Kuljetus4/14 Suomen ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Käytä ääntäsi vaaleissa 25.5. Yrittäjä Europarlamenttivaalit 2014 Haussa suomalainen liikennemeppi Transport Savikko kuljettaa moduuleilla rajan yli Päivi Wood on valtion virallinen jonglööri Brysselissä SKAL:n puheenjohtajavaalit kesäkuussa 1
Pääkirjoitus Ikkunat auki Eurooppaan Valkokangas säröilee, kun Suomi-filmin mustavalkoherrat ja -daamit niekkuvat peijakkaan hienoa eurooppalaisuutta ja Pariisia. Mielikuvani tuoreen tasavaltamme ensimmäisistä euroidealisteista juontuu alun perin Tulenkantajista, jotka olivat 1920-luvun tunnetuimpia runoilijoita, toisinajattelijoita ja eurofiilejä. Mika Waltari ja Olavi Paavolainen eivät toki niekkuneet, vaan todistivat hengenheimolaisineen kynä ja sivellin kädessään, että Suomi kuuluu ennen kaikkea itselleen, mutta sen jälkeen Euroopalle, ei missään nimessä Venäjälle! Euroromantiikka on sittemmin vaihtunut säädösviidakkoon. EU:n perimmäinen tavoite on 1950-luvulta lähtien ollut Euroopan sisäisten konfliktien ennaltaehkäisy ja taloudellinen vakaus. Jos yhteistä ideologista pohjaa hakee nykyiselle 28 jäsenvaltiolle, se löytyy länsimaisesta edustuksellisesta demokratiasta ja arvoista, kuten yksilön- ja sananvapaus. Näillä on menty kylmät sodat, Berliinin muurin pystytykset, perestroikat ja muurin sortumiset. Mitä sitten ikkunat auki nykyään tarkoittaa, kun rahan, bisneksen ja ihmisten vapaa liikkuvuus aiheuttaa yhä enemmän huolia vauraammissa jäsenvaltioissa? Käytännössä EU:n avaamia ikkunoita joudutaan tilkitsemään asetuksilla ja kansallisilla säädöksillä niin kauan kuin talous ja hyvinvointi eri puolilla EU:ta ovat niin eri tasoilla. Kabotaasiliikenteen laajentamisen vastustaminen ja kansallinen 3 kuukauden ja 10 keikan tulkintamme ovat tyypillisiä esimerkkejä tilkitsemisestä. Toukokuun 25. päivänä ratkeaa, millaisilla hartioilla kohtalomme EU:ssa lepää seuraavat viisi vuotta. Kansalaisvelvollisuutemme on lähettää EU-pöytiin suomalaisia, joiden kykyjen ja turnauskestävyyden ansiosta täällä pystyy jatkossakin asumaan, viljelemään, rakentamaan ja kuljettamaan, muiden asioiden muassa. Voin olla väärässä, mutta uskoakseni Euroopan parlamentti ei sovi ujoille ja hentomielisille. Me kun saamme koko ajan muistuttaa maantieteellisestä asemastamme Euroopan reunalla, samoin kuin pituudestamme, haja-asutuksestamme ja ilmastostamme. On osattava vaatia, mutta rakentavassa ja luovassa kansainvälisen yhteistyön hengessä. On osattava myös tuoda esiin suomalaisten osaamista ja tarjota ratkaisuja, ei pelkästään murheita ja ongelmia. Jopa runoudesta voi olla hyötyä Euroopan parlamentin käytävillä, saapa nähdä! Ennen uurnille säntäämistä katsokaamme, millaista väkeä EU-pöytiin pyrkii. Osa on tuttuja, osa ei. Annoimme heille demokraattisesti mahdollisuuden vastata eurovaalikyselyymme. Otimme tässä lehdessä tarkempaan syyniin ne meppiehdokkaat, jotka olivat täysin varmoja pyrkimisestään liikennevaliokuntaan. Jos epäröit ääntäsi, ehdokkaat eivät varmasti pane pahakseen yhteydenottoa. Jos et äänestä, et voi valittaakaan. Uurnille siis ja peukut pystyyn, iloista toukokuuta! Kuljetus Yrittäjä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Julkaisija SKAL Kustannus Oy Toimitus päätoimittaja Heini Polamo toimituspäällikkö Anneli Similä viestintäsihteeri Ulla Eskelinen toimitus@skal.fi tai etunimi.sukunimi@skal.fi Toimituksen osoite Nuijamiestentie 7 00400 Helsinki puh. (09) 478 999 fax (09) 587 8520 Vakituiset avustajat Jaana Sivén Olli Blomberg Laura Ristolainen (äitiyslomalla) Ilmoitusmarkkinointi Reppumedia Eero Kaipainen Nuijamiestentie 7 00400 Helsinki puh. 0400 816 060 eero.kaipainen@reppumedia.fi Ilmoitustrafiikki kuljetusyrittaja@faktor.fi Ulkoasu Faktor Oy / Anu Flinck Painopaikka Forssa Print keskimääräinen painos 10 000 kpl KANNEN KUVA Euroopan parlamentti Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 1236-066X heini.polamo@skal.fi 441 612 Painotuote PEFC/02-31-162 EU-vaaleista sivuilla 24 31 Kaikkien ehdokkaiden vastaukset http://www.skal.fi/eurovaalit2014 3
Tässä numerossa 4 2014 Pääkirjoitus 3 Toukokuu 6 Toimitusjohtajalta 15 Suomen parasta puunkuormaajaa etsitään 8 Kilpailukaravaani starttasi Pirkkalassa 31.3. Transport Savikko kuljettaa 16 Baltiaan ja Pohjoismaihin Rajan yli on tärkeää päästä moduuleilla Valtion virallinen 22 jonglööri Brysselissä Päivi Wood puolustaa Suomen kantoja EU:ssa Rekkadirektiivin tie 23 EU-uunista ulos Myönteinen moduulipäätös on voitto Suomelle ja SKAL:lle Nyt haetaan suomalaista 24 liikennepäättäjää EU-parlamenttiin Liikennevaliokuntaan pyrkivien vastauksia ja viestejä kuljetusyrittäjille Liikenneministerien kapulanvaihto 31 Merja Kyllönen ja Henna Virkkunen EU-tentissä s.30-31 Vahdinvaihto ministeriössä: Merja Kyllönen ja Henna Virkkunen Kun onnettomuus sattuu 35 Onnettomuuteen varautumista harjoiteltiin Kuopiossa Vakuuttaminen ulkomaan 36 liikenteessä Miten vakuutetaan esimerkiksi useassa maassa työskentelevät? Kuljettaminen on paljon 37 muutakin kuin ajamista Taitajat näyttivät Taitaja2014-kisassa Lahdessa Pekka Loukola selvittää 39 ympäristöyritysten jäsenpotentiaalia SKAL:iin lisää jäseniä lakkautettavasta Ympäristöyritysten Liitosta? Volvo koeajokiertue 2014 40 Kerralla kaikki kokeiltavana Rekkarahtimukavuutta 42 ranskalaisittain Kuljettajaystävällinen Renault lisää suosiotaan JOKA NUMEROSSA: SKAL ajassa 46 61 Onnea 60 Svensk resume 62 65 16 18 20 5
Toukokuu Toukokuun lopulla viimeiset muuttolinnut, niiden joukossa tervapääsky, saapuvat Suomeen. 11.5. Äitienpäivä 12.5. J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä 18.5. Kaatuneitten muistopäivä Muista ilmoittautua ajoissa koulutuksiin! www.skal.fi/koulutus Europarlamenttivaalit Vaalipäivä on Suomessa sunnuntai 25.5. Ennakkoäänestys 14. 20.5. www.vaalit.fi Asiaa eurovaaleista tämän lehden sivuilla 24 31. Puunkuormauskilpailukierros jatkuu 5.5. 6.6. 10.5. Helsinki City Run puolimaraton 21,1 km:n lenkillä tyyli on vapaa, juosten tai hölkäten! Huomio! Kuorma-autonkuljettajilla tulee olla voimassaoleva ammattipätevyys 10.9.2014. Enää 4 kuukautta aikaa, joten toimi! Ammattiautoilija 50 vuotta sitten: Yhdeksänvuotias rhesus-apina Johnnie Schmidt on virallisesti hyväksytty maataloustyöläiseksi australialaisella farmilla. Johnnien isäntä saa vähentää veroilmoituksessaan 40 puntaa Johnnien ylläpidosta. Mieluisinta Johnnielle on Fordson-traktorin ajaminen. Tosin se ei saa ohjata sitä, mutta se on oppinut käynnistämään ja pysäyttämään moottorin. Apinan teknilliset taipumukset ovat suorastaan uskomattomat. Se ei koskaan paina starttinappulaa ennen kuin se on tarkistanut, että vaihde on vapaalla. Käynnistettyään moottorin se salamannopeasti ryntää ohjaajan paikalle ja tarttuu ohjauspyörään. Kuljetusyrittäjä 5/2014 postitetaan 30.6. Ilmoitusten aineistopäivä 16.6. Teema: Energiatehokkuus Kuljetus Yrittäjä 6 Jos et pidä jostain, muuta se. Jos et voit muuttaa asiaa, muuta asenteesi.
