DEE-54011 Suprajohtavuus

Samankaltaiset tiedostot
Suprajohteet. 19. syyskuuta Syventävien opintojen seminaari Suprajohteet. Juho Arjoranta

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

Luento 8. Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli. Sähkönjohtavuus Druden malli

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen

Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

Aineen olemuksesta. Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto

MAA10 HARJOITUSTEHTÄVIÄ

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Matematiikan tukikurssi

sähköverkossa Suprajohtavan käämin suunnitteluperiaatteita eri käämigeometriat (Cont,) 1 Suprajohtavuus sähköverkossa Risto Mikkonen

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

DEE Suprajohtavuus Harjoitus 1(6): suprajohtavuuden teoriaa Ratkaisuehdotukset. Resistiivisyyden katoaminen

Sähköstaattisen potentiaalin laskeminen

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE Risto Mikkonen

LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ

Luento 2. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

suunta kuvassa alaspäin. Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Vyöteoria. Orbitaalivyöt

Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1

Aluksi Kahden muuttujan lineaarinen epäyhtälö

Atomimallit. Tapio Hansson

Atomien rakenteesta. Tapio Hansson

ψ(x) = A cos(kx) + B sin(kx). (2) k = nπ a. (3) E = n 2 π2 2 2ma 2 n2 E 0. (4)

Hiukkasfysiikan luento Pentti Korpi. Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura

Analyyttinen mekaniikka I periodi 2012

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

Tampere Higgsin bosoni. Hiukkasen kiinnostavaa? Kimmo Tuominen! Helsingin Yliopisto

Elektrodynamiikka 2010 Luennot Elina Keihänen. Sähkömagneettinen induktio

Sähkötekiikka muistiinpanot

RAK Statiikka 4 op

Kvanttifysiikan perusteet 2017

monissa laskimissa luvun x käänteisluku saadaan näyttöön painamalla x - näppäintä.

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta

Klassisssa mekaniikassa määritellään liikemäärä p kl näin:

RAK Statiikka 4 op

Valosähköinen ilmiö. Kirkas valkoinen valo. Himmeä valkoinen valo. Kirkas uv-valo. Himmeä uv-valo

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää

TÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA

Luku Ohmin laki

Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Luku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan

5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =

RATKAISUT: 21. Induktio

ja KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA

Jakso 3: Dynamiikan perusteet Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on keskiviikko

PHYS-A3131 Sähkömagnetismi (ENG1) (5 op)

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

DEE Suprajohtavuus

Shrödingerin yhtälön johto

Magneettinen energia

TEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg

Fysiikka 8. Aine ja säteily

sähköverkossa Yksikön toiminta, suprajohtavat materiaalit Suprajohtavuus sähköverkossa Risto Mikkonen

RTEK-2000 Statiikan perusteet. 1. välikoe ke LUENTOSALEISSA K1705 klo 11:00-14:00 sekä S4 klo 11:15-14:15 S4 on sähkötalossa

Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet Kari Sormunen Syksy 2014

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

KELAN INDUKTANSSI VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Miika Manninen, n85754 Tero Känsäkangas, m84051

DEE Sähkötekniikan perusteet

Yleisimmät käämigeometriat. 1 DEE Suprajohtavuus Risto Mikkonen

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Atomimallit. Tapio Hansson

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA

Vyöteoria. σ = neμ. Orbitaalivyöt

SIS. Vinkkejä Ampèren lain käyttöön laskettaessa magneettikenttiä:

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)

SMG-4300: Yhteenveto toisesta luennosta. Miten puolijohde eroaa johteista ja eristeistä elektronivyörakenteen kannalta?

2.7 Neliöjuuriyhtälö ja -epäyhtälö

KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Termodynamiikka. Fysiikka III Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

Transkriptio:

DEE-54011 Suprajohtavuus Johdanto (mutkien kautta) aiheeseen 1 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

