Lapin väestökysely: Muonion tuloksia 4.5.2015 Hätönen & Nordling 1
Tutkimuksen tekijät Tutkimusryhmä Esa Nordling, PsT, Kehittämispäällikkö, THL Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija, THL Mikko Häikiö, HTM, Kehittämispäällikkö, Lapin sairaanhoitopiiri Markku Oinaala, ylilääkäri, Rovaniemen kaupunki Sanna Väyrynen, YTT, Professori (ma), Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yo Marjo Romakkaniemi, YTT, Yliopistolehtori (ma), Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yo Leena Asikainen, KM, Lehtori, Hyvinvointialat, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Heli Koivumaa-Honkanen,,p professori, Oulun yliopisto, Lapin sairaanhoitopiiri Kristiina Härkäpää, professori, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yo Rahoitus: Lapin sairaanhoitopiiri Lapin kulttuurirahasto 4.5.2015 Hätönen & Nordling 2
Mistä idea sai alkunsa? Mieli -suunnitelma Mielen Tuki hanke: Mielenterveys- ja päihdestrategiat Ehkäisevän ja edistävän näkökulman vahvistaminen Kuntien toive kuntakohtaisesta tiedosta Väestötason mielenterveyskyselyjä tehty jo muualla Halu saada tietoa t myös positiivisen i mielenterveyden näkökulmasta 4.5.2015 Hätönen & Nordling 3
Mihin tutkimuksella pyrittiin? Tuottamaan tietoa Lapin alueen väestön mielenterveydestä, tä mielenterveyteen yhteydessä olevista tekijöistä ja asennoitumisesta mielenterveyden häiriöihin. Haetaan vastausta mm. seuraaviin kysymyksiin: 1) Minkälaisia alueellisia eroja esiintyy Lapin alueen väestön mielenterveydessä? 2) Minkälaisia väestöryhmien välisiä eroja esiintyy Lapin alueen väestön mielenterveydessä? 4.5.2015 Hätönen & Nordling 4
Miten tutkimus tki toteutettiin? t t ttii Lapin alueen 12 kuntaa (Enontekiö, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Sodankylä ja Utsjoki). 15 80 vuotiaat Ositettu otanta kunnittain yhteensä 8 200 henkilöä: alle 5000 asukkaan kunnista (8 kuntaa) 400 henkilöä yli 5000 asukkaan kunnista (3 kuntaa) 1000 henkilöä Rovaniemeltä 2000 henkilöä Postikysely syksyllä 2012 Lomake mukailtu aiemmin Pohjanmaalla ja Varsinais- Suomessa käytetystä lomakkeesta (Forsman ym. 2009) 4.5.2015 Hätönen & Nordling 5
Tulosmuuttujat ja mittarit 1. Elämänhallinnan tunne (Pearlin Sense of Mastery, Perlin & Schooler 1978) 2. Kokemus sosiaalisesta tuesta (Oslo 3, Brevik & Dalgard 1996) 3. Psyykkinen toimintakyky (RAND-36, Hays ym. 1993; 3 kysymystä, Aalto ym. 1999) 4. Psyykkinen kuormittuneisuus (General Health Questionnaire, GHQ-12, Golberg & Hillier 1979) 5. Alkoholiongelma (CAGE, Ewing 1984) 6. Depressio, (CIDI-SF, Robins ym. 1988, Witchen ym. 1991, Kessler ym. 1998) 7. Sosiaalinen pääoma (Forsman ym. 2009) 8. Vastaajien asenteet ja tietämys mielenterveydestä (Forsman ym. 2009) 9. Positiivinen mielenterveys (SWEMWBS, NHS Health Scotland, U of Warwick and U of Edinburgh 2006) 10. Elämänlaatu (EQ-5D, VAS, EuroQol Group 1990) 11. Elämääntytyväisyys 4.5.2015 Hätönen & Nordling 6
