ympäristövaikutusten arviointiselostus

maalahden sidlandetin TUULIVOIMAPUISTO ympäristövaikutusten arviointiselostus

Esipuhe Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on kuvattu Maalahden kuntaan Sidlandetin alueelle sijoittuvaksi suunnitellun tuulivoimapuiston arvioidut ympäristövaikutukset. Arviointiselostuksen on laatinut Ramboll Finland Oy EPV Tuulivoima Oy:n toimeksiannosta. Ympäristövaikutusten arviointiin ovat Ramboll Finland Oy:stä osallistuneet seuraavat henkilöt: Projektipäällikkö: FT Joonas Hokkanen Varaprojektipäällikkö: RA Matti Kautto Maisemaselvitys ja maisemavaikutukset: maisema-arkkitehti Elina Kalliala, maisema-arkkitehti Sini Korpinen Asukaskysely ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi: PsM Anne Vehmas Melumallinnus: ins. (AMK) Janne Ristolainen, Ins.opp. (AMK) Arttu Ruhanen Varjostusmallinnus: ins. (AMK) Emilia Siponen Kaavoitus ja maankäyttö: RA Pirjo Pellikka Kartta-aineistot: FM (suunnittelumaantiede) Dennis Söderholm Linnustovaikutusten arviointi: FM biologi Asko Ijäs, luontokartoittaja (EAT) Ville Yli-Teevahainen Vaikutukset Natura-alueisiin: FM Tarja Ojala Pienvedet ja kalasto: FM limnologi Anne Mäkynen Maaperä- ja pohjavesivaikutukset: FM geologi Maija Jylhä-Ollila Kasvillisuus ja luontotyypit: FM biologi Kaisa Torri (kts. myös kohta erillisselvitykset) Kuvasovitteet: muotoilija Sampo Ahonen Erillisselvitykset: Linnustoselvitykset (2009): Jouni Kannonlahti ja Antti Vierimaa Merenkurkun lintutieteellisestä yhdistyksestä Luontoselvitys (2008): FM biologi Hannu Tuomisto. Muinaisjäännökset: Katja Vuoristo (Museovirasto). Pohjanmaan tuulivoimapuistojen inventointi 21.9.- 8.10.2009. Ilmajoki-Kurikka, Kristiinankaupunki, Maalahti, Mustasaari, Närpiö ja Vähäkyrö. Arviointiselostuksen on kääntänyt ruotsiksi Marita Storsjö. Työtä ovat ohjanneet toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto ja Vaula Väänänen EPV Tuulivoima Oy:stä. 1

Sisältö Esipuhe 1 YHTEENVETO ARVIOINTISELOSTUKSESTA 5 Yhteenveto 7 Arvioitava hanke 7 Tarkastellut vaihtoehdot 7 Tuulivoimaloiden rakenne 8 Ympäristövaikutukset 8 OSA I: HANKE JA YVA-MENETTELY 17 1. Johdanto 19 Taustaa 19 Miksi tuulivoimaa 19 2. Hankkeesta vastaava 21 2.1 Hankkeesta vastaava 21 2.2 Hankkeesta vastaavan tuulivoimaprojektit Pohjanmaan alueella 21 3. Tavoitteet ja suunnittelutilanne 22 3.1 Tausta ja tavoitteet 22 3.2 Suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu 25 4. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja sen aikataulu 26 4.1 Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja sen päävaiheet 26 4.2 Arviointiohjelma 26 4.3 Arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet 27 4.4 Yhteysviranomaisen lausunnon huomiointi 27 4.5 Arviointiselostuksen kuuluttaminen ja nähtävilläolo 27 4.6 Arviointimenettelyn päättyminen 27 4.7 Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 27 5. Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset 31 5.1 Ympäristövaikutusten arviointi 31 5.2 Hankkeen yleissuunnittelu 31 5.3 Kaavoitus 31 5.4 Ympäristölupa 31 5.5 Rakennusluvat 31 5.6 Kytkentä sähköverkkoon 31 5.7 Lentoestelupa 32 5.8 Sopimukset maanomistajien kanssa 32 5.9 Muut luvat 32 5.10 Natura-arviointi 32 6. Hankkeen ja sen vaihtoehtojen kuvaus 33 6.1 Hankkeen yleiskuvaus 33 6.2 Tarkastellut vaihtoehdot 33 6.3 Vaihtoehtojen muodostaminen 37 6.4 Tuulivoimapuisto 37 6.5 Tuulivoima osana energiajärjestelmää 48 6.7 Hankkeen suhde ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin 50 OSA II YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 53 7. Ympäristövaikutusten arvioinnin lähtökohdat 55 7.1 Arviointitehtävä 55 7.2 Hankkeen vaikutusalue 56 7.3 Käytetty aineisto 56 7.4 Vaikutusten ajoittuminen 56 8. Ilmasto ja ilmastonmuutos 57 8.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 57 8.2 Vaikutusmekanismit 57 8.3 Tuulivoimapuiston vaikutukset ilmastoon ja ilmastonmuutokseen 58 8.4 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0 59 8.5 Arvioinnin epävarmuustekijät 59 9. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön 60 9.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 60 9.2 Nykytila 60 9.3 Tuulivoimapuiston vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön ja kaavoitukseen: VE 1, VE2 ja VE3 69 2

9.4 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0 71 9.5 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 71 9.6 Arvioinnin epävarmuustekijät 71 10. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön 72 10.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 72 10.2 Vaikutusmekanismit 72 10.3 Maiseman ja kulttuuriympäristön nykytila 75 10.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön: VE 1, VE2 ja VE3 80 10.5 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0 83 10.6 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 83 10.7 Arvioinnin epävarmuustekijät 84 11. Vaikutukset luonnonympäristöön 85 11.1 Maa- ja kallioperä 85 11.2 Pohjavesi 87 11.3 Pintavedet 88 11.4 Kasvillisuus ja luontotyypit 90 11.5 Linnusto 108 11.6 Luonnonsuojelu 122 11.7 Luontodirektiivin liitteiden II ja IV(a) lajit sekä uhanalaiset lajit 127 12. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen 137 12.1 Materiaalikulutusvertailu 137 12.2 Metsästys ja riistanhoito 137 12.3 Kalasto, kalastus ja kalatalous 140 12.4 Riskit ja häiriötilanteet 142 13. Vaikutukset ihmisiin 144 13.1 Melu 144 13.2 Varjostus 148 13.3 Liikenne ja liikenneturvallisuus 153 13.4 Elinkeinoelämä 155 13.5 Ihmisten elinolot ja viihtyvyys 157 13.6 Vaikutukset ihmisten terveyteen 168 13.7 Tuulivoimapuisto ja jokamiehenoikeudet 168 14. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa 170 14.1 Maisema ja kulttuuriympäristö 170 14.2 Linnusto 170 15. Jatkotutkimusten ja seurannan tarve 172 15.1 Linnusto 172 15.2 Melu 172 III VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA TOTEUTTAMISKELPOISUUS 173 16. Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyyden arviointi 175 16.1 Hankkeen vaihtoehdot ja vertailun periaatteet 175 16.2 Keskeiset ympäristövaikutukset 176 17. Hankkeen toteuttamiskelpoisuus 178 17.1 Yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoisuus 178 17.2 Ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus 178 17.3 Taloudelliset edellytykset 178 18. Sanasto ja lyhenteet 179 19. Lähteitä 180 Yhteystiedot 184 LIITTEET Liite 1 Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Liite 2 Pohjanmaan maakuntakaava indeksikartta ja merkinnät Liite 3 Meriläheinen asuminen osayleiskaava merkinnät ja määräykset Liite 4 Asukaskyselyn tulosraportti Liite 5 Lintujen kevätmuuton seuranta ja pesimälinnustoselvitys maalahden tuulivoimapuistohankkeen vaikutusalueella Liite 6 Lintujen syysmuuton seuranta Maalahden ja Vähänkyrön tuulivoimapuistohankkeiden vaikutusalueilla 3