i Ajankohtaista Mestaruus ratkeaa FinnMetkossa elokuussa Suomen parasta puunkuormaajaa etsitään 29. kerran Vuoden 2014 kilpailukaravaani starttasi taipaleelleen Vehon uudesta hyötyajoneuvokeskuksesta Pirkkalasta maaliskuun viimeisenä päivänä. Karsintakilpailuja järjestetään tänä vuonna yhteensä 27 paikkakunnalla, viimeisenä kohteena on Haapamäki kesäkuun 6. päivänä. Olli Blomberg Yksi ensimmäisistä aloituspäivän osanottajista oli MKY:n hallituksen varapuheenjohtaja Hannu Lamminen, tässä omaan suoritukseensa ankarasti keskittyneenä; loppuajalla 7:28 sijoitus oli 11. Tampereen osakilpailun 35 karsijasta. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n yhteistyökumppaneineen vuosittain järjestämä Puunkuormaajamestari-kilpailu sai alkunsa vuonna 1986, kun kuorma-autoliikenteen 50-vuotisjuhlatapahtumaan Espoon Otaniemessä tarvittiin jokin tavallisuudesta poikkeava ohjelmanumero suuren yleisön mielenkiintoa herättämään. Sen piti olla kertatapahtuma, mutta yleisö- ja osanottajamenestyksen innoittamana me emme vain osanneet lopettaa, totesi tapahtuman järjestelyissä alusta lähtien mukana ollut Hiab Suomen myyntipäällikkö Arto Moilanen. Johtaja Juha Ruotsalainen Veho Hyötyajoneuvoilta totesi olevansa ylpeä siitä, että Veho on vuodesta 2009 saanut kunnian olla mukana järjestelyissä ajoneuvokalustosta vastaavana osapuolena. Nyt kiertueella mukana olevat Mercedes-Benz -autot Jyki-perävaunuineen ja Alucar-varusteluineen edustavat sitä puunkuljetusalan uusinta tekniikkaa, johon uudet entistä korkeammat yhdistelmämassat ovat kehitystä ohjanneet. SKAL ry:tä ja sen erikoisjärjestöä Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:tä starttipäivän lehdistötilaisuudessa edustaneet MKY:n toiminnanjohtaja Kari Palojärvi ja hallituksen varapuheenjohtaja Hannu Lamminen painottivat tällä suoritealalla toimivien kuljetusyrittäjien vielä uskovan oman alansa toimintaedellytyksiin, vaikka monia arkipäiväistä toimintaa hankaloittavia tekijöitä esiintyykin. Esimerkiksi kuluvana talvena on ollut vasta kolme kelirikkoa. Uusia massojakaan ei kaikkialla ole päästy soveltamaan teiden ja siltojen painorajoitusten vuoksi, joten metsäteollisuuden tavoittelema hyöty on ainakin osittain vesittymässä. Samalla kuljetusyrittäjille koituu ylimääräisiä kustannuksia. Toivottavasti tämänkertainen kisakiertue kuitenkin osaltaan herättää mielenkiintoa alaa kohtaan. Uusia kuljettajia tarvitaan nyt ainakin 300, eikä viimeksi päättyneeltä opintokaudelta alan oppilaitoksista valmistunut kuin 15 puuyhdistelmän kuljettajaa, Palojärvi totesi. Tämän lehden ilmestyessä jäljellä on vielä 18 karsintakilpailua, joissa halukkaat voivat käydä kokeilemassa rahkeitaan finaalipaikkaan. Loppukilpailu käydään Jämsässä lauantaina 29.8. FinnMetko 2014 -messujen toisena näyttelypäivänä. Lisätietoja: www.skal.fi, www. cargotec.fi, www.vehotrucks.fi. www.finnmetko.fi. Lastattavien tukkinippujen tasaaminen lyömällä on jo lähes vakiintunut tapa finaalipaikkaa tavoittelevien ammattilaisten keskuudessa. Näennäisestä helppoudestaan huolimatta tämä kikka vaatii nosturin käyttövipujen täsmällistä ja yhtäaikaista hallintaa. 8
iiro.lehtonen@skal.fi Toimitusjohtajalta Äänestä eurovaaleissa äänesi ratkaisee! Europarlamenttivaalit järjestetään 25. toukokuuta, jolloin valitaan viidettä kertaa Suomen edustajat parlamenttiin. Suomalaisia ehdokkaita on kaikkiaan 251. Äänemme ratkaisevat sen, ketkä 13 europarlamentaarikkoa edustavat meitä seuraavat viisi vuotta. Kun parlamenttiin valitaan 28 jäsenmaasta kaikkiaan 751 ehdokasta, on ensiarvoisen tärkeää, että valituksi tulevat parhaimmat suomalaiset. Sellaiset, jotka toimivat EU:ssa aktiivisesti ja rohkeasti kotiinpäin vetäen, kun on sen paikka. SKAL:lla on omat EU-vaaliteemat ja kirkas tavoite. Tarvitsemme EU-parlamentin liikennevaliokuntaan TRANiin suomalaisen mepin yhteiskuntamme, yrittäjyyden ja elinkeinoelämämme puolestapuhujaksi ja vienninedistäjäksi. Kaikki maanteiden tavaraliikenteen lukuisat, komission laatimat säädösehdotukset käsitellään ja viimeistellään TRANissa (Committee on Transport and Tourism). Tämä tapahtuu esittelijäksi eli raportööriksi valitun mepin johdolla. Raportööri esittelee valiokunnan mietinnön myös täysistunnolle, joka lopullisesti äänestää säädösehdotuksen hyväksymisestä koko parlamentin voimin. Kun liikennevaliokuntaan kuuluu 48 jäsentä, saa yksikin aktiivinen suomalainen äänensä hyvin kuluviin meille tärkeiden asioiden valmistelussa. Ja kuskin paikalle raportööriksi voi tulla valituksi vain TRANin jäsen. SKAL aloitti EU-edunvalvonnan jo vuonna 1997. Olemme tehneet hyvää, tiivistä yhteistyötä jokaisen suomalaisen europarlamentaarikon kanssa. Tunnemme heidät ja tiedämme, miten ja milloin kussakin asiassa olemme yhteydessä europarlamentaarikoihin ja heidän avustajiinsa, ja tiedämme, mitä toivoisimme heidän tekevän. Seitsemässätoista vuodessa kokemuksia on karttunut kantapäänkin kautta. Tänään edunvalvontaverkostomme kattaa koko EU:n lainsäädäntöprosessin, eikä meitä päästä yllättämään EU-säädöksillä. Olemme saaneet myös paljon kehuja omasta EU-edunvalvonnastamme monelta nykyiseltä ja aiemmalta europarlamentaarikolta. Tältä kokemuspohjalta rohkenen itsekin todeta, että tuloksekas EU-edunvalvonta on tiimipeliä parhaimmillaan. Tarvitsemme parlamenttiin Suomi-hiileen puhaltajia, joiden kanssa pistämme Suomi-lipun liehumaan oikealla asenteella ja vahvalla yhteistyöllä. Yksin suomalaisin voimin se ei onnistu. Mököttäjää, joka nauttii olla yksin ja vain moittii tehtyjä päätöksiä, emme parlamenttiin kaipaa. Europarlamentaarikkomme tulee olla vahva tiimipelaaja ja karismaattinen vaikuttaja omassa taustaryhmässään sekä neuvottelutaitoinen ja sosiaalisen soluttautumisen mestari muiden taustaryhmien ja toisten jäsenmaiden meppien kanssa. Äänestä eurovaaleissa äänesi ratkaisee! Iiro Lehtonen 15
Erkki Savikon ajokokemuksella on helppo eläytyä muistelemaan hetkiä matkan varrelta. Kuulijakin voi aavistaa, miltä tunturissa tuntui kun kärry heilahteli käärmeenä perässä, silloin kun ei vielä ollut ABSjarruja. Pohjoisen olosuhteet vaativat kuljettajilta paljon Transport Savikko Yhtiöt Oy on 60-vuotias perheyritys, joka toimii Baltian ja Pohjoismaiden alueella. Käytössä on 50 omaa ja 90 yrityksen lukuun ajavaa yksikköä. Yrityksessä panostetaan henkilöstöön ja toiminnan kehittämiseen. Ulla Eskelinen Yhtiöllä on Kempeleellä, Oulun kainalossa kolmen hehtaarin tontti, jonka laidoilla kohoavat uudet terminaali- ja varastotilat, kuljettajien katetut autopaikat ja toimistorakennus. Laajassa pihassa seisoo muutama auto varusteltavina lähtöön tai juuri matkalta palanneina. Toimitusjohtaja Erkki Savikko kertoo, että vain joulun aikaan piha oli täynnä kalustoa, muulloin käyttöaste on hyvä. Elämän kovin urakka Kempeleellä uutuuttaan hohtavat tilat on otettu käyttöön marraskuussa 2013. Vuokralaisia tontilla ovat muun muassa Wetteri Power Oy ja E. Helaakoski Oy. Wetteri hoitaa Savikon autojen pienemmät huollot ja rengastyöt, Helaakoski puolestaan tarjoaa nostopalvelut. Viisi vuotta tuli kerralla ikää lisää tämän kaksivuotisen rakennusprojektin aikana, Erkki nauraa. Erkki piirsi itse alkuperäisen suunnitelman ja ammattilainen teki sitten tarvittavat lujuuslaskelmat ja muut yksityiskohdat. Muilta osakkailta meni usko rakennusprojektiin moneen kertaan, mutta Erkki puursi vakaasti eteenpäin. Pellolta ajettiin ensin kunttamaa pois ja sitten tilalle tuotiin soraa ja sepeliä. Elementit Erkki osti käytettyinä ja löysi myös hyvän asennusfirman, joka toteutti niistä hänen suunnitelmansa. Tilat ovat toimivat, hyvin ilmastoidut ja tilavat niin terminaalin, toimiston kuin kuljettajien sosiaalitilojen puolella. Metsästä pikitielle Veljekset Eero ja Lauri Savikko aloittivat vuonna 1948 puutavaran ajon Oulussa. Metsästä pikitielle siirtymisen jälkeen asiakaskunnan ovat muodostaneet pääosin teräs- ja rakennusteollisuus, maataloustuottajat ja huolitsijat. Kalusto on nykyisin sangen monipuolista, ja kuormien jalostamiseen kiinnitetään paljon huomiota. Esimerkiksi teräskuorman päälle lisätään kevyttä tavaraa, eli täysillä kuormilla ajetaan. Yrityksen kuljetuksista 70 % on ulkomaanliikennettä. Kohdemaita ovat Ruotsi, 16
