Meluntorjunta työpaikoilla Valtteri Hongisto 040 5851 888 valtteri.hongisto@ttl.fi
Meluntorjuntapalvelut, TTL Turku TYÖPAIKKAMELU Mittaukset Teollisuus, toimistot, koulut Melu ja värähtelymittaus Huone- ja rakennusakustiikka Äänen häiritsevyys, kyselyt Ympäristömelu Akustinen kamera: äänilähteen visualisointi Olosuhteiden parantaminen Mallintaminen: tilaan muodostuvan akustiikan visualisointi Meluntorjuntasuunnittelu (CAD) RAKENNUSAKUSTIIKKA Laboratorio Ilmaääneneristävyys Äänen absorptio Koneiden melupäästö Kanavaäänenvaimentimet Akkreditoitu laboratorio T193 Mallinnus (SRICALC) Kenttämittaukset rakennusakustiikka koneiden melupäästö ympäristömelu parannusehdotukset Yhteyshenkilö: valtteri.hongisto@ttl.fi 040 5851 888 Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 2
SISÄLLYS 1: Perusteita 2: Olosuhteiden mittaaminen olosuhteiden normien mukaisuus ja seuranta 3: Meluntorjuntasuunnittelu parannetaan olosuhteita 4: Materiaalien laboratoriotutkimus torjuntatuotteiden ominaisuudet, suunnittelijan tuki 5: Mallinnusmenetelmien kehitys simulointimenetelmät suunnittelun ja päätöksenteon tueksi 6: Melun vaikutukset ihmiseen meluntorjunnan vaikutukset, päätöksenteon tueksi 7: Toimistot viimeisimmät tulokset tiivistettynä Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 3
Melutaso Äänenpainetaso L p (db) Esimerkki 140 lähellä suihkukonetta 130 kipukynnys 120 vaimentamattoman paineilmasuuttimen melu 110 rock-konsertin maksimitasot 100 rock-konsertti, keskiarvo 90 elokuvateatterin voimakkaimmat äänet 80 vilkasliikenteisellä kadulla 70 henkilöauton sisällä ajettaessa valtatiellä 100 km/h 60 ravintola, tavaratalo 50 toimiston melu, kun kuuluu myös puhetta 40 toimiston ilmanvaihtomelu 30 taustamelu tyypillisessä asuinhuoneessa päivällä 20 taustamelu tyypillisessä makuuhuoneessa yöllä 10 0 normaalikuuloisen henkilön kuulokynnys Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 4
Taajuudet ja äänitasot Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 5
Melutason A-painotus 80 60 40 20 0-20 -40-60 25 32 40 50 63 80 100 125 160 200 250 315 400 500 630 800 1000 1250 1600 2000 2500 3150 4000 5000 6300 8000 10000 12500 16000 20000 db A-painotuskäyrä Lineaarinen äänitaso, 76 dblin A-painotettu äänitaso, 65 dba Taajuus, Hz Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 6
Melualtistusmittaus, esimerkki Äänitaso, dba 120 100 80 60 40 20 Keskiäänitaso L A,eq =92 dba minimi 55 dba; maksimi 112 dba 0 7:00 7:30 8:00 8:30 9:00 9:30 10:00 10:30 11:00 11:30 12:00 12:30 13:00 13:30 Kellonaika Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 7
Jokainen desibeli on tärkeä ALTISTUS 3 db kasvu merkitsee meluenergian tuplaantumista melun energiataso ja kuulovaurioriski kaksinkertaistuu, kun melutaso kasvaa 3 db 85 db melussa saa olla korkeintaan 8 tuntia 88 db melussa vain 4 tuntia KOKEMUS kuuloerottelukynnys on 0.5 1.0 db 3 db ero hyvin kuultavissa muttei tunnu vielä suurelta 6-8 db vaimennus melutasossa koetaan puolittumisena Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 8
2 Olosuhteiden mittaaminen olosuhteiden normien mukaisuus ja seuranta Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 9
Normit ja säädökset Työpaikat VnP 1404/93 "Valtioneuvoston päätös työntekijäin suojelusta työssä esiintyvän melun aiheuttamilta vaaroilta ja haitoilta" 2003/10/EY Meludirektiivi Rakennukset RakMk osa C1: Ääneneristys RakMk osa D2: Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto SFS 5907:2004 "Rakennusten akustinen luokitus" Sisäilmastoluokitus 2000, Sisäilmayhdistys r.y. Asumisterveysohje, STM oppaita 2003:1 Ympäristö VnP 993/92 ympäristömelu Koneiden melupäästöilmoitus VnP 1410/92 Konedirektiivi Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 10
