Helsinki 30.10.2008. No YS 1501. Fortum Power and Heat Oy PL 100 00048 Fortum

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 30.10.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2007 Y 605 111 No YS 1501 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Järvenpään kaupungin Ristinummen kaupunginosaan rakennettavaa sähköä ja lämpöä tuottavaa voimalaitosta. Laitoksen polttoainekenttä sijoittuu osittain Tuusulan kunnan alueelle. Ympäristölupapäätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksen hausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Fortum Power and Heat Oy PL 100 00048 Fortum LAITOS JA SEN SIJAINTI Järvenpään voimalaitos Kiinteistörekisteritunnukset: Järvenpää: vanhan asemakaavan mukainen 186 402 0005 0071, uuden (hyväksytty 20.10.2008) asemakaavan mukainen 186 21 2190 1. Tuusula: 858 415 0003 0118 Toimialatunnus: 40113 IPPC luokka: 1.1 Liike ja yhteisötunnus: 0109160 2 Ympäristövahinkovakuutus: Pohjola, 48 01005 8 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 3 b TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 3 MAKSU 6 260 A14 111 AT2229 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus

2 (31) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 5.12.2007. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Alueen kaavoitustilanne Kyseessä on uusi toiminta, jolle ei ole olemassa aikaisempia lupia. Jätevesien johtamisesta jätevesiviemäriin tehdään sopimus kunnallisen vesihuoltolaitoksen kanssa. Laitoksen kemikaaliviranomainen on Keski Uudenmaan pelastuslaitos. Järvenpään yleiskaavassa voimalaitosalue on tehokkaan yritystoiminnan (TP) ja yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET). Tuusulan osayleiskaavassa polttoainekenttä sijoittuu maa ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M 6), jolle sallitaan maa ja metsätaloutta palveleva rakentaminen. Järvenpään kaupunginvaltuusto on 20.10.2008 hyväksynyt alueen asemakaavan muuttamisen yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten tai liikerakennusten korttelialueeksi (ET/KL). Tuusulan kunnan puolelle sijoittuvan polttoainekentän alueella ei ole asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Ympäristön tila ja laatu Voimalaitos rakennetaan Järvenpään eteläisen moottoritieliittymän (Pohjoisväylä) pohjoispuolelle Lahden moottoritien ja Lahdentien (valtatie 140) väliin. Laitoksen polttoainekenttä sijoittuu osittain Tuusulan kunnan puolelle. Fortum Power and Heat Oy hankkii alueen kiinteistöt Järvenpään kaupungilta. Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Lähin luokiteltu pohjavesialue on Marjanmäen tärkeä I luokan pohjavesialue, joka sijaitsee lähimmillään noin 0,9 kilometrin päässä etelässä. Suunnitellulla voimalaitosalueella sijaitsee lähde, jonka ei ole arvioitu olevan luonnontilainen. Alueen poikki kulkee Huhtimonoja (Hangasoja), joka virtaa etelään Marjanmäen pohjavesialueen länsireunaa pitkin ja yhtyy noin 4 kilometrin päässä Keravanjokeen.

3 (31) Ilmanlaatu Julkaisun Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2004 ja 2005 mukaan jäkälävauriot olivat Järvenpäässä selvästi koko tutkimusalueen keskimääräistä vaurioastetta pahempia. Havaintoalojen jäkälämuutoksia selittänevät pohjoisessa teollisuuden päästöt ja muualla havaintoalojen s ainnit taajamaalueella ja Lahti Helsinki moottoritien läheisyydessä. Keskimäärin jäkäläkasvillisuudessa ei ollut juurikaan eroa vuosina 2000 ja 2004. Neulasten typpipitoisuudet olivat välttävällä ja sopivalla tasolla kuten vuonna 2001. Neulasten rikkipitoisuudet olivat kohonneet, mutta pitoisuudet jäivät alle koko tutkimusalueen keskitason. Raportin Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta alueella vuonna 2006 mukaan Järvenpäässä autoliikenne on merkittävin ilmanlaatuun vaikuttava tekijä. Pitoisuudet ovat korkeimmat Lahti Helsinki moottoritien ja keskustan pääkatujen läheisyydessä. Puun pienpoltto voi aiheuttaa paikallisesti korkeita hiukkaspitoisuuksia. Mittausten perusteella Järvenpään ilmanlaatu oli vuonna 2006 enimmäkseen hyvää tai tyydyttävää. Mitatut typpidioksidipitoisuudet olivat melko alhaisia. Voimakkaat pienhiukkasten kaukokulkeumat heikensivät ilmanlaatua keväällä ja elokuussa. Kevään kaukokulkeuma toi mukanaan myös maastopaloissa muodostunutta otsonia. Otsonin terveys ja kasvillisuusperusteiset pitkän ajan tavoitteiden arvioidaan ylittyneen Järvenpäässä, mutta vuodelle 2010 annetut lyhyen ajan tavoitearvot eivät ylittyneet. Maaperän tila Voimalaitosalue on rakentamaton ja pääosin peltoa sekä metsää. Tiedossa ei ole, että maaperä olisi saastunut. Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Voimalaitosalueen itä koillispuolella sijaitsee yksittäisiä asuinrakennuksia, joista lähin on välittömästi laitokselle suunnitellun tien ja polttoainekentän vieressä, noin 250 metrin päässä laitosrakennuksesta. Lähimmät asuinalueet sijaitsevat laitoksesta 500 metriä luoteeseen, 800 metriä lounaaseen ja 900 metriä koilliseen. Voimalaitosta lähimpiä Natura 2000 alueita ovat noin 1,8 kilometrin etäisyydellä koillisessa sijaitseva Lemmenlaakson luonnonsuojelualue, lännessä noin 3,0 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Tuusulanjärven lintuvesi sekä idässä noin 3,2 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Rörstrandin vanha metsä. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Voimalaitosalue sijaitsee Lahden moottoritien ja Lahdentien välissä. Lahden moottoritien vieressä kulkee junarata. Maankäyttösuunnitelmissa voimalaitosalueen lähiympäristö on kokonaisuudessaan varattu liike ja toimitilarakennuksille.