4

YHTEENVETO ARVIOINTISELOSTUKSESTA 5

6

Yhteenveto Yhteenveto EPV Tuulivoima Oy suunnittelee tuulivoimapuiston toteuttamista Maalahden kuntaan Sidlandetin alueelle. Hankkeeseen kuuluvat maa-alueelle sijoitettavat tuulivoimalaitokset, tuulivoimapuiston edellyttämät huoltotiet sekä kytkentävoimajohdot valtakunnan verkkoon. Hankkeen tavoitteena on ensisijaisesti laajentaa tuulivoimatuotantoa Pohjanmaan maakunnan alueella ja näin kehittää maakunnan omaa, uusiutuviin energianlähteisiin pohjautuvaa sähköntuotantoa. Hankkeen avulla pystytään myös osaltaan vähentämään sähköntuotannosta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä ja edelleen ehkäisemään ilmastonmuutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaan YVA-menettelyn tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Arvioinnissa olennaista on avoimuus ja toimiva vuorovaikutus eri tahojen kesken. YVA-menettelyssä ei tehdä päätöksiä hankkeen toteuttamisesta. Suuren tuulivoimapuiston rakentaminen edellyttää alueen kaavoittamista. Kaavoista päättävät osaltaan Maalahden kunta ja Pohjanmaan liitto. Päätökset hankkeen mahdollisesta toteuttamisesta tekee EPV Tuulivoima Oy arviointimenettelyn ja kaavoitusmenettelyn jälkeen. Arvioitava hanke Hankkeena on tuulivoimapuiston rakentaminen Maalahden kuntaan Sidlandetin alueelle. Tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti olisi enintään yhteensä 87-145 MW ja se tuotettaisiin yhteensä enintään 29 turbiinilla. Rakennettavat tuulivoimalaitokset ovat nykyteknologian mukaisia, kooltaan 3-5 MW. Hankealueen kokonaispinta-ala on noin 1150 hehtaaria. Tuulivoimalaitosten perustuksia ja huoltotieverkostoa varten tarvittava maapinta-ala on yhteensä vain muutamia prosentteja hankealueen kokonaispinta-alasta. Tarkastellut vaihtoehdot YVA-menettelyn aikana alkuperäisen hankesuunnitelman lisäksi tarkasteluun on otettu uusia vaihtoehtoja, joissa voimaloiden kokonaislukumäärää on vähennetty. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu kaikkiaan neljää vaihtoehtoa, jotka ovat: Hankkeen toteuttamatta jättäminen (VE 0): Hanketta ei toteuteta eikä Maalahden Sidlandetin suunnittelualueelle sijoiteta maatuulivoimapuistoa. Vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla ja jollain muulla tuotantotavalla. Hankevaihtoehto 1 (VE 1): Maalahden suunnitellulle tuulivoimapuistoalueelle sijoitetaan kaikkiaan 29 tuulivoimalaa, jotka ovat kooltaan 3-5 MW. Tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti olisi 87-145 MW voimaloiden lopullisesta yksikkökoosta riippuen. Hankevaihtoehto 2 (VE 2): Hanke toteutetaan päivitetyn hankesuunnitelman mukaisesti, jossa alkuperäisestä suunnitelmasta (VE 1) on poistettu kolme tuulivoimalaa ja neljän sijoituspaikkaa on muutettu. Tuulivoimapuistoalueelle sijoitetaan kaikkiaan 26 tuulivoimalaa, jotka ovat kooltaan 3 5 MW. Tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti olisi 78-130 MW voimaloiden lopullisesta yksikkökoosta riippuen. Hankevaihtoehto 3 (VE 3): Hanke toteutetaan päivitetyn suunnitelman mukaisesti, jossa hankevaihtoehdosta 2 on poistettu neljä meluvaikutuksiltaan merkittävintä tuulivoimalaa. Tuulivoimapuistoalueelle sijoitetaan kaikkiaan 22 tuulivoimalaa, jotka ovat kooltaan 3 5 MW. Tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti olisi 66-110 MW voimaloiden lopullisesta yksikkökoosta riippuen. 7

Yhteenveto Tuulivoimalat liitetään toisiinsa sekä hankealueelle sijoitettaviin kahteen sähköasemaan käyttäen maakaapeleita, jotka sijoitetaan pääasiassa alueelle rakennettavien tielinjojen yhteyteen. Sähkönsiirto alueverkkoon tapahtuu yhdistämällä molemmat sähköasemat 110 kv voimajohdoilla hankealueen itälaidalla sijaitsevaan EPV Energia Oy:n omistamaan ja EPV Alueverkko Oy:n hallinnoimaan Närpiö- Vaskiluoto 110 kv voimajohtoon. Uutta voimajohtoa joudutaan hankkeen yhteydessä rakentamaan vain noin 300 metriä. Voimaloiden sijoittelussa toisiinsa nähden on otettava huomioon voimaloiden taakse syntyvät pyörteet. Yksittäisten voimaloiden välinen hyväksyttävä minimietäisyys riippuu monista tekijöistä, mm. voimaloiden koosta, kokonaislukumäärästä, sekä yksittäisen voimalan sijainnista tuulivoimapuistossa. Tuulivoimaloiden perustusten ja tornin laskennalliseksi käyttöiäksi on arvioitu keskimäärin 50 vuotta ja turbiinin (konehuone ja siivet) vastaavasti noin 20 vuotta." Tuulivoimaloiden käyttöikää pystytään kuitenkin pidentämään riittävän huollon sekä osien vaihdon avulla Tuulivoimaloiden rakenne Tuulivoimalaitos koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Tuulivoimaloilla on erilaisia rakennustekniikoita. Käytössä olevia tornien rakenneratkaisuja ovat teräs- tai betonirakenteinen putkimalli, ristikkorakenteinen terästorni ja harustettu teräsrakenteisen putkimalli, jonka perustus on teräsbetonirakenteinen, sekä erilaisia yhdistelmiä näistä ratkaisuista. Tuulivoimaloiden rakentamisaloiksi tarvitaan nykyisellä tekniikalla noin 60 m x 80 m alueet. Tältä alueelta puusto raivattava kokonaan ja pinta on tasoitettava. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin liikenteen turvallisuusvirasto Trafin määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalaitoksesta on pyydettävän Finavian lausunto, jossa Finavia ottaa kantaa lentoturvallisuuteen sekä tuulivoimalalle määrättäviin merkintävaatimuksiin. Merkintävaatimuksiin vaikuttavat tapauskohtaisesti mm. lentoaseman ja lentoreitin läheisyys sekä tuulivoimaloiden ominaisuudet. Merkintävaatimuksia voidaan esittää koskien voimaloihin asennettavia lentoestevaloja sekä päivämerkintöjä, jotka tuulivoimaloissa ovat tyypillisesti voimalarakenteisiin maalattavia leveitä punaisia raitoja. Tuulivoimaloiden lentoestevaloissa käytettävät värit ovat punainen ja/tai valkoinen, eri valotyyppien välillä on eroja mm. valon voimakkuudessa sekä välähdysfrekvenssissä. Erikokoisten voimaloiden tyypillisiä päämittoja. Voimalan nimellisteho (MW) Tornin korkeus (metriä) Lavan pituus (metriä) 3 100 45 180 5 120 63 410 Konehuoneen ja roottorin massa (tonnia) Ympäristövaikutukset Ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan suunnitellun hankkeen vaikutuksia mm. ihmisiin,luonnonympäristöön ja kulttuuriympäristöön. Vaikutus on tarkastellun asiantilan ennustettu muutos nykytilanteesta. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimaloiden yhtenä laaja-alaisimmista ympäristövaikutuksista on yleisesti pidetty visuaalisia, maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia. Tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa aina ympäristönsä maisemakuvaa. Vaikutusten voimakkuuteen vaikuttavat tuulivoimaloiden lopullinen koko ja malli. Tuulivoimaloiden tornit voidaan rakentaa sekä teräsrakenteisena putkimallina että ristikkorakenteisena terästornina. Visuaalisten vaikutusten laajuuteen vaikuttaa merkittävästi toteutettavien tuulivoimaloiden koko. Sekä lapoineen noin 150 m korkeille että 180 m korkeille tuulivoimalaitoksille tullaan todennäköisesti edellyttämään jonkinlaista yövalaistusta (lentoestevalot). Päivämerkintöjä ei välttämättä edellytetä lapoineen 150 metriä korkeissa voimalaitoksissa. Maisemalliset vaikutukset ovat todennäköisesti voimakkaimmillaan heti rakentamisen jälkeen tuulivoimaloiden edustaessa uutta ja vielä melko tuntematonta teknologiaa. Ajan kuluessa tuulivoimaloiden voidaan olettaa istuvan maisemakuvaan paremmin, kun ne mielletään enemmän osaksi uudenlaista kulttuurimaisemaa erityisesti Pohjanmaalla, jossa on käynnissä useampia tuulivoimahankkeita. Hankealueen välittömässä läheisyydessä sen pohjoispuolella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Övermalax- Åminnen maisema-alue, joka on muodostunut Maalahdenjoen laaksoon. Hankkeen merkittävät vaikutuk- 8