Lue lisää SKAL:n edunvalvontavoitosta sivulta 23. Moduuliliikenteen käytön säilyttäminen rajaa ylittävässä liikenteessä on yritykselle tärkeää. Savikolla on käytössä kolme uusien kantavuuksien mukaista 76 tonnin paripyörillä varustettua 9-akselista yhdistelmää. Ruotsin havittelemiin 74 tonnin painoihin valmistaudutaan lisäämällä teliakseleita ainakin kymmeneen yhdistelmään ennen vuoden vaihdetta. Norja, Tanska ja Eesti. Venäjän liikenteestä luovuttiin 1990-luvun lopulla, mutta täysin poissuljettu sekään suunta ei tulevaisuudessa ole. Eeron lapsista yhtiössä työskentelevät toimitusjohtaja Erkki Savikko, talouspäällikkö Leena Aarnio ja kaluston kunnossapidosta vastaava Esko Savikko. Laurin lapsista mukana ovat kuljetuspäällikkö Jari sekä Tanskan ja Norjan kuljetuksista vastaava Juha. Heidän jälkikasvustaan mukana toiminnassa on jo neljä nuorta. Rekkahotellit ja tiemaksut tarpeen Erkillä on kehitysajatuksia kuljetusolosuhteiden parantamiseksi: Suomeen ja Ruotsiin tarvitaan lisää vartioituja rekkahotelleja, joissa kuljettaja voi pesettää kalustonsa sekä ruokailla ja yöpyä turvallisesti. Tällaisista paikoista olem- Transport Savikko Oy me myös valmiita maksamaan, hän toteaa. Tiestömme kunnossapito tulisi rahoittaa tiemaksuilla. Suomessa pitäisi periä tiemaksuja kaikilta. Silloin maksajia olisi enemmän ja yksittäisen maksajan osuus pienenisi. Nykyisen dieselveron ja autojen maahantuontiveron voisi silloin poistaa. Ajan saatossa tämä parantaisi myös nykyistä heikkoa henkilöautokantaamme, Erkki lisää. Juuret: vuodessa 1948 Kotikunta: Kempele Omistajat: Leena Aarnio, Erkki, Juha, Esko ja Jari Savikko Palvelut: koti- ja ulkomaanliikennettä Pohjoismaissa ja Baltian alueella Henkilökunta: 70 henkilöä Kalusto: 50 omaa ajoneuvoa, 90 yhteistyökumppanien yksikköä Ei uhkarohkeille eikä pelokkaille Pohjoisessa tiet ovat jyrkkiä ja yllättäviä vaaratilanteita sattuu. Kuljettaminen seudulla ei sovellu aroille eikä tyhmänrohkeille. Uusien kuljettajien on oltava päteviä. Heidän kannattaa hankkia oppia kokeneiden kuljettajien kisällinä, ennen kuin he voivat lähteä esimerkiksi talvikeleillä Norjaan. Tällaista työntekijähautomoa Erkki suosittelee lämpimästi muillekin. Tervetullutta olisi, jos tälle toiminnalle saisi myös koulutustukea. Työharjoittelussa olevien ruokailumahdollisuuksia tulisi myös parantaa. Ammattioppilaitoksissa heille on luvattu päivittäin ateria koululla. Kun he ovat työharjoittelussa, pitäisi heille maksaa päivärahaa ruokailua varten. Asiakkaiden toiveita kuunnellen Savikolla halutaan palvella asiakkaita monin tavoin. Kuljetuskalusto varustetaan erikoistarpeisiin ja siitä huolehditaan hyvin. Moduuliliikenteen käytön säilyttäminen rajaa ylittävässä liikenteessä on yritykselle tärkeää. Lisää kalustoa uudistetaan parhaillaan uusien mittojen ja massojen mukaisiksi. Kuljettajat ovat ammattitaitoisia ja henkilökunnan pirteät, keskustelevat aamupalaverit tekevät arkisista päivistä luovia ja vilkkaita. Kaikki nämä yhdessä ammattitaitoisen ja luotettavan henkilökunnan kanssa takaavat palvelun tasokkuuden jatkossakin. Rakensimme hiljattain asiakkaan vaatimuksesta myös yrityskohtaisen riskienhallintajärjestelmän SKAL suoritealat ry:n Risto Jaakkolan kanssa. Risto vietti Katja Savikko-Rönnin, yhden ajojärjestelijän ja kahden kuljettajan kanssa kaksi päivää suunnitelmaa hioen, Erkki kiittää jäsenpalvelua. 17
Aktivisti ympäristönsuojelutoiminnassa Katja Erkintytär Savikko-Rönn työskentelee Transport Savikko Yhtiöt Oy:n taloushallinnossa. Hän huolehtii sisarensa kanssa myös polttoainekustannusten ja päästöjen seurannasta. Liityimme vuonna 2008 ensimmäisten joukossa tavarankuljetusten energiansäästösopimukseen ja otimme käyttöön silloin kehitetyn energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä Emistran. Myöhemmin kaluston kulutus- ja päästötiedot siirrettiin nykyiseen PIHI-seurantajärjestelmään, Katja kertoo. Yrityksessä on noudatettu energiatehokkuussopimuksen tavoitteita vähentää päästöjä vähintään 1 %:n verran vuodessa. Polttoainekustannusten seurantaan käytetään omaa Excel-pohjaista järjestelmää. Se on Katjan ja Erkin mielestä vielä tarkempi kuin autojen omat seurantaohjelmat. Excelistä tiedot siirretään kerran kuussa helposti PIHI-järjestelmään ja PIHIstä tulostetaan isojen asiakkaiden, kuten esimerkiksi terästeollisuuden, haluamat energiatodistukset. Nyt olemme aloittaneet automaahantuojan kanssa myös kuljettajakohtaisen kokeilun, jossa maahantuoja ja kuljettaja seuraavat polttoaineen kulutusta ja ajotapaa. Maahantuojan edustaja ottaa yhteyttä suoraan kuljettajaan ja kyselee, miksi on näin paljon ajotapavirheitä, tai kehaisee puhtaasta ajosuorituksesta. Kuljettajat ovat olleet kiinnostuneita tästä itsekontrollista ja kilpailevat jopa keskenään suorituksistaan. Kuljetuskaluston hiilijalanjälki ei ole niitä kaikkein keveimpiä, mutta käytämme mahdollisimman uutta kalustoa, joissa on viimeisten päästövaatimusten edellyttämät moottorit, Erkki summaa. Teemme parhaamme ympäristöasioiden huomioimiseksi kiihtyvän ilmastonmuutoksen keskellä, Katja Savikko-Rönn toteaa. 18
Valtion virallinen jonglööri Brysselissä Päivi Wood on puolustanut Suomen kantoja EU-edustustossa nyt reilut kolme ja puoli vuotta. Aktiivisesti ja ennen kaikkea rakentavasti toimien saamme Suomen huolenaiheita nostettua käsittelyvaiheessa esiin ja epäkohdat korjattua. 20
Maantieliikenteestä vastaava EU-edustuston erityisasiantuntija Päivi Wood puolustaa Suomen valtioneuvoston kantaa EU-päätöksenteossa. Työ vaatii hyviä istumalihaksia, pitkää pinnaa ja taktikointitaitoja. Teksti ja kuvat Heli Satuli Että näkyvätkö EU-vaalit? Vielä kysyt kyllä vain ja konkreettisesti! Päivi Wood naurahtaa. Alkuvuosi on ollut liikennesektorista Suomen pysyvässä EU-edustustossa vastaavalle Woodille kiireisempi kuin koskaan. Syy on yksinkertainen. Jäsenmaista koostuvan neuvoston työryhmien on saatava lähes kaikki käsittelyssä olevat lainsäädäntöhankkeet valmiiksi europarlamentin viimeiseen täysistuntoon. Sitten koittaa vaalitauko ja istuvien meppien ja EU-komission komissaarien kausi päättyy. Ihmisluonto tunnetusti saa asiat tehokkaimmin valmiiksi vasta silloin, kun on pakko. Tämä pätee ainakin 28:n jäsenmaan yhteiseen EU-päätöksentekoon. Seitsemän hankkeen kevät Ratkaisuvaiheessa ovat parhaillaan monet Kuljetusyrittäjän lukijoillekin tutunkuuloiset lainsäädäntöpaketit. Maantieliikenteen ohella merenkulusta ja muista liikenneasioista vastaava Wood on vääntänyt työryhmissä sopua liikenteen vaihtoehtoisista polttoaineista, satamapolitiikasta sekä tietenkin rekkojen mitoista ja massoista. Rekkadirektiivissä saatiin torjuntavoitto parlamentissa. Sen sijaan neuvostossa neuvottelut ovat edelleen kesken. Näillä näkymin Suomi saa jatkaa moduulirekoilla liikennöintiä yli jäsenmaiden rajojen, mutta komissio arvioi liikenteen vaikutukset perusteellisesti ja palaa asiaan vuonna 2016. Asiaan saataneen vahvistus kesäkuun lopussa. Äskettäin pääsimme yhteisymmärrykseen liikennekelpoisuuspaketista. Suomen näkemys oli, ettei kaksipyöräisiä ajoneuvoja sisällytetä EU-tason katsastussäännösten piiriin ja saimme kantamme pitkällisten neuvotteluiden jälkeen läpi, Wood toteaa. Aktiivisuus kannattaa aina Ensisilmäys nuorekkaasta tennarijalkaisesta Woodista ei kerro kaikkea. Tänään on erittäin harvinainen kokoukseton toimistopäivä, sillä muutaman korttelin päässä Euroopan valtionpäämiehet pitävät parhaillaan huippukokoustaan, erityisasiantuntija huomauttaa. Wood tunnetaan Brysselissä ennen kaikkea sinnikkyydestään ja asiantuntevuudestaan. Tieliikennesektori oli Woodille tuttu jo ennestään, sillä hän työskenteli maantieliikenneosastolla liikenne- ja viestintäministeriössä. Ennen Brysseliin siirtymistä hän toimi merenkulkulaitoksen kansainvälisten asioiden päällikkönä. Wood on ehtinyt puolustamaan Suomen kantoja EU-edustustossa nyt reilut kolme ja puoli vuotta. Aktiivisesti ja ennen kaikkea rakentavasti toimien saamme Suomen huolenaiheita nostettua käsittelyvaiheessa esiin ja epäkohdat korjattua. Äänensä on saatava kuuluviin. Tänne ei voi tulla vain istumaan kokouksissa ja kirjoittelemaan muistioita, Wood alleviivaa. Kollegat ja yhteistyökumppanit luonnehtivat Woodia jämäkäksi, mutta rennoksi, aikaansaavaksi ja nopealiikkeiseksi. Hän