4 (31) LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Fortum Power and Heat Oy:n Järvenpään voimalaitos tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Laitoksen rakentaminen alkaa suunnitelmien mukaan vuonna 2009 ja sen käyttöönotto on vuonna 2011. Voimalaitos korvaa suurelta osin Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan nykyisen kaukolämmöntuotannon. Hakemuksen mukaan voimalaitos varmistaa kaukolämmön riittävän tuotantokapasiteetin alueella sekä vähentää erillisten lämpökeskusten käyttöä ja päästöjä. Hakija esittää, että toiminta voitaisiin aloittaa lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Voimalaitoksen pääkattila on polttoaineteholtaan noin 96 MW:n leijupetikattila, jonka pääpolttoaineita ovat puu ja turve. Sitä käytetään talvikuukausina täydellä teholla sekä keväisin ja syksyisin kaukolämmön tarpeen mukaan. Vara ja huippulämmöntuotantoon on kolme 16 MW:n maakaasukattilaa. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio tyypillisistä tuotantomääristä. Todellinen tuotanto voi vaihdella suuresti vuosittain. Kattilat K1 Kupliva leijupeti Polttoainetehtykäyttö Hyö Huipun Tuotanto Polttoaine ja sen Kauko Sähkö kulutus suhde aika lämpö 96 MW 87 % 5 300 h/a 300 GWh/a 135 GWh/a Puu 200 000 t Turve 39 000 t Polttoaineet Maakaasu 30 000 m 3 (n) tai kevyt polttoöljy 25 t K2 16 MW 92 % 940 h/a 14 GWh/a Maakaasu 1 533 000 m 3 (n) K3 16 MW 92 % 940 h/a 14 GWh/a Maakaasu 1 533 000 m 3 (n) K4 16 MW 92 % 940 h/a 14 GWh/a Maakaasu 1 533 000 m 3 (n) Yhteensä 144 MW 350 GWh/a 135 GWh/a Kattilaa K1 ei suunnitella lauhdesähköntuotantoon. Laitokselle asennetaan jäähdytysteholtaan 10 20 MW:n ilmakäyttöinen apujäähdytin. Apujäähdytintä voidaan käyttää hetkellisesti laitoksen lämmöntuotannon ylittäessä lämmöntarpeen. Tilanne liittyy tyypillisesti minimitehoajoon. Leijupetikattilan polttoaine energiasta puun (metsähake ja metsäteollisuuden sivutuotteet) osuus on vuositasolla noin 80 % ja turpeen (jyrsinturve) noin 20 %. Osuudet vaihtelevat käyttötilanteiden sekä polttoaineiden saatavuuden ja hinnan mukaan. Käynnistyspolttoaineena käytetään joko maakaasua tai kevyttä polttoöljyä. Maakaasukattiloiden varapolttoaineena on kevyt polttoöljy. Alla olevassa taulukossa on esitetty arvio laitoksella käytettävien polttoaineiden määristä ja laadusta.

5 (31) Polttoaine Käyttö vuodessa Lämpöarvo saapumistilassa Kosteuspitoisuus Tuhkapitoisuus kuivaaineessa Rikkipitoisuus kuivaaineessa Puu 200 000 t 6 10 MJ/kg 45 60 % 1 3 % 0 0,05 % Jyrsinturve 39 000 t 6 11 MJ/kg 45 56 % < 10 % 0,1 0,3 % Maakaasu 4,6 milj. m 3 (n) 36 MJ/m 3 (n) Kevyt polttoöljy Polttoaineiden varastointi ja käsittely Kemikaalit Liikenne 25 t 43 MJ/kg < 0,01 < 0,1 Kiinteät polttoaineet siirretään vastaanottohallista koteloiduilla kuljettimilla metallinerotuksen sekä tarvittaessa seulonnan ja murskauksen jälkeen siiloihin ja edelleen kattilaan. Polttoainesiilot on tarkoitus mitoittaa noin kahden päivän kulutukselle. Asfaltoidulla polttoainekentällä voidaan välivarastoida noin 15 000 20 000 m 3 puupolttoaineita. Pihaalueella ei ole tarkoitus suorittaa puupolttoaineen haketusta. Kattilapolttoaineena käytettävää kevyttä polttoöljyä varastoidaan korkeintaan 50 m 3 :n säiliössä, johon asennetaan mekaaninen pinnankorkeusmittari ja ylitäytön esto. Säiliöautojen purkauspaikka päällystetään ja viemäröidään öljynerottimen kautta tai varustetaan tiiviillä betonialtaalla. Polttoaineputkisto laitokselle sijoitetaan maanalaiseen kanavaan tai suojaputkeen. Työkoneille tulee erillinen 10 m 3 :n kevyen polttoöljyn varastosäiliönsä. Voimalaitoksella käytetään ja varastoidaan hakemuksen mukaan vähäisiä määriä pääasiassa vedenkäsittelykemikaaleja. Kemikaalit varastoidaan erillisissä säiliöissä tai myyntipakkauksissa. Tiedot merkittävimmistä käytettävistä kemikaaleista on esitetty seuraavassa: Kemikaali tai valmiste Luokitus Maksimi varastointimäärä Keskimääräinen käyttö vuodessa Rikkihappo (98 %) C 15 m 3 15 t Suolahappo (35 %) C 15 m 3 15 t Natriumhydroksidi (45 50 %) C 20 m 3 20 t Voitelu ja hydrauliikkaöljyt 20 m 3 5 t Muuntajaöljy 40 m 3 Kevyt polttoöljy Xn, N 50 m 3 + 10 m 3 vaihtelee LUOKITUKSET: F helposti syttyvä F+ erittäin helposti syttyvä O hapettava T myrkyllinen T+ erittäin myrkyllinen E Xn Xi C N räjähtävä haitallinen ärsyttävä syövyttävä ympäristölle vaarallinen Liikenne ohjataan voimalaitosalueelle Pohjoisväylän kautta. Polttoaineja tuhkakuljetuksia on enimmillään noin 30 kpl vuorokaudessa. Polttoaineet pyritään tuomaan laitokselle ensisijaisesti maanantaista perjantaihin kello 6 22.

