Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Toimitusjohtaja Jorma Turunen 2.8.2012
Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Murata Electronics, Nokia, Nokia Siemens Networks, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon... Metallien jalostus Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec... Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valtra, Wärtsilä... Suunnittelu ja konsultointi Citec, Deltamarin, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, Sito, Sweco, WSP Tietotekniikka Affecto Finland, Comptel, Digia, Enfo, F-Secure, Fujitsu Services, IBM, Knowit, Logica, Microsoft, Tieto... 2
Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 300 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien 750 000 henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry:llä on noin 1 600 jäsenyritystä. 3
Taantuma Euroopassa laajenemassa Saksaan
Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella 50 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta Bkt: 3 kk / 3 kk, % Ostopäällikköindeksi, vas. ast. / left scale BKT, oik. ast. / right scale Viimeinen havainto 7/2012. Lähde: Markit, Eurostat 5
Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi alle kasvun rajan myös Saksassa 50 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta Viimeinen havainto 7/2012. Lähde: Markit 6
Teollisuuden ostopäällikköindeksi alle kasvun rajan myös USA:ssa 70 50 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta 65 60 55 50 45 40 35 30 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Teollisuuden ostopäällikköindeksi Palvelualojen ostopäällikköindeksi Viimeinen havainto 6/2012. Lähde: ISM 7
Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi on notkahtanut myös maailmanlaajuisesti Viimeinen havainto 6/2012. Lähde: Markit 8
Teknologiateollisuuden tilaukset laskusuunnassa - Liikevaihto jää syksyllä viimevuotisesta
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 150 2005 = 100 140 130 120 110 100 90 80 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1-4,2012 / 1-4,2011 Muutos: + 1 % Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeinen havainto 4/2012. Lähde: Tilastokeskus 10
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 170 2005=100 Muutos: 1-4,2012 / 1-4,2011, % 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 Metallien jalostus -4 % Tietotekniikka-ala +8 % Kone- ja metallituoteteollisuus +4 % Elektroniikka- ja sähköteollisuus -5 % Suunnittelu ja konsultointi / Consulting engineering +15 % 50 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeinen havainto 4/2012. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2011: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 27 %, metallien jalostus 15 %, tietotekniikka-ala 10 %, suunnittelu ja konsultointi 7 %. Lähde: Tilastokeskus 11
Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta 4500 Milj. euroa, käyvin hinnoin 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1-5,2012 / 1-5,2011 Muutos: - 1 % Viimeinen havainto 5/2012 Lähde: Tullihallitus 12
Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa Uudet tilaukset 39 % alle talouskriisiä edeltävän tason 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 II,2012 / II,2011 II,2012 / I,2012 Muutos (vientiin): - 24 % - 3 % Muutos (kotimaahan): + 8 % - 6 % Muutos (yhteensä) : - 16 % - 5 % *) Pl. metallien jalostus. Yhteensä / Combined Vientiin / Export Kotimaahan / Domestic Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto II/2012 13
Teknologiateollisuuden uudet vientitilaukset Suomesta alueittain Eurooppa on Suomelle elintärkeä, Euroopan osuus vientitilauksista huhtikesäkuussa 2012 oli 75 % Etelä- ja Afrikka; Keski- 1,6 % Amerikka; 2,6 % Aasia; 9,8 % Lähi-itä; 1,6 % Pohjois- Amerikka; 9,0 % Keski- ja Itä- Eurooppa; 18,8 % Länsi-Eurooppa; 56,6 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu 14
Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa Tilauskanta 42 % alle talouskriisiä edeltävän tason 22000 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 30.6.2012 / 30.6.2011 30.6.2012 / 31.3.2012 Muutos (vientiin): - 7 % - 7 % Muutos (kotimaahan): + 8 % + 6 % Muutos (yhteensä): - 2 % - 3 % *) Pl. metallien jalostus. Yhteensä Vientiin Kotimaahan Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 30.6.2012 15
Teknologiateollisuuden yritysten tilauskanta Suomessa verrattuna talouskriisiä edeltävään aikaan 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % -60 % -80 % -100 % Muutos yrityksittäin: 30.6.2012 / 30.9.2008 Yritykset satunnaisjärjestyksessä Mediaani: -8 % Keskiarvo: -42% Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu 16
Teknologiateollisuuden yritysten tilauskanta Suomessa verrattuna vuotta aiempaan ajankohtaan 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % -60 % -80 % -100 % Muutos yrityksittäin: 30.6.2012 / 30.6.2011 Yritykset satunnaisjärjestyksessä Mediaani: 0 % Keskiarvo: -2 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu 17
Teknologiateollisuuden henkilöstö Henkilöstö ulkomailla kasvoi 7 % vuonna 2011, Suomessa 1 % 340 000 320 000 300 000 280 000 260 000 240 000 220 000 200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 (30.6) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 18