DEE-54011 Suprajohtavuus Luennot: III -periodi Harjoitukset: ke 14 16 SE 100J pe 10 12 SE 201 to 12-14 SE 100J Risto Mikkonen, SH 311 2 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Määrehän predikoidaan jollekin subjektille, joten se, jolle oleva predikoidaan, ei ole, sillä se on erilainen kuin oleva; siis jokin, joka ei ole, on. - Aristoteles: Fysiikka 3 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Valikoituja fysiikan suuria ajatuksia E f = E i Energian säilyminen P f = P i Liikemäärän säilyminen F = ma Newtonin lait The only reason for time is so that everything doesn t happen at once - A. Einstein 4 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Newtonin lait Liikkeen jatkuvuuden laki Dynamiikan peruslaki Voiman ja vastavoiman laki 5 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Einstein, 1905 m m 0 1 c v 2 2 L Lorentzin muunnos 2 L 0 1 c v 2 Lorentzin kontraktio Aikadilaatio t t 0 1 c v 2 2 6 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Einstein, 1905 F Nyt Newtonin II laki m dv dt v dm dt Kun hyväksymme energian säilymisen lain E 2 m c Put your hand on a hot stove for a minute, and it seems like an hour. Sit with a pretty girl for an hour and it seems like a minute. - A. Einstein 7 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Massa on energiaa 8 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Einsteinin suusta Jos matematiikka kuvaa todellisuutta, se ei ole puhdasta. Jos matematiikka on puhdasta, se ei kuvaa todellisuutta. Jos menestystä mitataan A:lla, saadaan kaava A = X+Y+Z. X merkitsee työtä, Y leikkiä ja Z sitä, että pitää suunsa kiinni. Jos tosiasiat ja teoria eivät sovi yhteen, muuta tosiasioita. Vain kaksi asiaa ovat äärettömiä universumi ja ihmisten typeryys, enkä ole ensimmäisestä aivan varma. 9 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Johteet ja eristeet Resistiivisyys on mitta sille, kuinka hyvin tai huonosti materiaali johtaa sähköä. Materiaali Resistiivisyys ( m ) Kupari 1.7 x 10-8 Grafiitti 1 x 10-5 Pii 1 Kumi 1 x 10 15 Kertaluokkaero hyvän johdin- ja eristemateriaalin välillä 100 000 000 000 000 000 000 000 10 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Metallit Mikä on yleinen käsityksemme metalleista? Kiinteitä aineita, jotka koostuvat atomeista ja liikkumaan pystyvistä elektroneista? Metalliatomit ovat sijoittuneet säännölliseen, symmetriseen järjestykseen. Vapaat elektronit pitävät massan koossa ja liikkuessaan johtavat sähköä. 11 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Miten metallit johtavat sähköä? Elektroni omaa sähköisen varauksen (alkeisvaraus). Potentiaaliero (jännite) kohdistaa elektroniin voimavaikutuksen. Newtonin mekaniikan mukaan tämä voima antaa elektronille kiihtyvyyden a. Potentiaalieron johdosta elektronien pitäisi liikkua yhä nopeammin ja nopeammin. Näin ei kuitenkaan käy. Itse asiassa ne näyttävät kulkevan nopeudella, joka muistuttaa väsynyttä käärmettä. Miksi? Jonkin tekijän täytyy siis ehkäistä tätä prosessia. 12 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Resistiivisyys klassinen teoria Potentiaalieron johdosta elektronien nopeus kasvaa, kunnes ne törmäävät kidehilan atomeihin (ja mahdollisesti toisiinsa), jolloin niiden liike-energia (nopeus) pienenee, ja kiihtyvyysprosessi alkaa alusta. Kvanttimekaniikka 13 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Kvanttimekaniikka t 2 2m 2 j 2 x U Tämä on vain hauska tapa todentaa energian säilymisen laki. Kun tämä yhtälö ratkaistaan sähkökentässä liikkuvalle elektronille, voidaan havaita kaksi seikkaa: Metallissa liikkuvat elektronit eivät käyttäydy kuten partikkelit, vaan paremminkin kuin aallot sekä Koska elektroneilla on aaltoluonne, ne liikkuvat metallissa vapaasti ilman vuorovaikutusta kidehilan atomeihin. 