ajaa aktiivisesti Suomen etua ja osaa laittaa vastapuolen tiukoille, yksi heistä luonnehtii. Päivi Woodin päivä Kuukaudesta kolmeen vuoteen Mielikuva paperinmakuisesta virkamiestyöstä karisee viimeistään, kun Wood kertoo työnsä arjesta. Se kuulostaa paikoitellen jännityselokuvalta muistioiden kirjoituksella kuorrutettuna. Tehtävän hoitaminen kysyy valtavasti vuorovaikutustaitoja ja psykologista silmää. Neuvottelut muiden jäsenmaiden kanssa ovat jatkuvaa asioiden tärkeysjärjestykseen laittamista, järkevien ulostulojen pohtimista ja uusien kompromissien hakua, Wood kuvailee. Wood muistuttaa, että komission esitysten sisältö ja ennen kaikkea niiden painoarvo Suomen kannalta tietysti vaihtelevat. Jokainen lainsäädäntöhanke ei vaadi vaikeita neuvotteluita. Joskus komission esitys ei aiheuta intohimoja missään jäsenmaassa eikä europarlamentissa. Silloin neuvoston työryhmät, samoin kuin parlamentti, saattavat käsitellä sen läpi kuukaudessa. Mutta toiset vaativat jopa kolme vuotta. Jokaisella jäsenmaalla on kussakin lainsäädäntöesityksessä usein omat ongelmakohtansa. Woodin mukaan on saatava selville, mikä heille on aidosti kynnyskysymys ja mistä asioista he ovat puolestaan valmiita joustamaan. Wood taktikoi, missä vaiheessa ja kuinka jääräpäisesti Suomen ongelmakohtia kannattaa tuoda esiin. Ennen kuin vaatii muutosta, on myös varmistettava tarpeeksi monen maan tuki ehdotukselleen. Yksi asia on Brysselissä varmaa, sanomalla vain ei, häviää neuvotteluissa varmasti, Wood summaa. Klo 8.30 Tapaamisia järjestöjen, yritysten tai lobbaritoimistojen edustajien kanssa ajankohtaisista asioista. klo 10 13 Neuvoston työryhmäkokous. klo 13 15 Lounastauko: Eri jäsenmaiden kollegoiden ja EU-komission virkamiesten tapaamisia. klo 15 18 Neuvoston työryhmien kokoukset jatkuvat. klo 18 20 Raportointi kuluneesta päivästä Suomeen ministeriöön, ohjeet seuraavan päivän työryhmiin sekä juoksevia asioita ja sähköposteihin vastaamista. Usein myös edustustoon tulevien vieraiden vastaanotto. 21
Normaalisti liikenne seisoo EU-edustuston kadulla. Nyt huippukokouksen turvallisuusjärjestelyt ovat ajaneet autot muualle. Päivi Wood päihittää liikenneruuhkat kävelemällä työpaikalleen. Kuuntelua, kyynärpäitä ja kompromisseja Näin muodostuu Suomen kanta kuvitteelliseen direktiiviesitykseen 1. EU-komission virkamiehet kirjoittavat direktiiviesityksen rekoissa sallittujen renkaiden koosta. Esitys hyväksytään komissaarien kokouksessa ja julkistetaan. 2. Liikenne- ja viestintäministeriö Helsingissä vastaanottaa direktiiviesityksen. 3. Ministeriö aloittaa lausuntokierroksen. Kaikki asianosaiset tahot voivat toimittaa mielipiteensä. SKAL lausuu omat huolensa. 4. Ministeriö käy läpi järjestöiltä ja muilta osapuolilta saamansa lausunnot. Viimeistään tässä vaiheessa Brysselissä alkavat epäviralliset tunnustelut, miten muut maat suhtautuvat komission esitykseen. 5. Ministeriö lähettää direktiiviesityksestä U-kirjeen eduskunnalle. Asiasta vastaava liikennevaliokunta kuulee ulkopuolisia asiantuntijoita ja valmistelee oman lausuntonsa direktiivistä. Jos tilanne Brysselissä muuttuu oleellisesti neuvottelujen kuluessa, ministeriö lähettää eduskunnalle jatko-u-kirjeen informoidakseen kansanedustajia. 6. Nyt on yhteenvedon aika. Lausuntojen ja liikennevaliokunnan kannan pohjalta valtioneuvosto muodostaa Suomen kannan direktiiviesitykseen. 7. Suomen kanta muodostaa selkärangan kaikkeen toimintaan Brysselissä. 8. Brysselissä Suomen EU-edustuston asiantuntija analysoi, miten neuvottelut tulisi hoitaa, mitä direktiiviesityksestä olisi saatava pois ja mitä on saavutettava, jotta Suomen kanta toteutuu. 9. Jäsenmaiden asiantuntijoista koostuvan neuvoston työryhmä aloittaa. Ensin käydään läpi esityksen helpoimmat kohdat kunnes jäljelle jäävät vaikeat kiistanalaisuudet. Kompromisseja etsitään. Suomi vaikuttaa muiden jäsenmaiden lisäksi myös komissioon neuvottelujen kuluessa, jotta esityksessä oleva huolenaihe korjattaisiin. Samoin europarlamentin ja neuvoston edustajat käyvät koko prosessin ajan neuvotteluita. 10. Lopulta kompromissi löytyy ja neuvoston kanta direktiiviesitykseen on valmis. Europarlamentti äänestää neuvoston kannasta täysistunnossa. EU:n lainsäädäntö tulee hyväksytyksi, kun europarlamentin ja neuvoston välillä on yhteisymmärrys ehdotuksen sisällöstä. 22
Rekkadirektiivin tie EU-uunista ulos Suomi voi saada tavoitteitaan läpi EU:ssa tehokkaalla edunvalvonnalla ja verkostoyhteistyöllä. Siitä on loistava esimerkki niin sanottu rekkadirektiivi. Rajanylittävän moduuliliikenteen jatkuminen on suuri voitto Suomen maantiekuljetusalalle ja vientiteollisuudelle. SKAL:lle päätös on merkittävä edunvalvontavoitto. anneli similä Kevät 2013 Komissio antaa EU-parlamentille direktiiviesityksen Esityksen mukaan ne jäsenmaat, jotka sallivat kansallisesti moduulien käytön tieverkollaan, voivat kahdenvälisesti sallia myös niiden ylittävän yhteisen rajansa. Komission esityksessä ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, koskeeko salliminen moduulipituuden (25.25 m) lisäksi myös yli 40 tonnin kokonaispainoa. SKAL kutsutaan ainoana Suomesta mukaan komission työryhmään (DG MOVE). Jörg Leichtfried S & D -ryhmästä nimitetään parlamentissa asian raportööriksi. EPP-ryhmästä varjoraportööriksi nimitetään Petri Sarvamaa. Myös neljä muuta varjoraportööriä eri poliittisista ryhmistä nimitetään. SKAL kutsutaan ainoana pohjoismaista mukaan komission työryhmään (DG MOVE). Syksy 2013 Käänne: Direktiivin käsittely parlamentissa saa käänteen, joka uhkaa kieltää Pohjoismaissa ja Hollannissa liikenteessä olevat moduuliyhdistelmät SKAL tekee tiivistä yhteistyötä ministeriön, virkamiesten, Suomen EU-edustuston ja parlamenttiedustajien kanssa. SKAL tekee laskelmia moduulien käyttökiellon vaikutuksista Suomelle ja kuljetusyrityksille: Suomen ulkomaankaupalle kymmenien miljoonien lisälasku ja 15-20 % suuremmat hiilidioksidipäästöt. Petri Sarvamaa käy lähes päivittäin keskusteluja Leichtfriedin ja muiden keskeisten meppien kanssa. SKAL:n ja erityisesti Pasi Moision kanssa Sarvamaalla on jatkuva, tiivis yhteys. SKAL on mukana keräämässä 14 eurooppalaisen elinkeinoelämää ja kuljetusalaa edustavan järjestön nimet parlamentin liikennekomitealle osoitettavan vetoomuksen taakse. Joulukuu 2013 Uhka moduulien kieltämisestä rajanylittävässä liikenteessä kasvaa edelleen EU-parlamenttiedustajat tekevät yli 300 muutosesitystä direktiiviin. Jörg Leichtfried vastustaa moduuliyhdistelmiä kiivaasti. Raideliikenneväellä on omat perusteensa vastustukseen: Rahtiliikenne siirtyisi kiskoilta maanteille ja teiden liikenneturvallisuus vaarantuisi. SKAL lisää painetta moduulien rajanylittävän liikenteen säilyttämiseksi. Tammi-helmikuu 2014 Asian käsittely neuvoston työryhmässä alkaa komission esittelyllä 16.1. ja jatkuu 23.1. ja 29.1. Komission työryhmän (DG Move) kokoukset jatkuvat ja Pasi Moisio osallistuu niihin Suomen ainoana edustajana. Hän tapaa lähes kaikki Suomen meppiedustajat henkilökohtaisesti ja vie heille viestiä moduuliliikenteen säilyttämisen tärkeydestä. Tiivistä ja jatkuvaa yhteydenpitoa muiden suomalaisten, pohjoismaisten, hollantilaisten ja brittijärjestöjen kanssa rivien tiivistämiseksi ennen äänestystä. Edunvalvontavoitto SKAL:lle! 18.3.2014 Parlamentin liikennevaliokunnalta myönteinen äänestyspäätös EU-parlamentin liikennevaliokunta tekee myönteisen päätöksen moduuliyhdistelmien käytöstä rajanylittävässä liikenteessä. Asia menee vielä parlamentin täysistuntoon. Komissio laatii raportin vuoteen 2016 mennessä niistä vaikutuksista, joita moduulien käytöstä koituu rajat ylittävässä liikenteessä. 15.4.2014 Myönteinen tulos myös EU-parlamentin täysistunnon änestyksessä Euroopan parlamentti vahvistaa päätöksellään moduuliliikenteen jatkumisen: 606 puolesta, 54 vastaan, tyhjiä 12. Iso työ, hieno tulos! Mikä on raportööri? Raportööri tarkoittaa esittelijää Euroopan parlamentissa. Parlamentin jäsenet valitsevat keskuudestaan raportöörin silloin, kun joku parlamentin valiokunnista on saanut tehtäväkseen laatia mietinnön komission lainsäädäntöehdotuksesta tai muusta asiakirjasta tai aiheesta. Raportööri johtaa mietintönsä valmistelua parlamentissa. Hän perehtyy komission ehdotukseen, tapaa asiantuntijoita ja ehdotuksen kohderyhmiä. Hän keskustelee edustajakollegoidensa kanssa valiokunnassa poliittisessa ryhmässään sekä määrittelee poliittisen linjan, jota hän suosittelee asiassa seurattavaksi. Mikä on varjoraportööri? Varjoraportööri vastaa yhden yksittäisen poliittisen ryhmän kannan muodostamisesta asiaan. 23