6 (31) YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Laitoksen prosessi, lattia ja sosiaalijätevedet johdetaan kunnalliseen jätevesiviemäriin. Jätevesiä syntyy noin 1 500 m 3 /a. Prosessijätevedet johdetaan viemäriin tarvittaessa neutraloinnin kautta. Lattiavedet johdetaan tarvittaessa öljyn tai lietteenerotuksen kautta. Laitosalueen, mukaan lukien polttoainekenttä, sadevedet käsitellään tarvittaessa öljyn ja lietteenerottimissa ja johdetaan kaupungin sadevesiviemäriin. Savukaasut johdetaan 70 metriä korkeaan piippuun, jossa on jokaiselle kattilalle oma sisäpiippunsa. Rikkidioksidipäästöjen vähentämiseksi kattilan K1 tulipesään voidaan syöttää kalkkia. Kattilan K1 savukaasut puhdistetaan hiukkasista kaksikenttäisellä sähkösuodattimella. Seuraavissa taulukoissa on arvioitu voimalaitoksen päästöjä ilmaan kattilan K1 tyypillisellä vuositason polttoainejakaumalla (puu 80 % turve 20 %). Kattila K1 Puu ja turve K2, K3, K4 Maakaasu Ominaispäästöt ja pitoisuudet (K1 6 % O 2, K2 K4 3 % O 2 ) Rikkidioksidi Typen oksidit Hiukkaset Fossiilinen SO 2 NO X hiilidioksidi 100 mg/mj 160 mg/mj 240 mg/m 3 (n) 400 mg/m 3 (n) 90 mg/mj 320 mg/m 3 (n) CO 2FOSS 20 mg/mj 106 g/mj (turve) 50 mg/m 3 (n) 55 g/mj Kattila Keskimääräiset päästöt ilmaan vuodessa Rikkidioksidi Typen oksidit Hiukkaset Fossiilinen SO 2 NO X hiilidioksidi CO 2FOSS K1 180 t 300 t 37 t 38 000 t (turve) Puu ja turve K2, K3, K4 3 * 5 t 3 * 3 000 t Maakaasu Yhteensä 180 t 315 t 37 t 47 000 t Kattilassa K1 voidaan joutua polttamaan pelkkää turvetta, jos laitosta on energiahuollon turvaamiseksi käytettävä suurella teholla, eikä puuta ole saatavilla, taikka jos saatavilla olevan puun lämpöarvo on liian alhainen. Lyhytaikainen turveajotilanne tapahtunee keskimäärin kerran vuodessa. Pitkäaikainen turveajotilanne tapahtuu todennäköisesti paljon harvemmin. Hakemuksessa ehdotetaan, että poltettaessa sekä puuta että turvetta olisi rikkidioksidin päästöraja arvo 240 mg/m 3 (n) ja poltettaessa pelkkää turvetta 400 mg/m 3 (n). Hakemuksen mukaan 400 mg/m 3 (n) on alitettavissa kohtuullisella kalkinsyötöllä, mutta rajan 240 mg/m 3 (n) alittaminen ei olisi varmaa suurellakaan kalkin syötöllä puhumattakaan tilanteesta, jossa turpeen rikkipitoisuus on suurempi kuin laitoksen mitoituksessa käytetty 0,2 %. Turpeen rikkipitoisuus vaihtelee suotyypin mukaan.

7 (31) Leijupetipoltossa typen oksidien päästöt ovat pääasiassa peräisin polttoaineen sisältämästä typestä. Puun poltossa vapautuva hiilidioksidi ei laskennallisesti aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä. Melu ja tärinä Laitoksen melu aiheutuu jatkuvasta käyntiäänestä sekä satunnaisesta lyhytkestoisesta melusta, kuten varoventtiilin toimimisesta tai ulospuhalluksesta. Lisäksi melua aiheuttavat polttoainekentän työkoneet ja liikenne voimalaitokselle. Meluntorjunta otetaan huomioon laitoksen suunnittelussa ja rakentamissa. Venttiilien ja ulospuhalluslinjojen ulostulot johdetaan voimalaitosrakennuksen katolle. Käynnistys ja varoventtiileihin, ulospuhallusyhteisiin sekä savukaasukanavaan ennen savupiippua asennetaan äänenvaimentimet. Rakennusten ulkoseinät suunnitellaan ulkomelutasovaatimus huomioiden. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu tärinää. Yhtiö neuvottelee lähinaapureiden kanssa meluntorjuntatoimenpiteistä, muun muassa meluesteistä ja aidoista. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Arvio merkittävimmistä voimalaitoksessa syntyvistä jätteistä on esitetty seuraavassa taulukossa. Ongelmajätteet on merkitty tähdellä *. Jäte ja tunnusnumero Määrä vuodessa Käsittely Lentotuhka 10 01 03 4 200 t Varastointi siilossa, hyötykäyttö tai kaatopaikka Pohjatuhka ja petihiekka 10 01 01, 10 01 24 2 300 t Varastointi kontissa, hyötykäyttö tai kaatopaikka Metalliromu 20 t Hyötykäyttö 17 04 07 Paperi ja pahvi 2 t Hyötykäyttö 20 01 01 Yhdyskuntajäte 10 t Kaatopaikka 20 03 01 Hiekan, lietteen ja öljynerotuskaivojen jätteet* 13 05 02, 13 05 06 12 t Ongelmajätelaitos Puu/turve tuhka soveltuu hakemuksen mukaan metsä ja peltolannoitukseen sellaisenaan tai sekoitettuna muihin lannoitteisiin. Jätteet kerätään ja varastoidaan jätelajeittain lajitellusti laitosalueella. Ongelmajätteet varastoidaan joko ongelmajätekontissa tai ongelmajätteiden varastointiin tarkoitetussa muussa tilassa. Ongelmajätteet luovutetaan kuljetettavaksi ja edelleen toimitettavaksi ongelmajätteiden käsittelyluvan saaneeseen laitokseen tai vastaanottoluvan saaneelle yrittäjälle. Päästöt maaperään (estäminen) Laitoksen normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään.

8 (31) PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) EIPPCB (European Integrated Pollution Prevention and Control Bureau) on julkaissut suurten voimalaitosten parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssidokumentin. Dokumentissa esitetyt BAT päästötasot uudelle polttoaineteholtaan 50 100 MW:n puuta ja turvetta käyttävälle leijupetikattilalle on esitetty seuraavassa taulukossa: Päästökomponentti ja BAT päästötaso, mg/m 3 (n), 3 % O 2 SO 2 200 300 mg/m 3 (n) NO X 150 250 mg/m 3 (n) hiukkaset 5 20 mg/m 3 (n) Tekniikoita edellä mainitun päästötason saavuttamiseen puun ja turpeen rinnakkaispoltto, kalkin syöttö tulipesään, kalsiumhydroksidin syöttö savukaasuihin ennen hiukkaserotinta primaarimenetelmät (esimerkiksi palamisilman vaiheistaminen ja savukaasujen kierrätys) pussisuodatin, sähkösuodatin Leijupetikattilat sallivat suuria polttoaineen laadun vaihteluita hyötysuhteen pysyessä hyvänä. Kattilassa K1 poltetaan rinnakkain puuta ja turvetta. Kattila varustetaan kalkin syöttölaitteistolla, mikä kasvattaa kuitenkin tuhkan määrää. Leijupetipoltossa typen oksidien päästöt ovat tyypillisesti alhaisia. Palamisilman syöttöä vaiheistetaan ja kattilan savukaasuja voidaan tarvittaessa kierrättää. Hiukkas ja raskasmetallipäästöjä vähennetään sähkösuodattimella. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Fortum Power and Heat Oy:llä on standardin ISO 14001 mukainen sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Energiatehokkuus Fortum Power and Heat Oy on liittynyt elinkeinoelämän energiankäytön tehostamista koskevaan puitesopimukseen, jonka allekirjoittavat yritykset sitoutuvat ottamaan käyttöön energiatehokkuusjärjestelmän kahden vuoden kuluessa. Järjestelmä sisältää muun muassa suunnitelman energiatehokkuuden parantamiseksi, tavoitteet sekä energiankulutuksen seurannan ja vuosittaisen raportoinnin. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus ilmaan Kattilan K1 päästöjen vaikutusta ilmanlaatuun on arvioitu leviämislaskelmilla. Laskennassa savukaasujen epäpuhtauspitoisuuksina on käytetty: rikkidioksidi 400 mg/m 3 (n), typpidioksidi 400 mg/m 3 (n) ja hiukkaset 50 mg/m 3 (n). Piipun korkeutena on ollut 70 m. Leviämislaskelmien tuloksia on verrattu voimassa oleviin ilmanlaadun ohje ja raja arvoihin (valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista 480/1996 ja valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 711/2001). Laitoksen täyden tehon käytön aiheuttamat lyhytaikaiset