Positiivinen mielenterveys 4.5.2015 Hätönen & Nordling 7
Taustatietoja Muonion vastaajista - Vastaajia 121, joista miehiä 49 (40,5 %) ja 72 (59,5 %) - Vastaus-% oli 30,33 - Vastaajien iän keskiarvo 55 vuotta. - Vastaajat olivat asuneet Muoniossa keskimäärin n. 37 vuotta. 4.5.2015 Hätönen & Nordling 8
p=.002 4.5.2015 Hätönen & Nordling 9
p=.000 4.5.2015 Hätönen & Nordling 10
p=.000 4.5.2015 Hätönen & Nordling 11
Ja sitten tuloksia 4.5.2015 Hätönen & Nordling 12
- Miehet olivat naisia aktiivisempia yhdistystoiminnassa: heistä kuukausittain yhdistystoimintaan osallistui 23,4 % ja naisista 11,2 %. - Yllättävä tulos: kulttuuripalveluiden käytössä erot miesten ja naisten välillä olivat aika pienet naiset tosin käyttivät yleisemmin, mutta yleensä erot ovat selvästi suuremmat. 4.5.2015 Hätönen & Nordling 13
- Oma aktiivinen harrastustoiminta oli monin osin naisilla yleisempää: lukeminen viikoittain (miehet 36 %, naiset 71 %), musiikin kuuntelu viikoittain (miehet 56 %, naiset 84%), käden taidot viikoittain (miehet 31 %, naiset 49 %). 4.5.2015 Hätönen & Nordling 14
- Elämän hallinnassa ja sosiaalisissa suhteissa ei ole keskimäärin ongelmia - Naiset vaalivat sosiaalisia suhteita aktiivisemmin kuin miehet: jos on lapsia, niin naiset pitävät heihin selvästi aktiivisemmin yhteyksiä, samoin lastenlapsiin ja sisaruksiin; jos vanhemmat ovat elossa, niin heidän kanssaan miehet ovat useammin tekemisissä - Luonnossa liikkuminen on voimavara sekä miehille että naisille 4.5.2015 Hätönen & Nordling 15
p=.002 4.5.2015 Hätönen & Nordling 16
Naisvastaajat ilmoittavat olevansa yksinäisiä usein tai joskus miehiä yleisemmin (naiset 51 %, miehet 27 %). 4.5.2015 Hätönen & Nordling 17
- Naisilla on vahvempi positiivinen mielenterveys kuin miehillä (27,86 vrs 27,04) tulos on parempi kuin esim. Englannin kansallisessa tutkimuksessa - Miehet ja naiset kokivat itsensä hyvin onnelliseksi tai melko onnelliseksi yhtä usein (92 %) - Elämä koettiin myös erittäin tai melko helpoksi (miehet 96 % ja naiset 86 %). 4.5.2015 Hätönen & Nordling 18
- Psyykkisessä kuormittuneisuudessa oli miesten ja naisten välillä eroja: naiset kokivat ki yleisemmin, että kuormittuneisuuteen liittyvät asiat olivat muuttuneet t kielteisempään i suuntaan (hyödyllisyyden kokemukset, oma päätöksenteko, t k jatkuva rasitus, vaikeuksien k i kohtaaminen) - Toisaalta oli myös monia asioita, jotka sekä miehet ja naiset kokivat ki ongelmattomiksi i tai parempaan suuntaan muuttuneiksi (vaikeuksista k i selviytyminen, i päivittäisistä ittäi i tä asioista nauttiminen, onnellisuus, itseluottamus, omanarvon tunne). 4.5.2015 Hätönen & Nordling 19