Euroopan parlamenttivaalit Äänestyspäivä 25.5. Ennakkoäänestys 14. 20. 5. 24
Suomi valitsee toukokuussa Euroopan parlamenttiin 13 edustajaa, jotka vastaavat noin 1,7 prosenttia 751 parlamentin jäsenestä. Mitä vähemmän jäsenvaltiolla on edustajia, sitä merkityksellisempi on kunkin henkilökohtainen panos. SKAL kysyi 144 ehdokkaalta heidän asenteistaan ja kiinnostuksestaan liikennekysymyksiin. Runsas kolmannes eli 48 meppiehdokasta vastasi. Se on paljon ajatellen kymmeniä vaalikoneita, joita ehdokkaille tarjotaan. Työryhmä: Heini Polamo, Anneli Similä, Jaana Sivén Ehdokasasettelu on ennennäkemätön, sillä joukossa on parikin ministeriä ja muita päivänpolitiikan kovia nimiä. Parlamenttipaikkojen suurta suosiota selittää useampi tekijä: EU:n valta jäsenvaltoihin nähden on kasvanut ja Eurooppa itse on muuttunut. Euroopasta on tullut talouskriisin seurauksena haavoittuvaisempi, ja EU-maiden tuotannon ja palveluiden kilpailukyky on kovilla kehittyviltä markkinoilta tulevan tarjonnan rinnalla. Myös poliittisessa ilmastossa on viilenemisen merkkejä. Ukrainan tilanteen tapaiset häiriöt tunkeutuvat yhä lähemmäs Brysseliä. Oli syynä kokemuspisteiden haku, karriäärin töksähtely kotimaassa tai kenties haave pitkästä EU-urasta, liikkeellä on nyt poikkeuksellisen paljon vaikutusvaltaisia politikkoja, joiden omaan tilanteeseen Bryssel näyttää juuri nyt sopivan. Äänestäjän kannattaa miettiä hieman meppiehdokkaiden vaikuttimiakin, mutta ennen kaikkea heidän kykyjään ja motivaatiotaan. EU:n taloushuolien ja maailmanpolitiikan haasteiden vuoksi EU-päättäjiksemme tarvitaan entistäkin tarkemmin seulottu joukko. Tulevaa suuntaa EU:ssa on mietittävä todella tarkkaan. Mitä Euroopan parlamentti tekee? Euroopan parlamentin valta lainsäätäjänä ja rahavirtojen ohjailijana kasvoi vuoden 2009 EU-vaalien jälkeen, kun viimei- Liikennevaliokuntaan nenkin jäsenvaltio ratifioi nk. Lissabonin sopimuksen. Euroopan parlamentti päättää paljosta, muun muassa: EU:n lainsäädännöstä yhdessä Euroopan neuvoston kanssa Budjetista yhdessä Euroopan neuvoston kanssa Kansainvälisistä sopimuksista. Lisäksi parlamentti valitsee ja hyväksyy Euroopan komission sekä sen puheenjohtajan, ja valvoo komissiota. Miten yksittäinen MEP voi vaikuttaa? Vaikka isoilla mailla ja parlamenttiryhmillä on paljon valtaa EU:ssa, myös yksittäiset ihmiset voivat saada paljon aikaan. Mepin on oltava uuttera ja rautainen verkostoituja, jotta saa luotua vaikuttamisessa vaadittavat suhteet. Hänen on pystyttävä ottamaan haltuun monimutkaisia asiakokonaisuuksia ja nähtävä niiden vaikutukset oman maan ja EU:n tilanteeseen. Direktiivejä ja asetuksia muovaavissa työryhmissä ja niitä parlamentille esittelevissä valiokunnissa on hallittava myös laaja kirjo erilaisia toimialoja. Siinä SKAL:n kaltaiset asiantuntijajärjestöt voivat olla suureksi avuksi. Parlamentin jäsenet vaikuttavat muun muassa: valiokunnissa ja poliittisissa ryhmissä niin kutsuttuina raportööreinä ja varjoraportööreinä (ks. sivu 23) epävirallisissa keskusteluissa ja neuvotteluissa sekä vaikuttamalla teksteihin tekemällä kysymyksiä ja aloitteita komissiolle, EU-tason järjestöille ja sidosryhmille toimimalla kotimaassa ja rakentamalla yhteyksiä kotimaan ja Brysselin välille. Uusi parlamentti starttaa kesällä Äänestystulos EU-vaaleista tiedetään viimeistään 26. toukokuuta, ja parlamenttiryhmät kokoavat rivinsä heti kesäkuun alussa. Viimeistään silloin täytyy uusien meppien valita, mihin ryhmään hakeutuvat. Euroopan parlamentti järjestäytyy 1. heinäkuuta ja valitsee puhemiehensä. Puheenjohtajan valinta osuu Yhdysvaltain itsenäisyyspäivään 4. heinäkuuta. Tämän jälkeen asetetaan pöydälle komissaariehdokkaiden nimet. Syyskuussa parlamentti hyväksyy Euroopan komission, joka astuu saman tien virkaansa. Suomen nykyiset mepit: Tarja Cronberg, (Vihreät, Greens/EFA) Sari Essayah (kristillisdemokraatit, EPP) Satu Hassi (Vihreat, Greens/EFA) Liisa Jaakonsaari (SDP, S&D) Anneli Jäätteenmäki (Keskusta, ALDE) Eija-Riitta Korhola (kokoomus, EPP) Riikka Pakarinen (Keskusta, ALDE) Sirpa Pietikäinen (Kokoomus, EPP) Mitro Repo (SDP, S&D) Petri Sarvamaa (Kokoomus, EPP) Hannu Takkula (Keskusta, ALDE) Sampo Terho (Perussuomalaiset, EFD) Nils Torvalds (RKP, ALDE) ei pääse ihan noin vain. Valiokuntapaikkoja tulee auki suhteessa omaan parlamenttiryhmään, ja valiokuntaan mielivien onkin itse aktiivisesti tuotava itseään esille tullakseen huomioiduksi. Kun parlamenttiryhmien puheenjohtajat on valittu, ryhmien pääneuvottelijat neuvottelevat valiokuntapaikoista. Pienimmille ryhmille voi olla tarjolla esimerkiksi valiokuntien varapuheenjohtajan paikkoja. Lisätietoa vaaleista: www. vaalit2014.eu www.pollwatch2014.eu www.electionista.com www.europedecides.eu 25
He pyrkisivät liikennevaliokuntaan Suomi ja erityisesti kuljetusala tarvitsevat jatkossakin väkevän vaikuttajan EU:n liikennevaliokuntaan eli TRAN:iin. Logistisesti haastavassa maassamme liikenne on kiinteämmin kytköksissä kansantalouteen ja kilpailukykyyn kuin monessa keskisen Euroopan maassa. Kyselyymme vastanneesta 48 meppiehdokkaasta poimimme tähän ne, jotka olivat varmoja siitä, että pyrkisivät EU:n liikennevaliokuntaan tullessaan valituiksi. Kyselymme perustui SKAL:n vaaliteemoihin, jotka esittelimme maaliskuun Kuljetusyrittäjässä. Yllättävän moni oli samoilla linjoilla kabotaasin avaamisesta ja polttoaineveron palautusjärjestelmästä. Suomi suunnannäyttäjänä Suomen tulee olla aloitteellinen ammattiliikenteen lainsäädännön uudistamisessa Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Suomi saavuttaa EU:n energiatehokkuustavoitteet liikenteen osalta (9 prosentin energiansäästö vuoteen 2016 mennessä) EU:sta tulee osittain turhaa tai liian tiukkaa säätelyä (esimerkiksi ns. yrittäjäkuljettajan työaikadirektiivi), jota haluan vähentää Rikkidirektiivi on Euroopalle ja Suomelle hyvä asia Teknologiamaana Suomen tulee panostaa merkittävästi logististen järjestelmien kehittämiseen ja tuotteistamiseen Vapaata, mutta vastuullista liikkuvuutta Kuljetuspalveluiden tarjoajan kansallisuus ei ole olennainen asia kilpailutuksessa Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Maamme teollisuuden kannalta kuljetuspalveluiden edullisuus on tärkeintä EU:n vapaan liikkuvuuden ja tehokkaiden sisämarkkinoiden tavoite on Suomelle hyvä asia Kabotaasiliikenne tulisi sallia rajoituksetta Huoltovarmuuden kannalta elinvoimainen kotimainen kuljetuselinkeino on välttämättömyys kaikki 26
Kai Pöntinen, 51 vuotta Lapua Kansallinen Kokoomus Yrittäjä ja kunnallispoliitikko, Koulutus: merkonomi Petri Sarvamaa, 53 vuotta Helsinki Kansallinen Kokoomus MEP, Euroopan parlamentin jäsen Liikenne- ja matkailuvaliokunta Talousarvion valvontavaliokunta, EPP-ryhmän varakoordinaattori Maatalousvaliokunta, varajäsen Ammatti: Toimittaja Mirja Vehkaperä, 38 vuotta Haukipudas Keskusta Kansanedustaja, Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä ympäristövaliokunnan jäsen Ammatti: Luokanopettaja Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Timo Keskitalo, 52 vuotta Helsinki Kristillisdemokraatit Ammatti: Pastori, maahanmuuttajatyöntekijä Maria Tolppanen, 61 vuotta Vaasa Perussuomalaiset Kansanedustaja, Eduskunnan suuren valiokunnan sekä työelämäja tasa-arvovaliokunnan jäsen Ammatti: Toimittaja Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Kari Uotila, 59 vuotta Espoo Vasemmistoliitto Kansanedustaja, Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen Ammatti: Levyseppä Merja Kyllönen, 37 vuotta Suomussalmi Vasemmistoliitto Kansanedustaja, Eduskunnan tarkastusvaliokunnan jäsen Ammatti: Bioanalyytikko Peter Fryckman, 63 vuotta Helsinki Muutos 2011 puolueen ehdokas Ammatti: Liikemies 27
