Esipuhe Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu vuosina 2004-2005. Työn tavoitteena on ollut määritellä alueen liikennejärjestelmän tärkeimmät kehittämistoimenpiteet ja tehtävät. Samalla muotoutuu myös seudun yhteinen liikennepolitiikka vuoteen 2030 asti. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu alueen kuntien ja valtion aluehallintoelinten yhteistyönä.. Työtä ovat rahoittaneet kunnat, Vaasan tiepiiri ja Länsi-Suomen lääninhallitus. Työn loppuraportti, nykytilakuvaus ja joukkoliikenneterminaaliselvitys löytyvät verkkojulkaisuina liittojen kotisivuilta. Liikennejärjestelmäsuunnitelmasta on painettu tiivistelmä. Suunnitelman toteutukseen tähtäävä aiesopimus on allekirjoitettu osapuolten kesken. Työn ohjausryhmään on ollut nimettynä Altti Seikkula Keski-Pohjanmaan liitto, pj Saini Heikkuri-Alborzi Pohjanmaan liitto Kalevi Lindfors Halsuan kunta Jouko Lehikoinen Himangan kunta Tapio Erkkilä Kannuksen kaupunki Arto Alpia Kaustisen kunta Eino Pihakari Kokkolan kaupunki Tage Torrkulla Kruunupyyn kunta Olli Karikko Kälviän kunta Bjarne Häggman Luodon kunta Olavi Syri Lestijärven kunta Tero Jelekäinen Lohtajan kunta Mikael Sandås Pedersören kunta Tapio Alanko Perhon kunta Heimo Toiviainen Pietarsaaren kaupunki Anna-Maija Kujala Toholammin kunta Juha Puumala Ullavan kunta Gustav Hofman Uudenkaarlepyyn kaupunki Anne-Maarit Mansikka-Aho Vetelin kunta Matti Rantala Länsi-Suomen ympäristökeskus Arja Aalto Ratahallintokeskus Eero Siikavirta Länsi-Suomen lääninhallitus Bengt Jansson Pohjanmaan kauppakamari Veijo Voutilainen Vaasan tiepiiri Sirkka-Heleena Nyman Pohjanlahden merenkulkupiiri Heli Lintamo Liikenneturva Peter Ulmanen Linja-autoliitto 3
Suunnittelusta vastaanneeseen työryhmään ovat kuuluneet Saini Heikkuri-Alborzi Pohjanmaan liitto, pj Jukka Harju Kokkolan kaupunki Jari Kangasvieri Toholammin kunta Harri Kotimäki Pietarsaaren kaupunki Gerhard Lindell Keski-Pohjanmaan liitto Unto Mäkiniemi Vaasan tiepiiri Heikki Penttilä Kokkolan kaupunki Eino Pihakari Kokkolan kaupunki Anders Pulkkis Länsi-Suomen lääninhallitus Ilkka Rintala Kaustisen seutukunta Heimo Toiviainen Pietarsaaren kaupunki Hannele Wilhelms-Holmsten Länsi-Suomen ympäristökeskus Veijo Voutilainen Vaasan tiepiiri Selvitys- ja suunnittelutyön ovat tehneet Oy Talentek Ab ja Strafica Oy. Pääasialliset tekijät ovat olleet DI Klas Hytönen, Talentek, DI Markku Kivari, Strafica, DI Juha Heltimo, DI Kari Hillo, Strafica ja tekn yo Tero Voldi, Talentek. Joukkoliikenneasiantuntija on ollut DI Kyösti Ronkainen ja logistiikka-asiantuntijana DI Risto Hyppönen. Raportin tilastotiedot vanhenevat ajan myötä. Uusimpia tietoja voi hakea mm seuraavista osoitteista: www.tilastokeskus.fi www.tiehallinto.fi www.rhk.fi (Ratahallintokeskus) www.vr.fi www.ilmailulaitos.fi 4
SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 5 1 SUUNNITTELUALUE... 6 2 VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE... 7 2.1 Väestö ja väestökehitys...7 2.2 Työpaikat ja elinkeinorakenne...9 2.3 Toimintojen sijoittuminen...11 2.4 Alueen kehitysnäkymät...13 3 MATKAT JA KULJETUKSET... 16 3.1 Henkilöliikenteen tarpeet...16 3.2 Tavaraliikenteen tarpeet...22 4 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISELLE ASETETUT TAVOITTEET... 25 5 NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET KULKUMUODOITTAIN... 26 5.1 Autoliikenne...26 5.2 Liikenneturvallisuussuunnitelmat...36 5.3 Jalankulku ja pyöräily...36 5.4 Linja-autoliikenne...40 5.5 Raideliikenne...43 5.6 Vesiliikenne...47 5.7 Lentoliikenne...47 5.8 Joukkoliikenteen terminaalit ja liityntäliikenne...48 6 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISOHJELMA JA RAHOITUS... 54 6.1 Yleiset kehittämisperiaatteet...54 6.2 Liikennejärjestelmän rahoitus...54 6.3 Tärkeimmät hankeet 10 kärjessä...54 6.4 Hankeohjelma 2006-2030...55 7 VAIKUTUSTARKASTELU... 58 7.1 Luonto ja kulttuuriympäristö...58 7.2 Liikenneturvallisuus...60 7.3 Elinkeinoelämä...64 7.4 Asukkaiden hyvinvointi...66 5