9 (31) epäpuhtauspitoisuudet suhteessa voimassa oleviin ohjearvoihin olivat suurimmillaan: rikkidioksidi 9 %, typpidioksidi 2 % ja hiukkaset 2 %. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Fortum Power and Heat Oy esittää, että laitoksen tarkkailusta laaditaan yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Seuraavassa kuvataan tarkkailun pääperiaatteet. Voimalaitoksen valvomossa on ympärivuorokautinen päivystys. Valvomopäivystäjä seuraa toimintaa prosessitietokoneelta ja tekee tarvittavat säädöt. Hälytykset tallentuvat järjestelmään ja laitoksen toiminnasta pidetään kirjaa. Palamisen hyvyyttä seurataan seuraavassa taulukossa esitettyjen mittausten mukaisesti. K1 (puu ja turve) K2, K3, K4 (maakaasu) Savukaasun lämpötila jatkuva Jäännöshappi jatkuva jatkuva Hiilimonoksidi jatkuva jatkuva Tulipesän lämpötila jatkuva Kiinteiden polttoaineiden kulutusta seurataan punnituksilla. Maakaasun ja mahdollisen kevyen polttoöljyn kulutusta seurataan määrämittauksilla. Polttoaineiden laatutiedot saadaan polttoainetoimittajilta. Sähkösuodattimen toimintaa tarkkaillaan virta ja jännitemittareilla. Käyttötarkkailuun sisältyy myös vesijohtoveden ja kemikaalien käytön seuraaminen. Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet) Jätevesiviemäriin johdettavan jäteveden kokonaismäärä mitataan. Eri jätevesijakeiden määrät arvioidaan ostetun raakaveden ja käyttöpaikkakohtaisten tietojen perusteella. Savukaasupäästöjen tarkkailu ja siihen liittyvien apusuureiden tarkkailu suoritetaan seuraavassa taulukossa esitetyllä tavalla. Kattilan K1 jatkuvatoimiset mittalaitteet asennetaan riippumatta kattilan polttoainetehosta. K1 (puu ja turve) K2, K3, K4 (maakaasu) Rikkidioksidi jatkuva Typen oksidit jatkuva kattiloiden käyttöönoton yhteydessä ja sen jälkeen kolmen vuoden välein Hiukkaset jatkuva Savukaasun lämpötila jatkuva Savukaasun kosteus jatkuva Paine jatkuva Laitoksella ja sen ympäristössä suoritetaan melumittauksia sekä taustamelun selvittämiseksi ennen rakentamisen aloittamista että laitoksen meluvaikutuksen selvittämiseksi heti sen kaupallisen käyttöönoton jälkeen.

10 (31) Laadunvarmennus Voimalaitoksella muodostuvista ja käsittelyyn toimitetuista jätteistä pidetään kirjaa. Tuhkan soveltuvuus mahdolliseen hyötykäyttökohteeseen selvitetään tutkimalla sen ominaisuudet. Kaatopaikalle toimitettavan tuhkan kaatopaikkakelpoisuus tutkitaan. Jatkuvatoimisten savukaasumittausten laadunvarmennuksessa sovelletaan pääsääntöisesti standardia SFS EN 14181 (Stationary source emissions. Quality assurance of automated measuring systems). Mittalaitteen soveltuvuus mittauskohteeseen (QAL1) varmistetaan laitevalmistajan osoittamalla tyyppihyväksynnällä. Käyttöönoton yhteydessä suoritetaan mittalaitteiden kalibrointi ja toiminnan validointi vertailumittausten avulla (QAL2). Käyttöönoton jälkeen QAL2 mittaukset korvataan kevyemmällä AST menettelyllä, joka tehdään mittalaitteille vähintään kahden vuoden välein. Hakemuksessa esitetään, että standardista poiketen AST menettelyssä saatua kalibrointisuoraa käytetään päästöjen laskennassa. Mittalaitteiden käytönaikainen laadunvarmistus tehdään QAL3 menettelyn mukaisesti tai muutoin mittalaiteiden toimittajan antamien suosituksien mukaisesti. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Raportointi Fortum Power and Heat Oy voi osallistua yhdessä kuntien ja alueen muun teollisuuden kanssa alueella toteutettavaan ilmanlaadunseurantaan, kuten ilmanlaatumittauksiin ja bioindikaattoritutkimuksiin. Laitoksen toiminnasta raportoidaan vuosittain ympäristönsuojeluviranomaisille. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoitetaan viipymättä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Hakemuksen mukaan voimalaitoksen toiminnan ympäristöriskejä ovat kemikaalien pääsy maaperään tai viemäriin, savukaasujen hallitsematon päästö ilmaan sekä tulipalot. Hakemuksen mukaan riskit ovat pieniä. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Voimalaitoksen toimintaa valvotaan ympärivuorokautisesti. Vahinkotilanteisiin varaudutaan rakenteellisin ja teknisin ratkaisuin, suojaaltaiden, hälytysautomatiikan, sammutusjärjestelmien, tarkkailun, kunnossapidon sekä toimintaohjeiden avulla. Riskikohteiden päivystys, tarkastus ja onnettomuustilanteissa hälyttäminen tapahtuu siten, että vahinkotapahtumat on mahdollista havaita ja ryhtyä toimenpiteisiin jo ennen kuin aiheutuu merkittäviä ympäristövahinkoja. Voimalaitos varustetaan palonilmoitus ja palontorjuntalaitteistolla.

11 (31) Toimet onnettomuus ja häiriötilanteissa Sähkösuodattimen häiriöistä ja rikkoontumisista ilmoitetaan 48 tunnin kuluessa niiden ilmenemisestä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Järvenpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 30.6.2008. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Järvenpään kaupungin ilmoitustaululla 27.12.2007 22.2.2008 ja Tuusulan kunnan ilmoitustaululla 17.12.2007 22.2.2008 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Viikkouutiset ja Kaupunkilehti Vartti nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu 20.5.2008. Tarkastusmuistio No YS 724/29.5.2008 on liitetty asiakirjoihin. Toiminnanharjoittajalle on annettu mahdollisuus kommentoida tarkastusmuistiossa esitettyjä asioita. Lupahakemuksesta annetussa muistutuksessa (A.L. 7.1.2008) on mainittu suunnitellulla voimalaitosalueella sijaitseva lähde. Uudenmaan ympäristökeskus on 18.1.2008 suorittanut alueella maastokäynnin ja lähteen luonnontilan arvioinnin. Arvioinnin perusteella Uudenmaan ympäristökeskus tulkitsee, että kyseessä ei ole vesilain 17 a :n tarkoittama luonnontilainen lähde. Arviointiin liittyvä muistio on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Järvenpään kaupungin rakennusja ympäristölautakunnalta, Järvenpään kaupunginhallitukselta, Tuusulan kunnan ympäristö ja rakennuslautakunnalta sekä Sipoon kunnan tekniikka ja ympäristölautakunnalta. Tuusulan kunnan ympäristö ja rakennuslautakunta toteaa 5.2.2008 päivätyssä lausunnossaan muun muassa seuraavaa: Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kotimaisilla polttoaineilla edistää ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatetta. Mitä lähempää voimalaitosta polttoaineet saadaan, sitä paremmin tämä periaate toteutuu. Korvatessaan fossiilista energiantuotantoa voidaan toiminnalla katsoa olevan ilmastomuutosta hillitseviä vaikutuksia. Kaupunkialueella sijaitsevien ja erityisesti raskasta polttoöljyä käyttävien pienten lämpökeskusten korvaajana voimalaitos parantaa myös paikallista ilmanlaatua.