Uusi meludirektiivi voimaan 2006 Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 11
Äänitason enimmäisarvo teollisuudessa, L A,eq (db) SFS 5907 Äänitason enimmäisarvo, L A,eq Tilan ja toiminnan tyyppi A B C D Valvomot 45 50 55 60 Puhekommunikaatio merkittävän tärkeätä tai pysyviä tarkkuus-, nopeustai tarkkaavaisuusvaatimuksia. Esimerkiksi prosessin valvonta ja kaukoohjaus, käsin tehtävä asennus, lajittelu, pakkaus ja varastotyö. 50 55 60 65 Toiminta, jossa yleensä käytetään meluisia laitteita. Pääasiassa ruumiillinen työ, työ koneilla ja prosessissa konepajoissa tai teollisuudessa. Kuormaus- ja kuljetinlaitteiden käyttö 70 75 80 90 Tuotantotila, ilmanvaihdon ja muun kiinteän talotekniikan äänet ilman tuotannon ääniä 55 60 65 70 Taukotilat, sosiaalitilat: ilmanvaihdon ja tuotannon äänet 40 45 50 55 Melusuositukset koskevat ns. yleismelutasoa työtilassa. Lähellä meluisia laitteita kuten käsikoneita suositukset yleensä ylitetään. Suositukset eivät myöskään koske miehittämättömiä konehuoneita. Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 12
Teollisuustilojen jälkikaiunta-ajat SFS 5907 Korkeimmat jälkikaiunta-ajat, T (sekuntia) Tilan tyyppi A B C D Miehitetty tila, alle 1000 m3 1.0 1.2 1.5 1.8 Miehitetty tila, 1000-10000 m3 1.2 1.7 2.0 2.4 Miehitetty tila, yli 10000 m3 1.5 2.0 2.2 2.6 Valvomo 0.4 0.4 0.5 0.5 Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 13
Kuulovaurioriskin arviointi Päivittäinen melualtistus mitattuna korvakäytävän suulla, db 115 Meludirektiivi 2003/10/EY 110 105 100 95 90 85 80 1 min 2 min 4 min VAARALLINEN MELUALUE TURVALLINEN MELUALUE 8 min 15 min 30 min 1 h Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 14 2 h Melussaoloaika päivässä ESIM: 87 db korkeintaan 8 h päivässä 4 h 8 h Ehdoton rajaarvo: ylitys kokonaan kielletty Ylempi toimintaarvo: yritykseen meluntorjuntaoh jelma Alempi toimintaarvo: kuulonsuojaimet ja -tarkastukset
Melualtistuksen mittaaminen 2005 VnP 1404/93: melualtistus mitataan kauluksesta meluannosmittarilla Ilmoitettava arvo ei riipu siitä, käyttääkö henkilö kuulonsuojaimia Tulevaisuus 2006: EY-direktiiviin verrattaessa melualtistus määritetään korvakäytävästä suojainvaikutus huomioidaan joko mitaten käytävästä tai käyttämällä kaavaa altistus = ulkomelutaso suojaimen vaimennus Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 15
Suojaimen käyttöasteen huomiointi melualtistuksen arvioimisessa Todellinen suojaustehokkuus, db 45 40 35 30 25 20 Suojaimen nimellisvaimennus 10 db 20 db 40 db 15 10 5 0 50 60 70 80 90 100 Suojaimen käytön osuus % melussaoloajasta Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 16
Kuulonsuojaimia löytyy joka lähtöön Kuppisuojainten vaimennusarvoja, db 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Supermax Ergomax Splendor Splendormil Splendor Lite Sportmil 2001 Supermil 4000 Sportmil 2000 Universal Bel II 125 250 500 1000 2000 4000 8000 Taajuus, Hz Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 17
3 Meluntorjuntasuunnittelu parannetaan olosuhteita Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 18
Teknisen meluntorjunnan keinot Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 19