set kulttuuriympäristöön ja maisemaan aiheutuvat muutoksista Maalahdenjoen avoimen viljelymaiseman maisemakuvassa. Alueen maisemakuvaa ja kulttuuriympäristöä leimaa nykyisellään tuotantotalous. Alueen kulttuuriympäristöön tulee uusi ajallinen kerrostuma kun nykyaikaiset tuulivoimalat tulevat osaksi kulttuuriympäristöä. Hankkeen läheisyydessä sijaitsevia valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä ovat mm. hankealueen länsipuolella sijaitseva Bergön saaren satamat ja saaristokylä, jotka kuvastavat Pohjanmaan merenkulkua, kalastusta ja veneenrakennusta harjoittanutta saaristoyhdyskuntaa ja sen elinkeinojen tuottamaa rakennettua kulttuuriympäristöä. Hankealueella ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä. Hankealueen läheisyydessä, noin 300 metrin päässä hankealueesta, sijaitsee kaksi muinaisjäännöskohdetta: rautakautinen asumuspainanne Hudholmen 1 sekä ajoittamaton hautapaikka Hudholmen 2. Vuoden 2009 muinaisjäännösinventoinnissa Majosrbackenilta paikallistettiin uuteen aikaan ajoittuvia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Nämä hankealueen eteläpuolella sijaitsevat kohteet ovat Majorsbackenin taistelukaivantoja, jotka ajoittuvat luultavimmin I maailmansotaan. Melu Hankealue ja sen ympäristö ovat pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Hankealueen läheisyydessä sen eteläosan kaakkoispuolella sijaitsee maa-ainesten ottoalue (Storberget), josta aiheutuu ajoittain melua etenkin hankealueen eteläosiin. Hankealueen läheisyydessä ei kulje vilkasliikenteisiä teitä eikä alueella ole muita merkittäviä melulähteitä. Nykytilanteessa hankealueen ja sen ympäristön melutilanteeseen vaikuttavat lähinnä tieliikenne sekä ajoittain maa- ja metsätaloustyössä käytettävät työkoneet. Rakentamisen aikana melua syntyy lähinnä tuulivoimalaitosten vaatimien perustusten ja tieyhteyksien maarakennustöistä. Varsinainen voimalaitoksen pystytys ei ole erityisen meluavaa toimintaa ja vastaa normaalia rakentamis- tai asennustöistä aiheutuvaa melua. Rakentamisen aikana meluavimpia työvaiheita ovat mahdolliset louhintatai paalutustyöt. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana hanke vaikuttaa lähialueensa melutasoon ja äänimaisemaan myös hankealueen ulkopuolella. Vaikutussäde riippuu valittavasta voimalaitosyksikön tyypistä, voimalaitosyksikköjen koosta sekä sääolosuhteista ja se vaihtelee muutamasta sadasta metristä jopa yli kilometriin. Taustaäänet tai hiljaisuus vaikuttavat merkittävästi tuulivoimalaitoksen äänen havaitsemiseen. Tuulen nopeus vaikuttaa paitsi taustaääniin, myös tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Kovalla tuulella laitoksen käyntiääni on pääsääntöisesti voimakkaampi kuin hiljaisella tuulella, vaikkei voimalaitoksen käyntiääni seuraakaan suoraan tuulennopeuden kasvua. Tuulivoimalaitoksen äänen havaittavuutta nostaa sen taustamelusta poikkeava jaksottaisuus. Tuulivoimalaitoksen melu on pääosin laajakaistaista jaksollisesti voimistuvaa ja heikentyvää kohinaa, joka aiheutuu roottorin lapojen liikkumisesta ilman läpi. Koneiston (turbiini, vaihteisto ym.) aiheuttama melu on vähäisempää. Tuulivoimalaitoksen melu painottuu matalille taajuuksille, mutta tuulivoimalaitoksen tuottaman infraäänen on todettu olevan häviävän pientä muutoin kuin aivan voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä. Varjostus Tuulivoimalat voivat aiheuttaa varjostusvaikutusta lähiympäristöönsä, kun auringon säteet suuntautuvat tuulivoimalan roottorin lapojen takaa tiettyyn katselupisteeseen. Toiminnassa oleva tuulivoimala aiheuttaa tällöin ns. vilkkuvaa varjostusilmiötä. Vilkkuvan varjon vaikutukset koetaan subjektiivisesti; herkät henkilöt voivat kokea sen häiritsevänä, toisia henkilöitä se ei taas häiritse. Mahdollinen häiritsevyys riippuu myös siitä, asutaanko tai oleillaanko kohteessa (katselupisteessä) aamulla, päivällä ja illalla, jolloin ilmiötä voi esiintyä tahi onko kyseessä asunto- tai loma-asunto, toimitila tai tehdasalue. Ilmiö on säästä riippuvainen: Mikäli sää on pilvinen tai tuulen suunta painaa roottorin tason samansuuntaiseksi kuin auringon ja katselupisteen välinen jana, tuulivoimala ei aiheuta varjostusvaikutusta. Ilmiötä ei luonnollisesti myöskään esiinny tyynellä säällä kun tuulivoimala on pysähdyksissä. Pisimmälle varjo ulottuu, kun aurinko on matalalla (aamulla, illalla). Kun aurinko laskee riittävän matalalle, yhtenäistä varjoa ei enää muodostu. Tämä johtuu siitä, että valonsäteet joutuvat kulkemaan pitemmän matkan ilmakehän läpi, jolloin säteily hajaantuu. Ilmiön esiintymistä voidaan ennustaa matemaattisella laskentamallilla, jota on käytetty tässä YVA:ssa. Yhteenveto 9