1 Suunnittelualue Suunnittelualue muodostuu kolmesta seutukunnasta: Kokkolan seutukunnasta (Himanka, Kannus, Kokkola, Kälviä, Lohtaja), Pietarsaaren seutukunnasta (Kruunupyy, Luoto, Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy) ja Kaustisen seutukunnasta (Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Ullava, Veteli). Suunnittelualueen 17 kunnasta viisi sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa ja muut Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Maakuntarajasta huolimatta alue on toiminnallisesti varsin yhtenäinen. Kuva 1 Kokkola-Pietarsaari-Kaustinen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelman aluerajaus. 6
2 Väestö ja yhdyskuntarakenne 2.1 Väestö ja väestökehitys Suunnittelualueella asui vuonna 2003 arviolta 118 900 asukasta. Keski-Pohjanmaan maakunnan väestöstä 74 % asuu Kokkolan seutukunnassa. Kokkolassa asuu 51 % maakunnan väestöstä. Pohjanmaan maakunnan väestöstä Pietarsaaren seutukunnan osuus on noin 28 %. Vuodesta 1980 seudun väkiluku on kasvanut noin 3 %. Vuoden 1995 jälkeen seudun väestökehitys on kuitenkin ollut negatiivista, ja viimeisen neljän vuoden aikana (2000-2003) väkiluku on laskenut keskimäärin 0,1-0,5 prosenttia vuosittain. Seutukunnittain ja kunnittain tarkasteltuna erot väestökehityksessä ovat kuitenkin suuria. Väestönkasvu on ollut suurinta Kokkolan seutukunnassa (6 %). Myös Pietarsaaren seutukunnassa on tapahtunut jonkin verran kasvua (3 %). Kaustisen seutukunnassa väestö on vähentynyt noin 2 % vuodesta 1980. Kunnittain tarkasteltuna väestönkehitys (1980-2003) on ollut voimakkainta Luodon (37 %) ja Pedersöre (20 %) kunnissa. Muissa Pietarsaaren seutukuntaan kuuluvissa kunnissa kasvu on ollut negatiivista. Kokkolan seutukunnassa kasvua on tapahtunut Himankaa lukuun ottamatta kaikissa kunnissa. Merkittävintä kasvu on ollut Kannuksessa (12 %) ja Kälviällä (11 %). Kaustisen seutukunnassa vain Kaustisella (11 %) ja Ullavalla (2 %) väkiluku on noussut vuodesta 1980 (Taulukko 1). 7
Taulukko 1 Suunnittelualueen kuntien väestönkehitys vuosina 1980-2003 (Tilastokeskus 2004). muutos 2000 -> 2003 muutos 1980 -> 2003 Kaustisten seutukunta 1 980 1 990 2 000 2 003 Abs. % Abs. % Halsua 1625 1665 1547 1498-49 -3.2 % -127-7.8 % Kaustinen 3993 4500 4414 4432 18 0.4 % 439 11.0 % Lestijärvi 1048 1114 1040 973-67 -6.4 % -75-7.2 % Perho 3139 3381 3155 3038-117 -3.7 % -101-3.2 % Toholampi 3967 4087 3797 3664-133 -3.5 % -303-7.6 % Ullava 1015 1124 1095 1037-58 -5.3 % 22 2.2 % Veteli 3880 4074 3811 3690-121 -3.2 % -190-4.9 % Seutukunta yhteensä 18 667 19 945 18 859 18 332-527 -2.8 % -335-1.8 % Kokkolan seutukunta Himanka 3243 3353 3240 3143-97 -3.0 % -100-3.1 % Kannus 5348 6126 6106 5978-128 -2.1 % 630 11.8 % Kokkola 33904 34635 35539 35756 217 0.6 % 1852 5.5 % Kälviä 4037 4504 4598 4475-123 -2.7 % 438 10.8 % Lohtaja 2892 3004 2950 2900-50 -1.7 % 8 0.3 % Seutukunta yhteensä 49 424 51 622 52 433 52 252-181 -0.3 % 2828 5.7 % Pietarsaaren seutukunta Kruunupyy 7 008 7 054 6 846 6 794-52 -0.8 % -214-3.1 % Luoto 3 110 3 664 4 111 4 251 140 3.4 % 1141 36.7 % Pedersöre 8 696 9 874 10 258 10 406 148 1.4 % 1710 19.7 % Pietarsaari 20 700 19 883 19 636 19 431-205 -1.0 % -1269-6.1 % Uusikaarlepyy 7 537 7 727 7 492 7 450-42 -0.6 % -87-1.2 % Seutukunta yhteensä 47 051 48 202 48 343 48 332-11 0.0 % 1281 2.7 % Suunnittelualue yhteensä 115 142 119 769 119 635 118 916-719 -0.6 % 3774 3.3 % Absoluuttisesti tarkasteltuna väestönkasvu on ollut suurinta Kokkolassa ja pienintä Pietarsaaressa. Suhteellisesti (keskimääräinen suhteellinen muutos/vuosi) tarkasteltuna väestönkasvu on ollut suurinta Luodossa ja heikointa Lestijärvellä (Kuva 2). Keskimääräinen väestömuutos (%/vuosi) (Tilastokeskus 2000-2003) 2.50 % 2.00 % 1.50 % 1.00 % muutos (%) 0.50 % 0.00 % -0.50 % -1.00 % -1.50 % -2.00 % -2.50 % Luoto Pedersöre Kokkola Kaustinen Uusikaarlepyy Kruunupyy Pietarsaari Lohtaja Kannus Kälviä Himanka Halsua Veteli Toholampi Perho Ullava Lestijärvi Kuva 2 Suunnittelualueen kuntien väkiluvun keskimääräinen muutos (%/v) vuosina 2000-2003 (Tilastokeskus 2004). Väestön ikärakenteen kehittyminen ja muuttoliike ovat väestömuutoksia, jotka kaikki vaikuttavat liikenteeseen ja liikkumiseen. Liikenteelliset vaikutukset heijastuvat ympäristöön ilman laatuna, viihtyvyytenä, liikenneturvallisuutena ja päivittäisten matkojen toteutusmahdollisuuksina. Väestörakenne ja sen kehittyminen sekä ihmisten eri elämänvaiheet vaikuttavat myös kuntien liikennesuoritteeseen, kulkumuotojakaumaan ja matkojen suuntautumiseen. 8
