LIITE 2 12.10.2012 SYVÄLAHDEN TUULIVOIMALAT osayleiskaava Suomen Tuulivoima Oy Maisemaselvitys
1 Pöyry Finland Oy Kuvat Pöyry Finland Oy / Kaisa Rantee 2011
1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet 2 1.2 Menetelmät 2 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS 2 2.1 Kuvaus alueesta 2 3 VALT AKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT KOHTEET JA MUINAISMUISTOT 3 3.1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kansallisalueet 3 3.2 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 3 3.3 Muinaismuistot 3 3.4 Maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt 3 4 SUURMAISEMA JA MAISEMAN PERUSRUNKO 5 4.1 Maisemamaakunta yleiskuvaus Suur-Saimaan maisemasta 5 4.2 Korkeussuhteet, maa- ja kallioperä 7 4.3 Vesistöt 8 5 MAISEMAKUVA 9 6 MAISEMAT ILA 9 7 KULTTUURIMAISEMA 10 7.1 Rakennettu ympäristö, asutus ja viljely 10 7.2 Tiestö 12 8 YMPÄRISTÖHÄIRIÖT 13 9 TUULIVOIMAKAAVAN VAIKUTUKSET MAISEMAAN 14 10 LÄHTEET 14
2 1 JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet Yleiskaavassa määritellään tuulivoima-aluevaraukset Savonrannan Syvälahdelle. Maisemallisen kokonaistilanteen hahmottamiseksi maisemaselvityksessä käsitelty alue on varsinaista suunnittelualuetta laajempi. 1.2 Menetelmät Valtakunnallisia ja suojeluarvoja koskien on käytetty lähtötietoina valtion OIVA ympäristö- ja paikkatietopalveluiden tietoja, Ympäristöministeriön luetteloa valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja Museoviraston 22.12.2009 julkaisemaa luetteloa valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Maiseman nykytilan selvittämiseksi on tehty kartta-analyysejä sekä kaksipäiväinen maastokäynti kes ä-heinäkuun taitteessa vuonna 2011. 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS 2.1 Kuvaus alueesta Savonranta on kuulunut vuodesta 2009 lähtien Savonlinnan kaupunkiin. Savonranta sijaitsee Saimaan vesistön alueella, Pyyveden rannalla noin 50 km Savonlinnasta pohjoiseen. Seutu on vesireittien ja mäkisten metsämaiden muodostamaa mosaiikkimaista labyrinttia. Savonrannan kirkonkylä sijaitsee kohteen koillispuolella, Pyyveden vastarannalla.
3 3 VALT AKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT KOHTEET JA MUINAISMUISTOT 3.1 Valtakunnallisesti arvokkaat maise ma-alueet ja kansallisalueet Selvitysalue itsessään ei kuulu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin, joskin edustaa tyypillistä Suur-Saimaan maisemaa. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee reilun 20 km päässä Heinäveden reitin m aisemissa Heinävedellä, Enonkoskella ja Savonlinnassa. Kyseinen maisema-alue kuuluu myös ympäristöministeriön v. 1992 valitsemiin kansallismaisemiin. 3.2 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Alueen lähettyvillä, Savonrannan kirkonkylän edustalla Linno-saarella sijaitsee keskiaikainen rajalinnake, Orivirran saarto. Linnake lienee ruotsalaisten 1400-luvun lopulla rakentam a ja sen avulla valvottiin ja estettiin vesiliikennettä tärkeällä sisävesireitillä. Linnake on osa Olavinlinnaan kuuluvaa linnoitusjärjestelmää. Venäläiset tuhosivat saarron v. 1592, mutta se rakennettiin uudelleen 1650-luvulla. Kohde on rauhoitettu muinaismuistolain mukaisesti. Museovirasto on suorittanut alueella kaivauksia ja muurien jäännökset ovat nykyisin kohtuullisen hyvin nähtävillä. Saareen johtaa 1850-luvulla luonnonkivestä pengerretty tie ja kivisilta. (Museovirasto, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 22.12.2009) Kuva: Linno-saareen johtava kivisilta. 