Yhteenveto Linnusto Pesimälinnusto Maalahden suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu Åminnen ja Öjnan väliselle metsäalueelle. Pesimälinnustoltaan alue on metsätalous- ja avohakkuutoimista johtuen monin paikoin varsin karua sen koostuessa pääasiassa havu- ja sekametsille tyypillisistä varpuslintulajeista (mm. peippo, pajulintu sekä erilaiset tiaiset ja rastaat). Suurimpia linnustotiheydet ovat erityisesti hankealueen pohjoisosien varttuneemmilla kuusimetsäalueilla, joissa metsälajisto on myös selvästi muuta hankealuetta monipuolisempaa. Perinteisemmän metsälajiston ohella hankealueen pohjoisosissa havaittiin mm. useita tiltaltin, mustapääkertun ja peukaloisen reviirejä. Tiltaltti esiintyy koko hankealueella hyvin runsaana lukuun ottamatta avohakkuu- ja taimikkoalueita lajin reviirimäärän noustessa suunnittelualueella yli 50. Eteläosistaan hankealue rajautuu Majorsbackenin louhikkoiseen kallioalueeseen, jonka puusto on pääasiassa vanhaa mäntymetsää, jossa on lisäksi runsaasti tikkojen suosimia, pystyyn kuolleita kolopuita. Kevätmuutto Maalahden alueella merkittävin lintujen muuttoa ohjaava tekijä on Pohjanlahden rannikkoa, jonka kautta muuttaa vuosittain huomattavia määriä sekä Pohjanmaan mutta myös Pohjois-Lapin ja Jäämeren alueella pesiviä lintulajeja. Pohjanlahden rannikkoa seuraavista lajeista mm. hanhien, sorsa- ja lokkilintujen sekä kahlaajien muutto painottuu yleensä selkeästi meren puolelle, minkä takia niiden määrät ovat sisämaan puolelle sijoittuvalla hankealueella vähäisiä. Poikkeuksen tähän tekevät kuitenkin laulujoutsen ja metsähanhi, joiden muuttoreitit eivät välttämättä noudattele rannan muotoja, vaan suuntautuvat selkeämmin koilliseen osin myös suunnittelualueen ylitse. Runsaslukuisimmin hankealueen kautta muuttaa keväisin erityisesti varpuslintuja, sepelkyyhkyjä sekä töyhtöhyyppiä, joiden muuttajamäärät voivat nousta tuhansiin yksilöihin. Muutto ei näillä lajeilla usein kuitenkaan kohdistu selkeästi rajatuille muuttoreiteille, vaan se jakaantuu varsin laajaksi rintamaksi merenrannikon ja suunnitellun tuulivoimapuistoalueen välille. Petolinnuista merikotkia liikkuu alueella säännöllisesti. Yhteensä alueella havaittiin kevätmuuton seurannan aikana 17 eri yksilöksi tulkittua merikotkaa. Hankealueella ei sijaitse muuttolinnuston kannalta tärkeitä lepäily- tai ruokailualueita, jotka lisäisivät merkittävästi lintujen lentoaktiivisuutta tuulivoimala-alueella kevätmuuton aikaan. Syysmuutto Syysmuuton kannalta hankealueen merkittävin laji on kurki, jolle alueen pohjoispuolella sijaitseva Söderfjärdenin meteorikraatteri muodostaa merkittävän lepäily- ja kerääntymäalueen. Söderfjärdenin alueella lepäilevien kurkien maksimimäärä oli syksyllä 2009 kaikkiaan 7950 yksilöä alueen syksynaikaisten kurkien yhteismäärän noustessa todennäköisesti selkeästi yli 10 000 yksilöön. Kurjet hyödyntävät muuttomatkallaan maapinnan synnyttämiä nousevia ilmavirtauksia, nk. termiikkejä, minkä takia niiden muutto painottuu Pohjanlahden alueella usein selkeästi mantereen puolelle. Merenkurkun kautta muuttavien kurkien kannalta Söderfjärden muodostaa merkittävän solmukohdan, joka myös osaltaan ohjaa kurkien muuttoa alueella. Maalahden tuulivoimapuistohankkeen yhteydessä suoritetussa syysmuuton tarkkailussa muuttavia kurkiparvia havaittiin kokonaisuudessaan varsin vähän, minkä takia Söderfjärdeniltä lähtevien kurkien tarkkaa muuttoreittiä on tämän aineiston valossa vaikea luotettavasti arvioida. Pääasiassa kurkiparvien havaittiin kuitenkin muuttavan varsin kaukana lännessä, mikä viittaa osaltaan niiden muuttoreitin suuntautuvan Söderfjärdeniltä ranta- ja saaristoaluetta seuraten suoraan kohti Korsnäsiä. Hankealueen kautta kulkeva syysmuutto on tehdyn selvityksen perusteella pääosin kevättä hajanaisempaa. Suoritetussa syysmuutontarkkailussa hankealueen kautta muuttava linnusto muodostui lähinnä tavanomaisista varpuslintulajeista, joiden lisäksi alueella havaittiin yksittäisiä, manneralueita muuttoreittinään suosivia petolintuja. Petolintujen muutto on Merenkurkun alueella syksyisin kuitenkin pääsääntöisesti kevättä hajanaisempaa ja esimerkiksi alueella keväällä hyvin runsaslukuisen piekanan yksilömäärät jäävät syysaikana selkeästi kevättä pienemmiksi. Merikotkien muutto jakautuu Merenkurkun alueella sekä meren että mantereen ylle. Erityisesti mantereen päällä muuttavista linnuista osan voidaan arvioida näin ollen kulkevan myös suunnitellun tuulivoimapuistoalueen ylitse. Mantereen päällä merikotkien muuttokorkeudet ovat kuitenkin yleensä varsin suuria. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Rakentamisaikanaan tuulivoimapuiston toteuttaminen lisää ihmistoimintaa ja siitä aiheutuvia häiriötekijöitä (mm. melu) hankealueella, mikä voi myös vaikuttaa alueella pesiviin lintulajeihin. Rakentamisesta aiheutuvat häiriötekijät kohdistuvat pääasiassa tuulivoimaloiden ja niiden oheisrakenteiden rakentamisalueille, minkä takia niistä aiheu- 10

