiseen arvioidaan tarvittavan 222 000 euroa, mistä EU:n osarahoittaman tukijärjestelmän kokonaismenoiksi arvioidaan 165 000 euroa. EU:n rahoitusosuus (50 %) on 82 000 euroa, mikä on merkitty tulona momentille 12.30.01. Määrärahan arvioitu jakautuminen eri käyttökohteisiin, euroa Yhteensä, mistä EU:n osuus Kansalliset markkinoinnin ja tuotannon kehittämistoimet 4 020 000 - Hunajantuotannon ja markkinoinnin edistäminen 222 000 82 000 Yhteensä 4 242 000 82 000 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille on ehdotettu 3 942 000 euron määrärahaa, joka on tarkoitettu yhdistyksille myönnettäviin avustuksiin maa- ja puutarhataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämiseksi sekä hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistämiseksi. Kuluvan vuoden vastaava määräraha on 4 702 000 euroa. Momentin perustelujen selvitysosan mukaan määrärahalla rahoitetun toiminnan tavoitteena on parantaa tuotteiden laatua ja kuluttajien tyytyväisyyttä siihen, lisätä terveellisiä ruokatottumuksia sekä kuluttajien ja ruokaketjun ammattilaisten tietämystä koko elintarvikeketjusta. Kuluttajien luottamus ruokaan on heikkenemässä johtuen osaltaan ruokakriiseistä ja elintarviketuotannon keskittymisestä. Samalla kuluttajien kiinnostus ruoan alkuperään sekä terveellisyyttä ja yksilöllisyyttä kohtaan lisääntyy. Huoli valmisruokien ja teollisten elintarvikkeiden sisältämistä lisäaineista tai geenimuunnelluista aineosista on saanut esimerkiksi monet vanhemmat aktiivisesti etsimään lähi- ja luomutuotteita ja vaatimaan niitä myös lastensa jokapäiväiseen ruokailuun. Suomessa toimii yli 22 000 ammattikeittiötä, joista runsas neljännes myös valmistaa ruokaa. Ammattikeittiöiden kautta tarjotaan vuosittain yli 755 miljoonaa ateriaa eli joka kolmas ateria syödään kodin ulkopuolella. Ennusteiden mukaan kodin ulkopuolella syötyjen aterioiden osuus kasvaa vuoteen 2010 mennessä lähes 50 prosenttiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Suurimpana esteenä lähi- ja luomutuotteiden käytölle ammattikeittiöt ovat ilmoittaneet raaka-aineiden epätasaisen saatavuuden. Lisäksi useiden tuotteiden kohdalla jalostusaste on koettu liian alhaiseksi. Myös julkisen sektorin hankintoihin liittyvien säädösten on katsottu vaikeuttavan lähi- ja luomutuotteiden käyttöä. Esimerkiksi "lähiruoka"-termiä ei saa tarjouspyynnöissä käyttää. Monissa Euroopan maissa, kuten esimerkiksi Ruotsissa, Italiassa ja Itävallassa, julkisen sektorin ruokahuolto on poliittisin päätöksin jo nyt velvoitettu käyttämään lähi- ja luomuraaka-aineita. Suomessa asiaa pohtinut toimikunta esitti ehdotuksensa kansalliseksi ohjelmaksi kuluvan vuoden kesäkuussa. Tämän mukaan julkisen sektorin keittiöiden tulee tulevaisuudessa tarjota lähi- ja luomuruokaa, ja toimia samalla edelläkävijänä ja esikuvana kaupallisille ammattikeittiöille sekä kuluttajille. Etenkin muutosprosessin alkuvuosina ammattikeittiöiden henkilöstö tarvitsee käytännön asioita hallitsevaa vertaistukea ja neuvontaa lähi- ja luomuruoan käytön edistämiseksi. Esimerkiksi tarjousten pyytäjät tarvitsisivat konkreettista tietoa siitä, mitä tarjouspyyntöön saa sisältyä. Suonenjoella sijaitseva Luomukeittiökeskus on valtakunnallinen ammattikeittiöiden lähi- ja luomuruokatoiminnan erikoisosaaja. Yksikön vastuulla on muun muassa valtion talousarviosta rahoitetun Portaat luomuun -valmennusohjelman koordinointi. Tämän ohjelman käynnistämistä on viimeisen kolmen vuoden ajan tuettu yhteensä 220 000 eurolla. Toiminnasta on saatu lupaavia tuloksia. Valmennusohjelmassa on mukana yli 130 keittiötä eri puolilta Suomea. Suurin osa näistä on peruskoulujen ja lukioiden keittiöitä sekä päiväkoteja. Pelättävissä on, että momentin määrärahan leikkaus johtaa luomuelintarvikeketjua palvelevan tiedotuksen ja koulutuksen toimintaedellytysten vähenemiseen. Talousarvioaloitteen TAA 572/2005 vp perusteella momentille lisätään 300 000 euroa Luomukeittiökeskukselle lähi- ja luomuruokatoimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. 2006 talousarvio 4 242 000 2005 talousarvio 4 702 000 2004 tilinpäätös 4 721 999 47. Laatujärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 313 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää elintarviketalouden laatustrategian toteuttamiseen liittyvien avustusten, ostopalvelujen ja kulutusmenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa voidaan käyttää myös julkisyhteisöjen toteuttamiin hankkeisiin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Määrärahaa käytetään vuonna 2004 uudistetun elintarviketalouden kansallisen laatustrategian täytäntöönpanoon. Tavoitteena on parantaa suomalaisen elintarvikeketjun kilpailukykyä ja kilpailuetua, vahvistaa elintarviketalouden yhteiskuntavastuullista toimintatapaa ja lisätä kuluttajien tietoisuutta suomalaisen elintarviketalouden laatutyöstä ja pitää yllä kuluttajan korkeaa luottamusta elintarvikeketjun toimintaan. Toimenpiteitä ovat ketju- tai toimialakohtaiset parhaista käytännöistä kootut kansallisen tason hyvän tuotantotavan kuvaukset ja ohjeet. Lisäksi toteutetaan hankkeita, jotka sisältävät elintarvikeketjun kannattavuutta, turvallisuutta, todennettavuutta ja jäljitettävyyttä edistäviä toiminta- tai tietojärjestelmäratkaisuja (ELATI) sekä kuluttaja- ja elintarviketalouden sisäiseen viestintään ja koulutukseen liittyviä toimenpiteitä. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentin perustelujen selvitysosan mukaan määrärahaa käytetään vuonna 2004 uudistettuun elintarviketalouden kansallisen laatustrategian täytäntöönpanoon. Valiokunta pitää strategian mukaista työtä suomalaisen elintarvikeketjun kilpailukyvyn, kannattavuuden, turvallisuuden, todennettavuuden ja jäljitettävyyden näkökulmasta tärkeänä. Momentille lisätään 100 000 euroa. 2006 talousarvio 1 313 000 2005 talousarvio 1 513 000 2004 tilinpäätös 1 513 000 48. Puutarhatalouden erityistoimenpiteet (arviomääräraha) Momentille myönnetään 810 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää EU:n rahoitusosuuksien maksamiseen hedelmän- ja vihannestuottajaorganisaatioiden sellaisiin menoihin, jotka aiheutuvat hyväksyttyjen toimintaohjelmien mukaisista toimenpiteistä tai tuotteiden poistamisesta markkinoilta. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Tuottajaorganisaatiot ovat tuottajien muodostamia markkinointiyhteenliittymiä, joiden tavoitteena on vahvistaa hedelmä- ja vihannesalan tuottajien asemaa markkinoilla. Hedelmien ja vihannesten yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14