3.3 Muinaismuistot Maakuntakaavaselvitysten mukaan tuulivoimaosayleiskaava-alueella ei ole muinaisjäännöksiä. 3.4 Maakunnallisesti merkittävät maise ma-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt Savonranta Orivirran saarto Linno-saarella Enonkoski Enonkosken kirkonkylän alue kirkko, museo, kivisilta, koskela, sahan jäänteet
4 Heinäveden reitti Kangassaaren ja Hyypiänniem en alue Haukila, Haukiala, Lasitehdas, sahan jäänteet, meijeri, Koivula Härmälä - Vehkala Suoranta Kerimäki Alakuonan kylä ja kulttuurimaisema Raikuun kanava Salpalinjan varustukset
5 4 SUURMAISEMA JA MAISEMAN PERUSRUNKO 4.1 Maise mamaakunta yleiskuvaus Suur-Saimaan maise masta Kaava-alue kuuluu Itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan ja sen sisällä Suur- Saimaan maisema-alueeseen. Seudun maiseman ominaispiirteisiin kuuluvat kallioperän ruhjelaaksoihin sijoittuneet sokkeloiset vesistöt ja vaihtelevat maastonmuodot. Maisemassa toistuvat luoteesta kaakkoon suuntautuneet maastonmuodot, kuten harjujaksot ja kallioperän murroksien mukaan sijoittuneet vesistöt ja laaksot. Vesistöt kapenevat paikoin reittivesiksi, näin esim. Savonrannan Syvälahdessa. Maaperää peittää lähes kauttaaltaan moreenivaippa, sillä alue on jääkauden jälkeisten merivaiheiden suhteen vedenkoskematonta aluetta. Seutu on kuitenkin karua, savikoita ei liiemmin ole ja kuiva mäntykangas on kasvillisuustyypeistä tyypillinen. Asutuskeskukset; taajamat ja kirkonkylät ovat sijoittuneet vesireittien varsille ja solmukohtiin. Savonranta edustaa tällaista vesireitin varrella, aivan rannan läheisyydessä sijaitsevaa kirkonkylää. Muut asutusryhmät ovat perinteisesti sijoittuneet melko hajanaisesti ja väljästi, tyypillisesti saman mäen tai aukean tuntum aan. Yksittäiset rannoilla ja mäkikumpareilla sijaitsevat maatilat ovat samoin yleisiä. Lähde: Ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietintö, 1992. Liukonmäen ja Parrikankaan lailta avautuu näkymät yli metsämaiden. Sokkeloiset järvireitit pilkahtelevat mäkien väleistä.
6 Kaaviokuva maiseman perusrungosta.
7 4.2 Korkeussuhteet, maa- ja kallioperä Kaava-alueen korkeimmat mäet, Liukonmäki ja Oravuori kohoavat yli 180 m merenpinnan yläpuolelle. Suhteellista korkeuseroa Pyyveden pintaan (75,8 mmpy) on n. 105 m. Alueen korkeussuhteet ovat kauttaaltaan vaihtelevia ja mäkien väliin jää syviä solamaisia painanteita, joiden pohjataso on lähellä Pyyveden pinnan tasoa. Painanteissa on soistuneita alueita, muutamia lampia ja näistä Pyyveteen laskevia purouomia. Suurimpien lampien, Ristilammen ja Sappilammen pinnan korkeudet ovat 93,6 ja 104,1 m.m.p.y. Maaperä on valtaosin kalliomaata ja moreenia. Painanteiden soihin on kerrostunut turvemaata. Ote maaperäkartasta. Kartasta ilmenee, että alueen maaperä on pääasiassa kalliomaata (punainen) ja moreenia (vaalean ruskea), painanteissa on pieninä alueina soistunutta maata ja turvekerrostumia.