Meluntorjuntaprojekti, Turun malli Turussa kehitetty työpaikkojen laajojen meluntorjuntaprojektien toteutusmalli. Toteutettu jo yli 10 hanketta hyvin tuloksin. Laajamittaisena soveltuva TSR-kehityshankkeeksi, jotka kestävät 1-3 vuotta Malli soveltuu yhtä hyvin pienimuotoisiin ongelmiin Oleellista on aina valita vain parhaat palat 1 - Suunnittelu alustavat melumittaukset esikäynnillä aloituspalaveri, mukana työsuojelu, suunnittelu, yritysjohto, työterveyshuolto sovitaan meluntorjuntahankkeen tavoite, vastuuhenkilöt ja aikataulu 2 - Melututkimukset Melualtistus, melulähteet - henkilökohtainen melualtistus - yleismelutasot ja melukartat - koneiden melupäästöt - värähtelymittaukset - äänilähteiden paikallistaminen 3 - Meluntorjuntasuunnittelu 4 - Meluntorjunnan toteutusvaihe Rakennusakustiikka - jälkikaiunta-aika - ääneneristävyys - äänen leviäminen - puheen erottuminen RAPORTTI - Hankesuunnitelma Melukysely - häiritsevät melulähteet - kuulonsuojainten käyttö - meluntorjuntaideat RAPORTTI - Melututkimustulokset nimetään merkittävimmät äänilähteet kohdan 2 raportin perusteella tarkastellaan meluntorjuntaesimerkkejä, jotka soveltuvat näille äänilähteille valitaan tärkeimmät meluntorjuntakohteet, toteutusmahdollisuudet huomioiden järjestetään tarvittaessa melutietoisku työntekijöille TEKNISET MELUNTORJUNTAKEINOT: Äänilähteen vaimennus - vähämeluisten koneiden tai koneenosien hankinta - koteloinnit - menetelmämuutokset - koneiden huolto/korjaus Äänen etenemisen estäminen - huonepintojen vaimentaminen - osastointi seinin tai seinäkkein - äänilähteen siirtäminen - layoutmuutokset Työntekijän suojaus - työpisteen siirtäminen - valvomot, taukohuoneet - melutyön jaksottaminen - automatisointi/kaukoohjaus TEKNISET SUUNNITTELUMENETELMÄT: huoneakustinen mallintaminen vaimennustoimien db-vaikutusten arvioimisessa periaatteellisten CAD-kuvien laadinta meluntorjuntarakenteiden visualisoimisessa keskustelut työntekijöiden kanssa suunnitelmien toteutettavuudesta apua toteutussuunnittelussa ja urakkatarjouspyyntöjen teossa täsmennyksiä ja korjauksia suunnitelmaan, tietoja tuotetoimittajista neuvonta konehankintojen melupäästötavoitteiden asettamisessa RAPORTTI - Meluntorjuntasuunnitelma 5 - Todentaminen mitataan toteutettujen meluntorjuntatoimien db-vaikutukset Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 lopetuspalaveri, jatkotoimenpiteiden aikataulu 20 RAPORTTI - Meluntorjunnan vaikutukset
Meluntorjuntaprojekti, vaiheet 1-2 1 - Suunnittelu alustavat melumittaukset esikäynnillä aloituspalaveri, mukana työsuojelu, suunnittelu, yritysjohto, työterveyshuolto sovitaan meluntorjuntahankkeen tavoite, vastuuhenkilöt ja aikataulu 2 - Melututkimukset RAPORTTI - Hankesuunnitelma Melualtistus, melulähteet - henkilökohtainen melualtistus - yleismelutasot ja melukartat - koneiden melupäästöt - värähtelymittaukset - äänilähteiden paikallistaminen Rakennusakustiikka - jälkikaiunta-aika - ääneneristävyys - äänen leviäminen - puheen erottuminen Melukysely - häiritsevät melulähteet - kuulonsuojainten käyttö - meluntorjuntaideat RAPORTTI - Melututkimustulokset Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 21
Meluntorjuntaprojekti, vaihe 3 3 - Meluntorjuntasuunnittelu nimetään merkittävimmät äänilähteet kohdan 2 raportin perusteella tarkastellaan meluntorjuntaesimerkkejä, jotka soveltuvat näille äänilähteille valitaan tärkeimmät meluntorjuntakohteet, toteutusmahdollisuudet huomioiden järjestetään tarvittaessa melutietoisku työntekijöille TEKNISET MELUNTORJUNTAKEINOT: Äänilähteen vaimennus - vähämeluisten koneiden tai koneenosien hankinta - koteloinnit - menetelmämuutokset - koneiden huolto/korjaus Äänen etenemisen estäminen - huonepintojen vaimentaminen - osastointi seinin tai seinäkkein - äänilähteen siirtäminen - layoutmuutokset Työntekijän suojaus - työpisteen siirtäminen - valvomot, taukohuoneet - melutyön jaksottaminen - automatisointi/kaukoohjaus TEKNISET SUUNNITTELUMENETELMÄT: huoneakustinen mallintaminen vaimennustoimien db-vaikutusten arvioimisessa periaatteellisten CAD-kuvien laadinta meluntorjuntarakenteiden visualisoimisessa keskustelut työntekijöiden kanssa suunnitelmien toteutettavuudesta RAPORTTI - Meluntorjuntasuunnitelma Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 22