tuvien vaikutusten voidaan arvioida jäävän pääasiassa rakentamisalueiden läheisyyteen. Tavallisimpien metsälajien (mm. varpuslinnut) on havaittu yleensä sietävän varsin hyvin perinteisistä rakentamistöistä aiheutuvaa häirintää, mikäli rakentamistoiminta ei kohdistu suoraan niiden pesimäympäristöön, vaan niiden pesäpaikan ympärille jää vielä lisääntymiseen kannalta soveliaita metsäalueita. Rakentamisvaiheen jälkeen ihmistoiminta alueella kuitenkin vähenee, mikä pienentää myös sen linnustolle aiheuttamia vaikutuksia. Toiminnan aikaiset vaikutukset Suunniteltu hankealue sijoittuu lähelle Pohjanlahden rannikkoaluetta, joka muodostaa lintujen muuton kannalta merkittävän muuttoreitin. Hankealue sijoittuu kuitenkin pääosin metsävaltaiselle kivennäismaa-alueelle, jonka läheisyydessä ei sijaitse selkeitä lintujen muuttoa ohjaavia johtolinjoja Pohjanlahden rantaviivaa lukuun ottamatta. Tästä syystä alueen kautta kulkeva lintumuutto jakautuu usein varsin laajalle rintamalle rantaviivan ja sisämaan väliin, mikä pienentää osaltaan alueen kautta muuttavien yksilöiden kokonaismäärää ja samalla mahdollisten törmäysvaikutusten suuruutta. Suurimmiksi mahdolliset törmäysriskit voidaan arvioida erityisesti keväisin alueen kautta muuttavien merihanhien, joutsenten, sepelkyyhkyn, naurulokin ja töyhtöhyypän osalta, joiden muutto kulkee keväällä osin hankealueen kautta. Syksyllä merkittävin muuttava laji on kurki, jonka muuttoon Söderfjärdenin kerääntymäalue merkittävällä tavalla vaikuttaa. Kurjella törmäysriskiin vaikuttaa myös sen suuri koko sekä lentotapa (hidas, kaarteleva lentotyyli nousevien ilmavirtauksien mukaan), joiden vuoksi kurkea pidetään usein alttiina yhteentörmäyksille tuulivoimaloiden lapojen kanssa. Olettaen, että 20 % Söderfjärdenin kurjista muuttaa suunnitellun tuulivoimapuistoalueen kautta, voidaan hankkeen aiheuttaman törmäysvaikutuksen suuruudeksi kurjella arvioida 4 5 lintua vuodessa. Verrattuna lajin pesivän kannan suuruuteen (nykyisin noin 8 500 paria) tällä aikuiskuolleisuuden kasvulla ei todennäköisesti ole merkittävää vaikutusta lajin säilymiselle pitkällä aikavälillä. Hankealueen pesimälajeista linnustovaikutusten kannalta merkittävin on merikotka, jonka pesäpuulle tulisi hankesuunnittelun yhteydessä jättää riittävän leveä suojavyöhyke sen pesimärauhan turvaamiseksi. Merikotkan ohella hankkeen voidaan arvioida vaikuttavan voimakkaimmin lähinnä varttuneita ja vanhoja kuusimetsiä suosiviin lajeihin, mm. metso, pohjantikka ja viirupöllö, joiden lisääntymiseen metsien pirstoutuminen ja yhtenäisten metsäalueiden väheneminen yleensä voimakkaimmin vaikuttavat. Merikotkaa lukuun ottamatta suurin osa hankealueella pesivistä lajeista ruokailee pääasiassa lähellä maan pintaa, mikä pienentää osaltaan tuulivoimaloiden niille aiheuttamaa törmäysriskiä. Esimerkiksi varpus- ja kanalinnut lentävät pesimäaikanaan vain harvoin tuulivoimaloiden lapojen toimintakorkeuksien (tornin korkeudesta riippuen alimmillaan 60 65 metriä) yläpuolella, minkä takia näiden lajien törmäämistä lapojen kanssa voidaan pitää epätodennäköisenä. Vaikutukset ilmastoon Sähkön tuottaminen tuulivoimalla ei tuota toimintavaiheessaan lainkaan ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasupäästöjä, joissa kokonaismäärissä mitattuna merkittävin aine on hiilidioksidi (CO 2 ). Näin ollen tuulivoimapuiston avulla pystytään hillitsemään ilmastonmuutosta, jos sen avulla pystytään korvaamaan kasvihuonekaasupäästöjä synnyttäviä energianlähteitä, kuten fossiilisia polttoaineita tai turvetta. Yleisesti tuulivoiman arvioidaan korvaavan ensisijaisesti tuotantokustannuksiltaan kalliimpia energiamuotoja, erityisesti hiililauhde- tai maakaasupohjainen sähköntuotanto, joiden vaikutukset ilmastonmuutokseen ovat usein myös suurimmat. Tuulivoimapuistojen tehokkuutta energiantuotantomuotona on selvitetty useissa tutkimuksissa käyttämällä elinkaarianalyysiin pohjautuvia menetelmiä. Erityisesti tutkimuksilla on haluttu selvittää tuulivoimaloiden rakentamisen aikaisen energiankulutuksen ja voimalan toiminta-aikanaan tuottaman energiamäärän välistä suhdetta. Yleisesti tuulivoimapuiston on arvioitu tuottavan sen rakentamisessa ja käytöstä poistosta kuluvan energiamäärän keskimäärin 4 6 kuukauden aikana, kun otetaan huomioon varsinaisen tuulivoimapuiston ohella myös niissä käytettävät voimajohdot, sähköasemat ym. oheisrakenteet. Tämän jälkeen tuulivoimapuiston avulla tuotettavan sähkön voidaan arvioida alentavan suoraan energiantuotannosta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin ja uhanalaisiin lajeihin Luonnonsuojelualueet Lähimpänä hankealuetta sijaitsevat Petolahdenjokisuiston Natura-alue (FI0800054) sekä Eteläinen kaupungin- Yhteenveto 11