8 4.3 Vesistöt Pyyvesi kuuluu Vuoksen vesistöön, jonka vedet laskevat Vuoksea pitkin Venäjän puolelle Laatokkaan. Pyyvesi on Oriveden ja Haukiveden välillä sijaitseva virtamainen vesireitti, joka paikoin kapenee salmimaiseksi, kuten Savonrannan taajaman kohdalla. Kaava-alue rajautuu pohjoisessa ja koillisessa Pyyveden Syvälahteen ja Syvänniemenselkään. Vaikutuspiiriin kuuluvat tätä laajemmat alueet; kuten Pyöreislahden ja Vuorilahden rannat. Alueen pienvesistöt koostuvat soista, pienistä lammista ja näiden lasku-uomista. Vettä pidättävät suot sijaitsevat tyypillis esti mäkien välisissä solissa, joissa ne ovat suhteellisen pienialaisia ja mäkien juurille selvästi rajautuvia. Vedenjakajaselänteiden maastopainanteisiin, melko korkeille korkeusasemille sijoittuvia soita on suunnittelualueen kaakkoispuolella mm. Kolmisoppisen lähistöllä. Valuma-alueiltaan keskeisimmät lammet ovat Ristilampi, Kolmisoppinen, Huosiinen, Sappilampi ja Ukonlampi. Ristilammen valuma-alueen vedet laskevat Syvälahdenpuroa pitkin Syvälahteen, Huosiisen ja Sappilammen vedet laskevat Vuorilahteen. Alueen pohjoisosien pintavedet laskevat lyhyitä puroja pitkin ja pintavaluntana suoraan Pyyveteen. Ukonlammen valuma-alueen vedet laskevat Pyöreislahteen. Alueen lounaisreunassa sijaits evan Vuorijärven vedet laskevat Ala- Luotojärven kautta Lakianjärveen ja Pyyveteen. Kaaviokuva vedenjakajista ja valuma-alueista. Vaihtelevien pinnanmuotojen ja korkeuserojen vuoksi kaava-alueen pienvesistöt muodostav at monimuotoisen kokonaisuuden. Solien pohjille kertyvät pintavedet kerääntyvään pieniin lampiin ja soistum iin.
9 5 MAISEMAKUVA Maisemakuvaa leimaa mäkisyys, metsäisyys ja vesistöt. Muutamat vanhat pihapiirit ja näitä ympäröivät peltoalat tuovat maisemaan vaihtelua ja kulttuurimaiseman piirteitä. Viljelykäytössä edelleen olevia peltoja on kuitenkin niukasti ja ne sijaitsevat pieninä, toisistaan erillisinä kokonaisuuksina. Viljelykäytöstä poistuneet, metsittyneetkin pellot erottuvat maisemakuvasta pohjakasvillisuuden ja puulajiston puolesta. Pääasiallis esti maisemakuva muodostuu luonnonympäristön tekijöistä ja suuressa määrin vaihtelevista metsäkuvioista. Puuston laji- ja ikäjakautuma on suuri, vaikka havupuuvaltaiset laki- ja rinnemetsät hallitsevat maisemakuvaa. 6 MAISEMAT ILA Maisematilakokemukset vaihtelevat suuresti. Vaarojen lailta ja rinteiltä avautuu avaria, useiden kilom etrien pituisia näkymiä, joissa mets äiset selänteet seuraavat toinen toisiaan. Lähi-, keski- ja kaukomaiseman etäisyydet ovat kaikki edustettuina ja mäkien metsäiset laet kohoavat lomittain horisonttiin saakka. Selänteiden välissä pilkahtelevat sokkeloiset vesistöt, jotka samalla muodostavat maiseman perustason. Vaarojen välisissä solissa maisematilat ovat puolestaan sulkeutuneita ja rajautuvat selkeästi korkeina nouseviin selänteisiin ja rinteiden puustoon. Tiheä kasvillisuus peittää pienten lampien ja soiden muodostamat avoimet tilat siten, että niiden havaitseminen korkeammilta maastokohdilta on monin paikoin vaikeaa. Pyyveden rannoilla maisematilakokemuksessa korostuu reittiveden luonne. Leveimmilläänkin avoin vesipinta puikkelehtii niemenkärkien ympäri vesireittiä eteenpäin. Suojaisissa lahdissa maisematila on pitkä, kapea ja lähes suljettu; selkävesille päästääkseen täytyy paikoin kulkea monen salmen ja niemen ympäri. Kuvat: Pyyveden pinta muodostaa maiseman perustason johon korkeuserot suhteutuvat sekä kauko-, että lähimaisemassa. Avoimia vesipintoja pitkin avautuu näkymiä, jotka houkuttelevat jatkamaan matkaa reittivettä pitkin. Sokkeloinen vesistö samalla yhdistää ja erottaa.