Kilpailukykyä EU:lle ja Suomelle joustavuudella Kansallista logistiikkastrategiaa tulisi kehittää elinkeinoelämän, asiantuntijoiden ja päättäjien yhteistyöllä Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Pienet ensin -periaatteen mukaan sääntely on sovitettava pienten yritysten olosuhteisiin Kannatan polttoaineveron palautusjärjestelmää kotimaisille kuljetusyrityksille Bensiinin ja dieselin verotasojen yhtenäistäminen olisi haitallista Suomen kilpailukyvylle Tavaroiden kuljettaminen Suomessa on liian kallista Kannatan tavaraliikenteen painopisteen siirtämistä teiltä raiteille Raskaan liikenteen kuljettajien ajo- ja lepoaikasäädöksiin tulisi saada joustoa Suomen tieverkko kuntoon EU-rahoituksella ja Vinjet -maksuilla Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Liikenneinfran keskeisten linjausten tulisi kantaa vaalikausien yli Tiehankkeiden elvyttävä vaikutus on vähäinen Kannatan tiemaksujen (esimerkiksi Eurovignette) pikaista käyttöönottoa Suomessa Suomen kannattaa odottaa älyliikenteen tuomia sähköisiä ratkaisuja tiemaksuissa Nykyinen tienpidon taso on riittävä Suomen tulisi aktiivisesti hakea EU-rahoitusta tiehankkeisiin Suomen teollinen kilpailukyky vaatii hyväkuntoisen tieverkon Mitä tiedämme ehdokkaista, entä mitä he tietävät alastamme? Petri Sarvamaa on lyhyen meppikautensa aikana tullut SKAL:lle hyvin tutuksi. Hän on toiminut rekkadirektiivin varjoraportöörinä ja tehnyt ison urakan moduuliliikenteen jatkumiseksi. Sarvamaa on tuttu myös useammalle jäsenyhdistykselle, jotka ovat joko vierailleet Brysselissä tai kutsuneet Sarvamaan kokouksiinsa. Sarvamaan viesti kuljetusyrittäjille: Jatkakaa hyvää suomalaista työtä! Ks. myös sivu 23 ja 52 (rekkadirektiivi-juttu ja erikoisjärjestöjen juttu). Lapuan Kuljetusyrittäjät ry:n sihteeri Jussi Katajamäki kertoo, että ehdokas Kai Pöntinen toimii Lapualla kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Pienellä paikkakunnalla kaikki tuntevat kaikki, mutta Pöntisellä ei tiettävästi ole sen enempää yhteyksiä kuljetusalaan. Pöntisen viesti kuljetusyrittäjille: Jos tulen valituksi Euroopan parlamenttiin, teen itsekin yrittäjänä parhaani suomalaisen kuljetusyrittäjyyden puolesta. Toivon myös MEP Petri Sarvamaalle menestystä vaaliin, sillä hän on tehnyt kuljetusalalle hyviä tekoja. 28
Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Kummiyrittäjä Juhani Kaikkosella on Merja Kyllösestä vain myönteistä kerrottavaa. Vaikka liikenneministerin kiireet ovat verottaneet yhteydenpitoa, Kyllönen on käynyt alueen isommissa kokouksissa ja vastannut aikataulunsa puitteissa viesteihin. Samaa viestiä tulee SKAL:n piiristä laajemminkin: Kyllöstä on nähty runsaasti kuljetusalan tilaisuuksissa, ja häntä on päässyt nykäisemään hihasta ilman suuria seremonioita. Kyllösen viesti kuljetusyrittäjille: Saksan mallin mukainen edunvalvontatyö, jossa kaikkien liikennemuotojen toimijat tekevät yhdessä työtä koko liikennejärjestelmän ja lainsäädännön kehittämisen hyväksi antaisi meidänkin edunvalvonnallemme uutta potkua maalla, merellä ja ilmassa! Merkittävä keino torjua kabotaasia olisi tehdä suomalaisesta kuljetusjärjestelmästä yhdessä tehokas ja asiakkaita luotettavasti palveleva. Ks. myös sivut 30 31. Maria Tolppasen ja Kari Uotilan kummiyrittäjät Åke Hudd ja Jari Virtanen eivät olleet saaneet tuntumaa kansanedustajiinsa vaalikauden aikana. Yhteydenpito on jäänyt Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä valitettavan yksipuoliseksi. Tolppanen on ottanut kantaa tieasioihin ja määrärahoihin pohjalaislehdissä SKAL:n kannalta myönteisessä hengessä. Kari Uotila puolestaan on ollut mukana SKAL:n eduskuntavierailuissa ja logistiikkaseminaareissa, ja on sitä kautta tuttu mies edunvalvojillemme. Uotilan viesti kuljetusyrittäjille: Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston pitkäaikaisena jäsenenä olen saanut paljon tietoa Suomen ja EU:n liikenneasioista. Nyt olen ehdolla europarlamenttiin ja toiveenani siellä on päästä liikennevaliokuntaan vaikuttamaan EU:n liikennepolitiikkaan. Kaikkien ehdokkaiden vastaukset: www.skal.fi/eurovaalit2014 Tolppasen viesti kuljetusyrittäjille: Kuljetusyrittäjät on ajettu ahtaalle. Kabotaasin vapautuminen voi olla lopullinen niitti kannattavuudelle. Eurorekat rikkovat maantiet. Jollei siltoja ja pikkuteitä korjata, loppuu tavarankuljetus. Polttoaineen hinta on käsittämättömän korkea. Jos kortti joutuu kuivumaan saa omistajakuljettaja moninkertaisen rangaistuksen. Trafin koulutukset ovat valtava rasite, ja näen ne osittain rahastuskeinona. Hyttiin nousun ja laskeutumisen opettelu viiden vuoden välein. Omistajakuljettajilta on viety yrittäjävapaus. Tässä vain muutama epäkohta. Timo Keskitalo ja Peter Fryckman eivät ole entuudestaan tuttuja SKAL:n väelle. Mirja Vehkaperän kummiyrittäjä Hannu Mustakangas kiittelee kummilastaan, joka on tosissaan kuunnellut yrittäjää. Lähinnä yrittäjän omat kiireet ovat rajoittaneet yhteydenpitoa: Kun olen ottanut Mirjaan yhteyttä, on vastaanotto ollut aina hyvä. Kävimme isommalla porukalla taannoin eduskunnassa, jossa Mirja ja muutama muu ottivat meidät hyvin vastaan. He kiittivät selkeistä viesteistämme koskien muun muassa ajo- ja lepoaikoja. Vehkaperän viesti kuljetusyrittäjille: Suomen työllisyyden ja kilpailukyvyn edellytys ovat toimivat sekä hyvätasoiset liikenneverkot. En hyväksy Suomen hallituksen 100 miljoonan euron vuosittaista leikkausta perusväylänpitoon. Liika byrokratia ja sääntely EU-tasolta on syönyt kuljetusalan kannattavuutta. Sääntelyä pitää vähentää. Euroopan parlamentissa on lobattava TEN-T rahoitusta Suomeen. Fryckmanin viesti kuljetusyrittäjille: Kustannustaso Suomen liikenteen kannalta on kestämätön. 1) Kotimaiselle tavaraliikenteelle polttoaineen hintatuki 2) Ei uusia veroja tavaraliikenteelle 3) Kotimainen kuljetusliikenne on säilytettävä 4) Ulkomaisille tiemaksu tienhoidon tarpeisiin 5) Ammattikuljettajan tutkinto säädettävä uudelleen 6) Vihreälle pakotuspolitiikalle loppu 7) Jos Suomen etu ja EU:n direktiivi ovat ristiriidassa, on toimittava Suomen edun mukaan 8) Tiemaksut eivät saa koskea ammattiliikennettä 9) Pienet kuljetusliikkeet ovat yhtä tärkeitä Suomen kannalta kuin suuret 10) Minun puolueeni on Suomi. 29
30
Liikenneministerien kapulanvaihto Huhtikuun aurinko täyttää eduskunnan valtiosalin, kun tapaamme entisen ja nykyisen liikenneministerin Kuljetusyrittäjän kuvauksissa. Hetki ennen täysistuntoa on rento ja hyväntuulinen, ja kaksikko pyörittää nauraen näkymätöntä kuorma-auton rattia. Pian ratkeaa, äänestääkö Suomi molemmat liikenneministerinsä Eurooppaan. Merja Kyllönen Luovuitte juuri liikenneministerin tehtävästä. Oliko luopuminen vaikeaa? Politiikassa mikään tehtävä ei ole ikuinen. On ollut hienoa saada tehdä yhteistyötä liikenteen parissa toimivien ihmisten kanssa, joilla on ollut intohimo omaan alaansa. Vaikeinta on luopua päivittäisestä toiminnasta liikenteen parissa näiden ihmisten kanssa. Henna Virkkunen Astuitte juuri liikenneministerin tehtävään. Otitteko tehtävän mielellänne vastaan? Kyllä, tehtävä on minulle erittäin mieluinen. Mitä pidätte liikennepolitiikan suurimpina haasteina tällä hetkellä Suomessa, entä EU:ssa? MK: Suomessa suurin haaste on ehdottomasti perusväylänpidon rahoitus. Jo ennen leikkauksiakin oltiin vaikeuksissa, mutta nyt tilanne on surkea varsinkin alemmalla tieverkolla. Korjausvelka kasvaa kestämätöntä vauhtia. Lisäksi liikenteen päästövähennys- ja energiatehokkuusvaatimukset tulevat haastamaan myös Suomea tulevina vuosina. Euroopassa suurimmat haasteet liittyvät maantie- ja lentoliikenteen ruuhkautumiseen, öljyriippuvuuteen ja ympäristöpuolen päästövähennystavoitteisiin. Myös Euroopan kilpailukykyyn liikenne vaikuttaa merkittävästi ja sitä ei kaikessa päätöksenteossa riittävästi huomioida. HV: Suomessa meillä on haasteena turvata perusväylänpidon rahoitus, vähenevien määrärahojen myötä korjausvelka kasvaa. Tässä on paljon tehtävää. EU:ssa taas ajankohtaisia kysymyksiä on paljon, kuten kabotaasisäädökset, uudet polttoaineet ja EU:n neljäs rautatiepaketti, muutamia mainitakseni. Asioiden suuri määrä ei ole ihme, kun muistaa, että liikenne- ja viestintäministeriön lainsäädännöstä peräti 80 % on peräisin EU:sta. Mihin liikenteen osa-alueeseen Suomen tulisi erityisesti vaikuttaa EU:ssa? MK: Koko logistisen ketjun kilpailukyvyn säilyttäminen on kriittinen asia Suomelle sen vuoksi elänkin toivossa, että jokin kaunis päivä myös