Yhteenveto selkä-söderfjärden-öjenin Natura-alue (FI0800057). Petolahdenjokisuiston Natura-alue on suojeltu luonto- ja lintudirektiivin (SCI ja SPA) mukaisena alueena ja sen kokonaispinta-ala on 543 hehtaaria; tästä 183 hehtaaria on maa- ja 360 hehtaaria vesialuetta. Natura-alue sisältää Petolahdenjoen suiston ja Öfjärdenin lintuvesien suojeluohjelmaan (LVO100218) kuuluvat alueet. Petolahdenjokisuisto kuuluu Suomen tärkeisiin lintualueisiin (FINIBA 730014). Öfjärdenin alue sijaitsee hankealueen eteläpuolella noin kilometrin etäisyydellä ja Petolahden jokisuisto noin 2,9 kilometrin etäisyydellä. Söderfjärden sijaitsee Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan alueella noin 4 kilometriä hankealueen koillispuolella. Koko Natura-alueen pinta-ala on 2 855 hehtaaria ja sen suojeluperusteena ovat luontodirektiivi (SCI, Sites of Community Importance) ja lintudirektiivi (SPA, Specially Protected Areas). Viljelykäytössä yksityisomistuksessa olevan maatalousmaan pinta-ala Söderfjärdenillä on 2 300 hehtaaria. Vaikutukset Petolahdenjokisuiston Natura-alueella pesivät lintudirektiivin liitteen I lajit ovat pääasiassa lajeja, jotka ruokailevat joko Natura-alueen rantaniityillä tai suuntaavat ruuanhankintamatkoillaan läheisiin merenlahtiin tai kauemmaksi avomerelle. Tämän vuoksi hankevaihtoehtojen aiheuttamaa törmäysriskiä voidaan pitää niin pienenä, ettei sillä ole käytännössä vaikutusta lintudirektiivissä mainittujen lajien kykyyn elää tai lisääntyä alueella. Sisämaassa sijaitsevan hankealueen yli suuntautuva lintumuutto jakautuu laajalle rintamalle rantaviivan ja sisämaan väliin, minkä vuoksi muuttomäärät eivät ole suuria ja törmäysriskit jäävät pieniksi. Söderfjärdenin peltoaukean merkittävimpiä muuttolintulajeja ovat kurjet, hanhet, joutsenet sekä keräkurmitsa. Vähälukuisuutensa vuoksi keräkurmitsan törmäysriskiä voidaan pitää äärimmäisen pienenä, minkä vuoksi myös vaikutukset lajiin jäävät vähäisiksi. Suurista lajeista suurin riski törmätä tuulivoimalaitokseen on kurjella, joista osa lähestyy Söderfjärdenin peltoaukeaa etelästä ja muuttaa hankealueen yli. Liito-orava Liito-oravan elinympäristöiksi soveltuvien elinympäristöjen esiintyminen on painottunut hankealueen pohjoisosaan, jossa varttuneita kuusikoita esiintyy etenkin ojitettujen korpien alueella. Näillä varttuneiden kuusikoiden alueilla on potentiaalisesti liito-oravalle soveltuvia elinalueita, vaikka alue on monin paikoin hakkuiden pirstomaa ja lehtipuuston osuus verrattain vähäinen. Vuoden 2008 selvitysten yhteydessä kahden suunnitellun voimalan sijoituspaikkojen (voimalat 3 ja 9) läheisyydessä on tehty havaintoja liito-oravista. Vuoden 2009 selvityksissä merkkejä liito-oravista ei havaittu, mutta näillä alueilla esiintyy edelleen liito-oraville soveltuvaa elinympäristöä. Liito-oravan biologiaan liittyvä erikoispiirre on se, että alue voi olla väliaikaisesti tyhjä, mutta se asutetaan myöhemmin uudestaan. Näin ollen nämä liito-oravalle tyypillistä elinympäristöä olevat vanhan metsän alueet voi edelleen olla osa liito-oravan reviiriä. Tuulivoimaloiden vaikutukset liito-oraviin ovat suurimmillaan rakentamisen aikana, jolloin häirintävaikutus on suurimmillaan. Myös mahdolliset liito-oraville soveltuvien elinympäristöjen pirstoutumiset tapahtuvat rakentamisaikana. Rakentamisen aikaisen melun ja ihmisten alueella liikkumisen seurauksena on kuitenkin mahdollista että liito-oravat välttävät reviiriensä niitä osia, jotka sijaitsevat rakentamisalueiden välittömässä läheisyydessä. Käytön aikana tuulivoimalat aiheuttavat melu- ja varjostusvaikutuksia, joiden ei kuitenkaan arvioida merkittävästi vaikuttavan liito-oravien elinmahdollisuuksiin hankealueella. Lepakot Elinympäristövaatimuksiltaan Maalahden alueella todennäköisimmin esiintyvät lajit, pohjanlepakko sekä viiksi- ja isoviiksisiippa, kuuluvat pääasiassa metsäympäristöä suosiviin lajeihin. Linnustoselvityksen perusteella erityisesti hankealueen pohjoisosien varttuneemmilla metsäkuvioilla sekä alueen eteläosissa Majorsbackenilla maastossa on paljon vanhoja kelopuita sekä tikankoloja, jotka soveltuvat lepakoiden päiväpiiloiksi sekä myös pienten lepakkoyhdyskuntien lisääntymispaikoiksi. Kolopuiden lisäksi hankealueella on myös useampia pieniä rakennusryhmiä sekä peltoalueita (mm. Narnen, Bäcksmossin ja Öjnan ympäristössä), jotka voivat tarjota lepakoille potentiaalisia lepäilyalueita tai päiväaikaisia piilopaikkoja. Sen sijaan lepakoiden usein suosimien vesistöjen ja kosteikkojen määrä on hankealueella pieni. Ruokailukäyttäytymisensä puolesta alttiimmaksi tuulivoimaloiden aiheuttamille törmäyksille voidaan Maalahden tuulivoimapuiston osalta arvioida alueella mahdollisesti ruokailevat pohjanlepakot, jotka saalistelevat viiksisiippoja useammin myös hakkuualueilla sekä matalien taimikoiden päällä. Lisäksi pohjanlepakot lentävät suurensa kokonsa vuoksi usein myös selkeästi korkeammalla, jolloin ne 12

voivat liikkua myös lähellä suunniteltujen tuulivoimaloiden toimintakorkeuksia. Viiksi- ja isoviiksisiipat ruokailevat sen sijaan useammin metsien sisällä eivätkä mielellään uskaltaudu avoimille paikoille. Lepakoiden saalistusaktiivisuus on yleensä korkein lämpiminä ja tyyninä öinä (tuulen nopeus alle 5 m/s), jolloin myös niiden ravintonaan käyttämien hyönteisten määrä ilmassa on havaintojen mukaan usein korkeimmillaan. Tuulivoimaloiden energiantuotanto on lepakoiden suosimina, lähes tyyninä kesäöinä kuitenkin luonnostaan vähäistä, mikä pienentää osaltaan myös voimaloiden lepakoille aiheuttamaa törmäysriskiä. Vaikutukset pintavesiin ja kalastoon Suunnittelualue kuuluu Selkämeren rannikkoalueen vesistöalueeseen. Suunnittelualueella sijaitsevia pienvesiä ovat lukuisat metsätaloutta palvelevat ojat sekä näiden kokoojauomana toimiva Skathagabäcken, joka tunnetaan myös nimellä Narnebäcken. Skathagabäcken virtaa Haiknepottenista Narnesjön kautta Åminnen Skathageniin, jossa se laskee mereen. Narnebäcken toimii hauen, ahvenen ja särjen kulkuväylänä hankealueen kaakkoiskulmassa sijaitsevaan Haiknepotteniin, jonne kalat nousevat kutemaan. Myös säyne on esiintynyt joessa kutukalana. Narnebäckenin vedenlaatu on hyvin hapanta ja tämä oletettavasti johtuu alueen alunamaiden ojituksesta. Harvat kalalajit sopeutuvat happamiin olosuhteisiin ja puron ph- arvot saattavat olla kyllin alhaisia tappaakseen kalanpoikasia. Paikallinen urheilukalastusseura on kunnostanut ja raivannut puroa ja sen ympäristöä. Puro on aktiivisen virkistyskalastuksen kohde. Ammattimainen kalastus kohdistuu Maalahdenjokeen ja merialueelle. Mahdolliset vaikutukset pintavesiin muodostuvat rakennusvaiheessa, jolloin rakentamistoimet voivat lisätä kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutumista vesistöön. Kohdissa, joissa tiestö ylittää Narnebäckenin ja tuulivoimaloiden perustukset ovat puron läheisyydessä voi rakentamisen aikana purossa esiintyä kiintoainepitoisuuden ja veden sameuden kasvua. Tämä voi hetkellisesti vaikuttaa myös kalastoon ja kalastukseen, mutta haitta arvioidaan hyvin vähäiseksi ja ohimeneväksi. Narnebäckeniin ojitusojien kautta tuleva kuormitus on monin veroin suurempaa erityisesti runsassateisina aikoina. Maa-aines on hankealueella enimmäkseen kivennäismaata, jolloin kiintoainepartikkelit ovat suuria ja ne eivät helposti kulkeudu. Siksi on oletettavaa, että vain hyvin pieni osa muodostuvasta kiintoainekuormasta ja siihen sitoutuneista ravinteista päätyisi vesistöön. Rakentamisen aikaisia vaikutuksia ei arvioida havaittavan Maalahdenjoessa mm. riittävän pitkän etäisyyden vuoksi. Narnebäcken ei myöskään virtaa Maalahdenjokeen. Kasvillisuus Hankealueen metsät ovat pääosin talouskäytössä olevia kangasmetsiä ja turvekankaita. Laajimmat turvekankaat sijaitsevat hankealueen pohjoisosissa. Alueen tilajako on erittäin pirstoutunut ja valtaosa pienistä metsätiloista on talouskäytössä. Hankealueen arvokkaimpia luontokohteita ovat pienet vanhan metsän alueet sekä saarniesiintymä. Hankealueen läpi virtaa Skathagabäcken, joka kalastollisen merkityksensä lisäksi monipuolistaa elinympäristöjen kirjoa alueella ja toimii myös eläinten leviämisreittinä. Hankealueen lähiympäristöön sijoittuvia arvokkaita luontokohteita ovat mm. Öfjärdenin kluuvijärvi sekä Maalahdenjoen suisto. Valtaosa suunnitelluista tuulivoimaloiden rakentamispaikoista sijoittuu nuorehkoihin hoidettuihin talousmetsiin. Metsätalouskäytöstä johtuen valtaosalla rakennuspaikoista niiden laadulliset tekijät ovat heikentyneet verrattuna luonnontilaisesti kehittyneisiin metsiin. Tuulivoimapuiston rakentamisen myötä osa hankealueen luonnonympäristöstä muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Rakennettavilla alueilla puuston hakkuu, maaston tasaaminen ja muut rakentamiseen liittyvät toimet hävittävät alueiden nykyisen luonnonympäristön. Tuulivoimalaitosten tarvitseman perustamispinta-alan lisäksi muutos kohdistuu huoltoteiden ja voimajohdon rakentamiseen tarvittaviin maa-alueisiin. Rakentamisalueisiin kohdistuvien suorien vaikutusten lisäksi tuulivoimapuiston rakentaminen aiheuttaa muun rakentamisen tavoin myös elinympäristöjen pirstoutumista. Pirstoutuminen tarkoittaa yhtenäisen luonnonympäristön muutosta toisistaan erillisiksi saarekkeiksi. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen Hankealue on pääosin rakentamatonta metsäaluetta. Hankealueen länsilaidalle on myönnetty rakennusluvat autokorjaamolle ja vakituiselle asuinrakennukselle. Hankealueen läheisyydessä on runsaasti asutusta, sen länsirajalla sijaitsee Öjnan kylä sekä itä- ja etelärajalla molemmilla pari asuinrakennusta. Vakituinen asutus on keskittynyt pohjois-itäpuolelle jokilaakson ja Rantatien varrelle. Yhteenveto 13