Muuttoliike muokkaa väestön sijoittumista alueella ja vaikuttaa pitkällä aikavälillä yhdyskuntarakenteen kehittymiseen. Yhdyskuntarakenne puolestaan vaikuttaa liikkumiseen ja liikennetarpeisiin. Muuttoliike ei suoranaisesti synnytä liikennesuoritetta, mutta pitkällä aikavälillä väestön asuinpaikoissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat liikenteen kysynnän painopisteen sijoittumiseen. Seudulliselle liikennejärjestelmälle muuttoliike merkitse pitkällä tähtäimellä muutoksia niin liikenteen kysynnässä kuin tarjonnassa. Kasvualueilla tämä merkitsee usein liikennemäärien kasvua ja lisääntyviä liikenteen haitallisia vaikutuksia, kun taas taantuvilla alueilla väestöpohjan heikkeneminen merkitsee usein liikennepalvelujen heikkenemistä ja sen myötä liikkumismahdollisuuksien kaventumista. Vuosien 2000-2002 muuttotase (kokonaisnettomuutto) oli kaikissa seutukunnissa negatiivinen. Voimakkainta väestön väheneminen, syntyvyys ja kuolleisuus mukaan lukien, on ollut Kaustisen seutukunnassa. Pietarsaaren seutukunnassa ja erityisesti Kokkolan seutukunnassa syntyvyyden enemmyys on kompensoinut jonkin verran tappiollista muuttoliikettä, ja esimerkiksi Kokkolassa sekä Luodossa ja Pedersören kunnassa väestömuutos on ollut positiivinen. Väestön ikärakenne on muuttoliikkeen rinnalla keskeinen liikenteen kysyntään vaikuttava taustatekijä, jonka merkitys korostuu erityisesti kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kehittämisessä ja liikenneturvallisuudessa. Ikääntyvä väestö tarvitsee hyviä joukkoliikennevälineitä ja -palveluita sekä selkeää liikenneympäristöä. Myös lasten liikenneturvallisuus on viime aikoina noussut vahvasti esille. Erityisenä kehittämiskohteena ovat tällöin lasten päivittäisten liikkumisympäristöjen, koulureittien ja koulujen lähiympäristöjen, turvallisuus. Seutukunnittain tarkasteltuna vanhusväestön (yli 65-vuotiaat) osuus on suurin Kaustisen seutukunnassa (18 %). Kunnittain tarkasteltuna vanhusten osuus on suurin Kruunupyyssä (20 %), Uusikaarlepyyssä (20 %), Vetelissä (20 %), Lestijärvellä (20 %) ja Halsualla (22 %). Alle 18-vuotiaat muodostavat noin neljäsosan väestöstä kaikissa seutukunnissa. Kunnittain tarkasteltuna erot ovat kuitenkin suuria. Luodossa alle 18-vuotiaiden osuus on peräti 37 % ja Pedersören kunnassakin 31 %. Myös Perhossa ja Kälviällä lasten (< 18) osuus väestöstä on verrattain korkea. 2.2 Työpaikat ja elinkeinorakenne Suunnittelualueella oli vuonna 2000 Tilastokeskuksen arvion mukaan 49 600 työpaikkaa. Työllisen työvoiman määrä oli samana vuonna arviolta 50 100 työntekijää, ja seudun työpaikkaomavaraisuus (työpaikkojen määrä suhteessa työlliseen työvoimaan alueella) keskimäärin 99 %. Seutukunnittain tarkasteltuna työpaikkaomavaraisuus on suurin Kokkolan (100 %) ja Pietarsaaren (101 %) seutukunnissa. Kunnittain tarkasteltuna työpaikkaomavaraisuus on suurin Pietarsaaressa (125 %) ja Kokkolassa (107 %) ja pienin Luodossa (49 %). Perinteinen työpaikkaomavaraisuustarkastelu ei kuitenkaan kerro sitä, kuinka suuri osa työssäkäynnistä tapahtuu omassa asuinkunnassa ja kuinka paljon käydään töissä asuinkunnan ulkopuolella. Suuri työpaikkaomavaraisuus ei automaattisesti tarkoita sitä, että asuinkunta ja työpaikkakunta olisivat samoja. Yhdyskuntasuunnittelun kannalta onkin oleellista tietää miten sijoitetaan asuminen, työpaikat ja palvelut niin, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän liikennetarpeita. Tällöin tulee tarkastella todellista työpaikkaomavaraisuutta, joka kertoo alueella työssäkäyvien (alueen sisäiset työmatkat) osuuden alueen työllisestä työvoimasta. Todellisen työpaikkaomavaraisuuden mukaan tarkasteltuna koko suunnittelualueen työpaikkaomavaraisuus on 91 %, mikä on vielä varsin korkea. Suunnittelualuetta voidaankin pitää suhteellisen yhtenäisenä toiminnallisena kokonaisuutena. Työpaikkaomavaraisuuden vaihtelu kunnittain on kuitenkin suurta. ( Kuva 3). 9