12 (31) Hakemuksessa ei ole esitetty polttoaineiden murskauksesta tarkempia toiminta tai sijaintitietoja. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat idässä voimalaitoksen rajanaapurissa. Asutus tulee huomioida melu ja pölymääräyksissä. Melumääräyksien tulee kattaa laitoksen käyntimelun lisäksi myös alueella tapahtuva liikennöinti ja polttoaineiden käsittely. Laitoksen käyntimelun mahdollinen kapeakaistaisuus on huomioitava. Höyryn ulospuhallukset on mahdollisuuksien mukaan ajoitettava päiväaikaan ja vaimennettava äänenvaimentimien avulla. Toiminnanharjoittajalta tulee edellyttää selvitys annetuissa melurajoissa pysymisestä. Viemäriin laskettavat jätevedet eivät saa sisältää voimakkaita happoja tai emäksiä, jotka voivat aiheuttaa putkiston syöpymistä tai haittaa jätevedenpuhdistamon toiminnalle. Jätevesien laadun tulee muutoinkin täyttää Keski Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän laatuvaatimukset asumajätevesistä poikkeaville jätevesille. Laitoksen vuosiraportit pyydetään toimittamaan myös Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Järvenpään kaupungin rakennus ja ympäristölautakunnan 26.2.2008 päivätyssä lausunnossa todetaan muun muassa seuraavaa: Voimalaitos korvaa pieniä fossiilista polttoainetta käyttäviä lämpölaitoksia, joita Järvenpään alueella on useita. Laitoksella käytetään kotimaisia biopolttoaineita ja prosessin kokonaishyötysuhde on korkea. Hakemuksen mukaan energiantuotanto perustuu pääosin puuperäisiin polttoaineisiin ja tällöin rikkidioksidipäästöt jäävät vähäisiksi. Turvetta käytettäessä tulee huolehtia rikkidioksidipäästöjen vähentämisestä kalkin syötöllä. Asutuksen läheisyys tulee huomioida ympäristölupamääräyksissä. Melutasoa arvioitaessa tulee huomioida laitoksen käyntimelun lisäksi liikenteen ja polttoaineen käsittelyn aiheuttama melu. Melu tulee mitata laitoksen käynnistyttyä ainakin kertaluonteisesti ja tarvittaessa laatia meluntorjuntaohjelma. Kiinteän polttoaineen kuormaus ja käsittely tulee hoitaa siten, ettei siitä aiheudu pölyhaittaa naapureille. Mikäli laitosalueella suoritetaan polttoaineeksi käytettävän puun ja turpeen seulontaa tai murskausta, tulee toiminta hoitaa siten, ettei siitä aiheudu ympäristön asutukselle kohtuutonta haittaa, kuten melua ja pölyä. Kemikaalien varastoinnista ja käytöstä ei saa aiheutua maaperän pilaantumisen uhkaa. Jätteet tulee varastoida ja toimittaa käsittelyyn asianmukaisesti. Hyötykäyttökelpoiset jätteet tulee mahdollisuuksien mukaan ohjata hyötykäyttöön. Jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa vesihuoltolaitoksen ohjeita ja määräyksiä. Häiriötilanteisiin ja onnettomuuksiin tulee varautua ja laitoksen käyttöhenkilökunnalle tulee järjestää riittävä ohjeistus eri tilanteiden varalle. Laitoksen koko huomioiden on kohtuullista edellyttää lupamääräyksissä vaikutusten tarkkailua, mikä voidaan toteuttaa osallistumalla alueen yhteiseen ilmanlaadun tarkkailuun. Sipoon kunnan ympäristönsuojelujaosto toteaa 28.2.2008 päivätyssä lausunnossaan muun muassa seuraavaa: Männyn neulasnäytteiden perusteella ilman rikkipitoisuudet ovat kohonneet Keski Uudellamaalla. Laitoksen rikkipäästöille tulisi asettaa tiukat raja arvot tai pelkän turpeen polttoa ei tulisi sallia. Laitos tulisi velvoittaa ottamaan osaa alueen bioindikaattoriseurantaan sekä muuhun alueella toteutettavaan ilmanlaadun tarkkailuun. Koska laitoksen vaikutusalueella on maanviljelyä, tulisi