Yhteenveto Hankealueen läheisyydessä sijaitsee runsaasti myös vapaaajanasutusta, joka on keskittynyt erityisesti merenrannalle, saaristoon sekä Majorsträskin rannoille. Hankealueella sijaitsee pyöräilyreitti sekä ohjeellinen ulkoilureitti Åminne-Öjnan metsätien yhteydessä. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevia virkistyskäyttökohteita ovat mm. virkistysalue sekä kalastus- ja vierassatamat Åminnessa. Hankealueen metsät tarjoavat lähialueen asukkaille virkistyskäyttömahdollisuuksia muun muassa marjastukseen, sienestykseen, suunnistukseen ja metsästykseen. Pääosa (71 %) kaikista Maalahden asukaskyselyn vastaajista suhtautuu hankkeeseen myönteisesti; tuulivoimapuiston hyötyjä pidetään suurempina kuin haittoja. Vastaavasti valtaosa (81 %) kaikista vastaajista pitää hankkeen toteuttamista vaikutuksiltaan myönteisempänä kuin sen toteuttamatta jättämistä. Tuulivoimahankkeeseen suhtautumiseen vaikuttaa kuitenkin voimakkaasti vastaajan asuin- tai lomanviettopaikka; mitä lähempänä hankealuetta asuu, sitä kielteisempi näkemys hankkeesta. Asukaskyselyn vastaajat arvelivat, että tuulivoimapuistohanke vaikuttaisi kielteisesti linnustoon, maisemaan ja tärkeimpänä pidettyyn asumisviihtyvyyteen. Hankkeen arvioitiin vaikuttavan myönteisesti taloudellisiin ja elinkeinoelämään liittyviin asioihin, kuten kunnan imagoon ja talouteen, työllisyyteen, ilmaston muutokseen sekä energian hintaan. Tuulivoiman myönteiset vaikutukset ovat enemmän yhteisöllisiä tai yhteiskunnallisia, mutta kielteiset vaikutukset tuntuvat lähinnä yksilötasolla hankkeen lähiympäristössä. Tuulivoimalat heikentävät asumisviihtyvyyttä ja virkistyskäyttöä niillä, jotka asuvat melu-, varjostus- tai näkymäalueella ja joita tuulivoimalan ääni, varjostus tai läheisyys häiritsevät. Haitoista kärsivien määrä lisääntyy, jos voimalaitosten koko ja teho kasvavat. Maisemassa näkyvät tuulivoimalat voivat häiritä joitakin näkymäalueella asuvia, lomailevia tai ulkoilevia virkistyskäyttäjiä kauempanakin. Tuulivoimapuisto ja jokamiehenoikeudet Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen. Yleinen käytäntö on, että toisen omistamassa metsässä saa liikkua ja kerätä luonnonantimia. Jokamiehenoikeudet ovat yleisesti hyväksytty maan tapa, jotka perustuvat eri lakeihin. Jokamiehen oikeudet mahdollistavat liikkumisen jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa poissulkien kuitenkin pihamaat ja pellot. Myös mm. telttailu (etäisyys asumuksiin huomioitava), veneily, uiminen, onkiminen ja pilkkiminen ovat sallittuja. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana vapaata liikkumista rakentamisalueiden välittömässä läheisyydessä joudutaan turvallisuussyistä rajoittamaan. Rajoitukset koskevat kerrallaan vain niitä osia hankealueesta, jotka ovat rakentamisen alla. Tuulivoimapuiston valmistuttua alueella voi liikkua kuten ennenkin, sillä liikkumisrajoitukset poistetaan rakentamisajan jälkeen. Tuulivoimapuiston valmistuttua aluetta voi jokamiehenoikeuksien sallimissa puitteissa käyttää kuten ennenkin. Vaikutukset metsästykseen Metsästysalueena Maalahden tuulivoimapuiston hankealue edustaa paikallista keskiarvoa. Hirvikanta on kooltaan tavanomainen ja hankealueella esiintyy myös metsäkaurista ja valkohäntäkaurista. Hankealueen vuotuinen hirvisaalis on noin 5-6 yksilöä, valkohäntäkaurista ja metsäkaurista saadaan kumpaakin saaliiksi noin 6 yksilöä vuodessa. Hirvieläinten kannalta tuulivoimapuistojen merkittävimmät vaikutukset aiheutuvat pääasiassa hankkeen rakentamisvaiheessa, jolloin ihmistoiminnan määrä on suunnittelualueella suurimmillaan. Rakentamisen aikainen häirinnän seurauksena on todennäköistä, että osa lähimpänä voimakkaimman rakentamisen alueella ruokailevista tai lisääntyvistä hirvieläimistä tulee siirtymään rauhallisemmille alueille. Hirvieläinten käyttäytymisestä tuulivoimaloiden läheisyydessä tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että voimaloiden suorat, käytönaikaiset vaikutukset, esim. melu ja visuaaliset häiriötekijät, ovat kokonaisuudessaan suhteellisen pieniä, eivätkä hirvet merkittävällä tavalla vierasta niiden elinympäristöön sijoitettavia voimalarakenteita. Tuulivoimapuiston yhteyteen rakennettavat huoltotiet vastaavat kooltaan metsäautoteitä, joiden liikennemäärät eivät pääsääntöisesti nouse merkittäviksi. Tästä syystä niiden synnyttämät estevaikutukset hirvien liikkumisen kannalta ovat todennäköisesti hyvin pieniä. Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Hankealue sijaitsee pääosin Rantatien (mt 673) ja merenrannan välisellä alueella Maalahdenjoen eteläpuolella. Etäisyyttä hankealueelta Maalahden kuntakeskukseen on vähimmillään noin 2,5 kilometriä. Valtaosa hankealueesta on rakentamatonta metsäaluetta. Maasto on kohti lännessä sijaitsevaa merialuetta ja pohjoisessa sijaitsevaa Maalahdenjoen jokilaaksoa laskevaa. 14