Elinkeinorakenne vaikuttaa suoraan liikenteen kysyntään ja erityisesti sen ominaisuuksiin. Palveluvaltaisilla alueilla korostuvat asiointi- ja vapaa-ajan liikkumisen tarpeet, kun taas voimakkaat alkutuotannon ja jalostuksen keskittymät näkyvät kuljetustarpeina ja raskaan liikenteen määrissä. Alkutuotantoon liittyvät kuljetustarpeet kohdistuvat usein alemmalle tieverkolle painottaen kunnossapidon merkitystä liikennöitävyyden turvaamisessa vähäliikenteisillä tieosuuksilla. Jalostukseen liittyvät kuljetustarpeet puolestaan kohdistuvat yleensä päätieosuuksille, jolloin painottuvat raskaan liikenteen muulle liikenteelle ja maankäytölle aiheuttamat ongelmat. Toimialoittain tarkasteltuna palveluelinkeinosektori (55 %) on suunnittelualueen suurin työllistäjä ennen jalostussektoria (31 %) ja alkutuotantoa (11 %). Kunnittain on kuitenkin merkittävää vaihtelua. Palvelualan työpaikkoja on suhteellisesti eniten Kokkolassa (68 %). Jalostussektori korostuu Pietarsaaren seutukunnassa ja erityisesti Pietarsaaressa (40 %) ja Pedersören kunnassa (43 %). Kaustisen seutukunta on elinkeinorakenteeltaan Suomen alkutuotantovaltaisimpia. Alkutuotannon osuus työpaikoista on noin kolmannes (27 %). Maatalousyrityksiä seutukunnassa oli vuoden 2002 tilaston mukaan 1 062 kpl. Alkutuotanto korostuu erityisesti Ullavalla. Kuva 3 Suunnittelualueen kuntien työpaikat toimialoittain ja todellinen työpaikkaomavaraisuus vuonna 2002 (Tilastokeskus 2004). 10
2.3 Toimintojen sijoittuminen Asuminen on keskeisimpiä yhdyskuntarakennetta ja liikkumista muokkaavia toimintoja. Asukastiheys ja asutuksen sijoittuminen ovat liikennejärjestelmän tehokkuuteen, kustannuksiin ja palvelutasoon vaikuttavia yhdyskuntarakenteen elementtejä. Suunnittelualueen yhdyskuntarakennetta ja sen kehitystä on tarkasteltu rakennus- ja huoneistorekisteriaineiston avulla asukastiheyden ja rakennuskannan iän perusteella. Tarkastelu on tehty neliökilometrin ruuduissa. Suunnittelualueen yhdyskuntarakenteelle tyypillisiä elementtejä ovat tieverkkoa ja jokilaaksoa myötäilevät nauhamaiset rakenteet sekä kaksi vahvaa ydinaluetta: Kokkola ja Pietarsaari. Vahvoja nauhamaisia rakenteita on havaittavissa Vetelin ja Kaustisen välillä, Perhossa, Pietarsaaren ja Överessen välillä sekä Pietarsaari-Luoto-Kokkola akselilla. Kuva 4 Suunnittelualueen yhdyskuntarakenne asukastiheydellä tarkasteltuna. Vuoden 1995 aikana ja jälkeen käyttöönotetusta rakennuskannasta noin puolet (43 %) on rakennettu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen taajamia tiivistäen tai taajamarakennetta täydentäen. Vuoden 1995 jälkeen tapahtunut rakentaminen onkin pääosin vahvistanut olemassa olevia nauhamaisia rakenteita. Myös hajarakentamisen määrä on suuri. 11
Seuraavassa on tarkasteltu kaupallisten palvelujen (myymälärakennukset) ja teollisuuden (teollisuusrakennukset, varastorakennukset) sijoittumista alueella. Tarkastelu perustuu Rakennus- ja huoneistorekisteriin 2003 ja Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020 selvityksen tietoihin. Keski-Pohjanmaalla oli vuonna 2000 kaikkiaan 72 päivittäistavaroita myyvää myymälää. Pietarsaaren seutukunnassa päivittäistavaramyymälöitä oli yhteensä 46. Suurimmat myymälät sijaitsevat Kokkolassa ja Pietarsaaressa. Kokkola on selkeästi Keski-Pohjanmaan kaupallinen keskus, joka ulottaa vaikutusalueensa myös Pietarsaaren seutukuntaan. Kannus ja Kaustinen ovat selkeitä alueen alakeskuksia. Pt-myymälät v. 2000 pinta-ala 6 400 päivittäistavara erikoistavara 3 200 640 Lohtaja Kalajoki Himanka Kannus Luoto Kokkola Kälviä Sievi Pietarsaari Kruunupyy Pedersöre Ullava Kaustinen Toholampi Reisjärvi Uusikaarlepyy Evijärvi Veteli Halsua Lestijärvi Kortesjärvi Perho Kinnula Lappajärvi Vimpeli Kivijärvi Kuva 5 Päivittäis- ja erikoistavarakauppojen sijoittuminen alueella vuonna 2000 (pallon koko kuvaa pinta-alaa) (Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020). Teollisuus ja varastointi on keskittynyt vahvasti Kokkolaan ja Pietarsaareen, mikä on johtuu suurelta osin satamista. Muita vahvoja teollisuuden keskittymiä sijaitsee Pedersören kunnassa, Kruunupyyssä, Toholammella ja Kannuksessa (Kuva 6). 12