13 (31) harkita, velvoitetaanko toiminnanharjoittajaa seuraamaan toiminnan vaikutuksia maaperän ja kasvien raskasmetallipitoisuuksiin. Satunnainen puupolttoaineen murskaus laitosalueella saattaa aiheuttaa pöly ja meluhaittaa. Meluhaittoja voi syntyä lisäksi laitoksen toiminnasta (häiriötilanteet, käynnistykset). Asutukselle ei saa aiheutua toiminnasta melu, pöly tai hajuhaittoja. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, ettei polttoaineiden, kemikaalien ja jätteiden varastoinnista ja käsittelystä aiheudu haittaa maaperälle tai pintavesille. Pihan hulevedet tulee johtaa niin, etteivät ne aiheuta Huhtimonojan veden laadun heikkenemistä. Muistutukset Hakijan kuuleminen ja vastine A.L. vastustaa hanketta 7.1.2008 päivätyssä muistutuksessaan. Voimalaitoksen päästöt ilmaan olisivat satoja tonneja, eikä niitä nyt tule ensinkään. Alueella on luonnonlähde, jota ei ole tiedostettu lainkaan, koska kuulutuksen mukaan alue ei ole pohjavesialuetta. Alue on sitä mitä suuremmassa määrin, koska lähde sen todistaa. Alueen naapureille vesi tulee porakaivoista. Melu ja liikennehaitat voivat olla ympärivuorokautisia. Muistuttajan kiinteistön arvo alenee. Jos lupa myönnetään, tulisi Fortumilta edellyttää laitosalueen halukkaiden naapureiden kiinteistöjen lunastusta käypään hintaan. Tätä voidaan edellyttää, koska alue muuttuu niin täydellisesti. Jopa moottoritien äänet pääsevät vapaaksi, kun edessä oleva metsä poistuu laitoksen tieltä. S.K. ja H.K. esittävät 19.2.2008 päivätyssä muistutuksessaan huolensa seuraavista seikoista: laitoksen naapurissa sijaitsevan ja äskettäin remontoidun asunnon arvo, päästöjen vaikutus terveyteen, laitoksen rekkaliikenne, vieressä sijaitsevan polttoainevarastoalueen hajuhaitat, viereen rakennettava sähkökenttä, veden laatu asunnon porakaivossa ja se, miten kaivoveden laatua tarkkaillaan jatkossa. Muistutuksen liitteeksi on toimitettu lehtileike, jossa käsitellään muun muassa polttoaine ja tuhkakuljetusten määrää sekä lähialueen asukkaiden maiseman muuttumista. M.U. ja J.K. vastustavat hanketta 21.2.2008 päivätyssä muistutuksessaan muun muassa seuraavista syistä: Voimalaitos tuottaa kaukolämpöä Järvenpään kaupungille sijaiten kuitenkin paikassa, jossa siitä on haittaa vain naapurikunnan asukkaille. Puun polttaminen muutamien kymmenien metrien päässä ihmisasutuksesta tuossa mittakaavassa tulisi olla kiellettyä. Suodatettuinakin päästöt ilmaan ovat vuositasolla järkyttäviä. Hiukkaspäästöt varisevat niskaan, vaikka Fortumin toimesta väitettiin, että näin lähelle laitoksen vaikutusalue ei yllä. Sää sanelee mihin päästöt laskeutuvat, ei Fortum. Kilometrin päässä laitoksesta on pohjavesialue. Laitoksen välittömässä läheisyydessä (alle 200 m) sijaitsee viisi asuinkiinteistöä. Muistuttajien vieressä sijaitsisi polttoaineen varastointikenttä, jossa on jatkuvaa toimintaa raskailla koneilla ympäri vuorokauden. Luvan hakijalle on 29.2.2008 päivätyllä kirjeellä No YS 292 varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista ja muistutuksista. Fortum Power and Heat Oy toteaa 4.4.2008 päivätyssä vastineessaan, ettei sillä ole huomautettavaa Järvenpään kaupungin rakennus ja ympäristö

14 (31) lautakunnan sekä Tuusulan kunnan ympäristö ja rakennuslautakunnan lausuntojen johdosta. Sipoon kunnan ympäristönsuojelujaoston lausunnosta yhtiö toteaa muun muassa seuraavaa: Puupolttoaineita käytetään mahdollisimman paljon ja ne eivät käytännössä sisällä lainkaan rikkiä. Turvetta poltetaan tilanteissa, joissa puuta ei ole saatavilla turpeeseen nähden kilpailukykyisesti. Kaukolämmöntuotannon turvaamiseksi turpeen polton mahdollisuus on välttämätön. LCP asetusta tiukemman rikkipäästörajan asettaminen ei ole tarpeen, eikä laitokselle valittavalla tekniikalla ole mahdollista saavuttaa merkittävästi LCP asetusta matalampaa rikkidioksidin päästötasoa, jos poltetaan yksinomaan turvetta. Hakijan näkemyksen mukaan maaperän ja kasvien raskasmetallipitoisuuksien seuraamiselle ei ole tarvetta. Turpeen ja erityisesti puun raskasmetallipitoisuudet ovat tyypillisesti matalia. Poltossa raskasmetallit sitoutuvat pääosin hiukkasiin, joten sähkösuodattimella vähennetään tehokkaasti myös niiden päästöjä. Annettujen muistutusten johdosta yhtiö toteaa muun muassa seuraavaa: Uutta voimalaitoskapasiteettia tarvitaan kattamaan sekä Järvenpään että Tuusulan kasvava kaukolämpötarve. Laitoksen rakentamisen yhteydessä on tarkoitus yhdistää Järvenpään keskustan ja Tuusulan Hyrylän kaukolämpöverkot sekä myöhemmin muita pienempiä erillisverkkoja, jotta alueiden kaukolämmön tuotanto ja jakelu saadaan optimoitua. Voimalaitoksen sijoituspaikkaa on etsitty yhteistyössä Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan kanssa. Nyt haettava sijoituspaikka mahdollistaa voimalaitoksen kohtuulliset liitynnät kaukolämpö ja sähköverkkoihin, maakaasuputkeen, kunnalliseen vesi ja viemäriverkkoon sekä pääteihin. Esitetyt vuosipäästöt kuvaavat teoreettista tilannetta, jossa laitosta käytetään suunniteltu enimmäismäärä ja päästöpitoisuudet ovat koko ajan raja arvojen suuruiset. Käytännössä laitosta käytetään energiantarpeen mukaan ja päästöt alittavat raja arvot. Näin ollen päästöt jäävät hakemuksessa esitettyä pienemmiksi. Leviämislaskelmien perusteella laitoksen aiheuttamat rikkidioksidi, typenoksidi ja hiukkaspitoisuudet ovat erittäin matalia verrattuna ilmanlaadun ohje ja raja arvoihin, eivätkä ne aiheuta terveyshaittoja. Laitokselle suuntautuvan raskaan liikenteen määrä on hyvin vähäinen verrattuna läheisten teiden liikennemääriin. Voimalaitoksesta aiheutuvaa liikennettä voidaan kuitenkin rajoittaa yöaikana asutukselle aiheutuvan meluhaitan vähentämiseksi. Kiinteistöjen mahdollinen arvonalennus ja kiinteistöjen lunastus eivät ole ympäristölupamenettelyssä käsiteltäviä asioita. Fortum on kuitenkin valmis keskustelemaan esitetyistä asioista asukkaiden kanssa. Ympäristöhäiriöitä todennäköisimmin aiheuttavat toiminnot sijoitetaan mahdollisimman etäälle asutuksesta. Polttoainekentällä välivarastoidaan vain puupolttoaineita ja toiminta kentällä ohjeistetaan pöly ja meluhaittojen minimoimiseksi. Turve varastoidaan suljetuissa siiloissa. Puusta ja turpeesta aiheutuvat hajuhaitat ovat hyvin epätodennäköisiä. Polttoaineista voi kuitenkin erityisissä tilanteissa aiheutua niille tunnusomaista hajua. Sähkökentälle sijoitetaan muuntajia ja kytkinasema. Näiden laitteiden toiminnasta ei aiheudu asutukselle merkittävää haittaa. Muuntajamelun leviämistä voidaan riittävästi rajoittaa rakenteellisilla keinoilla.