Yhteenveto alan tilanteesta ja lähiajan näkymistä Teknologiateollisuuden liikevaihto ja vienti Suomessa ovat edelleen kaukana talouskriisiä edeltävästä ajasta. Uudet tilaukset ja tilauskanta ovat olleet laskusuunnassa. Alan suomalaisyritysten henkilöstö kasvaa vahvasti kehittyvissä maissa, Suomessa henkilöstön määrä polkee paikallaan. Suomen vaihtotaseen alijäämä uhkaa jäädä Euroopan kriisimaiden tasolle. Vastaavanlaista viennin tasopudotusta ei ole tapahtunut aiemmin Suomessa. Työpaikat ja hyvinvointiyhteiskunnan perusta ovat vaarassa. 19
Suomen kilpailukyky rapautuu
Teknologiateollisuuden ja Suomen tuottavuus eivät kehity toivotulla tavalla 180 160 Koko kansantalous 140 Teollisuus 120 2000 = 100 100 Teknologiateollisuus 80 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Lähde: Tilastokeskus 21
Tuottavuuden kehitys* teknologiateollisuudessa 300 280 260 240 Kone- ja metallituoteteollisuus 220 200 180 Elektroniikka- ja sähköteollisuus 160 140 120 100 80 60 40 2000 = 100 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Tietotekniikka-ala Suunnittelu ja konsultointi *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Lähde: Tilastokeskus 22
Suomen kustannuskilpailukyky* on heikentynyt 112 110 108 106 104 102 100 98 96 94 92 90 88 86 2005,I=100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kustannuskilpailukyky heikkenee Kustannuskilpailukyky paranee Suomi Saksa Kreikka Itävalta Ranska Italia Espanja Alankomaat *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan 20-30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeinen havainto I/2012. Lähde: Euroopan Keskuspankki 23
Suomi on menettänyt kustannuskilpailukykyä lyhyessä ajassa 17 % verrattuna Saksaan 120 118 116 114 112 110 108 106 104 102 100 98 96 Suomi Saksa=100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kustannuskilpailukyky heikkenee Kustannuskilpailukyky paranee Suomi Saksa *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan 20-30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeinen havainto I/2012. Lähde: Euroopan Keskuspankki 24
Suomen sijoitus IMD:n kilpailukykyvertailussa 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Lähde: IMD:n World Competitiveness Yearbook 2012-julkaisu 25
Suomen kilpailukyvyssä arvioituja heikkouksia (sijoitus) Infrastruktuuri Tietoliikenneinvestoinnit Kiinteän laajakaistan maksut 51 49 Yritystoiminnan tehokkuus Työtuntien määrä Palkkataso Teollisuuden yksikkötyökustannukset 26 48 52 Talouspolitiikan tehokkuus Kokonaisveroaste Ansiotuloverotuksen kireys Työttömyyslainsäädäntö Investointien kannustimet Työnantajien sotumaksut 39 44 53 52 51 Talouden suorituskyky Investoinnit ulkomailta Suomeen Houkutus siirtää tuotantoa ulkomaille Suomen tavaraviennin kehitys 42 46 56 Lähde: IMD:n World Competitiveness Yearbook 2012-julkaisu 26
Suomen viennistä puuttuu vuositasolla 20-30 miljardia euroa 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 *) Maltillinen kasvu tarkoittaa 4,6 %:n vuosikasvua, kun kasvu oli keskimäärin 9,1 % vuosina 1992-2007 ja 5,2 % vuosina 2000-2007. Viimeinen havainto: huhti-kesäkuu 2012 (ennakkotieto). Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki Toteutunut vienti Jos vienti olisi jatkanut maltillista kasvua* 27
Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaista 160 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi 2005,I = 100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suomi Ruotsi Saksa Alankomaat Viimeinen havainto: tammi-maaliskuu 2012 tai huhti-kesäkuu 2012. Lähde: Eurostat 28
Suomen kauppatase ja vaihtotase heikentyneet kroonisesti 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6 12 kk:n liukuva summa, miljardia euroa, käyvin hinnoin 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Vaihtotase Kauppatase Viimeinen havainto 5/2012 Lähde: Suomen Pankki 29
Suomen vaihtotase vajonnut kriisimaiden tasolle 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 -10-11 Vaihtotase/bkt, neljän vuosineljänneksen liukuva summa, % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suomi Ruotsi Saksa Alankomaat Italia Iso-Britannia Espanja Viimeinen havainto tammi-maaliskuu 2012. Lähde: Eurostat 30
Mitä tulisi tehdä? Tarvitaan proaktiivista kasvupolitiikkaa reaktiivisen politiikan tilalle. 1. Teollisuuden ja koko elinkeinoelämän uusiutumista on tuettava Tutkimus- ja kehittämisinvestointien veronhyvitys. Ei uusia leikkauksia Tekesin määrärahoihin. Pääomasijoittamisen verokannustin. Teollisuuden kiinteiden investointien kaksinkertainen poistomahdollisuus. Ei uusia leikkauksia korkeakoulujen määrärahoihin. 31
2. Yritys- ja ansiotuloverotuksen kilpailukykyä on parannettava usean vuoden ohjelmalla Yhtiöverokanta on Suomessa korkea kansainvälisesti vertailtuna. Sitä tulisi alentaa vuosittain esim. 0,5 %-yksikköä. Ansiotulojen marginaaliverotus on Suomessa huippukireää. Työnteon lisäämistä tulisi aidosti kannustaa. 32
3. Jokaiselle yritykselle ja työntekijälle kannustin tuottavuuden parantamiseen Työmarkkinoiden kustannuskehitys on mitoitettava vientisektorin kilpailukykyedellytykset turvaten. Palkanmuodostusta on joustavoitettava ja siirryttävä tuottavuuden keskiarvoajattelusta yrityskohtaiseen tuottavuuteen. Työaikojen, työntekomuotojen ja työehtojen on palveltava yritysja yksilökohtaisia tarpeita. Nykyisiä jäykkyyksiä on purettava. 33
4. Ei enää uusia rasitteita yrityksille Suomalaisia yrityksiä ei tule EU:ssa eikä kansainvälisesti rasittaa eriarvoisesti (vrt. rikkidirektiivi). Kansallisesti ei tule tehdä enää yhtään päätöstä, jolla lisätään yritysten kustannuksia ja heikennetään näin kilpailukykyämme. 34