suomalainen edunvalvontakoneisto toimii yhtenä rintamana maalla, merellä ja ilmassa. HV: Uuden aloittavan komission työohjelmaan vaikuttaminen on juuri nyt olennaista. Uusi liikennepolitiikka on saatava vahvasti siihen mukaan. Miten kuvaisitte kuorma-autoliikenteen tulevaisuutta Suomessa? MK: Erittäin haastavassa tilanteessa ollaan; kulukehitys on ollut todella raskas viimeisen kymmenen vuoden ajan. Kilpailukykyisellä kalustolla ja toimivalla logistisella ketjulla, jossa jokainen osa huomioi toisensa, myös Suomen kuorma-autoliikenne pärjää. Vaatii myös sen, että Suomen joukkue EU:ssa varmistaa asianmukaiset pelisäännöt, eikä EU:ssa jatketa kabotaasin laajentamista ja katsota läpi sormien kuljettajien työehtojen polkemista. Merja Sinikka Kyllönen, 37 v. Kansanedustaja (vas.) Eurovaaliehdokas Liikenneministerinä 2011 2014. Kotipaikka Suomussalmi. Naimisissa. Ammatiltaan Kyllönen on bioanalyytikko. Hän toimi 2001 Suomussalmella laboratoriohoitajana ja teknisenä apulaisena apteekissa 2002 2007. Kyllönen harrastaa runoilua ja hän on esittänyt runojaan poliittisissa tilaisuuksissa eduskunnan suurta salia myöten. Kyllönen on toiminut liikenneministerinä vuosina 2011 2014. Vasemmistoliitto jättäytyi hallituksesta huhtikuussa 2014, minkä myötä Kyllönen luopui ministerin tehtävistään 4. huhtikuuta 2014. Hän on Suomussalmen kunnanvaltuuston jäsen vuodesta 2000. Eduskuntavaaleissa 2007 Kyllönen nousi kansanedustajaksi Oulun vaalipiiristä saatuaan yli 7 000 ääntä ja valittiin uudelleen 2011. HV: Varsin valoisana, mistään auringonlaskun alasta ei voi puhua. Logistiikka-ala on vahva myös tulevaisuudessa. Pitkien etäisyyksien maassa tarvitsemme ammattitaitoista kuljetusta jatkossakin, pelkän raideliikenteen varassa emme pärjää. Miksi kuljetusyrittäjien kannattaisi äänestää Teitä Euroopan parlamenttiin? MK: Parlamentissa tarvitaan reippaita ja sanavalmiita nuoria suomalaisia naisia, jotka uskaltavat tehdä ratkaisuja Suomen hyväksi. Kun haluatte Suomen edunvalvontaan työtä pelkäämättömän naisen, jonka ei tarvitse hommia harjoitella, niin valintanne on Merja virkaherrojen harmiksi Eurooppaan. HV: Siksi, että haluan vaikuttaa. Minulle on aina ollut politiikassa tärkeintä se, että Suomi ja suomalaiset pärjäävät. Yli puolet Suomen lainsäädännöstä ja jopa 70 prosenttia yrityksiin vaikuttavasta lainsäädännöstä päätetään EU-tasolla. Ei ole samantekevää, kuka suomalaisia EUparlamentissa edustaa. En pyri EU-parlamenttiin valittamaan ja vastustamaan, vaan vaikuttamaan. Henna Maria Virkkunen, 41 v. Kunta- ja liikenneministeri (kok). Eurovaaliehdokas Kotipaikka Jyväskylä. Naimisissa, yksi lapsi. Ammatiltaan Virkkunen on toimittaja ja tutkija Jyväskylän yliopistossa. Koulutukseltaan hän on filosofian lisensiaatti ja valmistelee väitöskirjaa ministereiden eroon johtaneista skandaaleista. Nuorempana Virkkunen on työskennellyt hevostenhoitajana Huittisissa sekä Tanskassa maajoukkueratsujen parissa. Hänellä on kuorma-autokortti. Virkkunen on nykyisen hallituksen kunta- ja liikenneministeri. Hän toimi opetusministerinä Vanhasen toisessa hallituksessa (2008 2010) ja Kiviniemen hallituksessa (2010 2011). Virkkunen on toiminut kokoomuksen varapuheenjohtajana vuodesta 2008. 31
Lauantain lounaan jälkeen kuvaan ehtivät vasemmalta: Matti Tikkala, Hanna Seppä, Seppo Laurila, Heini Polamo, Rune Bodbacka, Ove Blomqvist,Tapio Järvimäki,Inkeri Parkkari, Riitta Koivulahti, Tuija Karppanen, Pekka Käkelä, Kimmo Puntti, Antti Tiippana, Matti Jaatinen ja Jorma Nieminen. Raskaan liikenteen vertaistukihenkilöiden valmennus Auttaminen on kutsumuslaji Raskaan liikenteen vertaistuen aktiiveja kokoontui yhteen Vaajakosken Savutuvan Apajalla 28. 29.3. leppeässä kevätsäässä. Koolla oli 16 vapaaehtoista auttajaa SKAL:n ja Rahtareiden piiristä. Valmentajina ja alustajina oli rautaisia ammattilaisia. Heini Polamo Kuljetusyrittäjä Seppo Laurila soitti raskaan liikenteen vertaistukipuhelimeen 020 345 888 runsas vuosi sitten. Hän oli selviytynyt vakavasta liikenneonnettomuudesta, johon joutui täysin sivullisena, ja oli käymässä läpi perusteellista kuntoutusta. Vertaistukihenkilö oli puhelun saadessaan Jönköpingissä lastaamassa, mutta istuutui kuormalavalle kuuntelemaan kaikessa rauhassa. Puhelusta jäi hyvä tunne. Siinä missä varsinainen ammattiapu tuntui ontuvan, maallikon ja vertaisen antama tuki toimi niin kuin pitikin. Nyt, yli kaksi vuotta tapahtuneesta, Seppo kertoo selviytymisestään vertaistukihenkilöille. Vailla katkeruutta kerrottu selviytymistarina teki voimakkaan vaikutuksen kuulijoihin. 32
Ryhmätyössä vasemmalta Seppo Laurila, Tapio Järvimäki, (oikealla puolella) Jorma Nieminen ja Pekka Käkelä. Seppo Laurilan kohdalla rytisi pahasti ja oli selvää, että hän kuului pelastustöiden päähenkilöihin. Usein käy kuitenkin niin, että jos raskaan liikenteen kuljettaja on vastapuolena onnettomuudessa ja hänellä ei ole vakavia fyysisiä vammoja, häntä ei huomioida kovin nopeasti. Ennen pitkää ensihoitajat tarkastavat hänet ja tiedustelevat myös henkisen tuen tarpeesta. Rutiineihin kuuluu kysyä, mitä on lastina, sillä se liittyy raivaustöiden riskienhallintaan. Samoin poliisi selvittelee rutiiniasiana ajo- ja lepoaikakysymykset sekä puhalluttamiset, vaikka kuljettajaa ei epäiltäisi onnettomuuden aiheuttajaksi. Tämä voi tuntua kuljettajasta raskaalta, kun itsekin on poikkeuksellisessa tilanteessa. Tutkinnallisista syistä tiedot on kuitenkin dokumentoitava. Shokki on kriisin akuutein vaihe Psykiatrinen erikoissairaanhoitaja Janne Säilä kertoo, että shokissa ihminen voi olla sekava tai äärimmäisen rationaalinen toimija ja ylikierroksilla. Kaikki reaktiotavat ovat hyväksyttäviä, vaikka ihminen riehuisi tai kieltäytyisi auttamasta muita, Janne kertoo. Silloin henkilöä käsketään, rohkaistaan ja kannustetaan, mutta hänen kanssaan ei neuvotella siitä mitä seuraavaksi tehdään. Shokissa ihminen saattaa torjua avun, sillä hän ei ole oma itsensä eikä tunne tarpeitaan. Siksi auttajan on hyvä antaa jokin merkki itsestään, vaikkapa kortti, jossa on puhelinnumero. Shokkivaihe voi kestää useita päiviä. Jos se ei mene ohi muutaman viikon sisällä tai jos henkilö kieltää tapahtuneen kokonaan, hänestä kannattaa huolestua. Soitto oman kunnan terveyskeskukseen on ensimmäinen askel. Onnettomuuksista on tullut viihdettä Keski-Suomen pelastuslaitoksen ruiskumestari Jarkko Hinkkanen on pahoillaan siitä, että autoilijat eivät enää kunnioita hälytysajoneuvoja ja pelastushenkilöstöä saati onnettomuuden uhreja. Onnettomuuspaikan ohi ajetaan kännykkään puhuen tai tapahtumia kuvaten. Videot ladataan YouTubeen välittämättä laista ja sopivuudesta. Suojellakseen pelastettavia, pelastajia ja tutkijoita moottoritie katkaistaan kokonaan liikenteeltä. Onnettomuusajoneuvot, joissa on sisällä vainajia, peitetään mieluiten pressuilla ja hinataan sisätiloihin purettaviksi. Vaikka pelastajilla on suojanaan ammattitaito, rutiini ja työyhteisö, Jarkko Hinkkanen muistaa jokaisen paikan, jossa on hänen työvuorollaan rytissyt. Suomi on onnettomuustutkinnan mallimaa Uudenmaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan jäsen, psykologi Inkeri Parkkari saattaa osallistua jopa 30 onnettomuuden tutkintaan vuodessa. Siviilityönään hän on johtava asiantuntija Trafissa. Suomessa toimii 20 tutkijalautakuntaa, jotka tutkivat noin 450 onnettomuutta vuodessa. Mukana on 300 tutkijaa vapaaehtoispohjalta. He lähtevät paikan päälle, tekevät mittauksia ja haastattelevat osallisia ja uhrien omaisia. Tutkinnan tavoitteena on onnettomuuksien syiden selvittäminen ja ennaltaehkäisy. Vaikka lautakunnat saavat tietoja kaikilta viranomaisilta, ne ovat täysin riippu- 33