10 7 KULTTUURIMAISEMA 7.1 Rakennettu ympäristö, asutus ja viljely Kaava-alueen tuntumassa on ollut vielä 1970-luvulla useita pieniä maata viljeleviä taloja. Ristilammen ja Syvälahden välillä on sijainnut kolmen talon muodostama kokonaisuus. Kalliomäki, Suurimäki ja Syvälahti ovat muodostaneet Syvälahdenpurosta nousevan selänteen kupeeseen pienialaisen kulttuurimaisemakokonaisuuden, jossa pienet peltokuviot ovat sijainneet talojen ympärillä. Nykyisin Syvälahden kulttuurimaisema on metsittynyt pääasiassa koivikoiksi, mutta pelloista raivatut ja aidanteiksi ladotut kivet ja vanhat pihlajat ja yksittäispuut kertovat edelleen alueen vanhasta maankäytöstä. Muita viljeleviä taloja olivat Honkala, Multamäki, Hirvikaarre, Lokinmäki ja Kurenlahti. Talot sijaitsivat toisistaan erillisinä, metsämaiden ympäröiminä pihapiireinä. Nykyisin aktiivisessa viljelykäytössä ovat enää Niinilammenmäen, Porttiahon ja Luokkimäen maat. Niinimäenlampi ja Porttiaho edustavat siten edelleen Suur-Saimaan seudulle tyypillisiä vesistöjen varsilla sijaitsevia melko syrjäisiä pientiloja ja niiden muodostamia kulttuurim aisemakokonaisuuksia. Kuvat vasemmalla: Syvälahden kulttuurimaisema on umpeenkasvanutta ja peltoalat kasvavat nykyisin koivikkoa. Aidanteiksi nostetut kivet ja yksittäiset puut ja pensaat kertovat edelleen maiseman historiasta. Kuvat keskellä: Niinilammenmäen pihapiiri ja viljelykset sijaitsevat korkeiden mäkien ympäröiminä ja muodostavat pienialaisen, mutta eheän kulttuurimaisemakokonaisuuden. Kuvat oikealla: Honkalan villiintynyttä puutarhaa ja Porttiahon avoimena säilyneitä viljelyksiä.
11 Ote Maanmittauslaitoksen peruskartasta vuodelta 1975. Talot viljelyksineen erottuvat maisemasta, vaikka metsittymistä on jo tapahtunut joillakin pelto- tai niittykuvioilla. Pyöreislahden lomamökkialuetta lukuun ottamatta rannoilla ei vielä ole vapaa-ajan asuntoja. Metsäautoteitä on nykyistä vähemmän, eikä Pyyveden ylittävää voimalinjaa ole vielä rakennettu. Ote 1950- luvun Pitäjänkartasta osoittaa, että pienialaisia peltoja oli tuolloin huomattavasti nykyistä enemmän. Syvälahden karttalehteä ei ollut raportin kokoamisaikana saatavilla.