15 (31) Kytkinlaitteista aiheutuu hetkittäistä melua vain muutamia kertoja vuodessa. Voimalaitosalue ja sen ympäristö eivät kuulu luokiteltuihin pohjavesialueisiin, eli vedenhankinnan kannalta merkityksellisiin alueisiin. Myös muilla kuin luokitelluilla pohjavesialueilla esiintyy pohjavettä ja vettä voidaan käyttää talousvetenä. Alueen lähde on tiedossa ja viranomaisten toimesta on todettu, ettei se ole luonnontilainen. Voimalaitoksen normaalista toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pinta ja pohjavesiin. Kaivon veden laadun tarkkailua ei tule sisällyttää laitoksen tarkkailuvelvoitteen piiriin. Fortum on kuitenkin valmis keskustelemaan asukkaiden kanssa vedenlaatututkimusten korvaamisesta muun muassa laitoksen rakentamisen aikana. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Fortum Power and Heat Oy:n Järvenpään voimalaitoksen (kokonaispolttoaineteho noin 144 MW) edellä esitetyn mukaiselle toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan seuraavin lupamääräyksin: Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon tämän lupapäätöksen määräyksissä ja perusteluissa. Kiinteistöjen lunastamista ei voida käsitellä ympäristöluvassa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Voimalaitoksen käyttöönotto (YSL 42 ) 1. Voimalaitosta ei saa ottaa käyttöön, ennen kuin toiminnan mahdollistava Järvenpään kaupungin asemakaava on saanut lainvoiman. Päästöt vesiin ja viemäreihin (YSL 43 ) 2. Laitoksen sosiaali, lattia ja prosessijätevedet on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin. Piha alueen, mukaan lukien polttoainekenttä, hulevedet on johdettava kaupungin sadevesiviemäriin. 3. Laitoksen lattiavedet sekä piha alueen ja polttoainekentän hulevedet on johdettava öljynerotuksen kautta. Öljynerottimet on varustettava hälyttävillä öljynilmaisimilla ja hälytysjärjestelmien toimivuus on testattava vähintään vuoden välein. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä kemikaalien haittavaikutuksista. Viemäriin ei saa johtaa jätevesiä siten, että siitä aiheutuu vauriota viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä.

16 (31) Laitosalueella tapahtuvista palonsammutustoimista peräisin oleville mahdollisesti epäpuhtaille vesille on järjestettävä talteenotto. Lupamääräyksessä 16. mainitun tarkkailusuunnitelman yhteydessä on esitettävä mahdollisen tulipalon aikana syntyvien sammutusvesien käsittely. Päästöt ilmaan (YSL 43, VNA 1017/2002, VNA 689/2006) 4. Voimalaitoksen savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 70 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. 5. Kattilan K1 kiinteinä polttoaineina saa käyttää puuta, turvetta, ruokohelpeä, olkea sekä muita vastaavia puhtaita biomassoja. Laitoksella ei saa polttaa rakennuspuujätettä tai muuta jätettä, jonka polttamiseen sovelletaan valtioneuvoston asetusta jätteen polttamisesta (362/2003). Kattilassa K1 voidaan polttaa pelkästään turvetta vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Turveajon aloittamisesta on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Järvenpään kaupungin sekä Tuusulan ja Sipoon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Ilmoituksessa on kerrottava turveajon syy sekä arvioitava sen kesto. 6. Laitoksessa polttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. 7. Kiinteän polttoaineen kattilan K1 savukaasujen johtamisessa ilmaan on noudatettava seuraavia päästöjen raja arvoja (kuivassa savukaasussa muunnettuna 6 % happipitoisuuteen): Epäpuhtaus Rikkidioksidi (SO 2 ) Typpimonoksidi (NO) ja typpidioksidi (NO 2 ) typpidioksidina Hiukkaset Päästöraja arvo, mg/m 3 (n) 240 (vuosikeskiarvo) 400 (vuorokausikeskiarvo) 400 (vuosikeskiarvo) 50 (vuorokausikeskiarvo) Päästöraja arvoja katsotaan noudatetun, jos yksikään raja arvoihin verrattava kalenterivuoden tai kalenterivuorokauden keskiarvo ei ylitä raja arvoa. Raja arvoon verrattavat vuosikeskiarvot ja vuorokausikeskiarvot määritetään mitatuista tuntikeskiarvoista, jotka saadaan vähentämällä mitatusta arvosta raja arvopitoisuudesta laskettu mittaustuloksen 95 prosentin luotettavuutta kuvaava osuus. Mittaustuloksen 95 prosentin luotettavuutta kuvaava osuus on rikkidioksidille ja typenoksideille 20 prosenttia päästöraja arvosta ja hiukkasille 30 prosenttia päästöraja arvosta. Kattilan käynnistys ja alasajojaksoja taikka häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja arvojen noudattamisen tarkasteluissa.

17 (31) Melu ja tärinä (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) 8. Laitoksen toiminnasta, mukaan lukien kuljetukset ja polttoaineen käsittely, aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa päivällä klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 55 db eikä yöllä klo 22 7 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 50 db. Melutasoa määritettäessä on tarvittaessa otettava huomioon melun iskumaisuus tai kapeakaistaisuus. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely (YSL 43 ) 9. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pintavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttoainekuljetukset ja raskaiden työkoneiden käyttö polttoainekentällä on ensisijaisesti suoritettava maanantaista perjantaihin klo 7.00 22.00 pois lukien arkipyhät. Toiminta ajoista voidaan poiketa poikkeuksellisissa tilanteissa, jos laitoksen polttoainehuolto vaarantuu. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa. Varastointitilan lattia on pinnoitettava varastoitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava suoja altaisiin tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten, että suoja altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Varastointitilassa ei saa olla viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja. 10. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, JL 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 11. Laitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään siten, että niistä ei aiheudu roskaantumis tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa luokituksensa mukaiselle kaatopaikalle tai laitokseen, jolla on ympäristölupa kyseisten jätteiden käsittelyyn. Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavan kaatopaikalle toimitettavan jätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä valtioneuvoston kaatopaikois

18 (31) ta antaman päätöksen (861/1997) mukaisella perusmäärittelyllä ja sen jälkeen säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen laatu ja kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava vähintään kerran vuodessa tehtävin vastaavuustestauksin (laadunvalvontatutkimukset). Tuhkien mahdolliselle hyötykäytölle lannoitteena on saatava Elintarviketurvallisuusviraston hyväksyntä. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen ympäristökeskuksen päätöksellä jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. 12. Laitoksella syntyvät ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Ongelmajätteet on pidettävä erillään muista jätteistä. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, 64 a, YSA 30, VNA 1017/2002) 13. Kalkinsyötön tai sähkösuodattimen yli 24 tuntia kestävissä häiriötilanteissa kattila K1 saa tuottaa energiaa korkeintaan sen verran, kuin on kaukolämpöhuollon turvaamiseksi välttämätöntä. Näissä tilanteissa kaukolämpö on ensisijaisesti tuotettava voimalaitoksen maakaasukattiloilla. Savukaasujen puhdistinlaitteen häiriötilanteesta on ilmoitettava 48 tunnin kuluessa häiriön ilmenemisestä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Järvenpään kaupungin sekä Tuusulan ja Sipoon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalkinsyötön vikaantumista tai sähkösuodattimen yhden kentän vikaantumista ei lasketa edellä mainituiksi häiriötilanteiksi, jos savukaasumittauksin todistetaan, että kattila niistä huolimatta alittaa sille asetetut rikkidioksidin ja hiukkasten raja arvot. Laitos saa toimia ilman päästöraja arvojen noudattamisen kannalta välttämättömiä savukaasujen puhdistinlaitteita enintään 120 tuntia yhden kalenterivuoden aikana. Kyseinen tuntimäärä on puhdistinlaitekohtainen. Kattilan käynnistys ja alasajojaksojen aikaista mahdollista normaalia puhdistinlaitteen käyttökatkosta ei oteta huomioon tässä laskennassa.