14 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Kvanttimekaniikka (Cont.) Jos elektronit eivät törmää kidehilan atomeihin mihin ne törmäävät? (Joka tapauksessa metalleilla on tietty resistiivisyys.) Vastaus: Ne törmäävät epäpuhtauksiin tai metalliatomeihin, jotka sattuvat värähtelemään väärässä paikassa elektroniaallon ohittaessa niitä. Kiinteiden aineiden atomien jaksollista värähtelyä kutsutaan fononiksi. Fononi on siis kidevärähtelyihin liittyvä energiakvantti. Ajattele näppäileväsi kitaran kieltä. Syntynyt aalto kulkeutuu kieltä pitkin. Kun näppäilet atomia, atomien väliset voimavaikutukset vetävät näppäillyn atomin takaisin sijaintiinsa. Näistä atomien värähtelyistä syntyy aalto, joka kulkeutuu materiaalin läpi. 15 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Esimerkki 16 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Eikö tarkoitus ollut keskustella suprajohtavuudesta Koska päästään itse asiaan!? 17 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Mutta vielä sitä ennen Kaksi näkökulmaa ennen kuin siirrytään suprajohteisiin Ajattele täydellistä johdinta. Mitä tapahtuu, kun yrität tuoda magneetin lähelle johdinta? Mitä tapahtuu, kun yrität siirtää magneetin pois? Faraday n laki: Muuttuva magneettikenttä indusoi johtimeen jännitteen. Lenz in laki: Indusoitunut jännite synnyttää johtimeen virran, minkä luoma magneettikenttä vastustaa alkuperäisen kentän muutosta. 18 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Viimeinkin Heike Kamerlingh Onnes Heliumin nesteytys Leidenin yliopistossa 1908 Suprajohtavuusilmiö elohopealle 1911 Vuonna 1910 Onnes saavutti 1.04 K:n lämpötilan epäonnistuessaan heliumin kiinteytyksessä, jota hän yritti laskemalla nestemäisen heliumin yläpuolella olevaa painetta. 19 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Suprajohtavuus elohopealle 1911 Ongelma: Mikään teoria ei selitä ilmiötä. Mitä tälle mysteerille voidaan tehdä? Mitataan, mietitään, mietitään ja odotetaan, kunnes joku löytää hyväksyttävän teorian 20 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Onko suprajohteen resistiivisyys todella nolla? Miten voimme mitata jotakin, joka on nolla? Voimme tehdä suprajohteesta johdinsilmukaan ja injektoida siihen virran. Sen jälkeen voimme mitata virran aiheuttamaa magneettikenttää pitkän ajan kuluessa. Näin aikanaan tehtiin ja minkäänlaista muutosta ei pystytty havaitsemaan usean vuoden kuluttua. Kokeen perusteella emme pysty sanomaan, että resistiivisyys on nolla, mutta voimme sanoa, että se on paljon pienempi kuin mittauksien kautta pystytään havainnoimaan. Teoria (mikä teoria ) kuitenkin sanoo, että resistiivisyys on nolla. 21 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Nollaresistiivisyys Alhaiset lämpötilat LTS HTS 4.2 K 77 K Virta kulkee vaimenematta 100 000 vuotta! 22 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Mitä suprajohtavuudella voidaan tehdä. 23 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Suprajohtavat alkuaineet 24 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Mysteeri 1911-1957 Aikavälin päähuomiot: Meissner -ilmiö (1933). Parhaimmat normaalit sähköjohteet (esimerkiksi kupari) eivät saavuta suprajohtavaa tilaa. Suprajohtavan tilan saavuttavista metalleista parhaimmat johdinmateriaalit ovat heikompia suprajohteita ja kääntäen isotooppi-efekti. Kevyt isotooppi (elohopea) muuttuu suprajohtavaksi korkeammassa lämpötilassa kuin raskaampi isotooppi. 25 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Meissner-ilmiö Jäähdytetään suprajohde sen ollessa ulkoisessa magneettikentässä. Kun T < T c, = 0, joten suprajohteen yli oleva jännite = 0. Faraday n lain mukaan johteen sisällä magneettikenttä ei voi muuttua. Klassisen fysiikan mukaisesti magneettikenttä materiaalin sisällä täytyy olla vakio. Kuitenkin materiaalin sisällä B = 0. Miten tämä on mahdollista? Suprajohteen pintaan indusoituu ns. suojavirta, jonka luoma magneettikenttä on vastakkainen ulkoiseen kenttään nähden. 26 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Meissner-ilmiö Case: Miksi ideaalinen, ääretön johtavuus ei selitä Meissner-ilmiötä? 27 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

