ASUMISEN ENERGIAILTA Miten energiatehokas asuminen toteutetaan taloyhtiöissä? Keskiviikkona 5. toukokuuta klo 17:45 20:00 Nokianvirran koulu, Kyyninkatu 47, Nokia. Energiatehokkuuden parantaminen kerros ja rivitaloissa toimitusjohtaja Ari Elorinne, Knowtek Oy
Rakennusten energiankäyttö voidaan puolittaa Rakennusten osuus on 40 % Euroopan koko energiankäytöstä. Se on enemmän kuin kuljetusten tai teollisuuden käyttämä energia. Tässä valossa energiatehokkuusdirektiivinmuutos ja sen korkea tavoitetaso on ensiarvoisen tärkeä. Tosiasia on, että olemassa olevien rakennusten energiankulutus voidaan puolittaa yksinkertaisilla toimenpiteillä: Parantamalla rakennusten ala ja yläpohjan, seinien, ikkunoiden ja ovien eristystä Lämmön talteenottoa tehostamalla Lämmitys ja ohjausjärjestelmien säätäminen vastaamaan talon alhaisempaa lämmitysvaatimustasoa Sopivan ympäristöystävällisen ja uusiutuvan energialähteen valinnalla
Rakennusten energiankäyttö voidaan puolittaa Uudisrakentamisen tiukennetut energiatehokkuusmääräykset tulivat voimaan vuoden 2010 alussa. Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso määritellään ympäristö ministeriön antamissa rakentamismääräyksissä. Uusien määräysten tiukentava vaikutus noin 30 % aikaisempaan määräystasoon verrattuna Määräysten rakennetta ja määräystenmukaisuuden osoittamista ei muutettu Uudet 22.12.2008 annetut ja 1.1.2010 voimaan tulleet määräykset RakMK C3/2010 Rakennusten lämmöneristys RakMK D3/2010 Rakennusten energiatehokkuus RakMK D2/2010 Rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto RakMK = Rakennusmääräyskokoelma
Rakennustekniikassa lämmönläpäisykertoimen tarkoituksena on kuvata rakennuksen eri rakennusosien lämmöneristyskykyä. Mitä pienempi U arvo, sitä parempi lämmöneristys. Vaipan lämpöhäviön joustoa lisätään siten, että vaipan lämpöhäviö saa olla enintään XX% suurempi kuin vertailulämpöhäviö Kehittyvät energiatehokkuusvaatimukset; Pekka Kalliomäki, Ympäristöministeriö
EPBD Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin laajennus Marraskuun 18. päivänä 2009, EU:n komissio, neuvosto ja parlamentti solmivat poliittisen sopimuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD:n) laajennuksesta. Energiatehokkuusdirektiivin laajennus on tärkeä askel oikeaan suuntaan, kun siirrytään rakennusten energiantuhlauksesta ilmastonsuojeluun. Merkittäviä parannuksia Uuden energiatehokkuusdirektiivin tärkein muutos on vähimmäispinta alan poisto olemassa olevien rakennusten korjausrakentamisen yhteydessä direktiivin energiatehokkuusvaatimusten soveltamisesta. Edellinen 1000 neliömetrin vähimmäispinta ala sulki 70 % koko rakennuskannasta pois energiatehokkuus direktiivin piiristä. Tämä on merkittävä tekijä olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisessa.
EPBD Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusiminen Ehdotuksen sisältöä: Rakentamista koskevat energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset: uudisrakentaminen ja laajat korjaukset Rakennuksiin asennettaville teknisille järjestelmille energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset korjausrakentamiseen Energiatodistusten painoarvon lisääminen Lämmitys ja ilmastointijärjestelmien tarkastusten laajentaminen Kansalliset suunnitelmat matalaenergiarakennusten edistämiseksi Laadunvalvontamenettelyt energiatodistuksille ja tarkastuksille Vuoden 2020 jälkeen kaikkien uusien rakennusten pitää olla lähes energiaomavaraisia Erittäin korkea energiatehokkuus Vähäinen energian määrä laajalti katettavissa uusiutuvalla energialla
Mitä tulevaisuudessa 2012 ja 2020? Määräysten kokonaisuudistus vuonna 2012 Kokonaisenergiankulutukseen perustuva sääntely (mm. hiilidioksidipäästöjen huomioiminen) Mahdollinen energiamuodon huomioiminen Yleisen vaatimustason lisäkiristys 20 % Vuoden 2010 määräysten lämpöhäviötaso vähimmäisvaatimuksena energiavaatimuksen ohella EU lainsäädäntö Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (keskeisiä asioita; energiatehokkuus, energiatodistus, kattilaitosten ja ilmanvaihtojärjestelmien määräaikaistarkastukset) Ecodesign direktiivi (ympäristönäkökohtien integrointi jo suunnitteluvaiheessa) Energiamerkintädirektiivi (kulutuksen osoittaminen yhdenmukaisin merkinnöin) RES direktiivi (uusiutuvien energialähteiden edistäminen)
ET luku (kwh/brm²/vuosi) Ympäristöministeriön Energiatodistusoppaan mukainen rakennuksen energiatehokkuus ilmaistaan asetuksessa säädetyllä tavalla rakennuksen energiatehokkuusluvulla. Se saadaan jakamalla rakennuksen tarvitsema vuotuinen energiamäärä rakennuksen bruttopinta alalla, josta on vähennetty kylmien tilojen pinta ala. Vuotuinen energiamäärä lasketaan rakennuksen tarvitseman vuotuisen lämpö ja jäähdytysenergiamäärän (jäähdytys mukana vain, jos rakennus varustetaan jäähdytys järjestelmällä) sekä kiinteistösähkön vakioidun kulutuksen summana.
