Maahanmuuttajapotilaan kohtaaminen terveydenhuollossa Hoitotyön iltapäivä TYKS 10.11.2010 Terveyskeskuslääkäri Valentina Oroza Vuodesta 1999 ulkomaalaistoimiston lääkäri
Turun ulkomaalaistoimisto Toiminta alkanut vuonna 1987 venepakolaisten tulon myötä Pakolaisten vastaanottovaiheen palvelut Tk-lääkäri + 4 th Sosiaalitoimi samassa Asiakkuus 3 v
Luennon aiheet Monikulttuurinen asiakaskunta: keitä he ovat ja mistä he tulevat? Maahanmuuttajien ja pakolaisten kokemusmaailmasta Kulttuurien kohtaamisesta terveydenhuollossa
Monikulttuurinen Suomi Suomessa ollut vähemmistöjä vuosisatojen ajan, esimerkiksi romaneja vuodesta 1559 Muita pitkäaikaisia etnisiä/kulttuurisia vähemmistöjä ovat juutalaiset ja tataarit Alkuperäiskansa saamelaiset Romaneja 5000, juutalaisia 1 600, tataareja 800
Maastamuutosta maahanmuuttoon Maahanmuuttajien määrä alkoi hitaasti kasvaa 1980-luvulla 1990 inkeriläiset saavat paluumuuttajan aseman, noin 25 000 inkeriläistä paluumuuttajaa Perheside suurin maahanmuuton syy Työ ja opiskelu Pakolaisia maahanmuuttajista noin viidennes
Lähde:Tilastokeskus
Lähde Kunnat.net kuntatiedon keskus
Vieraskielisten määrä Suomessa vuonna 2009 Pakolaisia maahanmuuttajista noin viidennes
Pakolaiset
YK-ajan pakolaispolitiikka Suomi on vastaanottanut pakolaisia vuodesta 1973 alkaen Pakolaisia vastaanotettu noin 34 400 Suomeen pakolaisia tulee kiintiöpakolaisina, turvapaikkaprosessin kautta tai perheenyhdistämisenä
Kiintiöpakolainen Kiintiöpakolaiset valitaan henkilöistä, joille YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman Suomalainen delegaatio valitsee Suomeen tulevat pakolaiset Suomen pakolaiskiintiö on ollut vuodesta 2001 lähtien 750 henkeä Suomi valitsee pakolaiset humanitäärisin perustein
Turvapaikanhakija YK:n ihmisoikeusjulistus toteaa 14. artiklassaan, että "jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa Geneven pakolaissopimus määrittelee palautuskiellon Irak ja Somalia suurimmat lähtömaat
Turvapaikanhakija Suomen viranomaiset päättävät, saako hakija oleskeluluvan Prosessi on pitkä, uuvuttava ja sairastuttava
Naze Aghai ja Mikaelin seurakunta
Turvapaikanhakija Valtaosa päätöksistä on kielteisiä: Vuonna 2009 turvapaikka tai oleskelulupa myönnettiin 1 373 henkilölle 65 % hakijoista sai kielteisen päätöksen tai palautettiin toiseen Euroopan maahan Asiat muuttuvat nopeasti: v 2007: 1 500, 2009: 6 000, Ruotsi 24 000
Perheenyhdistäminen Pakolaisella ja henkilöllä, joka on saanut oleskeluluvan suojelun tarpeen vuoksi, on oikeus perheenyhdistämiseen
Pakolaisen ja siirtolaisen kokemusmaailmasta Jotta voi auttaa, on hyvä tuntea potilaan todellisuutta
Pakolainen on kovia kokenut Useimmat pakolaiset tulevat maista, joissa sota on jatkunut vuosia, jopa vuosikymmeniä Jopa kolmasosa on kokenut vankeutta ja kidutusta Monet etenkin naisista ovat luku- ja kirjoitustaidottomia Kipuherkkyys, luottamus
Pakolaisuus ja siirtolaisuus on toiveikas uusi alku, mutta myös Massiivinen menetyskokemus
- Kotimaa, kieli ja kulttuuri, ruoka, ilmasto, luonto, tuoksut - Perhe, sosiaaliset verkostot, sosiaalinen asema - Omaisuus, koulutuksen arvo romahtaa - Sosiaaliset normit ja arvot, tapa olla sosiaalisissa tilanteissa - Pakolaisilla lähtö pakosta - Mitä jäisit kaipaamaan Suomesta?