Meluntorjuntaprojekti, vaiheet 4-5 4 - Meluntorjunnan toteutusvaihe apua toteutussuunnittelussa ja urakkatarjouspyyntöjen teossa täsmennyksiä ja korjauksia suunnitelmaan, tietoja tuotetoimittajista neuvonta konehankintojen melupäästötavoitteiden asettamisessa 5 - Todentaminen mitataan toteutettujen meluntorjuntatoimien db-vaikutukset lopetuspalaveri, jatkotoimenpiteiden aikataulu RAPORTTI - Meluntorjunnan vaikutukse Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 23
Ultraäänellä toimivan reunankäsittelykoneen kotelointi Alkutilanteessa 103-108 db(a) koneen ympärillä Koneen kotelointia varten tehtiin CAD-kuvin varustettu suunnitelma Koteloinnin jälkeen vaimennus oli aluksi vain 10 db. Syynä oli puutteellinen tiivistys: urakoitsijaa velvoitettiin tekemään parannuksia. Tiivistysten jälkeen vaimennukseksi saatiin 19...28 db. Äänitasoksi koneen käyttäjän paikalla jäi alle 85 db(a), mikä oli tavoite Julkaisu: Työterveiset 12/99 Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 24
Haarukan katkaisukoneen melukotelo 450 90 85 80 ikkuna Äänenpainetaso, db ---> 75 70 65 60 55 50 huolto-ovi 1000x1700 huolto-ovi 1250x1950 45 40 16 25 40 63 100 160 250 400 630 1k 1.6k 2.5k 4k 6.3k 1740 Taajuus, Hz ---> 1400 Taustamelu tuotantotilassa Ennen melukoteloa; 1,5 m päässä sivulla Melukotelon kanssa; 1,5 m päässä sivulla, 73 db(a) Melukotelon kanssa; 1,5 m päässä oven edessä, 74 db(a Alussa 92 dba CAD suunnitelma Koteloituna 74 dba Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 25
Pintakäsittelyosaston meluntorjunta maalauslinjalla kuivatukseen käytetty puhalluspilli meluisa 122 dba kaikuisan kopin sisällä ja ulkopuolellakin 100 db tilaan akustiikkalevyt ja pilliin vaimentava suutin sisämelu vaimeni 22 db ja tilan ulkopuolinen melu 26 dba Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 26
Toimistoväliseinän tiivistyksen vaikutus Huoneiden välisen kipsiseinänä GT 70/70 101 M 70, R w =45dB Kohteessa ennen luovutusta R w =32 db, joka oli 8 db alle tavoitteen. Intensiteettimittauksin löydettiin ikkunan ja seinän nurkasta avoin sauma. Sauman kittauksella saatiin R w =40 db. Sovellettiin kaikkiin 50 väliseinään. 60 Ilmaääneneristävyys,dB 50 40 30 20 10 0 Ennen tiivistystä, R'w=32 db Tiivistyksen jälkeen, R'w=40 db 100 125 160 200 250 315 400 500 630 800 1000 1250 1600 2000 2500 3150 Taajuus, Hz Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 27
Avotoimiston akustointi Arkkitehtiyhteistyöprojekti: 12 k varattu alakattourakkaan (44x53x5,8 m) Tavoitteena vanhan tilan (30x20x3,5 m) jälkikaiunta-aika Akustointimateriaaliksi ruiskutettava 15 mm selluvilla 1150 m2 (52 % alasta) Puhemelun äänitaso laski akustoinnin ja seinäkkeiden myötä 6... 8 db Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 28
Hiekkapuhaltimien melukotelointi melutason muutos 93 dba 84 dba Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 29
Konepajan osastointi 140x20x10 m hallissa sekä koneistus- että levyseppätyötä jälkimmäisten melu haittasi edellisiä, vaikka katto oli akustoitu tilaan toivottiin meluseinä asiantuntijan suunnittelemana meluseinäkkeen ylle jätettiin hallinosturin mentävä aukko seinälle mitattu äänenvaimennus oli silti 10 db mallinnettu arvo oli samaa luokkaa Äänenvaimennus, db 25 20 15 10 5 0 31.5 125 500 2000 80 Taajuus, Hz Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 30