19 (31) Uudenmaan ympäristökeskus voi poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta määrätä edellä esitetyistä aikamääristä toisin. Aikamääristä voidaan määrätä toisin, jos se on kaukolämpöhuollon varmistamisen takia välttämätöntä. 14. Muissa häiriötilanteissa tai poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia melupäästöjä, päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Merkittävistä polttoaine tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava myös pelastuslaitokselle. Jätevesiviemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava myös vesihuoltolaitokselle. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja muuta tarvittavaa öljyntorjuntakalustoa helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset (YSL 43, 90 ) 15. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Tarkkailu ja raportointimääräykset Tarkkailu (YSL 43, 46, 108, NaapL 17 ) 16. Voimalaitoksen toiminnan ja päästöjen tarkkailusta on laadittava tarkennettu suunnitelma. Suunnitelmassa on noudatettava sivuilla 9 10 esitettyjä periaatteita ottaen kuitenkin huomioon tämän ympäristölupapäätöksen määräykset. Tarkkailusuunnitelman on sisällettävä muun muassa tiedot käyttö, päästö ja vaikutustarkkailusta, laadunvarmennuksesta sekä raportoinnista. Suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä tiedoksi Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille viimeistään kolme kuukautta ennen voimalaitoksen kattilan K1 käynnistämistä.

20 (31) 17. Voimalaitoksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun on tarkkailtava ottamalla osaa alueen bioindikaattoriseurantaan sekä muuhun mahdollisesti toteutettavaan Järvenpään teollisuuden ja Järvenpään kaupungin yhteiseen ilmanlaadun tarkkailuun. Tarkkailuohjelmista sovitaan erikseen. 18. Kiinteän polttoaineen kattilan K1 savukaasujen rikkidioksidin, typen oksidien (typpidioksidina) ja hiukkasten pitoisuuksia ja päästöjä on mitattava jatkuvatoimisesti. Jatkuvissa mittauksissa tuntikeskiarvo on hylättävä, jos mittausjärjestelmän toimintahäiriön tai huollon vuoksi tuntikeskiarvon laskentaan käytettävistä hetkittäisarvoista hylätään enemmän kuin 1/3. Apusuureiden mittaushäiriöt eivät aiheuta tuntikeskiarvon hylkäämistä. Jos jonain päivänä hylätään enemmän kuin kolme tuntikeskiarvoa, on päivän mittaukset mitätöitävä. Jos useamman kuin 10 päivän mittaukset mitätöidään kalenterivuoden aikana, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja mittausjärjestelmän luotettavuutta parannettava. Toimet, joilla luotettavuutta parannetaan, on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa 10 vuorokauden kiintiön ylittymisestä. 19. Savukaasupäästöjen seurantaan käytettävien jatkuvatoimisten mittausten laadunvarmennuksessa on sovellettava standardia SFS EN 14181 ottaen kuitenkin huomioon seuraavaa: Mittalaitteet on kalibroitava ulkopuolisen asiantuntijan suorittamalla QAL2 menettelyllä kolmen kuukauden kuluessa voimalaitoksen käyttöönotosta. Tämän jälkeen mittausjärjestelmän luotettavuus on tarkistettava vuosittain AST menettelyllä, jonka yhteydessä mittalaitteita ei saa kalibroida. Mikäli mittalaitteet eivät läpäise ASTmenettelyä, on ne kalibroitava uudelleen kuuden kuukauden kuluessa QAL2 menettelyllä. Mittalaitteiden ja mittausjärjestelmien luotettavuutta on ylläpidettävä QAL3 menettelyn mukaisesti. Rinnakkaismittausten tulosten 95 prosentin luottamusvälin arvo ei saa ylittää 20 %:a rikkidioksidin raja arvosta, 20 %:a typen oksidien raja arvosta eikä 30 %:a hiukkasten raja arvosta. 20. Maakaasukattiloiden K2, K3 ja K4 savukaasujen typen oksidien pitoisuus ja päästö on mitattava kattilakohtaisesti vuoden kuluessa niiden käyttöönotosta. Tämän jälkeen typen oksidien pitoisuus ja päästö on mitattava maakaasukäytössä kattilakohtaisesti viiden vuoden välein. Maakaasukattiloita ei tarvitse käynnistää savukaasumittausten takia. Mittaukset on suoritettava kattilan toimiessa täydellä ja keskimääräisellä käyttöteholla. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen.

21 (31) Mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/mj sisään syötettyä energiayksikköä kohti laskentakaavoineen, yksikössä kg/h ja t/a sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Mittausraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. 21. Voimalaitoksen toiminnasta, mukaan lukien kuljetukset ja polttoaineen käsittely, aiheutuva ekvivalenttimelutaso eniten melulle altistuvassa kohteessa Tuulenkujalla on mitattava. Mittaukset on tehtävä ensimmäisen toimintavuoden aikana vähintään neljä kertaa noin kolmen kuukauden välein. Ensimmäisellä mittauskerralla on selvitettävä myös voimalaitoksen yöaikainen melu. Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen melumittaukset on suoritettava vähintään kolmen vuoden välein. Mittausten aikana toiminnan voimalaitoksella ja polttoainekentällä on oltava normaalia. Melun mahdollinen kapeakaistaisuus on huomioitava. Mittaukset on suoritettava riippumattoman asiantuntijan toimesta. Ensimmäisen toimintavuoden melumittaussuunnitelma on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille viimeistään kuukautta ennen ensimmäistä mittauskertaa. Suunnitelmassa on oltava liitteenä kartta, josta käy ilmi voimalaitoksen ja sen eri toimintojen sijainnit sekä melumittauspisteet. Mittaustulokset ja mittausraportit on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille kuukauden kuluessa kunkin mittauksen suorittamisesta. Raportissa on kuvailtava laitoksen toiminta (mukaan lukien kuljetukset ja polttoaineen käsittely) mittausten aikana. Uudenmaan ympäristökeskus antaa tarvittaessa tehtyjen mittausten perusteella lisämääräyksiä melun vähentämisvaatimuksista ja melutason uusintamittauksista. 22. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tarkkailuohjelmia voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli tarkkailutulokset tai muu perusteltu syy antaa aihetta.