Hankealueen läheisyydessä sijaitsee runsaasti asutusta. Vakinainen asutus hankealueen läheisyydessä on keskittynyt etenkin hankealueen länsipuolella Öjnan kylään sekä rantaviivan tuntumaan, hankealueen pohjoispuolelle jokilaaksoa myötäilevän Tuvasvägen-tien varrelle sekä hankealueen itäpuolella Rantatien varrelle. Hankealueen länsiosaan on hiljattain myönnetty rakennusluvat vakituiselle asuinrakennukselle ja autokorjaamolle, lisäksi hankealueen keskiosassa sijaitsee sikala. Hankealueen välittömässä läheisyydessä Narnen kylässä sijaitsee kaksi asuinrakennusta ja lihasavustamo. Myös hankealueen eteläpuolella Majorsträsketin rannoilla sijaitsee loma-asutusta. Hankealueen maa-alueen omistavat yksityiset maanomistajat. Hankkeesta vastaava on tehnyt vuokrasopimuksia maa-alueista niillä tiloilla, joille tuulivoimalaitokset on tarkoitus rakentaa. Myös maa-alueet hankealueen läheisyydessä ovat yksityisten omistuksessa. Hankealueen tilajaotus on hyvin pirstoutunut. Tuulivoimaa ei ole käsitelty voimassa olevassa Vaasan rannikkoseudun seutukaavassa eikä vahvistettavana olevan Pohjanmaan maakuntakaavassa ole tutkittu sisämaan tuulivoimaloiden rakentamista. Hankealueelle ei ole seutukaavassa eikä maakuntakaavassa osoitettu muuta maankäyttöä tai aluevarauksia, jotka estäisivät hankkeen toteuttamisen. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan, kun tuulivoimarakentamista ei ole käsitelty maakuntakaavassa, voidaan lähtökohtaisesti edetä kuntakaavoilla. Hankkeen toteuttamiseksi on kaksi vaihtoehtoa joko 1) osayleiskaava ja sen lisäksi asemakaava, tai 2) suunnittelutarveratkaisut. Maalahden kunnanhallitus on 22.2.2010 tehnyt päätöksen Sidlandetin alueen kaavoittamisesta. Tuulivoimaloiden lähellä vakituisen ja loma-asumisen rakentamista rajoittavat mm. voimaloiden aiheuttama melu ja välkyntä. Voimalaitokset, huoltotiet ja energiansiirtoon tarvittavat rakenteet vaativat aluevarauksia. Varaukset tapahtuvat alueilla, jotka ovat nykyisin maa- ja metsätalouskäytössä. Nykyisiä yksityis- ja metsäteitä kunnostetaan ja rakennetaan tarvittavat uudet huoltotiet. Hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu merkittäviä yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia. Sähkönsiirrossa hyödynnetään hankealueen läpi kulkevaa Närpiö-Vaskiluoto 110 kv voimajohtoa. Hankealue säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan pääosin maa- ja metsätalousalueena, eikä hankkeen toteuttaminen edellytä yhdyskuntarakennetta hajauttavien uusien asuin-, työpaikka- tai teollisuusalueiden toteuttamista. Elinkeinoelämä Vaikutukset työllisyyteen Vaasan seutu on yksi Suomen yritysvaltaisimmista alueista. Kärkiyritysten menestymisen kautta alueelle on muodostunut koko seutua työllistävä yritysverkosto, joista valtaosa toimii energiateknologian alalla. Pohjoismaiden suurimpaan energiaklusteriin kuuluvat energiateknologian alalla toimivien yritysten lisäksi yrityksiä palvelevat tukiorganisaatiot. EWEA (European Wind Energy Association) on laskenut, että Euroopassa tuulipuiston rakentaminen työllistää keskimäärin 15 ihmistä rakennettua megawattia kohti. Tämä jakaantuu vielä sillä tavalla, että voimaloiden ja sen komponenttien valmistus työllistää noin 12,5 ihmistä, ja rakentaminen 1,2 ihmistä megawattia kohti. Kun nämä luvut sovelletaan Maalahden Sidlandetin hankkeeseen, voidaan todeta, että tuulivoimapuiston rakentaminen työllistää tuulivoimaloiden valmistusvaiheessa 900 2100 ihmistä sekä 80 170 ihmistä tuulivoimapuiston perustamisvaiheessa. Vastaavasti käyttövaiheessaan tuulivoimapuiston arvioidaan työllistävän keskimäärin 0,4 ihmistä asennettua megawattia kohti. Yhteenveto 15

16

OSA I: HANKE JA YVA-MENETTELY 17

18 Kuva 1 1 Tuulivoimapuisto maaympäristössä.

1. Johdanto Taustaa EPV Tuulivoima Oy käynnisti vuonna 2008 ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen arviointimenettelyn (YVA-menettely), joka koskee Maalahden kuntaan Sidlandetin alueelle suunniteltua maatuulivoimapuistoa. Arviointimenettely perustuu Länsi-Suomen ympäristökeskuksen (nyk. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus) päätökseen (LSU -2008-R-61(531)) YVA-menettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta tässä hankkeessa. Hankkeeseen kuuluu enintään 29 tuulivoimalaitosta, joiden yksikkö teho on noin 3-5 MW. Tavoitteena on rakentaa teknisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta toteuttamiskelpoinen tuulivoimapuisto. YVA-menettelyn tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Arvioinnissa olennaista on avoimuus ja toimiva vuorovaikutus eri tahojen kesken. YVA-menettelyssä ei tehdä päätöksiä hankkeen toteuttamisesta. Maatuulivoimapuiston rakentaminen edellyttää alueen kaavoittamista ja varausta maakuntakaavassa. Hankkeen toteuttaminen edellyttää lupaa maa-alueiden omistajilta. Päätökset hankkeen mahdollisesta toteuttamisesta tekee EPV Tuulivoima Oy arviointimenettelyn ja kaavoitusmenettelyn jälkeen. Miksi tuulivoimaa Tuulivoima on ekologisesti erittäin kestävä energiantuotantomuoto, koska energian lähde on uusiutuva ja sen aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat vähäisiä verrattuna fossiilisia polttoaineita käyttäviin voimalaitoksiin. Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää voimakasta hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Tuulivoimaloiden käytöstä ei synny hiilidioksidia eikä muita ilmansaasteita eikä voimalan purkamisesta jää jäljelle vaarallisia jätteitä. Lisäksi tuulivoimalat lisäävät Suomen energiaomavaraisuutta. EU on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden noin 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä sekä vähentämään kasvihuonepäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Myös Suomen valtioneuvoston vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden mukaan Suomeen tulee rakentaa 6 TWh edestä tuulivoimaa vuoteen 2020 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomeen tulee rakentaa noin 700 tuulivoimalaitosta lisää. Suomi ei ratkaise velvoitteitaan pelkästään merituulivoimapuistoilla, vaan myös maalle rakennettavia tuulivoimapuistoja tarvitaan. Tällöin etsitään tuulisuusominaisuuksiltaan ja rakennettavuudeltaan optimaalisia alueita. 19