Kuva 6 Teollisuuden ja varastoinnin sijoittuminen suunnittelualueella (Rakennus- ja huoneistorekisteri 2003). 2.4 Alueen kehitysnäkymät Väestömäärä koko alueella pysyy nykyisen tasoisena. Tilastokeskuksen vuonna 2004 laatiman ennusteen mukaan väestö tulee vähenemään vuoteen 2030 mennessä suurimmassa osassa suunnittelualueen kuntia ja koko alueella noin 5 % vuoteen 2030 mennessä (seutukunnittain 1-18 %). Ennusteen mukaan kasvavia kuntia ovat Kokkola (muutos 2000 >2030 2 %), Luoto (muutos 2000 >2030 1 %) ja Pedersören kunta (muutos 2000 >2030 12 %). Vanhusväestön (yli 65-vuotiaat) osuus on suurin Kaustisen seutukunnassa (18 %). Kunnittain tarkasteltuna vanhusten osuus on suurin Kruunupyyssä (20 %), Uusikaarlepyyssä (20 %), Vetelissä (20 %), Lestijärvellä (20 %) ja Halsualla (22 %). Alle 18-vuotiaat muodostavat noin neljäsosan väestöstä kaikissa seutukunnissa. Kunnittain tarkasteltuna erot ovat kuitenkin suuria. Luodossa alle 18-vuotiaiden osuus on peräti 37 % ja Pedersören kunnassakin 31 %. Myös Perhossa ja Kälviällä lasten (< 18) osuus väestöstä on verrattain korkea. Taajamoituminen jatkuu, väestöä kasvattavat sekä kuntakeskukset että kaupunkiseudut (Kokkola, Kälviä, Kruunupyy sekä Pietarsaari, Pedersöre, Luoto), joihin työpaikat keskittyvät. Samalla kylien ja haja-asutusalueiden väestörakenne muuttuu vanhemman väestön osuuden kasvaessa. Koulut keskittyvät, samoin palvelut. Päivittäiset työ- ja asiointimatkat keskittyvät 13
kuntakeskusten ja Kokkolan, Pietarsaaren välille. Kylien ja haja-asutusalueiden väestön ja palveluiden vähetessä kuntien vastuu asukkaiden kuljetuksista (koululaiset, vanhukset) kasvaa, matkat pitenevät. Yleinen liikkuvuuden kasvu lisää alueen ja valtakunnan eri osien ja ulkomaiden välisiä matkoja, mikä korostaa ulkoisten yhteyksien ja matkaketjujen sujuvuutta. Vapaa-ajan matkojen lisääntyminen ylläpitää tarvetta myös paikallisen ja alemman tieverkon ylläpidolle. Niukkojen resurssien valossa joudutaan kuitenkin priorisoimaan ja tekemään valintoja vähäliikenteisten teiden kunnossapitotason suhteen. Alueen elinkeinoelämän rungon muodostaa tulevaisuudessakin Kokkolan ja Pietarsaaren suurteollisuus, jolle on ominaista suurten materiaalimäärien käsittely. Laitosten kehittyessä kuljetettavat määrät kasvavat. Kuljetusintensiivisyyttä lisää myös Kokkolan sataman toiminta. Myös kaivostoiminnan käynnistyminen Kälviällä ja Ullavalla merkitsisi kuljetusmäärien kasvua. Suurteollisuuden toiminnan muuttuessa yhä maailmanlaajuisemmaksi myös pitkien ulkomaan virkamatkojen määrä kasvaa. Hyvistä valtakunnallisista ja globaaleista yhteyksistä hyötyy myös suurteollisuuden ympärille kehittyvä palvelusektori. Myös pitkälle erikoistunut veneenrakennusala lisää matkojaan ulkomaille. Alueen merkittävä elintarviketeollisuus on myös kuljetusintensiivistä. Sen menestymisen tulevaisuus on kytketty alueen karjanhoitoon, joka on maaseutuelinkeinon tärkeä tukipylväs. Alue säilyy tulevaisuudessakin sekä henkilömatkojen että tavarakuljetusten läpikulkualueena. Alueen matkailuvaltit erilaiset festivaalit sekä hiekkarannat ja elämysmatkailu vaikuttavat vain vähän alueen kokonaismatkatuotokseen. Liikenteellisesti merkittäviä uusia kohteita ovat Kokkolan Heinolaan ja Pietarsaaren Siikaluodon alueelle tulevat suurmyymälät sekä Pedersören Edsevön alueella tuleva tilaa vaativan tavaran liikealue. Kruunupyyn logistiikkakeskittymä kerää raskasta liikennettä. Taulukko 2 Taulukko 4 Kokkola-Pietarsaari-Kaustinen -alueen väestöennuste vuosille 2000-2030 (Tilastokeskus 2004). 14