Ympäristöministeriön asetus energiatehokkuudesta astui voimaan 1.1.2008. Asetuksessa on yksityiskohtaiset ohjeet rakennuksen energiatodistukseen sisällytettävän energiatehokkuusluvun määrittämiseksi. Toteutuneisiin kulutuksiin perustuvaa energiatehokkuusluokittelua voidaan pitää karkeana lähtökohtana olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuskorjausten tavoiteasettelussa ja suunnittelussa. Pienet asuinrakennukset 6 kuusi asuntoa Suuret asuinrakennukset > 6 kuusi asuntoa
Elinkaarilaskelmin taloudellisesti kannattavia pienimuotoisia energiakorjauksia tai toimenpiteitä ovat: Patteriventtiilien vaihdot Lämmitysverkoston perussäädöt Kesäsulkujen käyttö Vedenmittauslaitteiden asennus ja kulutusperusteinen laskutus Vesikalusteiden ja laitteiden huollot ja vesikalusteiden virtausten vakioinnit Vakiopaineventtiilit Lämpötilatasojen alentaminen Rakennuksen käytön seuranta Ilmanvaihdon säätötyöt Asumistottumuksiin vaikuttaminen Kuntoarviot, kuntokatselmukset sekä energiaselvitykset ja katselmukset paluu
Huoltotyö osana energiansäästötalkoita Huoltotyön seurantakatselmukset Käyttö ja huolto ohjeiden sisältöpäivitys Huoltohenkilöstön lisävaltuutus tai vastuutus Puhaltimien käyntiajat ja niiden seuranta Lämmityskäyrän asettelu Sisälämpötilojen seuranta (patteriventtiilien toiminta) Kulutusseurannan analysointi Ominaiskulutussuoran käyttöön otto (menoveden suhde ulkoilmaan) Suodatinhuolto Yleisten tilojen valaistusautomatikan seuranta Saunavuorot Tuulikaappien, raitisilmaventtiilien yms. seuranta lämmityskaudella
Suurempien korjausten ja perusparannusten lisätavoitteina voivat olla laajemmat energiakorjaukset Ikkunoiden ja ovien vaihtaminen Ulkovaipan lisäeristys Kylmäsiltojen poistaminen Ulkovaipan ilmanpitävyyden parantaminen Ilmanvaihtojärjestelmän tehokkuuden parantaminen (esim. lämmöntalteenotto) Rakennustenkorjauksissa ollaan siirtymässä kokonaisvaltaisempaan perusparantamiseen. Matalaenergiatason saavuttaminen suoritetuilla korjauksilla on usein taloudellisesti epärealistien tavoite.