6 Mallinnusmenetelmien kehitys simulointimenetelmät suunnittelun ja päätöksenteon tueksi Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 31
Neulaamon meluseinä Suuret neulaimet aiheuttivat häiritsevää melua työpisteeseen Suunniteltiin meluseinä, joka erottaa neulaimet eri tilaan ODEON-mallin avulla ennustettu vaimennus oli 6...8 db(a) Rakennustöiden jälkeen mitattu vaimennus oli noin 6 dba Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 32
Anodivalimon optimi akustointi Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 33
Avotoimiston akustinen rajaus tuotantoalueesta 100x60x9 m hallissa melun kuului tuotantoalueelta (pakkaamo) toimistoalueelle tietokoneella simuloitiin akustoinnin ja yläseinäkkeen vaikutus mitatut vaimennukset yhtyivät ennusteisiin ± 2 db tarkkuudella 100 100 80 80 TUOTANTOALUE 60 60 40 40 20 TOIMISTOALUE 20 0 0 10 20 30 40 50 60 62.3 -- 65.0 59.6 -- 62.3 56.9 -- 59.6 54.1 -- 56.9 51.4 -- 54.1 48.7 -- 51.4 46.0 -- 48.7 0 0 10 20 30 40 50-2.00 -- 0.00-4.00 -- -2-6.00 -- -4.00-8.00 -- -6-10.0 -- -8.00-12.0 -- -1-14.0 -- -12.0 alkutilanne vaimennus Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 34
Tehtaan meluntorjuntahanke pohjakuva ennen jälkeen Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 35
6 Melun vaikutukset ihmiseen meluntorjunnan haittavaikutusten eliminoinnin vaikutukset, päätöksenteon tueksi Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 36
Melun vaikutukset ja desibelit Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 37
Kovan melun vaikutukset Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 38
Kuulovauriot erittäin yleisiä Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 39
Kuulovaurioiden laatu ja vaikutus puhealueella Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 40
Kuulovammaisten osuus ja melualtistus vuosina Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 41
Melun vaikutukset teollisuudessa tilapäiset tai pysyvät kuulon alenemat aktivaatiotason nousu, adrenaliinitason nousu väsyminen työpäivän lopussa, univaikeudet päänsärky, verenpaineen kasvu muut jälkivaikutukset (työpäivän jälkeen) työteho/suorituskyky voi laskea tapaturmariskit varoitusäänten peittymisen takia motivaatio, poissaolot auttamishalu vähenee (mm. kommunikoinnin vaikeuden vuoksi) puheen erotettavuus huono, väärintulkinnat turhan kommunikaation välttäminen, eristäytyminen äänihäiriöt runsaan voimakkaan äänenkäytön seurauksena arvostus työpaikkaa/työnantajaa/työtä kohtaan laskee, jos ei mitään tehdä työntekijöiden vaihtuvuus kasvaa, työpaikan imago heikkenee oppiminen/omaksuminen heikkenee, varsinkin sivuseikat jäävät huomaamatta, koska melussa pyrkii keskittymään pääasiaan valitukset aggressiivisuus melulähteen kontrollin puuttuessa Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 42
Interventiotutkimus, Dinolift Oy Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 43
Kyselytutkimuksen tulokset, Dinolift työntekijät olivat tyytyväisempiä ääniolosuhteisiin muutoksen jälkeen meluisan työpisteen läheltä ei enää poistuttu muutoksen jälkeen tunne siitä, että työntekijöiden mielipiteillä on vaikutusta, kohosi kuulonsuojainten käyttöaste ei laskenut ---> melunvaimennus laski suoraan altistusta korvien soiminen väheni meluntorjunnan jälkeen työpaikalla ei ollut muita merkittäviä muutoksia tarkastelujaksolla, joten tulokset ovat pääosin melun aiheuttamia vastaajia vain 7, vastaavia tutkimuksia tarvitaan lisää Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 44