muutos 2000 -> 2030 2 000 2 005 2 010 2 020 2 030 abs % Kaustisten seutukunta Halsua 1 547 1 462 1 380 1 265 1 175-372 -24 % Kaustinen 4 414 4 402 4 365 4 361 4 325-89 -2 % Lestijärvi 1 040 960 919 868 839-201 -19 % Perho 3 155 2 937 2 751 2 491 2 313-842 -27 % Toholampi 3 797 3 571 3 387 3 141 2 929-868 -23 % Ullava 1 095 1 010 946 850 801-294 -27 % Veteli 3 811 3 603 3 436 3 230 3 078-733 -19 % Seutukunta yhteensä 18 859 17 945 17 184 16 206 15 460-3 399-18 % Kokkolan seutukunta Himanka 3 240 3 069 2 909 2 670 2 511-729 -23 % Kannus 6 106 5 921 5 788 5 625 5 496-610 -10 % Kokkola 35 539 35 904 36 288 36 673 36 251 712 2 % Kälviä 4 598 4 424 4 311 4 169 4 052-546 -12 % Lohtaja 2 950 2 864 2 764 2 632 2 538-412 -14 % Seutukunta yhteensä 52 433 52 182 52 060 51 769 50 848-1 585-3 % Pietarsaaren seutukunta Kruunupyy 6 846 6 701 6 535 6 383 6 290-556 -8 % Luoto 4 111 4 250 4 234 4 178 4 133 22 1 % Pedersöre 10 258 10 501 10 736 11 214 11 506 1 248 12 % Pietarsaari 19 636 19 343 19 143 18 745 18 384-1 252-6 % Uusikaarlepyy 7 492 7 411 7 344 7 370 7 419-73 -1 % Seutukunta yhteensä 48 343 48 206 47 992 47 890 47 732-611 -1 % Suunnittelualue yhteensä 119 635 118 333 117 236 115 865 114 040-5 595-5 % 15
3 Matkat ja kuljetukset 3.1 Henkilöliikenteen tarpeet Työmatkaliikenne Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (1998-1999) mukaan työ-, opiskelu- ja koulumatkojen osuus on Keski-Pohjanmaalla 25 % ja Pohjanmaalla 27 % kaikista matkoista laskettuna. Pendelöinnin osuus kunnan työmatkoista on suurin Kälviällä, Luodossa ja Pedersören kunnassa, joissa peräti kolmannes työmatkoista suuntautuu asuinkunnan ulkopuolelle. Työpaikkaomavaraisuudeltaan vahvoja kuntia ovat sen sijaan Perho, Lestijärvi ja Kokkola. Kokkolan työssäkäyntialue on selkeästi suurin ja se kattaa Keski-Pohjanmaan kuntien lisäksi myös Pietarsaaren seutukunnan. Kruunupyystä käydään töissä enemmän Kokkolassa kuin Pietarsaaressa, sen sijaan Luoto suuntautuu selkeästi Pietarsaareen. Kokkolan ja Pietarsaaren välinen työmatkaliikenne on suhteellisen vähäistä. Seutukuntien välisiä työmatkavirtoja tarkasteltaessa voidaan havaita, että Kaustisten seutukunta kytkeytyy selkeästi Kokkolan seutukuntaan. Kokkolan ja Pietarsaaren seutukunnan välillä on vahva tasapainoinen kytkentä. Kokkolan työssäkäyntialue on selkeästi laajempi kuin muiden seutukuntien. Kokkolan seutukunta kytkeytyy selkeästi Pietarsaaren seutukuntaan, mutta myös Ylivieskan seutukuntaan, Vaasan seutukuntaan ja Kaustisten seutukuntaan. 16
Kuva 7 Työmatkaliikenteen määrä ja kotikunnan ulkopuolelle suuntautuvien työmatkojen osuus kaikista työmatkoista (Tilastokeskus 2002). Taulukko 3 Kokkola-Pietarsaari-Kaustinen -alueen sisäinen työmatkaliikenne asuinkuntatyöpaikkakunta-matriisina (Tilastokeskus 2002). 17
18
Kuva 8 Kuntien välinen työmatkaliikenne. Tarkastelussa ovat mukana kaikki yli 100 työmatkan virrat, myös alueen ulkopuolelle suuntautuvat (Tilastokeskus 2002). Kuva 9 Seutukuntien välinen työmatkaliikenne. Tarkastelussa ovat mukana kaikki yli 100 työmatkan virrat, myös alueen ulkopuolelle suuntautuvat (Tilastokeskus 2002). 19
Kuva 10 Suunnittelualueen työssäkäyntivirrat liikenneverkolle sijoiteltuna. Asiointiliikenne Asiointiliikenne liittyy usein kaupallisten ja kunnallisten palvelujen hankkimiseen. