Päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen Huomioita ja kommentteja kehittämishankkeen näkökulmasta Minna Laitila 15.11.2010
Mieli 2009 1. Asiakkaan aseman vahvistaminen 2. Edistävä ja ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö 3. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestäminen 4. Ohjauskeinojen kehittäminen
1. Asiakkaan asema: yhdenvertainen kohtelu ja palveluihin pääsy Mielenterveysbarometri kertoo, ettei mielenterveyskuntoutujia pidetä yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä Terveydentila on huonompi kuin muun väestön fyysiset sairaudet jäävät huomaamatta ja hoitamatta kuntoutujia ei oteta vakavasti eikä heidän fyysistä terveyttään tutkita riittävästi elinikä keskimäärin lyhempi kuin valtaväestöllä: miehet kuolevat jopa 20 vuotta aikaisemmin ja naisetkin 10 vuotta aikaisemmin kuin muu väestö.
1. Asiakkaan asema: yhdenvertainen kohtelu ja palveluihin pääsy Edelleen ennakkoluuloja ja leimaamista Suurin osa kansalaisista ei kertoisi mielenterveyteen liittyvistä ongelmistaan työyhteisössään, ja erityisesti nuoret aikuiset eli alle 25-vuotiaat jättäisivät asian kertomatta Mielenterveysalan ammattilaisten käsitykset huomattavan negatiivisia Väljä puitelainsäädäntö: palveluiden taso ja laajuus määrittelemättä, tulkinnan mahdollisuus, asiakasmaksukäytännöt vaihtelevat, alueelliset erot palveluiden saatavuudessa Matala kynnys ja yksi ovi?
1. Asiakkaan asema: kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat Puolifilosofinen ja poliittisesti korrekti tavoite vai todellisuutta? Tarve, käytännön toteutus, lisäarvo palvelujärjestelmän ja asiakkaan kannalta? Asiakasraadit, järjestöyhteistyö, kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden mukaan ottaminen Akuuttiasiakkaiden asiantuntijuus ja osallistumisen mahdollistaminen, asiakkaiden vastuutus ja voimaantuminen Kokemusasiantuntijuuden asiantuntijuus? Käytännön esteet ja haasteet
1. Asiakkaan asema: tahdosta riippumaton hoito Tahdosta riippumatonta hoitoa Suomessa kansainvälisesti verrattuna paljon Suuria alueellisia ja sairaanhoitopiirien välisiä eroja Itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen liittyvän lainsäädännön uudistus: potilaan ja asiakkaan oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan kirjataan lainsäädäntöön vahvana perusoikeutena Vastentahtoinen hoito ei ole este osallisuudelle ja hyvälle, asiakaslähtöiselle kohtelulle Asiakkaan oikeusturvan toteutuminen edellyttää, että asiakkaalla on riittävästi tietoa ja se annetaan ymmärrettävässä muodossa
2. Edistävä ja ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö: painopisteet Edistävä ja ehkäisevä työ uhkaa jäädä korjaavan työn jalkoihin Resurssit terveyden edistämiseen, valvontaan? Järjestöjen mahdollisuudet Hyvät käytännöt: Friends, TLP, väkivallan vastainen työ, itsemurhien ja itsensä vahingoittamisen ehkäisy, vastuullinen alkoholimyynti
2. Edistävä ja ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö: strategiat Yhdistetyt mielenterveys- ja päihdestrategiat yhteistoiminta-alueille Edistävä ja ehkäisevä työ sekä palveluiden kehittäminen Sektorirajat ylittävä, paikallista tarpeista lähtevä kehittäminen Haasteena sitoutuminen, toimeenpano, juurtuminen ja arviointi
3. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestäminen/koordinointi Lainsäädännön hajanaisuus: mt-laki, päihdehuoltolaki, ktlaki, esh-laki, sos.huoltolaki, laki yksityisestä th:sta, laki yksityisten sos.palvelujen valvonnasta, työterveyshuoltolaki, sairausvakuutuslaki, Paras-puitelaki, laki asiakkaan oikeuksista, laki potilaan oikeuksista Erilaiset tavat organisoida ja tuottaa palvelut, yhteistyöongelmat, vaikuttavuus, taloudelliset vaikutukset, erilaiset tietojärjestelmät Kunnilla velvollisuus koordinoida: osaaminen ja resurssit? Kenellä on kokonaiskuva? Esim. päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumis- ja tukipalvelut Oikea paikka oikeaan aikaan
3. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestäminen/palvelujärjestelmä Avopalveluiden monipuolisuus matalan kynnyksen paikat, jalkautuva työ, moninaiset ongelmat riittämättömyys näkyy mm. sairaalahoidoissa porrastus Yhteistyön haasteet: Avo- ja laitoshoidon yhteistyö: saumattomat hoito- ja palveluketjut Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä päihde- ja mielenterveystyön yhteistyö Perus- ja erityispalveluiden yhteistyö Yhdistetyt palvelut Työterveyshuollon rooli Ikääntyvien päihdeongelmat: kasvava ongelma?
4. Ohjauskeinojen kehittäminen Opetuksen kehittäminen mm. Alkon lahjoituksen avulla Informaatio-ohjauksen riittävyys? Hankekehittämisen lyhytjännitteisyys
Kiitos!
Lähteitä Laitila, M. 2010. Asiakkaan osallisuus mielenterveys- ja päihdetyössä. Fenomenografinen lähestymistapa. Itä-Suomen yliopisto. Mielenterveysbarometri 2010. Mielenterveyden keskusliitto. http://www.mtkl.fi/?x752385=872750 Pajukoski, M. (toim.) 2010. Pääseekö asiakas oikeuksiinsa? Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuoliset tekijät -työryhmä. Raportti III. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Helsinki. Partanen, A., Moring, J., Nordling, E. & Bergman, V. (toim.). 2010. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009 2015. Suunnitelmasta toimeenpanoon vuonna 2009. Avauksia 6/2010. THL. Helsinki. http://www.thl.fi/thlclient/pdfs/53837d85-321b-4694-90ad-a2332abaea71 STM. 2009. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Helsinki. http://pre20090115.stm.fi/pr1233819605898/passthru.pdf Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle toiminnastaan varainhoitovuodelta 2008. Valtiontalouden tarkastusviraston eduskunnalle annettavat kertomukset K 15/2009 vp. http://www.vtv.fi/files/1857/ekkertomus_vuodelta2008_netti.pdf.