Tuloksia, Dinolift Sound pressurte level re 20 µpa, db 120 110 100 90 80 70 60 50 before noise control, 122 db(a) with a silent nozzle, 105 db(a) with a silent nozzle and room acoustical treatment, 100 db(a) Dust or dirt Vibration Noise Draught 5 4 3 2 1 0 Temperature Dry or humid ai Odour 40 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 Cigarette smoke Electricity of surfaces 1/1-octave band frequency, Hz Phase I Phase II Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 45
Melun häiritsevyys, yleisesti Melu on ei toivottua ääntä. Meluisuus on subjektiivinen käsite. Paras objektiivinen melumittari riippuu äänilähteen tyypistä ja tilanteesta. A-äänitaso ennustaa koetun häiritsevyyden hyvin, kun vertaillaan samanlaisia ääniä. Eri tilanteissa sama ääni voi olla toivottua tai ei-toivottua ts. tehtävä, toiminta tai olosuhteet ratkaisevat. Henkilökohtaiset erot luokitteluissa riippuvat mm. asenteista melulähteeseen, kuulokyvystä, jännittyneisyydestä, mielentilasta (mood) sekä itsearvioidusta meluherkkyydestä. Muita tekijöitä ovat mm. melun kontrolloitavuus, informaatiosisältö, ennakoitavuus, äänen laatu ja puheenpeitto. Kuulon tarkoitus on varoittaa ihmistä: puolustusmekanismien herääminen luo mielikuvan häiritsevyydestä. Oletusten tai kulttuuristen tottumusten kanssa ristiriitaiset äänet häiritsevät. Tottuminen on nopeaa tasaisille äänille, esim. ilmanvaihtomelu. Vaihtelevaa ja informaatiota sisältäviin ääniin tottuu huonosti, esim. puhe. Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 46
Melun kokeminen MELU IHMINEN SEURAUS Tilannetekijät työtehtävän tyyppi, keskittymistarve, mieliala, väsymys, ulkoiset paineet,... Äänen psykologiset ominaisuudet informaatiosisältö, tarpeellisuus, kontrolloitavuus, koettu hallinta,... Äänen fysikaaliset perusominaisuudet äänitaso (db), taajuusjakauma, aikavaihtelut Sensoriset tekijät (äänen laatu) terävyys, karheus, impulssimaisuus, tonaalisuus,... Haitta omalle keskustelulle tilan jälkikaiunta-aika, taustamelun aiheuttama puheenpeitto Koettu melun häiritsevyys Yksilölliset ominaisuudet meluherkkyys, kuulonalenema, jännittyneisyys, persoonallisuus Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 47
Melun vaikutukset toimistoissa viihtyvyys ja työtyytyväisyys laskevat, vaihtuvuus kasvaa tuottavuus heikkenee oppimis/omaksumisvaikeudet varsinkin sivuseikkojen osalta keskittymiskyky huononee, keskittymistä vaativien töiden siirto neljän jälkeen pinnistämisen tarve jälkivaikutukset kuten väsyneisyys ja yliaktiivisuus etätyöskentely valittaminen, keskusteleminen asiasta työtovereiden kanssa oven sulkeminen tai työpisteen vaihtaminen radion tai walkmanien käyttö kuulonsuojainten käyttö työpisteestä poistuminen tupakalle, kahville tms. ärtyisyys, väsyminen, äänihäiriöt Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 48
7 Toimistot Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 49
Melumittaus toimistossa Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 50
Mittaustulos Äänitaso (dba), keskiarvotettu 1 min välein 65 60 Mittauspiste A (11.9.2002), LA,eq=50.0 db L10=52.5 db, L90=40.0 db 55 50 45 40 Aika 35 10:34 11:04 11:34 12:04 12:34 13:04 13:34 14:04 14:34 15:04 15:34 16:04 Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 51
Muutto huonetoimistosta avotoimistoon tarkastellaan toimistoa, joka muutti huonetoimistosta avotoimistoon 125 työntekijää 31 hlön joukko ei kokenut muita muutoksia kuin työympäristön muutoksen Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 52