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (1998-1999) mukaan ostos- ja asiointimatkojen osuus on Keski-Pohjanmaalla 26 % ja Pohjanmaalla 27 % kaikista matkoista laskettuna. Palvelujen keskittyminen Kokkolaan ja Pietarsaareen merkitsee sitä, että merkittävä osa seudun ostos- ja asiointi liikenteestä suuntautuu sinne. Suurimmat ostovoiman luovuttajat löytyvät Kokkolan ja Pietarsaaren läheisyydestä. Esimerkiksi Pedersören kunnan ja Luodon ostovoima virtaa pääasiassa Pietarsaareen (Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2020) Matkailu- ja vapaa-ajanliikenne Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (1998-1999) mukaan vapaa-ajan matkojen osuus on Keski-Pohjanmaalla 43 % ja Pohjanmaalla 40 % kaikista matkoista laskettuna. Alueen matkailuliikenteen tarpeet liittyvät valtaosin rannikkoseudulle tyypillisesti mökkeilyyn ja veneilyyn, joissa kausivaihtelu on suurta. Henkilöauton omistus Henkilöautotiheyteen (henkilöautoa/1000 asukasta) vaikuttavat monet tekijät kuten autojen hintataso, väestön varallisuus, väestörakenne, yhdyskuntarakenne sekä joukkoliikennejärjestelmän tehokkuus/palvelutaso. Haja-asutusalueilla henkilöautot korvaavat julkisen liikenteen, joka keskittyy usein vain välttämättömien palvelujen turvaamiseen. 20
Suunnittelualueella henkilöautotiheys on keskimäärin 475 autoa tuhatta asukasta kohti, kun koko maassa luku on keskimäärin 422. Suunnittelualueen keskiarvoa alhaisempi autotiheys on Kokkolan ja Kaustisen seutukunnissa poikkeuksena kuitenkin Vetelin kunta, jossa autotiheys on hieman seudun keskiarvoa korkeampi. Kunnittain tarkasteltuna autotiheys on korkein Uusikaarlepyyssä ja Pietarsaaressa. Myös Kruunupyyssä autotiheys on suhteellisen korkea. Alhaisin autotiheys on Pedersören kunnassa, Lestijärvellä ja Ullavalla (Taulukko 4, Kuva 11). Taulukko 4 Suunnittelualueen kuntien henkilöautotiheys kunnittain vuonna 2003 (Ajoneuvohallintokeskus 2004). Henkilöautoja Ha-tiheys (ha/1000as) Ero seudun Asukkaita keskiarvoon Kaustisten seutukunta Abs. Suht. % Halsua 711 1 498 475 0 0 % Kaustinen 2 103 4 432 475 0 0 % Lestijärvi 390 973 401-74 -16 % Perho 1 306 3 038 430-45 -9 % Toholampi 1 585 3 664 433-42 -9 % Ullava 435 1 037 419-55 -12 % Veteli 1 829 3 690 496 21 4 % Seutukunta yhteensä 8 359 18 332 456-19 -4 % Kokkolan seutukunta Himanka 1 400 3 143 445-29 -6 % Kannus 2 721 5 978 455-19 -4 % Kokkola 16 817 35 756 470-4 -1 % Kälviä 2 009 4 475 449-26 -5 % Lohtaja 1 248 2 900 430-44 -9 % Seutukunta yhteensä 24 195 52 252 463-11 -2 % Pietarsaaren seutukunta Kruunupyy 3 482 6 794 513 38 8 % Luoto 1 871 4 251 440-34 -7 % Pedersöre 4 443 10 406 427-48 -10 % Pietarsaari 10 147 19 431 522 48 10 % Uusikaarlepyy 3 933 7 450 528 53 11 % Seutukunta yhteensä 23 876 48 332 494 19 4 % Suunnittelualue yhteensä 56 430 118 916 475 0 0 % 21
Kuva 11 Suunnittelualueen henkilöautotiheys suhteutettuna alueen keskiarvoon (Ajoneuvohallintokeskus 2003). 3.2 Tavaraliikenteen tarpeet Tavaraliikenteellä on merkittävä rooli suunnittelualueen liikennejärjestelmässä. Tavaraa kulkee niin tie- kuin rataverkolla. Satamat ovat merkittäviä tavaravirtojen solmukohtia. Suunnittelualueen tavaraliikennettä on tarkasteltu pääasiassa Tilastokeskuksen vuosien 1998-2002 tieliikenteen tavarakuljetustilastojen pohjalta sekä muista Tilastokeskuksen tiedoista. Alueelta alkavia ja sinne päättyviä tiekuljetuksia on yhteensä vuositasolla noin 5,3 miljoonaa tonnia. Suunnittelualueelta alkavien ja sinne päättyvien tiekuljetusten suuntautuminen Suomessa on esitetty kuvassa 12. Alueelta alkavista ja sinne päättyvistä kuljetuksista noin 60 % on alueen sisäisiä kuljetuksia. Tärkeimmät kuljetussuunnat Suunnittelualueen ulkopuolella ovat Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Suomi. Suunnittelualueen satamista lähtevät kuljetukset suuntautuvat pääosin Pohjois- Pohjanmaalle. 22
Kuva 12 Kokkola-Pietarsaari-Kaustinen alueelta alkavien ja alueelle päättyvien tiekuljetusten suuntautuminen Suomessa. Kuvassa eivät näy alueen sisäiset kuljetukset. (Tilastokeskus 1998-2002 ka). Kokkolan ja Pietarsaaren satamien kautta tapahtuva tuonti oli vuonna 2002 noin 1,6 miljoonaa tonnia ja vienti noin 2,0 miljoonaa tonnia. Koko maan tuonnista alueen satamien osuus oli noin 4 % ja viennistä noin 5 %. Pietarsaaren satamassa tuonti (tonneissa laskettuna) koostui pääosin sahaamattomasta puutavarasta (29 %), kivihiilestä ja koksista (29 %), kemikaaleista (30 %) ja öljytuotteista 10 %. Viennistä valtaosa (57 %) oli selluloosaa/puuhioketta ja sahattua puutavaraa (37 %). Kokkolan sataman tuonti (tonneissa laskettuna) koostui pääasiallisesti malmeista ja rikasteista (46 %) sekä raakamineraaleista (32 %). Kemikaalien osuus tuonnista oli 11 %. Malmit ja rikasteet muodostavat merkittävän osan (40 %) myös viennistä. Muita merkittäviä vientiartikkeleita olivat sahattu puutavara (15 %) ja kemikaalit (19 %). Suunnittelualueen satamista vain Kokkolassa on kauttakulkuliikennettä ja sekin nykyisin vain vientiin liittyvää. Vuonna 2002 transiton osuus sataman tavaraliikenteen viennistä oli noin 2 %. 23