ja ruisleipä
Sopeutumisprosessi uuteen maahan (Binnie Kristal-Andersson) Saapumisvaihe kulttuurishokki : Mikään vanha ei päde, avuton ja kieletön, menetykset. Vanha identiteetti ei päde. Kohtaamisvaihe: Vertailu uuden ja vanhan kulttuurin välillä, uusien asioiden maistelu ja valinnat. Oma kulttuuri tukena. Reflektoimisvaihe (suruprosessi): Uusi toimiva identiteetti, menetysten hyväksyminen. Jotkut asiat tulevat aina tuntumaan oudoilta
Identiteetti on väliaikainen strategia Vuoden 2008 positiivisin suomalainen
Kulttuuri ja terveys Kulttuuri vaikuttaa siihen, mitä elämässä pidetään tavoiteltavana ja hyvänä, esimerkiksi terveyden suhteen Sairastamiselle annetaan erilaisia merkityksiä ja pohditaan syitä Ihmisten sairauskäyttäytyminen on yhteydessä muun muassa lääketieteen tuntemukseen, perhetekijöihin, sosiaaliseen asemaan, elämäntilanteeseen, hoitosysteemiin liittyviin odotuksiin, arvoihin ja asenteisiin
Kulttuuri-ihmisiä ollaan kaikki Kulttuuri tulee näkyväksi kohtaamisissa Vastaanotolla kohtaa ainakin 2 kulttuuria Kulttuuri ohjaa (paljolti tiedostamatta) käyttäytymistämme kättelystä alkaen ja on muuttuvainen! Se ohjaa käsitystämme oikeasta ja väärästä, asiallisesta ja epäsopivasta Terveydenhuoltojärjestelmäkin on kulttuurisidonnainen
Ennakkoluuloisia ollaan kaikki Ennakkokäsitykset ja monenlaiset kategorisoinnit auttavat ihmistä jäsentämään kaoottista maailmaa Tärkeää on tunnistaa omat ennakkoluulot Myös potilailla on ennakkokäsityksensä Esimerkkinä oma potilas
Odotukset ja pettymykset Pulmat liittyvät usein odotusten ja palvelujärjestelmän todellisuuden ristiriitaan ongelma on aina pettynyt unelma Luottamus biolääketieteeseen on suuri Potilas voi odottaa paranemista vaikeasta vammasta tai kroonisesta sairaudesta Maahanmuuttajat eivät tullessaan tunne suomalaista terveydenhuoltoa. Tietoa antaa jokainen terveydenhuollon työntekijä jokaisessa kohtaamisessa
Tulkki on tärkeä! Tulkki varmistaa tasavertaisen kohtaamisen Tulkki helpottaa työtämme Asioimistulkki on ammattilainen Tulkin tilaaminen on viranomaisen tehtävä Pakolaisten tulkkaukset maksaa valtio Lasta ei pidä käyttää tulkkina
Potilas on oman kulttuurinsa paras asiantuntija Älä stressaa: Kattava kulttuuritietämys on mahdoton ajatus! Ihminen haluaa tulla kohdatuksi omana itsenään eikä kulttuurinsa stereotyyppisenä edustajana Potilas itse voi määritellä, minkä merkityksen hän antaa kulttuurille hoitoprosessissa KYSY potilaalta, jos olet epävarma, kysymistä arvostetaan Potilas haluaa yleensä tulla kohdatuksi ennen kaikkea apua tarvitsevana potilaana
Ammattitaito kivijalkana Terveysammattilaisen tietämys ja hoitamisen taito ovat perustana myös maahanmuuttajapotilaan kohtaamisessa luota ammattitaitoosi Kaikki ihmiset pitävät hymystä ja kunnioittavasta käytöksestä Loppujen lopuksi me ihmiset olemme perustarpeiltamme samanlaisia
KIITOS Kiitos Harri Luojus: Syksy viipyy