Energiakorjauksen taloudellisuus on haasteellinen Energiakorjauksen taloudellisuutta voidaan kehittää seuraavilla toimenpiteillä: Yhdistetään energiakorjaus muuhun peruskorjaukseen, jolloin Kustannukset sisällytetään kokonaishankkeeseen Korjauksesta käytölle tuleva kokonaishaitta minimoidaan Mikäli kiinteistössä on jäljellä rakennusoikeutta, Tehdään sen puitteissa sallittu hyötyalan lisäys, jonka tuotto voidaan käyttää korjauksen rahoitukseen Peruskorjaukseen ja energiakorjaukseen käytettävissä olevat valtion Rahoitusavustukset ja korkoavustukset toimivat osarahoituksena Energiakorjaustoimenpiteitä peruskorjausten yhteydessä : Ikkunoiden vaihtaminen energiatehokkaiksi (U arvo 0,8 1,0 W/m2K) Ilmanvaihdon uusiminen Tulo ja poistoilman mekaanisella puhalluksella ja tehokkaalla lämmön talteenotolla varustetuksi Rakennuksen vaipan ilmanpitävyyden parantaminen lämmöneristyksen lisääminen Kylmäsiltojen poistaminen
Korjaushankkeisiin ryhtymisen perusteluna voi olla myös: Halu sisäolosuhteiden parantamiseen Putkistojen ja rakenteiden kunto Mahdollisten kosteusongelmien vähentäminen Korjausrakentamisen investointien tukipolitiikka Energiahintojen nousuennusteet Energian varastointi (varaajat, rakenteet) Ekologiset ja eettisen näkökohdat Lämmitysjärjestelmän muutos (korvaaminen uusiutuvilla energiamuodoilla) Olemassa olevan lämmitysjärjestelmän täydentäminen lämpöpumput aurinkoenergia tuulisähkö jäähdytys, lumivarastot biopolttoaineet
Lähde: Uudis ja korjausrakentamisenelinkaarilaatu, professori Asko Sarja
Lähde: Pirkanmaan kiinteistöliiketoiminnan ja rakennuttamisen aluefoorumi 1/2010, Tampere, Jari Shemeikka, VTT, 8.2.2010
Lähde: Pirkanmaan kiinteistöliiketoiminnan ja rakennuttamisen aluefoorumi 1/2010, Tampere, Jari Shemeikka, VTT, 8.2.2010
Lähde: Pirkanmaan kiinteistöliiketoiminnan ja rakennuttamisen aluefoorumi 1/2010, Tampere, Jari Shemeikka, VTT, 8.2.2010
Energianhankinnan vaihtoehdot lisääntyvät lämmitysenergian kulutuksen pienetessä: 1. Kiinteistön omaenergia, jonka tuottotapoja ovat mm. Maa ja ilmalämpöpumput, Aurinkoenergian keräimet, Sähköiset aurinkokennot Tuulivoimalat 2. Kiinteistössä tuotettava ostoenergia, kuten Lämpökattilat ja takat, joiden primäärienergia on ostoenergiaa 3. Lähienergia, joka tuotetaan ja jaetaan Kuhunkin tapaukseen soveltuvan rakennusryhmän käyttöön lähienergia 4. Kaukolämpö ja sähkölaitoksen Lämpö ja sähköenergia 5. Valtakunnallinen ja kansainvälinen energiantuotanto, kuten Yleisessä sähköverkossa jaettava sähköntuotanto ja Maakaasuverkoissa jaettava maakaasuntuotanto.
Päätelmät Nykyisillä energianhinnoilla laajempien energiakorjaustoimenpiteiden takaisin maksuajat ovat liian pitkiä, jotta rakennusta korjattaisiin vain sen energian kulutuksen pienentämiseksi. Sen sijaan rakennuksen muun korjauksen yhteydessä energiakorjaustoimenpiteillä on mahdollista vähentää selvästi lämmitys tai jäähdytysenergian tarvetta. Pienimuotoiset energiakorjaukset ovat usein hyvinkin kannattavia. Pienimuotoiset korjaukset Energian hinnan noustessa pelkästään rakennuksen energiankulutuksen pienentämiseksi tehtävät korjaustoimenpiteet saattavat muodostua kannattaviksi investoinneiksi.
Päätelmät Perusparannuksen yhteydessä rakennukselle tulisi aina laatia kokonaisenergian tarvelaskelma, joka sisältää sekä lämmöntarpeen tavoitekulutuksen että sähköntarpeen tavoitekulutuksen arvioinnin. Suomessa ei tällä hetkellä ole yleistä ohjetta kummankaan laskelman tekemiseksi. Arvioiden tekemisessä käytetään useita erilaisia menettelytapoja. EU:n energiatehokkuusdirektiivi astui Suomessa voimaan 1.1.2006. Toistaiseksi direktiivin soveltamisohjeita ei ole rakennustyyppikohtaisesti kuitenkaan julkaistu.
Päätelmät Energiataloudellisessa perusparantamisessa tehdään investointipäätöksiä, joilla on pitkävaikutteisia seurauksia. Päätöksenteossa on suositeltavaa soveltaa investointilaskennan yleisiä perusteita ja tehdä vaihtoehdoille myös riittävästi herkkyystarkasteluja. Investointilaskennan ymmärtämiseksi pitää teoreettisen laskelman tulokset pystyä esittämään selkeässä muodossa ja sellaisilla malleilla, joilla tuloksia on mahdollisuus simuloida. Tällä hetkellä ei tällaisia malleja ole yleisesti käytettävissä.
takaisin