Kuinka paljon äänet haittaavat keskittymistä työhösi? traffic outside construction sounds vibrations p<.001 p<.001 p<.001 traffic inside the office speech and laughter from common facilities speech and laughter from neighbour rooms speech and laughter near own work station radio p<.01 p<.001 p<.01 single office open-plan office telephones office machines p<1. p<.01 own computer p<.05 air conditioning p<.001 1 2 3 4 5 Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 53
Kuinka paljon äänet haittaavat seuraavantyyppisiä tehtäviä? Type of work mean Significance single room openplan of change processing of text 3,0 3,1 mathematical tasks 2,2 2,9 p<.01 planning, creative work 2,6 2,7 work discussions 2,3 2,3 phone conversations 2,5 3,0 p<.05 practicalities 1,6 1,6 Scale 1 not at all - 5 to a great extent Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 54
Miten usein toimit työympäristösi äänien vuoksi seuraavalla tavalla työssä selviytyäksesi (coping-keinot)? taken the initiative to inprovement discussed with work mates tried to be quiet changed work station or place worked over time or postponed work coping worked slower worked faster p<.05 p<.05 p<.01 p<.001 p<.01 p<.01 exerted more p<.001 ceased work put radio off p<.05 p<.01 put radio on single office worn ear plugs open-plan office 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 1 = never - 5 = very often Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 55
Itsearvioitu työajan menetys melun vuoksi, eli tuottavuusvaikutus 140 Itsearvio menetetystä työajasta (min) työympäristön äänien vuoksi tyypillisenä työpäivänä. Keskiarvot Vaihe I: 18 min (4.3 %) Vaihe II: 37 min (8.6 %) (p=0.024, n=21) Itsearvioitu hukka-aika (min) 120 100 80 60 40 20 0-20 N = 27 25 oma huone, vaihe 1 avotoimisto, vaihe 2 Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 56
Toimiston puheäänten vaikutus tuottavuuteen, keskittymistä vaativat tehtävät Tuottavuuden menetys, % 12 10 Ennustemalli 8 Venetjoki et al. (2005) 6 Kaarlela et al. (2005) 4 2 Ellermeier and Hellbrück (1998) Exp. 2A 0 0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 Puheensiirtoindeksi STI Ellermeier and Hellbrück (1998) Exp. 2B Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 57
Suunnittelumalli Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 58
Meluntorjunnan takaisinmaksuaika Lähtötilanne 100 henkilön avotoimisto, 1000 m2 (10 m2/hlö) palkkakulut keskim. 30 k /v/hlö eli 3 M /v Henkilöstö valittaa melusta. Akustiikkakonsultin selvitys Ääniympäristökyselyn mukaan itsearvioitu työajan menetys melun vuoksi on noin 8 % kokonaistyöajasta STI-arvoksi mitattiin 0.80 työpisteiden välillä parannusehdotukset: katon ja seinien lisävaimennus (35 /m 2 ) ja peittoäänijärjestelmä (15 /m 2 ). Akustinen malli: STI < 0.45 Tuottavuusmalli: 2 %. Takaisinmaksuaika talousmatematiikan lyhyt oppimäärä Kokonaiskustannukset ovat 50 /m2 eli 50 k (500 /hlö) Tuottavuuden kasvu säästää 60 k /v (2 % 3 M ) Takaisinmaksuaika 10 kk. Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 59
Meluntorjunnan tutkimusalueet Konsultoivan tutkijan näkökulma meluntorjuntaprosessien hallinta osallistava malli avaimet käteen malli meluntorjunnan kannattavuus psykologiset vaikutukset, häiritsevyys tuottavuusvaikutukset, takaisinmaksuajan arviointimalli muut melun kustannusvaikutukset normien parantaminen ehdottoman tärkeää ilman normeja tilaaja ei reagoi meluntorjuntaosaajien koulutustilanne ei myöskään parane ellei osaajien kysyntä ensin synny määräysten tiukkenemisen myötä Työterveyslaitos / VH / 18.10.2005 60