Taulukko 5 Satamissa käsitellyt tavarat vuonna 2002 (Tilastokeskus 2003). Puretut tavarat Lastatut tavarat Tonnia (1000) Ulkomailta Kotimaasta Ulkomaille Kotimaahan Yhteensä Ulkomaan osuus Kokkola 1 213 460 1 373 197 3 243 80 % Pietarsaari 376 74 623 21 1 094 91 % Yhteensä 1 589 534 1 996 218 4 337 83 % Osuudet 37 % 12 % 46 % 5 % 100 % 24
4 Liikennejärjestelmän kehittämiselle asetetut tavoitteet Tavoitteena on kehittää liikennejärjestelmää tukemaan elinkeinoelämän menestymistä kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa, alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittymistä sekä väestön hyvinvointia. Tavoitteet on johdettu Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista sekä Keski-Pohjanmaan liiton maakuntaohjelman että Pohjanmaan liiton maakuntasuunnitelman tavoitteista. Yksilöidyt tavoitteet: Päätavoitteet/ Väestön työ-, opiskelu-, Taso asiointi- ja virkistysmatkoille on tasapuoliset ja turvalliset, ja kestävän kehityksen mukaiset Kansainvälinen ja valtakunnallinen taso kulkumahdollisuudet Matkaketjujen toimivuutta parannetaan terminaalien saavutettavuutta ja palvelutasoa nostamalla, sekä terminaalien sijoittamisella niin, että niiden verkosto palvelee koko aluetta Liikennejärjestelmä luo elinkeinoelämälle mahdollisimman hyvän kilpailutilanteen Nykyistä nopeampia ja kustannustehokkaita kaukoliikenneyhteyksiä kehitetään Suomeen ja ulkomaille Pääliikenneyhteyksiä kehitetään lyhentämällä matka-aikoja Aluerakennetta ja maankäyttöä kehitetään toimiva liikennejärjestelmä huomioon ottaen Aluerakenteen kehittäminen tapahtuu valtakunnan alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti vuorovaikutuksessa liikennejärjestelmän kehittämisen kanssa rahoitusresurssit huomioon ottaen Maakunnallinen ja seudullinen taso Paikallinen taso Liikennejärjestelmän luotettava toiminta varmistetaan koko väestölle koko alueella Henkilöautolle vaihtoehtoisia kulkumuotoja kehitetään keskustoihin suuntautuville ja keskusten välisille työ- ja asiointimatkoille Joukkoliikenteelle kehitetään seudullisen linja/ostoliikenteen ja kutsujoukkoliikenteen palvelutaso-strategia Raskaasta liikenteestä asutukselle aiheutuvia häiriöitä vähennetään Liikenneturvallisuutta parannetaan kevyen liikenteen järjestelyjä lisäämällä erityisesti koulumatkoilla ja taajamissa Selkeä, turvallinen, esteetön ja toimiva joukkoliikenneterminaali/ pysäkkiverkosto kehitetään Terminaalien rahdinkäsittelymahdollisuuksia parannetaan ja kuljetuskaluston saatavuutta ja toimintaa varmistetaan Tavarakuljetusten sujuvuutta lisätään Suurten tapahtumien opastusta kehitetään ja keskitetään Elinkeinoelämälle tärkeiden kuljetusten (maatalouden kuljetukset, puutavara- ja turvekuljetukset, kaivostoiminnan kuljetukset) turvataan alemmalla tieverkolla Alemmalla tieverkolla otetaan kehittämisperusteeksi myös maaseutuelinkeinojen asiakkaiden matkustusmukavuus Alue- ja yhdyskuntarakennetta kehitetään niin, että liikennetarve vähenee, liikenneturvallisuus ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset paranevat Uudet huomattavat asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen Uudet toiminnot sijoitetaan ensisijaisesti niin, että olemassa olevia liikennejärjestelyjä voidaan käyttää ja uusille alueille luodaan turvalliset kulkuyhteydet. Tarpeellisten liikennejärjestelyjen rahoitus varmistetaan. Kaavoituksesta neuvotellaan riittävän varhaisessa vaiheessa tienpitäjän kanssa Palveluliikenteelle laaditaan kehittämisstrategia ja joukkoliikenneinformaatiota kehitetään 25