I-lajin suprajohde B c < ~ 0.1 T Inside field B i ei käytännön sovelluksia Outside field B a Suprajohde B i = 0 Normal conductor B i =B a 28 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

II-lajin suprajohde 29 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

II-lajin suprajohde (Cont.) 30 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Magnetic induction B II-lajin suprajohde (Cont.) Normal state Mixed phase Meissner phase Temperature T STM (Scanning Tunneling Microscopy). Abrikosov-lattice in NbSe 2 31 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Pippardin koherenssipituus Koherenssipituus 0 tarkoittaa keskimääräistä etäisyyttä, jonka sisällä elektronit muodostavat ns. Cooperin pareja. e - 0 a 2 hv F kt c Phonon 32 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen e -

Londonin tunkeutumissyvyys Tunkeutumissyvyys L ilmaisee syvyyden, jolle magneettikenttä tunkeutuu suprajohteessa vaimentuen samalla eksponentiaalisesti. L m n e 0 s 2 33 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Missä sitten on se pihvi? Kaikki edellä kuvailtu on deskriptiivistä, fenomenologista. Empiirisiä yhtälöitä ja parametreja. Täytyy löytyä teoria! BCS-teoria, 1957. Bardeen, Cooper ja Schrieffer, Nobelin palkinto vuonna 1971. Avainhuomio oli isotooppiefekti, joka vie meidät takaisin fononien jäljille. 34 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Fononien rooli Elektronit vetävät protoneja puoleensa. Syntyy alue, jonka positiivinen varaus lisääntyy. Kuten näppäiltäessä kitaran kieltä tämä häiriöalue kulkeutuu materiaalin läpi. Toisaalla oleva elektroni voi absorboida fononin liikemäärän. Sama suomeksi: tämä elektroni pyrkii hakeutumaan tälle lisääntyneen positiivisen varauksen alueelle. 35 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Fononin rooli (Cont.) Kaksi elektronia voivat tällä tavalla olla vuorovaikutuksessa keskenään, koska ne molemmat pyrkivät hakeutumaan tälle positiivisen varauksen alueelle. Jos tämä vuorovaikutus ylittää elektronien toisiaan luotaan työntävän voiman, syntyy elektronipari, jota kutsutaan ns. Cooperin pariksi. 36 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

BCS-teorian avainnäkökohtia Elektronit liikkuvat vastinpareina, jotka eivät menetä liikeenergiaansa vuorovaikutuksesta kidehilan kanssa. Pariutuneiden elektronien ei tarvitse olla lähekkäin, etäisyys saattaa olla 100-1000 kertaa atomien välinen etäisyys. Elektronien spin-luku on ½. Cooperin parin muodostavilla elektroneilla on vastakkaiset spin-luvut ja ja samansuuruiset, mutta vastakkaissuuntaiset liikemäärät. Elektroniparin spin on täten nolla ja sen keskinäinen liikemäärä on nolla. Nämä nolla-spinin omaavat elektroniparit pyrkivät hakeutumaan samalle energiatilalle. 37 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

BCS-teorian avainnäkökohtia (Cont.) Kun T = 0 K, Cooperin parit ovat samalla energiatasolla. Suprajohtavassa tilassa Cooperin parit ovat siroutuneet toisiinsa nähden, mutta kokonaisliikemäärä pysyy vakiona. Mikäli jonkin Cooperin parin liikemäärä kasvaa, muiden vastaavasti pienenee. Täten virran suuruudessa ei tapahdu muutosta. Cooperin parien ollessa vuorovaikutuksessa keskenään, kidehilan atomit eivät pysty hajottamaan yksittäisiä pareja. Ainoastaan termisen energian lisääminen voi hajottaa parin. Tavalliset metallit johtavat hyvin sähköä, jos vuorovaikutus elektronien ja kidehilan välillä on heikko. 38 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

BCS-teoria Sen sijaan suprajohteilla vuorovaikutus elektronien ja kidehilan välillä on voimakas. Lämpötilan kasvaessa kidevärähtelyjen terminen energia riittää rikkomaan Cooperin pareja enenevässä määrin ja suprajohtava tila katoaa ja materiaali muuttuu resistiiviseksi. 39 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

BCS-teoria aukoton, mutta BCS-teoria selittää kauniisti suprajohtavan tilan luonteen, mutta teorian mukaan kriittisen lämpötilan yläraja olisi noin 30 K. Tämän jälkeen kidevärähtelyjen terminen energia on liian suuri. Vuonna 1986 IBM:n tutkijat Georg Bednorz ja Alex Müller ilmoittivat havainnoimansa suprajohtavuuden yhdisteessä, joka koostui lantaaniumista, bariumista, kuparista ja hapesta (siis keraami!), kriittisen lämpötilan ollessa noin 35 K!! Paul Chu Houstonin yliopistosta ilmoitti löytäneensä yhdisteen, joka oli suprajohtava 93 K:ssa (reilusti korkeampi kuin nestetypen höyrystymislämpötila). 40 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Kenelle Nobelin palkinto? Georg Bednorz ja Alex Müller Paul Chu Aukotonta teoriaa HTS-materaalien suprajohtavuudelle ei ole. BCS-teoria on hyvä lähtökohta, mutta ei siis lopullinen vastaus. 41 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Kenelle Nobel juonittelua Alkuvuodesta -87 Chu lähetti julkaistavaksi paperin Yb, Ba, Cu ja O yhdisteestä, jonka T c oli 93 K. Kun artikkeli julkaistiin Yb oli korvautunut Y:llä. Chu selitti asiaa kirjoitusvirheellä 42 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen

Kenelle Nobel Bednorz ja Müller saivat Nobelin palkinnon vuonna 1987. Suprajohtavuuden kriittisen lämpötilan T c ennätys on tällä hetkellä 138 K yhdisteelle, joka koostuu elohopeasta, thaliumista, bariumista, kuparista ja hapesta. 43 DEE-54011 Suprajohtavuus Risto Mikkonen