12 7.2 Tiestö Suunnittelualueen läpi kulkee sorapintainen tie, joka haarautuu Ristilammen kohdalla Hirvikaarteen niemen kärkeen saakka johtavaksi Pyöreislahdentieksi ja Riita-ahon asutusten suuntaan Syvälahdentieksi. Nykyisin alueella risteilee lisäksi runsas metsäautotieverkosto, joka johtaa useimpien mäkien juurille tai nousee niiden lakialueille. Parhaimmillaan ja perinteis esti linjattuna tie korostaa maisemarakennetta; linjaus mm. välttää jyrkimmät rinnepaikat, mäkien korkeimmat laet ja alavimmat kosteikkoiset painanteet. Kasvupaikan olosuhteet, kuten maaperä, ilmansuunnat ja kosteussuhteet vaikuttavat tietä rajaavaan kasvillis uuteen, mikä puolestaan vaikuttaa voimakkaasti tietä rajaavan tilan avoimuuteen tai sulkeutuneisuuteen. Maaperältään ja topografialtaan helposti rakennettavassa maastossa tielinja voi olla melko suora. Yksittäispuut tai puuryhmät voivat korostaa tien mutkia tai kertoa esim. vanhasta viljelykäytössä olleesta peltokuviosta. Kuvat: Tienäk ymät vaihtuvat nopeasti suljetusta avoimeen ja valosta varjoon. Vanhojen tielinjojen reunoilla k asvava puusto on sopeutunut kasvuolosuhteisiin ja
13 8 YMPÄRISTÖHÄIRIÖT Hakkuuaukeita on kaava-alueella melko paljon. Korkeimpien mäkien lakialueilla sijaitessaan ne näkyvät maiseman silhuetissa melko laajalle alueelle. Vesistöstä käsin ja korkeilta mäiltä lakialueilla tapahtuneet muutokset näkyvät selvästi. Puuston hakkuut vaikuttavat myös vesisuhteisiin, kuten sadevesien viipymään ja imeytymiseen maaperään, maanpinnan lämpötilaan ja eliöstöön. Puukerroksen lisäksi metsän luontainen pohja- ja kenttäkerros häviää. Paikalle uusiutuvasta tai istutettavasta taimistosta huolim atta metsäkuvio erottuu pitkään maisemakuvallisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta lähtötilanteesta. Savonrannan taajaman suunnasta, Pyyveden ylitse, Metsosaaren kautta kulkee voimalinja, joka kulkee suunnittelualueen läpi Syvälahden tuntumasta. Olemassa olevan voimalinjan läheisyys lyhentää uuden voimansiirtoverkon rakentamisen tarvetta. Metsätieverkosto on melko tiheä ja se levittäytyy mäkien lakialueilla saakka. Selvitysalueella ei ole tiedossa pilaantuneen maan alueita. Kuvat: Pyyveden ylittävä voimalinja ja Parrikankaan hakkuita.
14 9 TUULIVOIMAKAAVAN VAIKUTUKSET MAISEMAAN Syvälahden tuulivoimakaava muuttaa sekä kaukomaisemaa että lähiympäristöä. Vaikutukset kohdentuvat erityisesti visuaalisesti havaittaviin maisemanäkymiin, kun taas vaikutukset elolliseen ja elottomaan luonnonympäristöön jäävät vähäisemmiksi. Tuulivoimaloiden vaikutukset maisemakuvassa ulottuvat useiden kilom etrien päähän ja ovat helpoiten havaittavissa vesistöstä tai muilta korkeilta paikoilta. Uusien voimalinjojen ja huoltoteiden vaikutukset kohdistuvat suoremmin maiseman fyysisiin tekijöihin, kuten kasvillisuuteen, pintavesien virtaamiin, maastonmuotoihin ja maaperän pintakerroksen käsittelyyn. Energian siirron ja huoltoteiden vaatimien rakenteiden rakentamisen vaikutukset ovat kuitenkin suhteellisen paikallisia. Huoltoteiden pohjana voidaan käyttää olemassa olevaa metsätieverkostoa. Kaavan maisemalliset vaikutukset tulee maiseman fyysisiin tekijöihin kohdistuvien vaikutusten lisäksi suhteuttaa mm. seuraaviin seikkoihin: lähiseutujen asutuksen määrä, kylien ja taajamien sijainti vapaa-ajan asuntojen ja rakennettujen rantojen määrä vesiliikenne ja näkymät vesiteiltä näkymät yleisiltä teiltä maisemakuvan painopisteet: luonnonmaisema/kulttuurimaisema/rakennettu ympäristö 10 LÄHTEET Valtion OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelut. Ympäristöministeriön luettelo valtakunnallis esti arvokkaista maisema-alueista. Museoviraston 22.12.2009 julkaisema luettelo valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Tampereella 12.10.2012 Kaisa Rantee suunnittelija, maisema-arkkitehti