Kenelle? RASKAAN LIIKENTEEN 020 345 888 vertaistuki (0 + pvm/mpm) Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Rahtarit ry SKAL ja Rahtarit teettävät yhdessä käyntikorttikokoisia tarroja, joita tarjotaan esimerkiksi pelastusviranomaisille, hinausyrityksille ja auttajajärjestöille. Osoitteesta viestinta@skal.fi voi tilata lyhyen PowerPoint-esitelmän, joka kertoo vertaistukitoiminnasta. Kuka tahansa raskaan liikenteen ammattilainen tai tämän läheinen voi ottaa yhteyttä numeroon 020 345 888 vaikeassa elämäntilanteessa, joka jollain tavalla liittyy ammattiin. Kyse voi olla vaikka konkurssiuhasta tai työpaikkakiusaamisesta. Vertaistukitoimintaa pyörittävät SKAL ja Rahtarit yhdessä. Lisätietoa: Heini Polamo/SKAL, Hanna Seppä/Rahtarit. mattomia vakuutusyhtiöiden ja poliisin toiminnasta. Missään muussa maassa ei suoriteta onnettomuustutkintaa niin määrätietoisesti. Lautakunnan on tultava onnettomuuspaikalle mahdollisimman nopeasti. Se tutkii lähestymis- ja törmäysnopeuksia ja selvittää, mikä auto on törmännyt mihinkin jarrutusurien, maalijälkien ja kolhujen perusteella. Autojen keulan ja takapuskurien sijainnit onnettomuuden eri vaiheissa pyritään selvittämään ja etäisyydet dokumentoidaan. Jos tie on harjattu ennen kuin lautakunta ennättää paikalle, mitään ei ole enää tehtävissä. Jokainen onnettomuuspaikkatutkinta on ainutkertainen tapaus. Miksi emme puhu liikenteen itsemurhista? Valmennuksessa puhuttiin paljon liikenteen itsemurhista, joissa oli vuonna 2012 ikävä piikki. Juuri tuona vuonna tiedotimme tuntemattomasta syystä vastaantulijan kaistalle ajautuvista, ja asia oli paljon esillä mediassa. Sen jälkeen tapaukset tuntuivat vain lisääntyvän, ja tilastot puhuvat karua kieltä. Valitettavasti itsemurhissa on poikkeuksellisen vahva mallioppimisen kaava. Sen vuoksi viittauksia itsemurhaan ei tulisi yhdistää liikenteeseen lainkaan julkisessa keskustelussa. Inkeri kertoo esimerkin Japanista, jossa itsemurhat ovat merkittävä ongelma. Jos siellä on tiedotettu esimerkiksi poliitikon itsemurhasta, tapahtuu lähimmän 10 päivän aikana 15 prosenttia enemmän itsemurhia. Jos tiedotamme rekkaa päin ajavasta henkilöautoilijasta, vaara kopioijista kasvaa. Tapaukset eivät ole pois muista itsetuhotavoista, vaan extraa tilastojen päälle. Miten kriisistä voi selvitä? Riitta Kangaskesti Suomen Punaiselta Ristiltä vertaa elämää räsymattoon, johon kuuluvat kipeätkin raidat: Tuossa on tuo kipeä raita, ja se jää siihen. Sen jälkeen on tullut muita raitoja, hyväksynnän elementtejä, ja mennään eteenpäin. Riitan vertaus saa kuulijoilta vastakaikua. Riitta on ollut käytännön auttamistyössä Haitin maanjäristysalueella, Kauhajoen tragediassa ja monessa muussa kriisissä. Kauhajoen jälkeen tehdyissä selvityksissä huomattiin, että keskimäärin kolmannes selvisi kriisistä omin voimin, kolmannes läheisten avulla ja kolmannes ammattiavulla. Tiedotusvälineiden mukaantulo heikensi ihmisten selviytymistä kriisistä. Erityisesti shokkiin joutuneet nuoret, joita haastateltiin, kokivat median toiminnan hyvin kielteisenä. Selviytymisen mekanismit ovat yksilöllisiä, mutta sukupuolen mukaan yleistettynä miehiä voi auttaa sauna ja seksi, naisia ystävät ja käsityöt. Kriisi synnyttää stressihormonia, joka on saatava kehosta ulos. Stressihormoni poistuu itkemällä, virtsaamalla ja hikoilemalla. Sen vuoksi lii- Tämä tapaaminen oli mahtava. Vaikka siitä on kulunut jo viikkoja, niin minua puristaa rintaa, niin hyvä olo jäi siitä. Osallistujan palaute kunta ja runsas juominen auttavat kriisissä, Riitta kertoo. Konkreettisia vinkkejä auttamiseen Kun ihmisellä on vaikeaa, häneltä voi kysyä, millaiset asiat häntä ovat ennen tavanneet ilahduttaa, tai mitä hän aikoo tehdä ensi viikolla. Voi johdattaa ajatukset elämän hyviin asioihin, vaikka ne olisivat kuinka arkisia. Voi pyytää toista kertomaan, missä jamassa tämä on asteikolla neljästä (heikko) kymmeneen (vahva) jos tunne vastaa viittä, mitä pitäisi tapahtua, jotta se kipuaisi kuuteen? Tärkeintä on yleensä vain kuunnella ja hyväksyä, mitä toinen kertoo. Ei kannata yrittää heittäytyä psykologiksi tai kaikkitietäväksi, vaan antaa aikaa vaikka hiljaisuudelle toisessa päässä. Vaikenevalle voi sanoa, että olen täällä ja kuulen, jos haluat kertoa. Valmennukseen liittyi paljon yhteistä tekemistä. Ryhmätöiden ohella siellä jumpattiin, saunottiin ja juteltiin, ja Autoliiton Jonne Luomala kertoi puhelinkeskuksen toiminnasta. Lopuksi vertaistukihenkilöt pohtivat omia valmiuksiaan, joiden varaan omaa auttamistyötä voi rakentaa. Valmennukseen osallistui raskaan liikenteen vertaistukihenkilöitä, jotka hankkivat valmiuksia kuunteluavun antamiseen maallikkopohjalta. Enemmistöllä heistä on myös omaa kosketuspintaa kriisiin. Vertaistukihenkilöitä on yhteensä noin 30. Seuraavan valmennuksen järjestää Rahtarit ry luultavimmin ensi vuonna. 34
SKAL ajassa Huomio! Kesäkuun lopulla ilmestyvässä lehdessä julkaistaan merkkipäivät 13.7. 14.9.2014. Onnittelemme 19.5. 12.7.2014 90 VUOTTA 25.6. Sipilä, Väinö Oulu 85 VUOTTA 2.6. Mäki, Väinö Lapua 6.7. Johansson, Kaj-Olof Porvoo 80 VUOTTA 31.5. Koivumäki, Matti Ähtäri 15.6. Saari, Pentti Oulainen 16.6. Hyötyläinen, Tauno Juva 75 VUOTTA 19.5. Ylijoki, Leo Hämeenkyrö 26.5. Pouta, Pentti Kemi 26.5. Siiskonen, Mikko Mikkeli 20.6. Alen, Tauno Heinola 22.6. Hirvi, Tarmo Savitaipale 27.6. Korpela, Risto Hamina 27.6. Raisto, Matti Laitila 70 VUOTTA 26.5. Hänninen, Esko Juva 16.6. Tenhunen, Matti Pyhäjärvi 18.6. Liukkonen, Uuno Juva 21.6. Riutta, Pekka Rauma 28.6. Järvenpää, Heikki Pori 2.7. Niinimäki, Reijo Lappeenranta 10.7. Mattila, Jaakko Alavus 60 VUOTTA 20.5. Kuutti, Kari Riihimäki 22.5. Koskenniemi, Jari Joutsa 27.5. Oranta, Pasi Salo 28.5. Niemelä, Seppo Tyrnävä Matkoilla 29.5. Räsänen, Oiva Kaavi 4.6. Parkkinen, Lasse Hyvinkää 7.6. Välijärvi, Klaus Siikalatva 8.6. Ruohonen, Lasse Ylöjärvi 9.6. Hupli, Markku Espoo 11.6. Mikkola, Teppo Mynämäki 11.6. Strömberg, Kari Kemiö 17.6. Karelehto, Hannu Oulainen 18.6. Ahola, Hans Kokkola 20.6. Levo, Markku Akaa 22.6. Launto, Timo Ville Sauvo 28.6. Molander, Hilding Kokkola 28.6. Saarelainen, Kari Tohmajärvi 30.6. Myllykoski, Aimo Tornio 1.7. Pakkalén, Keijo Hämeenlinna 6.7. Poijula, Tapio Pudasjärvi 7.7. Kangas, Hannu Pori 9.7. Niemelä, Seppo Kangasala 9.7. Vikström, Kari Pudasjärvi 50 VUOTTA 19.5. Mäkilä, Jaana Ulvila 19.5. Reinikka, Jan-Erik Kokkola 20.5. Rouhiainen, Arto Joensuu 21.5. Toivonen, Jari Tammela 23.5. Simons, John Närpiö 30.5. Virtanen, Mauno Raisio 31.5. Snickars, Bo Närpiö 31.5. Villman, Kimmo Viitasaari 1.6. Ollikainen, Jukka Hyvinkää 9.6. Aho, Aila Kuortane 13.6. Kallio, Kimmo Jämsä 14.6. Rahja, Ossi Oulainen 14.6. Vehkoja, Jorma Kannus 18.6. Holmström, Matts Porvoo 18.6. Mäkitalo, Ari Jokioinen 19.6. Rahikkala, Jyrki Jyväskylä 20.6. Hyvärinen, Markku Kiuruvesi 20.6. Järvinen, Juha Somero 20.6. Luokkala, Matti Kemi 22.6. Sirkiä, Juha Salo 30.6. Rauma, Timo Kaustinen 3.7. Lehtinen, Pauli Kangasala 4.7. Lehtonen, Kari Karkkila 7.7. Näsman, Jouni Vähäkyrö 8.7. Tikkanen, Hannu Kuopio 9.7. Laakso, Juha Tuusula 9.7. Sillankorva, Kai Hämeenlinna 9.7. Taulu, Seppo Jyväskylä Merkkipäiväpalstalla julkaistaan Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenrekisterin perusteella liikenteestä vastaavien johtajien ja veteraanijäsenten juhlapäivät automaattisesti. Mukaan otetaan 50-, 60- ja 70-vuotiaat sekä siitä eteenpäin 5-vuotisportain syntymäpäivää viettävät. Henkilö voi itse kieltää julkaisemisen ilmoittamalla siitä Ulla Eskeliselle, puh (09) 478 99 321 tai ulla.eskelinen@skal.fi. Yhdistysten, jotka haluavat onnitella erikseen muita henkilöitä, tulee myös ilmoittaa siitä kaksi kuukautta ennen lehden ilmestymistä. SKAL motoristit 8. 9.8.2014, Härmä SKAL Motoristapaaminen järjestetään perjantaina ja lauantaina 8. 9. elokuuta Härmässä, Power Truck Show n yhteydessä. OHJELMA Perjantai 8.8. klo 15.30 Kokoontuminen ja majoittuminen, Kylpylä Kivitippu, Nykäläntie 137, 62600 Lappajärvi klo 16.00 Buffet-päivällinen, Kylpylä Kivitippu klo 18.30 Siirtyminen bussilla Halkosaaren kesäteatteriin klo 19.00 Komedia Tankki täyteen n. klo 21.00 Paluukuljetus Kivitippuun Lauantai 9.8. Aamiaisen ja ohjaajakokouksen jälkeen ajo Power Parkiin Härmään, jossa käynti Power Truck Show ssa. HINTA Tapahtuman hinta on 70 / hlö. Hinta sisältää päivällisen, teatteriesityksen kuljetuksineen sekä lipun Power Truck Show -tapahtumaan. MAJOITUS Majoitustilaa on varattu Kylpylä Kivitipusta ajalle 8. 9.8. Jokainen varaa ja maksaa majoituksensa itse. Varaukset 19.6. mennessä Kivitipun myyntipalvelusta, puh. (06) 561 5566. Majoitushinnat 95 / 1hh / vrk, 130 / 2hh / vrk. ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautumiset 19.6. mennessä Nina Vertomaa, puh. 040 707 7127. LISÄTIEDOT Jari Pietilä, puh. 0400 202 899. Tervetuloa! 60