- Mahdollisesta masennuksesta kärsiviä oli 14 % (miehet 8,1 % ja naiset 18,1 %). Miesten kohdalla tämä on pieni luku - Mahdollisesta alkoholiongelmasta kärsii 18,2 % vastaajista. Miesten ja naisten välillä on kuitenkin suuri ero. Miehistä noin kolmasosalla voi olla ongelmia alkoholinkäytön suhteen ja naisista riskiryhmään kuuluu vain 8 % 4.5.2015 Hätönen & Nordling 20
- Jos vastaajalla olisi mielenterveysongelma, niin varmasti hän hakisi apua useimmin perheeltä tai sukulaisilta (miehet 37 %, naiset 45 %), ystäviltä (miehet 26 %, naiset 37 %) - Mielenterveyspalveluista apua haettaisiin harvoin!!! - Naisista varmasti apua hakisi terveyskeskuksesta 30 % ja miehistä ainoastaan 15 %. 4.5.2015 Hätönen & Nordling 21
- Miehet kokevat terveydentilansa asteikolla 0-100 hieman paremmaksi kuin naiset (78,3 vrs 77,7), mikä on harvinaista - Työkykyyn liittyvissä arvioissa (asteikko 0-10) keskiarvo on myös kohtalaisen korkea ja naisilla korkeampi (naiset 7,75 ja miehet 7,4). - Nelosen tai vähemmän (todella heikko työkyky) antaa työkyvylleen 12 % miehistä ja 7 % naisista ja täyden kympin antaa 8 % miehistä ja peräti 19 % naisista. 4.5.2015 Hätönen & Nordling 22
Asenteissa on osin eroja! 4.5.2015 Hätönen & Nordling 23
4.5.2015 Hätönen & Nordling 24
Mikä on muoniolaisten tilanne verrattuna muuhun Lappiin? 4.5.2015 Hätönen & Nordling 25
4.5.2015 Hätönen & Nordling 26
Elämänhallinnan (Sense of Mastery) keskiarvot Lapin eri alueilla (Min 7, Max 28) 4.5.2015 Hätönen & Nordling 27
Psyykkisen toimintakyvyn indeksin keskiarvot (asteikko 0-100) 0 4.5.2015 Hätönen & Nordling 28
Positiivinen mielenterveys: Toiveikkaaksi usein tai koko ajan itsensä tuntevien osuus vastaajista (%) 4.5.2015 Hätönen & Nordling 29
Positiivisen mielenterveysasteikon keskiarvot (vaihteluväli 7-35) 7 4.5.2015 Hätönen & Nordling 30
Hyvin onnelliseksi itsensä tuntevien %-osuudet 4.5.2015 Hätönen & Nordling 31
Psyykkisen rasittuneisuuden keskiarvot (GHQ, asteikko 0-36) 4.5.2015 Hätönen & Nordling 32
Terveydentilan keskiarvot (asteikko 0-100) 4.5.2015 Hätönen & Nordling 33
Työkyvyn keskiarvot (asteikko 0-10) 4.5.2015 Hätönen & Nordling 34
Työkyvyn jakautumat (asteikko 0-10) 4.5.2015 Hätönen & Nordling 35
Masennuksen osalta riskiryhmään kuuluvien osuus vastaajista (%) 4.5.2015 Hätönen & Nordling 36
Stigma elää vieläkin! 4.5.2015 Hätönen & Nordling 37
4.5.2015 Hätönen & Nordling 38
4.5.2015 Hätönen & Nordling 39
4.5.2015 Hätönen & Nordling 40
4.5.2015 Hätönen & Nordling 41
4.5.2015 Hätönen & Nordling 42
4.5.2015 Hätönen & Nordling 43
4.5.2015 Hätönen & Nordling 44
4.5.2015 Hätönen & Nordling 45
Pähkinänkuoressa: Muoniossa elää onnellinen väestö, - joka kokee elämänsä melko helpoksi - joka on toiveikas myös tulevaisuuden suhteen - jolle luonto on mielenterveyden voimavara - jonka terveydentila ja työkyky ovat kohtalaisen hyvällä tasolla - jossa liian suuri osa miehistä kuuluu riskiryhmään alkoholin käytön suhteen - joka luottaa suvun ja ystävien apuun mielenterveysasioissa 4.5.2015 Hätönen & Nordling 46